{"id":2635,"date":"2025-02-13T06:37:32","date_gmt":"2025-02-13T04:37:32","guid":{"rendered":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/?p=2635"},"modified":"2025-06-13T10:35:34","modified_gmt":"2025-06-13T07:35:34","slug":"egoismista-altruismiin-synnin-sairaus-ja-sen-parantaminen-kirkon-isien-ajattelussa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/2025\/02\/13\/egoismista-altruismiin-synnin-sairaus-ja-sen-parantaminen-kirkon-isien-ajattelussa\/","title":{"rendered":"Egoismista altruismiin. Synnin sairaus ja sen parantaminen Kirkon isien ajattelussa"},"content":{"rendered":"

Egoismista altruismiin.<\/span><\/p>\n

Synnin sairaus ja sen parantaminen Kirkon isien ajattelussa<\/span><\/p>\n

\n

1.Johdanto<\/strong><\/span><\/p>\n

1.1 Tausta ja aihepiirin rajaus<\/strong><\/span><\/p>\n

Ihmiskunnan ikuiset kysymykset \u2013 mik\u00e4 on hyv\u00e4 el\u00e4m\u00e4, mik\u00e4 on oikein ja v\u00e4\u00e4rin, miten el\u00e4\u00e4 sopusoinnussa itsens\u00e4 ja muiden kanssa \u2013 ovat askarruttaneet ajattelijoita vuosisatojen ajan. T\u00e4m\u00e4 tutkielma sukeltaa syv\u00e4lle kristillisen teologian alkul\u00e4hteille, tarkastellen kirkon isien n\u00e4kemyksi\u00e4 egoismin ja altruismin v\u00e4lisest\u00e4 j\u00e4nnitteest\u00e4. Aihe on ajankohtainen, sill\u00e4 itsekkyyden ja ep\u00e4itsekkyyden v\u00e4linen kamppailu on l\u00e4sn\u00e4 niin yksil\u00f6n el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 kuin globaaleissa yhteiskunnallisissa kysymyksiss\u00e4.<\/span><\/p>\n

Kirkon is\u00e4t, varhaiskristillisen ajan merkitt\u00e4v\u00e4t teologit ja opettajat, muovasivat kristillist\u00e4 ajattelua ja etiikkaa perusteellisesti. Heid\u00e4n kirjoituksensa tarjoavat rikkaan ja monipuolisen n\u00e4k\u00f6kulman ihmisen luontoon, synnin olemukseen ja pelastuksen mahdollisuuteen. T\u00e4ss\u00e4 tutkielmassa keskityt\u00e4\u00e4n erityisesti siihen, miten kirkon is\u00e4t ymm\u00e4rsiv\u00e4t egoismin synnin juurena ja altruismin Jumalan rakkauden ilmentym\u00e4n\u00e4.<\/span><\/p>\n

Esimerkiksi Augustinus, yksi vaikutusvaltaisimmista kirkon isist\u00e4, kuvasi ihmisen syd\u00e4men levottomuutta ja jatkuvaa tyytym\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4, joka juontaa juurensa itsekkyydest\u00e4. H\u00e4n totesi kuuluisasti: ”Sin\u00e4 olet tehnyt meid\u00e4t itse\u00e4si varten, Herra, ja syd\u00e4memme on levoton, kunnes se l\u00f6yt\u00e4\u00e4 levon sinussa” (Augustinus, Tunnustukset<\/em>, I.1). T\u00e4m\u00e4 lause kiteytt\u00e4\u00e4 ajatuksen siit\u00e4, ett\u00e4 todellinen tyydytys ja rauha l\u00f6ytyv\u00e4t vasta Jumalan rakkaudessa ja itsens\u00e4 ylitt\u00e4misess\u00e4.<\/span><\/p>\n

Johannes Krysostomos, tunnettu saarnaaja ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolestapuhuja, korosti rikkauden vaaroja ja k\u00f6yhien auttamisen t\u00e4rkeytt\u00e4. H\u00e4n varoitti: ”Rikkaus on kuin piikki, joka pist\u00e4\u00e4 syd\u00e4nt\u00e4 ja est\u00e4\u00e4 sen kohoamista kohti taivasta” (Johannes Krysostomos, Homiliae in Matthaeum<\/em>, 63.2). T\u00e4m\u00e4 sitaatti paljastaa Krysostomoksen huolen siit\u00e4, miten materialistinen itsekkyys voi est\u00e4\u00e4 ihmist\u00e4 n\u00e4kem\u00e4st\u00e4 Jumalaa ja l\u00e4himm\u00e4isi\u00e4\u00e4n.<\/span><\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n tutkielman aihepiiri rajataan koskemaan p\u00e4\u00e4asiassa 100-luvulta 700-luvulle el\u00e4neiden kirkon isien ajattelua. Tarkastelun kohteena ovat erityisesti heid\u00e4n kirjoituksensa, jotka k\u00e4sittelev\u00e4t synnin, rakkauden, askeesin ja sakramenttien teemoja. Pyrit\u00e4\u00e4n selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n, miten kirkon is\u00e4t ymm\u00e4rsiv\u00e4t egoismin ja altruismin v\u00e4lisen suhteen, ja miten he n\u00e4kiv\u00e4t ihmisen mahdollisuuden siirty\u00e4 itsekkyydest\u00e4 ep\u00e4itsekkyyteen Jumalan armon avulla. L\u00e4hdemateriaalina k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n ensisijaisesti kirkon isien alkuper\u00e4isi\u00e4 tekstej\u00e4 sek\u00e4 niit\u00e4 k\u00e4sittelev\u00e4\u00e4 tutkimuskirjallisuutta.<\/span><\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 johdanto asettaa perustan tutkielmalle ja rajaa sen aiheen, aikaj\u00e4nteen sek\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4t l\u00e4hteet. Se my\u00f6s tuo esille kirkon isien ajattelun t\u00e4rkeyden ja relevanssin nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4.<\/span><\/p>\n

1.2 Tutkimuskysymykset ja tavoitteet<\/strong><\/span><\/p>\n

Keskeisen\u00e4 tavoitteena on analysoida kirkon isien ajattelua egoismin ja altruismin suhteesta, ja p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 on selvitt\u00e4\u00e4, miten n\u00e4m\u00e4 varhaiset kristilliset ajattelijat ymm\u00e4rsiv\u00e4t itsekkyyden synnin juurena ja ep\u00e4itsekkyyden Jumalan rakkauden ilmentym\u00e4n\u00e4, sek\u00e4 millaisia keinoja he tarjosivat ihmiselle egoismin voittamiseen ja altruistisen el\u00e4m\u00e4n saavuttamiseen.<\/span><\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n saavuttamiseksi pyrit\u00e4\u00e4n vastaamaan seuraaviin kysymyksiin:<\/span><\/p>\n

    \n
  1. Miten kirkon is\u00e4t m\u00e4\u00e4ritteliv\u00e4t egoismin ja miten he n\u00e4kiv\u00e4t sen yhteyden syntiin ja ihmisen lankeemukseen?<\/em><\/span><\/li>\n<\/ol>\n

    Selvitet\u00e4\u00e4n, millaisia ilmenemismuotoja kirkon is\u00e4t tunnistivat egoismissa ja miten he selittiv\u00e4t sen vaikutuksia yksil\u00f6n ja yhteis\u00f6n el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Esimerkiksi Basileios Suuri korosti, ett\u00e4 ”kaikki, mit\u00e4 teemme itsellemme, kuolee kanssamme, mutta kaikki, mit\u00e4 teemme muille, j\u00e4\u00e4 ikuisesti” (Basileios Suuri, Regulae Fusius Tractatae<\/em>, 7). T\u00e4m\u00e4 her\u00e4tt\u00e4\u00e4 kysymyksen, miten kirkon is\u00e4t n\u00e4kiv\u00e4t itsekkyyden ja ep\u00e4itsekkyyden vaikutukset ihmisen iankaikkiseen kohtaloon.<\/span><\/p>\n

      \n
    1. Miten kirkon is\u00e4t ymm\u00e4rsiv\u00e4t altruismin ja sen yhteyden Jumalan rakkauteen (agape)?<\/em><\/span><\/li>\n<\/ol>\n

      Analysoidaan, miten kirkon is\u00e4t n\u00e4kiv\u00e4t Jumalan rakkauden altruismin l\u00e4hteen\u00e4 ja miten he korostivat l\u00e4himm\u00e4isenrakkauden merkityst\u00e4 kristillisess\u00e4 etiikassa. Gregorios Nyssalainen kirjoitti: ”Jumala on rakkaus, ja se, joka pysyy rakkaudessa, pysyy Jumalassa ja Jumala h\u00e4ness\u00e4” (Gregorios Nyssalainen, De Vita Moysis<\/em>, II.5). T\u00e4m\u00e4 lause johdattaa kysym\u00e4\u00e4n, miten kirkon is\u00e4t n\u00e4kiv\u00e4t ihmisen mahdollisuuden osallistua Jumalan rakkauteen ja ilment\u00e4\u00e4 sit\u00e4 altruistisessa toiminnassa.<\/span><\/p>\n

        \n
      1. Millaisia k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n keinoja kirkon is\u00e4t tarjosivat egoismin voittamiseen ja altruistisen el\u00e4m\u00e4n saavuttamiseen?<\/em><\/span><\/li>\n<\/ol>\n

        Selvitell\u00e4\u00e4n, miten kirkon is\u00e4t korostivat askeesin, rukouksen ja sakramenttien roolia ihmisen henkisess\u00e4 kasvussa ja itsekkyyden v\u00e4hent\u00e4misess\u00e4. Johannes Krysostomos opetti: ”Rukous on sielun valo, todellinen tieto Jumalasta, v\u00e4litt\u00e4j\u00e4 Jumalan ja ihmisen v\u00e4lill\u00e4” (Johannes Krysostomos, De Oratione<\/em>, I.1). T\u00e4m\u00e4 her\u00e4tt\u00e4\u00e4 kysymyksen, miten rukous ja muut hengelliset harjoitukset voivat auttaa ihmist\u00e4 ylitt\u00e4m\u00e4\u00e4n itsekkyytens\u00e4 ja el\u00e4m\u00e4\u00e4n altruistisesti.<\/span><\/p>\n

        N\u00e4iden tutkimuskysymysten avulla pyrit\u00e4\u00e4n tarjoamaan kattava ja syv\u00e4llisen kuvan kirkon isien ajattelusta egoismin ja altruismin v\u00e4lisest\u00e4 suhteesta. Tuloksia voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n paremmin kristillisen etiikan perusteita ja pohtimaan itsekkyyden ja ep\u00e4itsekkyyden merkityst\u00e4 nykymaailmassa. Lis\u00e4ksi pyrit\u00e4\u00e4n osoittamaan kirkon isien ajattelun ajankohtaisuus ja sen tarjoamat n\u00e4k\u00f6kulmat ihmisen henkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin.<\/span><\/p>\n

          \n
        1. Egoismi synnin juurena Kirkon isien ajattelussa<\/span><\/li>\n<\/ol>\n

          2.1 Synnin alkuper\u00e4 ja sen suhde itsekkyyteen<\/strong><\/span><\/p>\n

          Kirkon isien ajattelussa synnin alkuper\u00e4 kietoutuu erottamattomasti itsekkyyteen, joka n\u00e4hd\u00e4\u00e4n Jumalasta vieraantumisen ja ihmisen luonnon v\u00e4\u00e4ristymisen keskeisen\u00e4 syyn\u00e4. Synnin juuret juontavat juurensa ihmisen vapaaseen valintaan k\u00e4\u00e4nty\u00e4 pois Jumalasta ja asettaa itsens\u00e4 Jumalan tilalle. T\u00e4m\u00e4 alkuper\u00e4inen lankeemus ei ainoastaan rikkonut ihmisen suhdetta Jumalaan, vaan my\u00f6s v\u00e4\u00e4risti ihmisen sis\u00e4isen j\u00e4rjestyksen, jolloin itsekkyys alkoi hallita ihmisen ajatuksia, tunteita ja tekoja.<\/span><\/p>\n

          Augustinus, pohtiessaan synnin syvint\u00e4 olemusta, korosti, ett\u00e4 rakkauden puute on itsekkyyden ydin. H\u00e4n kirjoitti teoksessaan Jumalan Valtio<\/em>: ”Kaksi rakkautta ovat perustaneet kaksi valtiota: maallisen rakkauden, joka ulottuu itsens\u00e4 halveksuntaan asti, ja taivaallisen rakkauden, joka ulottuu Jumalan halveksuntaan asti” (Augustinus, De Civitate Dei,<\/em> XIV.28). T\u00e4ss\u00e4 Augustinuksen ajatuksessa korostuu, ett\u00e4 itsekkyys ei ole vain neutraalia itsens\u00e4 rakastamista, vaan se on v\u00e4\u00e4ristynyt rakkauden muoto, joka johtaa Jumalan ja l\u00e4himm\u00e4isen halveksuntaan.<\/span><\/p>\n

          Ihmisen lankeemuksen my\u00f6t\u00e4 egoismi alkoi ilmet\u00e4 monin eri tavoin. Ylpeys, ahneus ja kateus nousivat esiin itsekkyyden eri muotoina, jotka turmelivat ihmisen suhteet sek\u00e4 Jumalaan ett\u00e4 muihin ihmisiin. Ylpeys, joka on itsens\u00e4 korottamista Jumalan yl\u00e4puolelle, oli erityisen tuhoisa, sill\u00e4 se esti ihmist\u00e4 n\u00e4kem\u00e4st\u00e4 omaa vajavaisuuttaan ja tarvettaan Jumalan armoon. Johannes Krysostomos tuomitsi ylpeyden jyrk\u00e4sti: ”Mik\u00e4\u00e4n ei ole niin vastenmielist\u00e4 Jumalalle kuin ylpe\u00e4 syd\u00e4n” (Johannes Krysostomos, Homiliae in Epistolam ad Romanos,<\/em> 10.2).<\/span><\/p>\n

          Ahneus, joka on hallitsematon halu omistaa ja ker\u00e4t\u00e4 itselleen, johti ep\u00e4oikeudenmukaisuuteen ja riistoon. Kirkon is\u00e4t korostivat, ett\u00e4 ahneus ei ainoastaan vaurioita yksil\u00f6n sielua, vaan my\u00f6s rikkoo yhteis\u00f6n solidaarisuutta ja aiheuttaa k\u00e4rsimyst\u00e4 niille, jotka ovat v\u00e4hempiosaisia. Basileios Suuri varoitti: ”Se, joka hamuaa enemm\u00e4n kuin tarvitsee, riist\u00e4\u00e4 toiselta sen, mit\u00e4 h\u00e4nelt\u00e4 puuttuu” (Basileios Suuri, Homiliae in Lucam<\/em>, 7).<\/span><\/p>\n

          Kateus, joka on toisen menestyksen tai onnen katkeransuloista katsomista, on my\u00f6s itsekkyyden ilmentym\u00e4. Kateus johtaa vihaan, katkeruuteen ja haluun vahingoittaa toisia. Kirkon is\u00e4t opettivat, ett\u00e4 kateus on sielun sairaus, joka sy\u00f6vytt\u00e4\u00e4 ihmisen sisint\u00e4 ja est\u00e4\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 kokemasta todellista iloa ja rauhaa.<\/span><\/p>\n

          Voidaan siis todeta, ett\u00e4 kirkon isien ajattelussa synnin alkuper\u00e4 liittyy olennaisesti itsekkyyteen, joka v\u00e4\u00e4rist\u00e4\u00e4 ihmisen suhteen Jumalaan, l\u00e4himm\u00e4isiin ja jopa itseen. Egoismin eri ilmenemismuodot, kuten ylpeys, ahneus ja kateus, osoittavat, miten syv\u00e4lle itsekkyys voi tunkeutua ihmisen syd\u00e4meen ja miten tuhoisia seurauksia sill\u00e4 voi olla sek\u00e4 yksil\u00f6n ett\u00e4 yhteis\u00f6n kannalta.<\/span><\/p>\n

          2.1.1 Lankeemus ja ihmisen luonnon v\u00e4\u00e4ristyminen<\/strong><\/span><\/p>\n

          Kirkon is\u00e4t n\u00e4kiv\u00e4t ihmisen lankeemuksen ratkaisevana tapahtumana, joka ei ainoastaan rikkonut ihmisen suhdetta Jumalaan, vaan my\u00f6s v\u00e4\u00e4risti perusteellisesti ihmisen luonnon. Ennen lankeemusta ihminen oli luotu Jumalan kuvaksi ja kaltaiseksi, el\u00e4en harmoniassa Jumalan, itsens\u00e4 ja luomakunnan kanssa. Ihmisen mieli oli valaistu Jumalan totuudella, h\u00e4nen tahtonsa oli sopusoinnussa Jumalan tahdon kanssa ja h\u00e4nen syd\u00e4mens\u00e4 oli t\u00e4ynn\u00e4 rakkautta Jumalaa ja l\u00e4himm\u00e4ist\u00e4 kohtaan. Lankeemuksen my\u00f6t\u00e4 t\u00e4m\u00e4 ihanteellinen tila kuitenkin s\u00e4rkyi.<\/span><\/p>\n

          Irenaeus Lyonilainen korosti, ett\u00e4 lankeemuksen my\u00f6t\u00e4 ihminen menetti alkuper\u00e4isen viattomuutensa ja sai tilalle synnin turmeleman luonnon. H\u00e4n kirjoitti: ”Aadam oli lapsi, ja siksi h\u00e4net johdettiin harhaan. Mutta t\u00e4ydellinen ihminen on Kristus” (Irenaeus, Adversus Haereses,<\/em> IV.38.1). T\u00e4m\u00e4 vertauskuva lapsesta kuvaa ihmisen haavoittuvuutta ja kyvytt\u00f6myytt\u00e4 vastustaa kiusausta ilman Jumalan armoa. Lankeemuksen j\u00e4lkeen ihmisen mieli pimeni, h\u00e4nen tahtonsa heikkeni ja h\u00e4nen syd\u00e4mens\u00e4 t\u00e4yttyi itsekkyydell\u00e4.<\/span><\/p>\n

          Origenes selitti, ett\u00e4 lankeemuksen my\u00f6t\u00e4 ihmisen sielu k\u00e4\u00e4ntyi pois Jumalasta ja kiinnittyi maallisiin asioihin. H\u00e4n opetti, ett\u00e4 ”ihmisen sielu on kuin peili, joka heijastaa Jumalan kuvaa, mutta synti on kuin lika, joka tahraa peilin ja est\u00e4\u00e4 sit\u00e4 heijastamasta Jumalan kirkkautta” (Origenes, De Principiis,<\/em> III.6.1). T\u00e4m\u00e4 vertauskuva kuvaa hyvin sit\u00e4, miten synti v\u00e4\u00e4rist\u00e4\u00e4 ihmisen kyky\u00e4 n\u00e4hd\u00e4 totuus ja rakastaa Jumalaa.<\/span><\/p>\n

          Lankeemuksen my\u00f6t\u00e4 ihmisen j\u00e4rki, tunteet ja tahto joutuivat synnin orjuuteen. Ihmisen j\u00e4rki h\u00e4m\u00e4rtyi, jolloin h\u00e4n ei en\u00e4\u00e4 kyennyt erottamaan hyv\u00e4\u00e4 pahasta. H\u00e4nen tunteensa v\u00e4\u00e4ristyiv\u00e4t, jolloin h\u00e4n alkoi rakastaa asioita, jotka olivat vahingollisia h\u00e4nelle ja muille. H\u00e4nen tahtonsa heikkeni, jolloin h\u00e4n ei en\u00e4\u00e4 kyennyt vastustamaan kiusausta ja tekem\u00e4\u00e4n hyv\u00e4\u00e4.<\/span><\/p>\n

          Johannes Kassianus kuvasi ihmisen lankeemuksen j\u00e4lkeist\u00e4 tilaa sis\u00e4isen\u00e4 taisteluna, jossa j\u00e4rki ja himot kamppailevat vallasta. H\u00e4n kirjoitti: ”Meiss\u00e4 on kaksi tahtoa, toinen lihasta ja toinen hengest\u00e4, ja ne ovat jatkuvassa ristiriidassa kesken\u00e4\u00e4n” (Johannes Kassianus, Collationes<\/em>, V.10). T\u00e4m\u00e4 sis\u00e4inen konflikti on seurausta siit\u00e4, ett\u00e4 ihmisen luonto on v\u00e4\u00e4ristynyt ja h\u00e4n on menett\u00e4nyt alkuper\u00e4isen harmoniansa.<\/span><\/p>\n

          Lankeemuksen seurauksena ihmisen suhde luontoonkin muuttui. Sen sijaan, ett\u00e4 ihminen olisi el\u00e4nyt sopusoinnussa luomakunnan kanssa ja hoitanut sit\u00e4 Jumalan antamana teht\u00e4v\u00e4n\u00e4, h\u00e4n alkoi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sit\u00e4 hyv\u00e4kseen ja riist\u00e4\u00e4 sit\u00e4 omien itsekk\u00e4iden tarpeidensa tyydytt\u00e4miseksi. T\u00e4m\u00e4 luonnon hyv\u00e4ksik\u00e4ytt\u00f6 on yksi ilmentym\u00e4 siit\u00e4, miten syv\u00e4lle itsekkyys on tunkeutunut ihmisen syd\u00e4meen lankeemuksen j\u00e4lkeen.<\/span><\/p>\n

          Kirkon isien mukaan lankeemus oli katastrofaalinen tapahtuma, joka v\u00e4\u00e4risti ihmisen luonnon perusteellisesti. Ihmisen mieli pimeni, h\u00e4nen tahtonsa heikkeni ja h\u00e4nen syd\u00e4mens\u00e4 t\u00e4yttyi itsekkyydell\u00e4. Lankeemuksen seurauksena ihminen menetti alkuper\u00e4isen harmoniansa Jumalan, itsens\u00e4 ja luomakunnan kanssa, ja h\u00e4n joutui synnin orjuuteen.<\/span><\/p>\n

          2.1.2 Egoismin ilmenemismuodot: ylpeys, ahneus, kateus<\/strong><\/span><\/p>\n

          Kirkon is\u00e4t tunnistivat egoismissa useita eri ilmenemismuotoja, jotka turmelivat ihmisen sisint\u00e4 ja vaurioittivat h\u00e4nen suhteitaan muihin. Kolme keskeist\u00e4 egoismin ilmentym\u00e4\u00e4, joita he toistuvasti korostivat, olivat ylpeys, ahneus ja kateus. N\u00e4m\u00e4 kolme pahetta eiv\u00e4t ainoastaan erottaneet ihmist\u00e4 Jumalasta, vaan my\u00f6s estiv\u00e4t h\u00e4nt\u00e4 el\u00e4m\u00e4st\u00e4 todellista rakkautta ja solidaarisuutta l\u00e4himm\u00e4istens\u00e4 kanssa.<\/span><\/p>\n

          Ylpeys<\/em><\/strong> oli kirkon isien mukaan egoismin juuri ja kaikkien muiden paheiden \u00e4iti. Se on itsens\u00e4 korottamista Jumalan yl\u00e4puolelle, itseriittoisuutta ja haluttomuutta tunnustaa omaa vajavaisuuttaan ja tarvettaan Jumalan armoon. Augustinus m\u00e4\u00e4ritteli ylpeyden ”v\u00e4\u00e4ristyneeksi rakkaudeksi omaan erinomaisuuteensa” (De Trinitate<\/em>, VIII.3). Ylpe\u00e4 ihminen uskoo olevansa parempi kuin muut, ja h\u00e4n halveksii niit\u00e4, jotka ovat h\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n alempiarvoisia. Ylpeys johtaa ylimielisyyteen, itsep\u00e4isyyteen ja kuuliaisuuden puutteeseen Jumalaa ja auktoriteetteja kohtaan. Se est\u00e4\u00e4 ihmist\u00e4 oppimasta, kasvamasta ja vastaanottamasta Jumalan armoa. Tertullianus varoitti, ett\u00e4 ”ylpeys on kaikkien syntien alku, sill\u00e4 se sai enkelitkin lankeamaan” (De Cultu Feminarum<\/em>, I.1).<\/span><\/p>\n

          Ahneus <\/em><\/strong>on hallitsematon halu omistaa ja ker\u00e4t\u00e4 itselleen enemm\u00e4n kuin tarvitsee. Se on itsek\u00e4st\u00e4 kiintymyst\u00e4 maalliseen rikkauteen ja valtaan, ja se johtaa ep\u00e4oikeudenmukaisuuteen, riistoon ja v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyteen muiden ihmisten tarpeita kohtaan. Basileios Suuri tuomitsi ahneuden jyrk\u00e4sti: ”Se, joka hamuaa enemm\u00e4n kuin tarvitsee, riist\u00e4\u00e4 toiselta sen, mit\u00e4 h\u00e4nelt\u00e4 puuttuu” (Homiliae in Lucam<\/em>, 7). Ahne ihminen on valmis uhraamaan moraalinsa ja ihmissuhteensa saadakseen lis\u00e4\u00e4 omaisuutta. Ahneus ei ainoastaan vaurioita yksil\u00f6n sielua, vaan my\u00f6s rikkoo yhteis\u00f6n solidaarisuutta ja aiheuttaa k\u00e4rsimyst\u00e4 niille, jotka ovat v\u00e4hempiosaisia. Klemens Aleksandrialainen opetti, ett\u00e4 ”todellinen rikkaus on Jumalan tunteminen ja l\u00e4himm\u00e4isen rakastaminen, ei maallisen omaisuuden ker\u00e4\u00e4minen” (Quis Dives Salvetur?,<\/em> 14).<\/span><\/p>\n

          Kateus<\/em><\/strong> on toisen menestyksen tai onnen katkeransuloista katsomista. Se on itsek\u00e4st\u00e4 surua toisen hyv\u00e4st\u00e4 ja halua, ett\u00e4 toinen k\u00e4rsisi tai menett\u00e4isi sen, mit\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 on. Kateus johtaa vihaan, katkeruuteen ja haluun vahingoittaa toisia. Johannes Krysostomos kuvasi kateutta ”sielua sy\u00f6vytt\u00e4v\u00e4ksi sairaudeksi” (Homiliae in Epistolam ad Galatas, <\/em>5.14). Kateellinen ihminen ei kykene iloitsemaan toisen onnesta, vaan h\u00e4n tuntee jatkuvaa tyytym\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4 ja katkeruutta. Kateus ei ainoastaan vaurioita kateellisen ihmisen sielua, vaan my\u00f6s rikkoo ihmissuhteita ja aiheuttaa vihamielisyytt\u00e4 ja konflikteja. Ambrosius Milanolainen opetti, ett\u00e4 ”kateus on kuin myrkky, joka saastuttaa koko ruumiin” (De Officiis Ministrorum<\/em>, III.3).<\/span><\/p>\n

          Kirkon is\u00e4t tunnistivat siis ylpeyden, ahneuden ja kateuden keskeisiksi egoismin ilmenemismuodoiksi. N\u00e4m\u00e4 paheet eiv\u00e4t ainoastaan erottaneet ihmist\u00e4 Jumalasta, vaan my\u00f6s estiv\u00e4t h\u00e4nt\u00e4 el\u00e4m\u00e4st\u00e4 todellista rakkautta ja solidaarisuutta l\u00e4himm\u00e4istens\u00e4 kanssa. Ylpeys johti itseriittoisuuteen ja halveksuntaan, ahneus ep\u00e4oikeudenmukaisuuteen ja riistoon, ja kateus vihaan ja katkeruuteen.<\/span><\/p>\n

          2.2 Egoismin vaikutukset yksil\u00f6\u00f6n ja yhteis\u00f6\u00f6n<\/strong><\/span><\/p>\n

          Kirkon is\u00e4t n\u00e4kiv\u00e4t egoismin tuhoisat vaikutukset ulottuvan sek\u00e4 yksil\u00f6n sis\u00e4iseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n ett\u00e4 laajempaan yhteis\u00f6\u00f6n. Egoismi ei ainoastaan vaurioita yksil\u00f6n suhdetta Jumalaan ja omaan itseens\u00e4, vaan se my\u00f6s rikkoo ihmissuhteita, aiheuttaa ep\u00e4oikeudenmukaisuutta ja heikent\u00e4\u00e4 yhteis\u00f6n solidaarisuutta.<\/span><\/p>\n

          Egoismin vaikutukset yksil\u00f6\u00f6n<\/strong><\/span><\/p>\n

          Egoismi turmelee yksil\u00f6n sis\u00e4isen maailman monin tavoin. Se h\u00e4m\u00e4rt\u00e4\u00e4 ihmisen j\u00e4rjen, v\u00e4\u00e4rist\u00e4\u00e4 h\u00e4nen tunteensa ja heikent\u00e4\u00e4 h\u00e4nen tahtonsa. Egoistinen ihminen el\u00e4\u00e4 harhassa itseriittoisuudesta ja erillisyydest\u00e4, mik\u00e4 est\u00e4\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 n\u00e4kem\u00e4st\u00e4 omaa vajavaisuuttaan ja tarvettaan Jumalan armoon.<\/span><\/p>\n

          Egoismi on pohjimmiltaan Jumalasta vieraantumista, sill\u00e4 se asettaa itsen Jumalan tilalle. Egoistinen ihminen ei etsi Jumalaa, vaan h\u00e4n etsii vain oman itsens\u00e4 tyydytyst\u00e4. T\u00e4m\u00e4 johtaa hengelliseen kuivuuteen ja tyhjyyteen, sill\u00e4 ihminen on luotu el\u00e4m\u00e4\u00e4n suhteessa Jumalaan.<\/span><\/p>\n

          Egoismi aiheuttaa sis\u00e4ist\u00e4 levottomuutta ja tyytym\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4. Egoistinen ihminen ei koskaan ole tyytyv\u00e4inen siihen, mit\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 on, vaan h\u00e4n haluaa aina enemm\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 johtaa jatkuvaan ahdistukseen ja stressiin, sill\u00e4 ihminen ei koskaan saavuta todellista tyydytyst\u00e4.<\/span><\/p>\n

          Egoistiset teot aiheuttavat syyllisyytt\u00e4 ja h\u00e4pe\u00e4\u00e4. Egoistinen ihminen tiet\u00e4\u00e4 sisimm\u00e4ss\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 h\u00e4n on toiminut v\u00e4\u00e4rin, ja t\u00e4m\u00e4 aiheuttaa h\u00e4nelle sis\u00e4ist\u00e4 tuskaa. Syyllisyys ja h\u00e4pe\u00e4 voivat johtaa masennukseen ja itsetuhoiseen k\u00e4yt\u00f6kseen.<\/span><\/p>\n

          Egoismi est\u00e4\u00e4 ihmist\u00e4 rakastamasta todella. Egoistinen ihminen rakastaa vain itse\u00e4\u00e4n, ja h\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 muita ihmisi\u00e4 hyv\u00e4kseen omien tarpeidensa tyydytt\u00e4miseksi. Todellinen rakkaus on ep\u00e4itsek\u00e4st\u00e4 ja uhrautuvaa, ja se vaatii itsens\u00e4 unohtamista toisen hyv\u00e4ksi.<\/span><\/p>\n

          Egoismin vaikutukset yhteis\u00f6\u00f6n<\/strong><\/span><\/p>\n

          Egoismi ei ainoastaan vaurioita yksil\u00f6it\u00e4, vaan se my\u00f6s rikkoo yhteis\u00f6j\u00e4 ja aiheuttaa ep\u00e4oikeudenmukaisuutta ja k\u00e4rsimyst\u00e4. Egoistinen yhteiskunta on jakautunut, ep\u00e4solidaarinen ja ep\u00e4oikeudenmukainen.<\/span><\/p>\n

          Egoismi rikkoo ihmissuhteita. Egoistiset ihmiset ovat itsekk\u00e4it\u00e4, ep\u00e4luotettavia ja vaikeita tulla toimeen. T\u00e4m\u00e4 johtaa konflikteihin, riitoihin ja erimielisyyksiin sek\u00e4 ep\u00e4oikeudenmukaisuuteen ja riistoon. Egoistiset ihmiset k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t valtaansa ja vaikutusvaltaansa hyv\u00e4kseen omien etujensa ajamiseksi, v\u00e4litt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 muiden ihmisten tarpeista. T\u00e4m\u00e4 johtaa k\u00f6yhyyteen, ep\u00e4tasa-arvoon ja sosiaaliseen ep\u00e4vakauteen.<\/span><\/p>\n

          Egoismi johtaa v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyteen muiden ihmisten k\u00e4rsimyst\u00e4 kohtaan. Egoistinen ihminen on kiinnostunut vain omasta hyvinvoinnistaan, eik\u00e4 h\u00e4n v\u00e4lit\u00e4 muiden ihmisten ongelmista. T\u00e4m\u00e4 johtaa empatian puutteeseen ja haluttomuuteen auttaa niit\u00e4, jotka ovat h\u00e4d\u00e4ss\u00e4.<\/span><\/p>\n

          Kirkon is\u00e4t n\u00e4kiv\u00e4t egoismin yhten\u00e4 sotien ja v\u00e4kivallan perimm\u00e4isen\u00e4 syyn\u00e4. Kun ihmiset ovat itsekk\u00e4it\u00e4 ja haluavat vain omaa etuaan, he ovat valmiita k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n v\u00e4kivaltaa saavuttaakseen tavoitteensa. Augustinus kirjoitti, ett\u00e4 ”sodat syntyv\u00e4t rakkaudesta itseen, jopa halveksuntaan asti Jumalaa kohtaan” (De Civitate Dei<\/em>, XIV.28).<\/span><\/p>\n

          Kirkon isien mukaan siis egoismi on tuhoisa voima, joka vaurioittaa sek\u00e4 yksil\u00f6it\u00e4 ett\u00e4 yhteis\u00f6j\u00e4. Egoismi johtaa vieraantumiseen Jumalasta, sis\u00e4iseen levottomuuteen, syyllisyyteen, kyvytt\u00f6myyteen todelliseen rakkauteen, rikkin\u00e4isiin ihmissuhteisiin, ep\u00e4oikeudenmukaisuuteen, riistoon, v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyteen k\u00e4rsimyst\u00e4 kohtaan sek\u00e4 sotaan ja v\u00e4kivaltaan.<\/span><\/p>\n

          2.2.1 Vieraantuminen Jumalasta ja l\u00e4himm\u00e4isist\u00e4<\/strong><\/span><\/p>\n

          Kirkon is\u00e4t korostivat, ett\u00e4 egoismin ehk\u00e4 kaikkein vakavin seuraus on vieraantuminen, sek\u00e4 Jumalasta ett\u00e4 l\u00e4himm\u00e4isist\u00e4. T\u00e4m\u00e4 vieraantuminen ei ole vain ulkoinen suhteiden katkeaminen, vaan syvempi sis\u00e4inen tila, jossa ihminen menett\u00e4\u00e4 yhteyden el\u00e4m\u00e4n l\u00e4hteeseen ja muihin ihmisiin.<\/span><\/p>\n

          Vieraantuminen Jumalasta<\/strong><\/span><\/p>\n

          Egoismi on pohjimmiltaan kapinaa Jumalaa vastaan. Se on halua asettaa itsens\u00e4 Jumalan tilalle, el\u00e4\u00e4 oman tahtonsa mukaan ja m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 itse, mik\u00e4 on hyv\u00e4\u00e4 ja pahaa. T\u00e4m\u00e4 johtaa v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 vieraantumiseen Jumalasta, sill\u00e4 ihminen k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 selk\u00e4ns\u00e4 sille, joka on h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 perusta ja tarkoitus.<\/span><\/p>\n

          Egoistinen ihminen ei luota Jumalaan, vaan h\u00e4n luottaa vain itseens\u00e4. H\u00e4n uskoo pystyv\u00e4ns\u00e4 selviytym\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4st\u00e4 omillaan, ilman Jumalan apua. T\u00e4m\u00e4 johtaa uskon puutteeseen ja kyvytt\u00f6myyteen kokea Jumalan l\u00e4sn\u00e4oloa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4.<\/span><\/p>\n

          Egoistinen ihminen ei rukoile, sill\u00e4 h\u00e4n ei koe tarvitsevansa Jumalaa. H\u00e4n uskoo pystyv\u00e4ns\u00e4 ratkaisemaan ongelmansa itse, eik\u00e4 h\u00e4n pyyd\u00e4 apua Jumalalta. Rukouksen laiminly\u00f6nti johtaa et\u00e4\u00e4ntymiseen Jumalasta ja kyvytt\u00f6myyteen kuulla Jumalan \u00e4\u00e4nt\u00e4.<\/span><\/p>\n

          Egoismi johtaa synnin jatkuvuuteen. Egoistinen ihminen ei pyri vastustamaan kiusauksia, vaan h\u00e4n antautuu niille helposti. Synnin jatkuvuus tahraa ihmisen sielun ja est\u00e4\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 l\u00e4hestym\u00e4st\u00e4 Jumalaa.<\/span><\/p>\n

          Kirkon is\u00e4t opettivat, ett\u00e4 egoismi johtaa hengelliseen kuolemaan. Hengellinen kuolema ei tarkoita fyysist\u00e4 kuolemaa, vaan tilaa, jossa ihminen on erotettu Jumalasta ja menett\u00e4nyt yhteyden el\u00e4m\u00e4n l\u00e4hteeseen. Hengellinen kuolema on tila, jossa ihminen on tyhj\u00e4, levoton ja tyytym\u00e4t\u00f6n.<\/span><\/p>\n

          Vieraantuminen l\u00e4himm\u00e4isist\u00e4<\/strong><\/span><\/p>\n

          Egoismi ei ainoastaan erota ihmist\u00e4 Jumalasta, vaan se my\u00f6s erottaa h\u00e4net muista ihmisist\u00e4. Egoistinen ihminen on kiinnostunut vain omasta hyvinvoinnistaan, eik\u00e4 h\u00e4n v\u00e4lit\u00e4 muiden ihmisten tarpeista. T\u00e4m\u00e4 johtaa v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 vieraantumiseen l\u00e4himm\u00e4isist\u00e4.<\/span><\/p>\n

          Egoistinen ihminen ei kykene tuntemaan empatiaa, eli el\u00e4ytym\u00e4\u00e4n toisen ihmisen tunteisiin. H\u00e4n ei ymm\u00e4rr\u00e4 muiden ihmisten k\u00e4rsimyst\u00e4, eik\u00e4 h\u00e4n v\u00e4lit\u00e4 heid\u00e4n ongelmistaan. Empatian puute johtaa v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyteen ja haluttomuuteen auttaa niit\u00e4, jotka ovat h\u00e4d\u00e4ss\u00e4.<\/span><\/p>\n

          Egoistinen ihminen k\u00e4ytt\u00e4ytyy itsekk\u00e4\u00e4sti. H\u00e4n pyrkii aina saamaan itselleen mahdollisimman paljon, v\u00e4litt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 siit\u00e4, miten h\u00e4nen k\u00e4yt\u00f6ksens\u00e4 vaikuttaa muihin ihmisiin. Itsek\u00e4s k\u00e4yt\u00f6s rikkoo ihmissuhteita ja aiheuttaa vihamielisyytt\u00e4 ja konflikteja.<\/span><\/p>\n

          Egoismi johtaa yksin\u00e4isyyteen. Ihminen ei kykene luomaan syvi\u00e4 ja merkityksellisi\u00e4 ihmissuhteita, sill\u00e4 h\u00e4n on liian kiinnostunut vain itsest\u00e4\u00e4n. Yksin\u00e4isyys on tuskallinen tila, jossa ihminen tuntee olevansa eristetty muista ihmisist\u00e4.<\/span><\/p>\n

          Kuten aiemmin mainittiin, egoismi on my\u00f6s sotien ja konfliktien syy. Kun ihmiset ovat itsekk\u00e4it\u00e4 ja haluavat vain omaa etuaan, he ovat valmiita k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n v\u00e4kivaltaa saavuttaakseen tavoitteensa. Kirkon isien ajattelun mukaan egoismi johtaa vieraantumiseen sek\u00e4 Jumalasta ett\u00e4 l\u00e4himm\u00e4isist\u00e4. T\u00e4m\u00e4 vieraantuminen on tuhoisa tila, joka vaurioittaa yksil\u00f6n sis\u00e4ist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja rikkoo yhteis\u00f6j\u00e4.<\/span><\/p>\n

          2.2.2. Sosiaalisen ep\u00e4oikeudenmukaisuuden ja konfliktien juuret<\/strong><\/span><\/p>\n

          Kirkon is\u00e4t n\u00e4kiv\u00e4t egoismin syv\u00e4lle kaivautuneena juurena, joka ruokkii sosiaalista ep\u00e4oikeudenmukaisuutta ja konflikteja. He uskoivat, ett\u00e4 egoistiset halut ja motiivit, jotka ohjaavat yksil\u00f6iden ja ryhmien toimintaa, johtavat v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ep\u00e4tasa-arvoon, riistoon ja vihamielisyyteen yhteiskunnassa.<\/span><\/p>\n

          Ahneus, yksi egoismin ilmenemismuodoista, on suoraan yhteydess\u00e4 sosiaaliseen ep\u00e4oikeudenmukaisuuteen. Halu ker\u00e4t\u00e4 itselleen enemm\u00e4n kuin tarvitsee johtaa siihen, ett\u00e4 ihmiset riist\u00e4v\u00e4t toisiaan, k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t hyv\u00e4kseen heikompia ja kielt\u00e4v\u00e4t heilt\u00e4 heid\u00e4n oikeutensa. Kirkon is\u00e4t tuomitsivat jyrk\u00e4sti ahneuden ja korostivat, ett\u00e4 rikkauden tulisi olla jaettuna oikeudenmukaisesti kaikkien kesken, ei vain harvojen etuoikeutettujen. Johannes Krysostomos julisti: ”Ei ole mahdollista olla rikas, ellei toinen ole k\u00f6yh\u00e4.” T\u00e4m\u00e4 korostaa sit\u00e4, ett\u00e4 rikkauden kasaaminen usein tapahtuu muiden kustannuksella.<\/span><\/p>\n

          Egoismi ilmenee my\u00f6s haluna valtaan ja dominanssiin. Ihmiset, jotka ovat motivoituneita egoistisista haluista, pyrkiv\u00e4t saavuttamaan valtaa ja k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n sit\u00e4 omien etujensa ajamiseen, v\u00e4litt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 muiden ihmisten tarpeista tai oikeuksista. T\u00e4m\u00e4 johtaa ep\u00e4oikeudenmukaisiin rakenteisiin ja j\u00e4rjestelmiin, joissa valta on keskittynyt harvojen k\u00e4siin ja enemmist\u00f6 on alistettu. Augustinus kirjoitti, ett\u00e4 ”rakkaus valtaan on kaikkien sotien juuri.”<\/span><\/p>\n

          Kateus, toinen egoismin ilmenemismuoto, ruokkii kilpailua ja vihamielisyytt\u00e4 ihmisten v\u00e4lill\u00e4. Kateellinen ihminen haluaa sit\u00e4, mit\u00e4 toisella on, ja h\u00e4n on valmis tekem\u00e4\u00e4n mit\u00e4 tahansa saadakseen sen itselleen. T\u00e4m\u00e4 johtaa konflikteihin ja riitoihin, jotka voivat eskaloitua jopa v\u00e4kivallaksi. Basileios Suuri varoitti, ett\u00e4 ”kateus on sy\u00f6p\u00e4, joka sy\u00f6 ihmisen sisint\u00e4.”<\/span><\/p>\n

          Ylpeys, egoismin juuri, johtaa suvaitsemattomuuteen ja halveksuntaan niit\u00e4 kohtaan, jotka ovat erilaisia. Ylpe\u00e4 ihminen uskoo olevansa parempi kuin muut, ja h\u00e4n halveksii niit\u00e4, jotka ovat h\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n alempiarvoisia. T\u00e4m\u00e4 johtaa syrjint\u00e4\u00e4n, ennakkoluuloihin ja vihaan, jotka voivat ilmet\u00e4 monin eri tavoin, kuten rasismina, seksismin\u00e4 ja uskonnollisena suvaitsemattomuutena.<\/span><\/p>\n

          Egoismi johtaa v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyteen muiden ihmisten k\u00e4rsimyst\u00e4 kohtaan. Egoistinen ihminen on kiinnostunut vain omasta hyvinvoinnistaan, eik\u00e4 h\u00e4n v\u00e4lit\u00e4 muiden ihmisten ongelmista. T\u00e4m\u00e4 johtaa sosiaaliseen ep\u00e4oikeudenmukaisuuteen, sill\u00e4 ihmiset eiv\u00e4t ole valmiita auttamaan niit\u00e4, jotka ovat h\u00e4d\u00e4ss\u00e4.<\/span><\/p>\n

          Kirkon is\u00e4t uskoivat, ett\u00e4 sosiaalisen ep\u00e4oikeudenmukaisuuden ja konfliktien ratkaisemiseksi on puututtava egoismin juuriin. He korostivat tarvetta kasvattaa ihmisi\u00e4 ep\u00e4itsekkyyteen, rakkauteen ja solidaarisuuteen. He opettivat, ett\u00e4 todellinen rauha ja oikeudenmukaisuus voidaan saavuttaa vain, kun ihmiset ovat valmiita asettamaan muiden tarpeet omien etujensa edelle.<\/span><\/p>\n

          2.3 Keskeiset kirkkois\u00e4t ja heid\u00e4n n\u00e4kemyksens\u00e4 egoismista<\/strong><\/span><\/p>\n

          Useat kirkkois\u00e4t k\u00e4sitteliv\u00e4t egoismia ja sen vaikutuksia laajasti kirjoituksissaan. Seuraavassa esitell\u00e4\u00e4n muutamia keskeisi\u00e4 hahmoja ja heid\u00e4n n\u00e4kemyksi\u00e4\u00e4n t\u00e4st\u00e4 aiheesta:<\/span><\/p>\n

          Augustinus (354-430 jKr.): <\/em><\/strong><\/span><\/p>\n

          Augustinus, yksi vaikutusvaltaisimmista kirkkoisist\u00e4, n\u00e4ki egoismin (lat. amor sui<\/em>, itserakkaus) vastakohtana Jumalan rakkaudelle (amor Dei<\/em>). H\u00e4n opetti, ett\u00e4 ihmisen luonnollinen taipumus on k\u00e4\u00e4nty\u00e4 sis\u00e4\u00e4np\u00e4in, rakastaa itse\u00e4\u00e4n enemm\u00e4n kuin Jumalaa ja l\u00e4himm\u00e4isi\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 itserakkaus on kaiken pahan juuri, ja se johtaa syntiin, vieraantumiseen Jumalasta ja sosiaaliseen ep\u00e4oikeudenmukaisuuteen. Augustinus korosti, ett\u00e4 vain Jumalan armo voi vapauttaa ihmisen egoismin orjuudesta ja ohjata h\u00e4net rakastamaan Jumalaa ja l\u00e4himm\u00e4isi\u00e4\u00e4n oikein. H\u00e4nen teoksensa Jumalan valtio<\/em> ja Tunnustukset<\/em> ovat t\u00e4ynn\u00e4 pohdintoja egoismin luonteesta ja sen vaikutuksista ihmisen el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja yhteiskuntaan.<\/span><\/p>\n

          Johannes Krysostomos (n. 347-407 jKr.): <\/em><\/strong><\/span><\/p>\n

          Johannes Krysostomos, Konstantinopolin arkkipiispa ja tunnettu saarnaaja, tuomitsi jyrk\u00e4sti ahneuden ja rikkauden kasaamisen. H\u00e4n n\u00e4ki egoismin ja ahneuden sosiaalisen ep\u00e4oikeudenmukaisuuden ja k\u00f6yhyyden juurena. H\u00e4n kehotti rikkaita jakamaan omaisuuttaan k\u00f6yhille ja muistutti, ett\u00e4 kaikki, mit\u00e4 meill\u00e4 on, on Jumalan lahja, jota meid\u00e4n tulisi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 muiden hyv\u00e4ksi. H\u00e4n korosti, ett\u00e4 todellinen rikkaus on rakkaudessa ja ep\u00e4itsekkyydess\u00e4, ei maallisessa omaisuudessa. H\u00e4nen homiliansa ovat t\u00e4ynn\u00e4 voimakkaita vetoomuksia oikeudenmukaisuuden ja solidaarisuuden puolesta.<\/span><\/p>\n

          Basileios Suuri (n. 330-379 jKr.):<\/em><\/strong><\/span><\/p>\n

          Basileios Suuri, yksi Kappadokian isist\u00e4, korosti yhteis\u00f6n merkityst\u00e4 ja vastusti individualismia ja egoismia. H\u00e4n opetti, ett\u00e4 kristittyjen tulisi el\u00e4\u00e4 yhteis\u00f6ss\u00e4 ja jakaa kaikki, mit\u00e4 heill\u00e4 on, muiden kanssa. H\u00e4n n\u00e4ki egoismin esteen\u00e4 todelliselle rakkaudelle ja yhteydelle Jumalaan ja l\u00e4himm\u00e4isiin. Basileios perusti sairaaloita ja orpokoteja osoittaakseen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4, miten kristittyjen tulisi huolehtia niist\u00e4, jotka ovat h\u00e4d\u00e4ss\u00e4. H\u00e4n korosti, ett\u00e4 todellinen kristillinen el\u00e4m\u00e4 on ep\u00e4itsek\u00e4st\u00e4 palvelua ja uhrautumista muiden hyv\u00e4ksi.<\/span><\/p>\n

          Gregorios Nyssalainen (n. 335-395 jKr.):<\/em><\/strong><\/span><\/p>\n

          Gregorios Nyssalainen, toinen Kappadokian isist\u00e4, k\u00e4sitteli egoismia osana laajempaa ihmisen luonnon ja Jumalan kuvan pohdintaa. H\u00e4n opetti, ett\u00e4 egoismi v\u00e4\u00e4rist\u00e4\u00e4 ihmisen luonnon ja est\u00e4\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 toteuttamasta Jumalan kuvaa itsess\u00e4\u00e4n. H\u00e4n korosti, ett\u00e4 ihmisen tulisi pyrki\u00e4 ylitt\u00e4m\u00e4\u00e4n egoisminsa ja el\u00e4m\u00e4\u00e4n Jumalan tahdon mukaisesti. Gregorios n\u00e4ki ihmisen vapauden mahdollisuutena valita rakkauden ja ep\u00e4itsekkyyden tie, vastakohtana egoismin itsekk\u00e4\u00e4lle tielle.<\/span><\/p>\n

          Klemens Aleksandrialainen (n. 150-215 jKr.):<\/em><\/strong><\/span><\/p>\n

          Klemens Aleksandrialainen, varhainen kirkkois\u00e4, korosti tiedon ja hyveiden merkityst\u00e4 egoismin voittamisessa. H\u00e4n opetti, ett\u00e4 kristittyjen tulisi pyrki\u00e4 kasvamaan tiedossa ja hyveess\u00e4, jotta he voisivat vastustaa egoistisia haluja ja el\u00e4\u00e4 Jumalan tahdon mukaisesti. H\u00e4n n\u00e4ki kristillisen kasvatuksen ja opetuslapseuden keinona muuttaa ihmisen syd\u00e4n ja ohjata h\u00e4net rakastamaan Jumalaa ja l\u00e4himm\u00e4isi\u00e4\u00e4n.<\/span><\/p>\n

          N\u00e4m\u00e4 ovat vain muutamia esimerkkej\u00e4 kirkkoisist\u00e4, jotka k\u00e4sitteliv\u00e4t egoismia ja sen vaikutuksia. Yhteist\u00e4 heille kaikille oli n\u00e4kemys egoismista ihmisen perusongelmana, joka johtaa vieraantumiseen Jumalasta, sosiaaliseen ep\u00e4oikeudenmukaisuuteen ja konflikteihin. He korostivat tarvetta Jumalan armolle, kristilliselle kasvatukselle ja ep\u00e4itsekk\u00e4\u00e4lle palvelulle egoismin voittamiseksi ja todellisen rakkauden ja yhteyden saavuttamiseksi.<\/span><\/p>\n

          2.3.1 Augustinus: Rakkauden puute ja itsekkyyden valta<\/strong><\/span><\/p>\n

          Augustinus, yksi l\u00e4nsimaisen kristinuskon merkitt\u00e4vimmist\u00e4 teologeista, tarjosi syv\u00e4llisen analyysin egoismista, jota h\u00e4n kutsui usein amor sui<\/em> (itserakkaus). H\u00e4n n\u00e4ki sen paitsi moraalisena puutteena, my\u00f6s perustavanlaatuisena v\u00e4\u00e4ristym\u00e4n\u00e4 ihmisen suhteessa Jumalaan, itseen ja l\u00e4himm\u00e4isiin. Augustinusin mukaan egoismi on pohjimmiltaan rakkauden puute <\/strong>\u2013 kyvytt\u00f6myys rakastaa Jumalaa yli kaiken ja l\u00e4himm\u00e4ist\u00e4 niin kuin itse\u00e4\u00e4n.<\/span><\/p>\n

          Egoismin juuret<\/strong><\/span><\/p>\n

          Augustinus uskoi, ett\u00e4 egoismin juuret ovat ihmisen lankeemuksessa. Ennen lankeemusta ihminen eli harmoniassa Jumalan kanssa ja rakasti H\u00e4nt\u00e4 t\u00e4ydellisesti. Lankeemuksen my\u00f6t\u00e4 ihminen kuitenkin k\u00e4\u00e4ntyi pois Jumalasta ja alkoi rakastaa itse\u00e4\u00e4n enemm\u00e4n kuin Jumalaa. T\u00e4m\u00e4 itserakkaus, amor sui<\/em>, on Augustinusin mukaan kaiken pahan juuri.<\/span><\/p>\n

          Itsekkyyden valta<\/strong><\/span><\/p>\n

          Augustinus kuvasi egoismin valtaa ihmisen el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 voimakkaaksi. H\u00e4n n\u00e4ki sen hallitsevana voimana, joka ohjaa ihmisen ajatuksia, tunteita ja tekoja. Egoistinen ihminen on vankina omissa haluissaan ja tarpeissaan, eik\u00e4 h\u00e4n kykene n\u00e4kem\u00e4\u00e4n tai v\u00e4litt\u00e4m\u00e4\u00e4n muiden ihmisten tarpeista. T\u00e4m\u00e4 johtaa vieraantumiseen Jumalasta ja l\u00e4himm\u00e4isist\u00e4, sek\u00e4 sosiaaliseen ep\u00e4oikeudenmukaisuuteen ja konflikteihin. Augustinus kirjoitti Jumalan valtiossa<\/em>, ett\u00e4 kaksi rakkautta ovat luoneet kaksi kaupunkia: Jumalan rakkaus taivaallisen kaupungin ja itserakkaus maallisen kaupungin.<\/span><\/p>\n

          Egoismin ilmenemismuodot Augustinuksen mukaan ovat:<\/span><\/p>\n

          Ahneus:<\/em> Halu omistaa enemm\u00e4n kuin tarvitsee, riist\u00e4\u00e4 muita ja kielt\u00e4\u00e4 heilt\u00e4 heid\u00e4n oikeutensa.<\/span><\/p>\n

          Kunnianhimo<\/em>: Halu saada valtaa ja mainetta, k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 muita hyv\u00e4kseen ja alistaa heid\u00e4t omaan tahtoonsa.<\/span><\/p>\n

          Ylpeys:<\/em> Usko omaan ylemmyyteens\u00e4, halveksunta muita kohtaan ja kyvytt\u00f6myys n\u00f6yryyteen.<\/span><\/p>\n

          Aistillisuus:<\/em> Halu tyydytt\u00e4\u00e4 omia aistillisia haluja, v\u00e4litt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 niiden seurauksista itselle tai muille.<\/span><\/p>\n

          Augustinus uskoi, ett\u00e4 ihminen ei voi vapautua egoismin orjuudesta itse omin voimin. Vain Jumalan armo voi muuttaa ihmisen syd\u00e4men ja ohjata h\u00e4net rakastamaan Jumalaa yli kaiken ja l\u00e4himm\u00e4ist\u00e4 niin kuin itse\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 muutos tapahtuu Pyh\u00e4n Hengen ty\u00f6n kautta, joka synnytt\u00e4\u00e4 ihmisess\u00e4 uuden rakkauden, amor Dei<\/em> (Jumalan rakkaus).<\/span><\/p>\n

          Jumalan armo on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n ihmisen pelastukselle ja vapautumiselle egoismista. Usko Kristukseen ja n\u00f6yryys taas ovat edellytys Jumalan armon vastaanottamiselle. Rakkaus Jumalaan ja l\u00e4himm\u00e4iseen on Pyh\u00e4n Hengen hedelm\u00e4, joka osoittaa, ett\u00e4 ihminen on muuttunut.<\/span><\/p>\n

          Augustinuksen mukaan kristillinen el\u00e4m\u00e4 on jatkuvaa taistelua egoismia vastaan ja pyrkimyst\u00e4 rakastamaan Jumalaa ja l\u00e4himm\u00e4isi\u00e4 yh\u00e4 enemm\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 taistelu vaatii n\u00f6yryytt\u00e4, rukousta ja Pyh\u00e4n Hengen apua. Vain Jumalan armosta ihminen voi voittaa egoismin vallan ja el\u00e4\u00e4 todellista, Jumalalle mieluista el\u00e4m\u00e4\u00e4.<\/span><\/p>\n

          2.3.2 Johannes Krysostomos: Rikkauden vaarat ja k\u00f6yhien laiminly\u00f6nti<\/strong><\/span><\/p>\n

          Johannes Krysostomos (\u201dKultasuu\u201d), tunnettu saarnaaja ja Konstantinopolin arkkipiispa, oli erityisen huolissaan rikkauden vaaroista ja k\u00f6yhien laiminly\u00f6nnist\u00e4. H\u00e4n n\u00e4ki ahneuden ja rikkauden kasaamisen suorana seurauksena egoismista ja sosiaalisen ep\u00e4oikeudenmukaisuuden juurena. Krysostomos ei niink\u00e4\u00e4n tuominnut rikkautta itsess\u00e4\u00e4n, vaan sen v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6\u00e4<\/strong> ja sen henkisi\u00e4 vaaroja<\/strong>.<\/span><\/p>\n

          H\u00e4nen mukaansa rikkaus usein ruokkii ahneutta ja tyytym\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4. Mit\u00e4 enemm\u00e4n ihminen omistaa, sit\u00e4 enemm\u00e4n h\u00e4n haluaa. T\u00e4m\u00e4 johtaa loputtomaan pyrkimykseen hankkia lis\u00e4\u00e4 rikkautta, mik\u00e4 est\u00e4\u00e4 ihmist\u00e4 nauttimasta siit\u00e4, mit\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 jo on.<\/span><\/p>\n

          Rikkaus voi kovettaa syd\u00e4men ja tehd\u00e4 ihmisest\u00e4 v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n muiden ihmisten k\u00e4rsimyksille. Rikkaat saattavat unohtaa k\u00f6yhien tarpeet ja el\u00e4\u00e4 ylellisyyksiss\u00e4, samalla kun muut k\u00e4rsiv\u00e4t n\u00e4lk\u00e4\u00e4 ja puutetta.<\/span><\/p>\n

          Rikkaus voi johtaa ylpeyteen ja itseriittoisuuteen. Rikkaat saattavat alkaa pit\u00e4\u00e4 itse\u00e4\u00e4n parempina kuin muita ja halveksia k\u00f6yhi\u00e4. T\u00e4m\u00e4 est\u00e4\u00e4 heit\u00e4 n\u00e4kem\u00e4st\u00e4 omaa vajavaisuuttaan ja tarvettaan Jumalan armolle.<\/span><\/p>\n

          Rikkaus voi kiinnitt\u00e4\u00e4 ihmisen syd\u00e4men maallisiin asioihin ja est\u00e4\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 etsim\u00e4st\u00e4 Jumalaa. Rikkaat saattavat tulla niin kiintyneiksi omaisuuteensa, ett\u00e4 he unohtavat iankaikkiset arvot ja el\u00e4v\u00e4t vain t\u00e4t\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 varten.<\/span><\/p>\n

          Rikkaus voi antaa v\u00e4\u00e4r\u00e4n turvallisuuden tunteen. Rikkaat saattavat luulla, ett\u00e4 he ovat turvassa kaikilta vaaroilta, koska heill\u00e4 on rahaa. He unohtavat, ett\u00e4 rikkaus on katoavaista ja ett\u00e4 todellinen turvallisuus l\u00f6ytyy vain Jumalasta.<\/span><\/p>\n

          K\u00f6yhien laiminly\u00f6nti<\/strong><\/span><\/p>\n

          Krysostomos tuomitsi jyrk\u00e4sti k\u00f6yhien laiminly\u00f6nnin. H\u00e4n uskoi, ett\u00e4 rikkailla on velvollisuus huolehtia k\u00f6yhist\u00e4 ja jakaa omaisuuttaan heid\u00e4n kanssaan. H\u00e4n korosti, ett\u00e4 kaikki, mit\u00e4 meill\u00e4 on, on Jumalan lahja, jota meid\u00e4n tulisi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 muiden hyv\u00e4ksi. H\u00e4n sanoi usein: ”Ei ole mahdollista olla rikas, ellei toinen ole k\u00f6yh\u00e4,” korostaen rikkauden ja k\u00f6yhyyden v\u00e4list\u00e4 yhteytt\u00e4.<\/span><\/p>\n

          Krysostomos ei vaatinut rikkauden t\u00e4ydellist\u00e4 hylk\u00e4\u00e4mist\u00e4, vaan sen oikeaa k\u00e4ytt\u00f6\u00e4<\/strong>.<\/span><\/p>\n

          Rikkaiden tulisi olla anteliaita ja jakaa omaisuuttaan k\u00f6yhille. Almujen antaminen ei ole vain hyv\u00e4ntekev\u00e4isyytt\u00e4, vaan velvollisuus, joka kuuluu jokaiselle kristitylle.<\/span><\/p>\n

          Rikkaiden tulisi kohdella muita ihmisi\u00e4 oikeudenmukaisesti ja rehellisesti. He eiv\u00e4t saa riist\u00e4\u00e4 k\u00f6yhi\u00e4 tai k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 heit\u00e4 hyv\u00e4kseen.<\/span><\/p>\n

          Rikkaiden tulisi olla n\u00f6yri\u00e4 ja vaatimattomia. He eiv\u00e4t saa ylpeill\u00e4 rikkaudellaan tai halveksia k\u00f6yhi\u00e4. Heid\u00e4n tulisi irrottaa syd\u00e4mens\u00e4 maallisista asioista ja etsi\u00e4 Jumalaa. He eiv\u00e4t saa tulla riippuvaisiksi rikkaudestaan tai unohtaa iankaikkisia arvoja.<\/span><\/p>\n

          Krysostomos painotti, ett\u00e4 k\u00f6yhi\u00e4 tulee kunnioittaa, sill\u00e4 heiss\u00e4 n\u00e4kyy Kristuksen kuva. Auttaessamme k\u00f6yhi\u00e4, autamme itse asiassa Kristusta.<\/span><\/p>\n

          Krysostomoksen opetukset rikkauden vaaroista ja k\u00f6yhien laiminly\u00f6nnist\u00e4 ovat edelleen ajankohtaisia. Ne haastavat meid\u00e4t tarkastelemaan omaa suhdettamme rikkauteen ja k\u00f6yhyyteen ja pohtimaan, miten voimme el\u00e4\u00e4 oikeudenmukaisemmin ja solidaarisemmin.<\/span><\/p>\n

          2.3.3 Muita merkitt\u00e4vi\u00e4 isien n\u00e4kemyksi\u00e4 egoismista<\/strong><\/span><\/p>\n

          Augustinus ja Johannes Krysostomos ovat keskeisi\u00e4 hahmoja egoismin k\u00e4sittelyss\u00e4 kirkkoisien keskuudessa, mutta monet muutkin is\u00e4t tarjosivat arvokkaita n\u00e4k\u00f6kulmia t\u00e4h\u00e4n aiheeseen. Heid\u00e4n n\u00e4kemyksens\u00e4 t\u00e4ydensiv\u00e4t ja rikastivat ymm\u00e4rryst\u00e4 egoismin luonteesta, sen vaikutuksista ja keinoista sen voittamiseen.<\/span><\/p>\n

          Irenaeus Lyonilainen (n. 130-202 jKr.): <\/em><\/strong><\/span><\/p>\n

          Irenaeus korosti ihmisen kasvua Jumalan kaltaisuuteen. H\u00e4n n\u00e4ki egoismin esteen\u00e4 t\u00e4lle kasvulle, koska se k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 ihmisen sis\u00e4\u00e4np\u00e4in ja est\u00e4\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 kehitt\u00e4m\u00e4st\u00e4 rakkautta ja ep\u00e4itsekkyytt\u00e4. Irenaeuksen mukaan ihminen on luotu vapaaksi, mutta lankeemuksen my\u00f6t\u00e4 h\u00e4n on joutunut egoismin orjuuteen. Vain Kristuksen lunastusty\u00f6 voi vapauttaa ihmisen t\u00e4st\u00e4 orjuudesta ja antaa h\u00e4nelle mahdollisuuden kasvaa Jumalan kaltaisuuteen.<\/span><\/p>\n

          Basileios Suuri (n. 330-379 jKr.):<\/em><\/strong><\/span><\/p>\n

          Basileios, yksi Kappadokian isist\u00e4, korosti sosiaalisen vastuun t\u00e4rkeytt\u00e4. H\u00e4n tuomitsi jyrk\u00e4sti ahneuden ja rikkauden kasaamisen, ja kehotti kristittyj\u00e4 jakamaan omaisuuttaan k\u00f6yhille. H\u00e4n n\u00e4ki egoismin juurena kyvytt\u00f6myyden n\u00e4hd\u00e4 muiden ihmisten tarpeita ja v\u00e4litt\u00e4\u00e4 heid\u00e4n k\u00e4rsimyksist\u00e4\u00e4n. Basileios perusti k\u00f6yh\u00e4intaloja ja sairaaloita osoittaakseen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kristillisen rakkauden ja ep\u00e4itsekkyyden merkityksen.<\/span><\/p>\n

          Gregorios Nyssalainen (n. 335-395 jKr.): <\/em><\/strong><\/span><\/p>\n

          Gregorios, Basileioksen veli, korosti ihmisen vapaata tahtoa ja kyky\u00e4 valita hyv\u00e4n ja pahan v\u00e4lill\u00e4. H\u00e4n n\u00e4ki egoismin tietoisena valintana k\u00e4\u00e4nty\u00e4 pois Jumalasta ja rakastaa itse\u00e4\u00e4n enemm\u00e4n kuin muita. Gregorios uskoi, ett\u00e4 ihminen voi voittaa egoismin harjoittamalla hyveit\u00e4, kuten rakkautta, n\u00f6yryytt\u00e4 ja ep\u00e4itsekkyytt\u00e4. H\u00e4n korosti my\u00f6s rukouksen ja paaston merkityst\u00e4 hengellisess\u00e4 kasvussa ja egoismin voittamisessa.<\/span><\/p>\n

          Klemens Aleksandrialainen (n. 150-215 jKr.):<\/em><\/strong><\/span><\/p>\n

          Klemens pyrki yhdist\u00e4m\u00e4\u00e4n kristillisen uskon ja kreikkalaisen filosofian. H\u00e4n n\u00e4ki egoismin tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyten\u00e4 ja harhaluulona. Egoistinen ihminen ei ymm\u00e4rr\u00e4, ett\u00e4 todellinen onni l\u00f6ytyy Jumalasta ja l\u00e4himm\u00e4isten rakastamisesta. Klemens korosti tiedon ja valistuksen merkityst\u00e4 egoismin voittamisessa. H\u00e4n uskoi, ett\u00e4 kristillinen filosofia voi auttaa ihmist\u00e4 n\u00e4kem\u00e4\u00e4n todellisuuden oikein ja valitsemaan hyv\u00e4n pahan sijasta.<\/span><\/p>\n

          Tertullianus (n. 155-220 jKr.):<\/em><\/strong><\/span><\/p>\n

          \u00a0Tertullianus, afrikkalainen teologi, oli tunnettu jyrkist\u00e4 mielipiteist\u00e4\u00e4n ja askeettisesta el\u00e4m\u00e4ntavastaan. H\u00e4n tuomitsi jyrk\u00e4sti maalliset nautinnot ja rikkauden, ja kehotti kristittyj\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4n yksinkertaista ja askeettista el\u00e4m\u00e4\u00e4. H\u00e4n n\u00e4ki egoismin esteen\u00e4 kristilliselle t\u00e4ydellisyydelle ja korosti itsens\u00e4 kielt\u00e4misen ja uhrautumisen merkityst\u00e4.<\/span><\/p>\n

          N\u00e4m\u00e4 esimerkit osoittavat, ett\u00e4 kirkkois\u00e4t k\u00e4sitteliv\u00e4t egoismia monipuolisesti ja syv\u00e4llisesti. He n\u00e4kiv\u00e4t sen paitsi moraalisena puutteena, my\u00f6s perustavanlaatuisena v\u00e4\u00e4ristym\u00e4n\u00e4 ihmisen suhteessa Jumalaan, itseen ja l\u00e4himm\u00e4isiin. Heid\u00e4n opetuksensa korostavat, ett\u00e4 egoismin juuret lankeemuksessa. Egoismi on ihmisen luonnollinen taipumus k\u00e4\u00e4nty\u00e4 sis\u00e4\u00e4np\u00e4in ja rakastaa itse\u00e4\u00e4n enemm\u00e4n kuin Jumalaa. Egoismi ilmenee ahneutena, ylpeyten\u00e4, kunnianhimona, aistillisuuteena ja v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyten\u00e4 muiden k\u00e4rsimyksille.<\/span><\/p>\n

          Ratkaisu egoismin voittamiseen on Jumalan armo, usko Kristukseen, rakkaus Jumalaan ja l\u00e4himm\u00e4iseen, n\u00f6yryys, rukous ja hyveiden harjoittaminen.<\/span><\/p>\n

          Sosiaalinen vastuu on t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Rikkailla on velvollisuus huolehtia k\u00f6yhist\u00e4 ja jakaa omaisuuttaan heid\u00e4n kanssaan.<\/span><\/p>\n

          Kirkkoisien n\u00e4kemykset egoismista ovat edelleen ajankohtaisia ja haastavat meid\u00e4t tarkastelemaan omaa el\u00e4m\u00e4\u00e4mme ja suhdettamme itseemme, Jumalaan ja muihin ihmisiin. Ne muistuttavat meit\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 todellinen onni l\u00f6ytyy ep\u00e4itsekkyydest\u00e4 ja rakkaudesta, ei egoismista ja maallisista nautinnoista.<\/span><\/p>\n

          3. Altruismi Jumalan rakkauden ilmentym\u00e4n\u00e4<\/span><\/p>\n

          3.1 Jumalan rakkaus (agape) altruismin perustana<\/strong><\/span><\/p>\n

          Kristillisen etiikan ytimen\u00e4 on agape<\/em>, Jumalan ehdoton ja uhrautuva rakkaus. T\u00e4m\u00e4 rakkauden muoto ei ole riippuvainen kohteen ansioista tai vastarakkaudesta, vaan se on vapaa, antava ja pyrkii toisen parhaaseen. Kristillisen altruismin, ep\u00e4itsekk\u00e4\u00e4n toiminnan, katsotaan juurtuvan juuri t\u00e4h\u00e4n Jumalan agape-rakkauteen.<\/span><\/p>\n

          Luonteeltaan agape on ehdoton ja ansaitsematon. Agape ei ole vastine, vaan lahja. Jumala rakasti ihmiskuntaa jo ennen kuin ihminen oli olemassa tai kykeni vastaamaan t\u00e4h\u00e4n rakkauteen.<\/span><\/p>\n

          Agape on valmis uhraamaan itsens\u00e4 toisen puolesta. T\u00e4ydellisin esimerkki t\u00e4st\u00e4 on Jeesuksen Kristuksen uhri ristill\u00e4 ihmiskunnan syntien sovitukseksi.<\/span><\/p>\n

          Agape ei odota mit\u00e4\u00e4n vastineeksi. Se on puhdasta antamista ja v\u00e4litt\u00e4mist\u00e4 toisen hyvinvoinnista. Agape pyrkii muuttamaan ja kohottamaan kohdettaan. Se ei tyydy vain tyydytt\u00e4m\u00e4\u00e4n hetkellisi\u00e4 tarpeita, vaan pyrkii edist\u00e4m\u00e4\u00e4n toisen kokonaisvaltaista hyvinvointia.<\/span><\/p>\n

          Agape ulottuu kaikkiin ihmisiin, jopa vihollisiin. Jeesus opetti rakastamaan vihollisia ja rukoilemaan vainoojiensa puolesta (Matt. 5:44).<\/span><\/p>\n

          Agape altruismin perustana<\/strong><\/span><\/p>\n

          Kristillinen altruismi ei ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n moraalinen velvollisuus, vaan se on vastaus Jumalan agape-rakkauteen<\/strong>. Koska Jumala on rakastanut meit\u00e4 ehdoitta, meid\u00e4nkin tulisi rakastaa toisiamme samalla tavalla. Agape on siis sek\u00e4 motivaatio ett\u00e4 malli altruistiselle toiminnalle.<\/span><\/p>\n

          Tietoisuus Jumalan rakkaudesta her\u00e4tt\u00e4\u00e4 meiss\u00e4 motivaation ja halun jakaa t\u00e4t\u00e4 rakkautta eteenp\u00e4in. Rakkaus synnytt\u00e4\u00e4 rakkautta.<\/span><\/p>\n

          Jeesuksen el\u00e4m\u00e4 ja opetus ovat t\u00e4ydellinen esimerkki agape-rakkaudesta ja altruistisesta toiminnasta. H\u00e4n palveli k\u00f6yhi\u00e4, paransi sairaita, lohdutti surevia ja lopulta uhrasi itsens\u00e4 ihmiskunnan puolesta.<\/span><\/p>\n

          Agape on egoismin vastakohta<\/strong><\/span><\/p>\n

          Agape on suora vastakohta egoismille. Siin\u00e4 miss\u00e4 egoismi keskittyy itsen tarpeisiin ja haluihin, agape keskittyy toisen tarpeisiin ja hyvinvointiin. Agape vaatii itsens\u00e4 kielt\u00e4mist\u00e4 ja uhrautumista, kun taas egoismi pyrkii maksimoimaan oman hy\u00f6dyn.<\/span><\/p>\n

          Usko Jumalan agape-rakkauteen voi inspiroida meit\u00e4 palvelemaan k\u00f6yhi\u00e4 ja v\u00e4h\u00e4osaisia, auttamaan niit\u00e4, jotka ovat n\u00e4lk\u00e4isi\u00e4, kodittomia, sairaita tai muuten tarvitsevia.<\/span><\/p>\n

          Se voi innostaa meit\u00e4 olemaan armollisia ja anteeksiantavaisia ja kohtelemaan muita ihmisi\u00e4 yst\u00e4v\u00e4llisesti ja antamaan anteeksi heid\u00e4n virheens\u00e4, puolustamaan oikeudenmukaisuutta, taistelemaan ep\u00e4oikeudenmukaisuutta vastaan ja puolustamaan heikkojen oikeuksia.<\/span><\/p>\n

          Se voi my\u00f6s saada meid\u00e4t rakastamaan vihollisia, kohtelemaan vihollisia kunnioittavasti ja etsim\u00e4\u00e4n sovintoa, sek\u00e4 uhraamaan aikaamme ja resurssejamme muiden hyv\u00e4ksi, osallistumaan vapaaehtoisty\u00f6h\u00f6n ja lahjoittamaan rahaa hyv\u00e4ntekev\u00e4isyyteen.<\/span><\/p>\n

          Jumalan agape-rakkaus on kristillisen altruismin perusta. Se on ehdoton, uhrautuva ja antava rakkaus, joka inspiroi meit\u00e4 rakastamaan toisiamme samalla tavalla. Usko agapeen voi muuttaa meid\u00e4t ep\u00e4itsekk\u00e4\u00e4mmiksi ja my\u00f6t\u00e4tuntoisemmiksi ihmisiksi, jotka pyrkiv\u00e4t edist\u00e4m\u00e4\u00e4n toisten hyvinvointia. Se on kutsu el\u00e4m\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4\u00e4, joka on t\u00e4ynn\u00e4 rakkautta, palvelua ja uhrautumista.<\/span><\/p>\n

          3.1.1 Jumalan itsens\u00e4 uhrautuva rakkaus ihmiskuntaa kohtaan<\/strong><\/span><\/p>\n

          Kristinuskon ytimen\u00e4 on usko siihen, ett\u00e4 Jumala ei ole vain et\u00e4inen luoja, vaan aktiivinen ja rakastava osallistuja ihmiskunnan el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. T\u00e4m\u00e4n rakkauden suurin ja merkitt\u00e4vin ilmentym\u00e4 on Jumalan itsens\u00e4 uhrautuva rakkaus ihmiskuntaa kohtaan<\/strong>. T\u00e4m\u00e4 uhrautuva rakkaus on kristillisen teologian ja etiikan perusta, ja se muovaa k\u00e4sityst\u00e4mme Jumalasta, itsest\u00e4mme ja suhteestamme toisiin ihmisiin.<\/span><\/p>\n

          Jumalan rakkauden ilmenemismuodot<\/strong><\/span><\/p>\n

          Luominen:<\/em> Jumala loi maailman ja ihmiskunnan rakkaudesta. H\u00e4n ei tarvinnut luomista, vaan se oli vapaaehtoinen rakkauden teko. Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen ja antoi h\u00e4nelle vapaan tahdon, mik\u00e4 mahdollisti rakkauden suhteen Jumalan kanssa.<\/span><\/p>\n

          Liitto:<\/em> Jumala solmi liittoja ihmisten kanssa, joissa H\u00e4n lupasi suojella ja siunata heit\u00e4, jos he pysyisiv\u00e4t uskollisina H\u00e4nelle. N\u00e4m\u00e4 liitot, kuten Nooan, Abrahamin ja Mooseksen kanssa solmitut liitot, osoittavat Jumalan halun olla suhteessa ihmiskunnan kanssa.<\/span><\/p>\n

          Laki:<\/em> Jumala antoi Mooseksen kautta lain, joka sis\u00e4lsi k\u00e4skyj\u00e4 ja ohjeita, joiden avulla ihmiset voisivat el\u00e4\u00e4 oikeudenmukaisesti ja rakkaudellisesti. Laki ei ollut vain s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen kokoelma, vaan se oli Jumalan rakkauden ilmaus, jonka tarkoituksena oli suojella ihmisi\u00e4 ja edist\u00e4\u00e4 heid\u00e4n hyvinvointiaan.<\/span><\/p>\n

          Profeetat:<\/em> Jumala l\u00e4hetti profeettoja varoittamaan ihmisi\u00e4 synnist\u00e4 ja kehottamaan heit\u00e4 k\u00e4\u00e4ntym\u00e4\u00e4n takaisin H\u00e4nen luokseen. Profeettojen viestit olivat usein ankarasti tuomitsevia, mutta niiden takana oli aina Jumalan rakkaus ja huoli ihmiskunnan kohtalosta.<\/span><\/p>\n

          Inkarnaatio:<\/em> Jumalan rakkauden suurin ja merkitt\u00e4vin ilmentym\u00e4 on Jeesuksen Kristuksen inkarnaatio. Jumala tuli ihmiseksi Jeesuksessa Kristuksessa ja eli t\u00e4ydellisen el\u00e4m\u00e4n maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4. T\u00e4m\u00e4 osoittaa Jumalan halun samaistua ihmiskunnan kanssa ja jakaa heid\u00e4n kokemuksensa.<\/span><\/p>\n

          Risti:<\/em> Jeesuksen Kristuksen uhri ristill\u00e4 on Jumalan rakkauden huipentuma. Jumala antoi ainoan Poikansa kuolemaan ihmiskunnan syntien sovitukseksi. T\u00e4m\u00e4 uhri osoittaa Jumalan rajattoman rakkauden ja halun pelastaa ihmiskunta ikuiselta kadotukselta.<\/span><\/p>\n

          Pyh\u00e4 Henki:<\/em> Jumala l\u00e4hetti Pyh\u00e4n Hengen asumaan uskovien syd\u00e4miin. Pyh\u00e4 Henki antaa uskoville voimaa el\u00e4\u00e4 kristillist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja todistaa Jumalan rakkaudesta maailmalle.<\/span><\/p>\n

          Uhrautuvan rakkauden merkitys<\/strong><\/span><\/p>\n

          Jumalan itsens\u00e4 uhrautuva rakkaus ihmiskuntaa kohtaan on kristillisen uskon keskeinen oppi. Se osoittaa, ett\u00e4 Jumala ei ole vain oikeudenmukainen ja pyh\u00e4, vaan my\u00f6s rakastava ja armollinen. T\u00e4m\u00e4 rakkaus on kaiken hyv\u00e4n l\u00e4hde ja se inspiroi meit\u00e4 rakastamaan toisiamme samalla tavalla.<\/span><\/p>\n

          Jumalan uhrautuva rakkaus mahdollistaa syntien anteeksiannon. Koska Jeesus Kristus maksoi syntiemme hinnan ristill\u00e4, voimme saada anteeksi kaikki syntimme ja aloittaa uuden el\u00e4m\u00e4n Jumalan kanssa.<\/span><\/p>\n

          Jumalan uhrautuva rakkaus antaa meille toivoa ikuisesta el\u00e4m\u00e4st\u00e4. Uskomalla Jeesukseen Kristukseen voimme saada osaksemme ikuisen el\u00e4m\u00e4n Jumalan kanssa taivaassa.<\/span><\/p>\n

          Jumalan uhrautuva rakkaus muuttaa meit\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4p\u00e4in. Kun ymm\u00e4rr\u00e4mme Jumalan rakkauden syvyyden, haluamme el\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4, joka on H\u00e4nelle mieluinen.<\/span><\/p>\n

          3.1.2 Kristuksen esimerkki t\u00e4ydellisest\u00e4 altruismista<\/strong><\/span><\/p>\n

          Jeesus Kristus on kristillisen uskon keskeinen hahmo ja t\u00e4ydellinen esimerkki altruismista<\/em>, ep\u00e4itsekk\u00e4\u00e4st\u00e4 toiminnasta, joka pyrkii toisen parhaaseen. H\u00e4nen el\u00e4m\u00e4ns\u00e4, opetuksensa ja lopulta kuolemansa ristill\u00e4 ovat osoitus t\u00e4ydellisest\u00e4 rakkaudesta ja uhrautumisesta, joka ylitt\u00e4\u00e4 kaikki inhimilliset rajat. Kristuksen esimerkki ei ole vain ihailtava, vaan se on my\u00f6s malli, jonka kristityt pyrkiv\u00e4t seuraamaan omassa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n.<\/span><\/p>\n

          Kristuksen altruistisen el\u00e4m\u00e4n keskeiset piirteet<\/strong><\/span><\/p>\n

          Inkarnaatio ja n\u00f6yryys<\/em><\/strong><\/span><\/p>\n

          Jeesus, Jumalan Poika, luopui taivaallisesta kirkkaudestaan ja tuli ihmiseksi, syntyen vaatimattomiin olosuhteisiin. T\u00e4m\u00e4 itsess\u00e4\u00e4n on altruistinen teko, sill\u00e4 h\u00e4n alensi itsens\u00e4 palvelemaan ihmiskuntaa. Filippil\u00e4iskirje 2:5-8 kuvaa t\u00e4t\u00e4 n\u00f6yryytt\u00e4: ”Olkoon teill\u00e4kin sellainen mieli, joka oli Kristuksella Jeesuksella. H\u00e4nell\u00e4 oli Jumalan muoto, mutta h\u00e4n ei pit\u00e4nyt kiinni siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n oli Jumalan vertainen, vaan tyhjensi itsens\u00e4 ja otti orjan muodon ja tuli ihmisten kaltaiseksi. H\u00e4n alensi itsens\u00e4 ja oli kuuliainen kuolemaan asti, ristinkuolemaan asti.”<\/span><\/p>\n

          Palvelu ja my\u00f6t\u00e4tunto<\/em><\/strong><\/span><\/p>\n

          Jeesus vietti suurimman osan el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n palvellen muita. H\u00e4n kulki kaupungista kaupunkiin opettaen, parantaen sairaita, ajaen ulos pahoja henki\u00e4 ja lohduttaen surevia. H\u00e4n ei etsinyt omaa etuaan, vaan keskittyi lievitt\u00e4m\u00e4\u00e4n muiden k\u00e4rsimyksi\u00e4. Matteuksen evankeliumi 9:35-36 tiivist\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4n: ”Jeesus kulki kaikki kaupungit ja kyl\u00e4t opettaen synagogissa, julistaen valtakunnan evankeliumia ja parantaen kaikki taudit ja kaikki vaivat. N\u00e4hdess\u00e4\u00e4n ihmisjoukot h\u00e4n tunsi heit\u00e4 kohtaan s\u00e4\u00e4li\u00e4, sill\u00e4 he olivat n\u00e4\u00e4nnyksiss\u00e4 ja heitteill\u00e4 kuin lampaat ilman paimenta.”<\/span><\/p>\n

          Opetus rakkaudesta ja anteeksiannosta<\/em><\/strong><\/span><\/p>\n

          Jeesus opetti rakastamaan Jumalaa yli kaiken ja l\u00e4himm\u00e4ist\u00e4 niin kuin itse\u00e4mme (Mark. 12:30-31). H\u00e4n korosti anteeksiannon t\u00e4rkeytt\u00e4 ja kehotti seuraajiaan rakastamaan jopa vihollisiaan (Matt. 5:44). N\u00e4m\u00e4 opetukset ovat suoraan vastakkaisia egoistisille taipumuksille ja kannustavat ep\u00e4itsekk\u00e4\u00e4seen toimintaan.<\/span><\/p>\n

          Uhrautuva kuolema<\/em><\/strong><\/span><\/p>\n

          Jeesuksen suurin altruistinen teko oli h\u00e4nen kuolemansa ristill\u00e4. H\u00e4n antoi itsens\u00e4 uhriksi ihmiskunnan syntien sovitukseksi. T\u00e4m\u00e4 uhri ei ollut pakotettu, vaan vapaaehtoinen rakkauden teko. Johanneksen evankeliumi 15:13 sanoo: ”Suurempaa rakkautta ei ole kenell\u00e4k\u00e4\u00e4n kuin se, ett\u00e4 h\u00e4n antaa henkens\u00e4 yst\u00e4viens\u00e4 puolesta.”<\/span><\/p>\n

          Yl\u00f6snousemus ja toivo<\/em><\/strong><\/span><\/p>\n

          Vaikka Jeesuksen kuolema oli suuri uhri, h\u00e4nen yl\u00f6snousemuksensa antaa toivoa uudesta el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja voitosta kuolemasta. Yl\u00f6snousemus vahvistaa sen, ett\u00e4 uhrautuva rakkaus voittaa pahan ja ett\u00e4 altruistinen toiminta johtaa lopulta hyv\u00e4\u00e4n.<\/span><\/p>\n

          Kristuksen esimerkin merkitys<\/strong><\/span><\/p>\n

          Kristuksen esimerkki t\u00e4ydellisest\u00e4 altruismista on kristityille sek\u00e4 haaste ett\u00e4 inspiraatio.<\/span><\/p>\n

          Se haastaa meid\u00e4t arvioimaan omia motiivejamme ja toimintatapojamme. Olemmeko valmiita uhraamaan omaa etuamme toisten hyv\u00e4ksi? Rakastammeko l\u00e4himm\u00e4isi\u00e4mme niin kuin itse\u00e4mme?<\/span><\/p>\n

          Se inspiroi meit\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4n ep\u00e4itsekk\u00e4\u00e4mmin ja my\u00f6t\u00e4tuntoisemmin. Se muistuttaa meit\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 todellinen onni l\u00f6ytyy palvelemalla ja rakastamalla muita.<\/span><\/p>\n

          Kristuksen esimerkki voi inspiroida meit\u00e4 palvelemaan tarvitsevia, auttamaan k\u00f6yhi\u00e4, sairaita, yksin\u00e4isi\u00e4 ja syrj\u00e4ytyneit\u00e4, olemaan armollisia ja anteeksiantavaisia, antamaan anteeksi niille, jotka ovat tehneet meille v\u00e4\u00e4ryytt\u00e4 ja kohtelemaan kaikkia ihmisi\u00e4 yst\u00e4v\u00e4llisesti.<\/span><\/p>\n

          Se voi johtaa meid\u00e4t puolustamaan oikeudenmukaisuutta, taistelemaan ep\u00e4oikeudenmukaisuutta vastaan ja puolustamaan heikkojen oikeuksia, rakastamaan vihollisia, rukoilemaan vihollistemme puolesta ja etsim\u00e4\u00e4n sovintoa. Se voi saada meid\u00e4t uhraamaan aikaamme ja resurssejamme muiden hyv\u00e4ksi, osallistumaan vapaaehtoisty\u00f6h\u00f6n ja lahjoittamaan kenties rahaa hyv\u00e4ntekev\u00e4isyyteen.<\/span><\/p>\n

          3.2 Altruismin teologinen perusta ja merkitys<\/strong><\/span><\/p>\n

          Altruismi, ep\u00e4itsek\u00e4s toiminta, joka pyrkii toisen parhaaseen, ei ole vain moraalinen ohje, vaan sill\u00e4 on syv\u00e4t teologiset juuret<\/strong> kristillisess\u00e4 uskossa. Sen merkitys ulottuu yksil\u00f6llisest\u00e4 moraalisesta el\u00e4m\u00e4st\u00e4 yhteiskunnalliseen oikeudenmukaisuuteen ja jopa Jumalan luonteen ymm\u00e4rt\u00e4miseen. Kristillinen teologia tarjoaa vahvan perustan altruismille, perustuen Jumalan rakkauteen, ihmisen luotuun arvoon ja uskoon yhteiseen ihmiskuntaan.<\/span><\/p>\n

          Teologinen perusta<\/em><\/strong><\/span><\/p>\n

          Kuten aiemmin todettiin, Jumalan agape-rakkaus on altruismin ydin. Jumala rakastaa ihmiskuntaa ehdoitta ja uhrautuvasti, mik\u00e4 on malli kristilliselle rakkaudelle. T\u00e4m\u00e4 rakkaus ei ole vain tunne, vaan aktiivinen toiminta toisen hyv\u00e4ksi.<\/span><\/p>\n

          Raamatun mukaan ihminen on luotu Jumalan kuvaksi (1. Moos. 1:27). T\u00e4m\u00e4 antaa jokaiselle ihmiselle ainutlaatuisen arvon ja arvokkuuden, riippumatta heid\u00e4n taustastaan, kyvyist\u00e4\u00e4n tai ansioistaan. Koska jokainen ihminen on Jumalan kuva, heid\u00e4n hyvinvointinsa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ja heid\u00e4n k\u00e4rsimyksens\u00e4 on syyt\u00e4 lievitt\u00e4\u00e4. Altruistinen toiminta on siten kunnioitusta Jumalaa kohtaan, joka n\u00e4kyy H\u00e4nen luomuksessaan.<\/span><\/p>\n

          Raamattu opettaa, ett\u00e4 kaikki ihmiset ovat per\u00e4isin samasta luojasta ja ovat siten yht\u00e4 perhett\u00e4 (Apt.17:26). T\u00e4m\u00e4 yhteinen ihmiskunta luo solidaarisuuden ja vastuun tunteen toisiamme kohtaan. Emme ole vain yksil\u00f6it\u00e4, vaan olemme osa suurempaa kokonaisuutta, ja toistemme hyvinvointi on meid\u00e4n kaikkien etu.<\/span><\/p>\n

          Jeesus Kristus on t\u00e4ydellinen esimerkki altruismista. H\u00e4n eli el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 palvellen muita ja lopulta uhrasi itsens\u00e4 ihmiskunnan syntien sovitukseksi. H\u00e4nen el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 ja opetuksensa ovat malli kristilliselle el\u00e4m\u00e4lle, joka on t\u00e4ynn\u00e4 rakkautta, my\u00f6t\u00e4tuntoa ja uhrautumista.<\/span><\/p>\n

          Pyh\u00e4 Henki vaikuttaa uskovissa ja antaa heille voimaa el\u00e4\u00e4 altruistisesti. H\u00e4n synnytt\u00e4\u00e4 rakkauden, ilon, rauhan, pitk\u00e4mielisyyden, yst\u00e4v\u00e4llisyyden, hyvyyden, uskollisuuden, lempeyden ja itsehillinn\u00e4n hedelm\u00e4\u00e4 (Gal. 5:22-23), jotka kaikki edist\u00e4v\u00e4t ep\u00e4itsek\u00e4st\u00e4 toimintaa.<\/span><\/p>\n

          Altruismin merkitys<\/em><\/strong><\/span><\/p>\n

          Altruismi on keskeinen osa kristillist\u00e4 moraalia. Se kehottaa meit\u00e4 asettamaan toisten tarpeet omien tarpeidemme edelle ja el\u00e4m\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4\u00e4, joka on t\u00e4ynn\u00e4 rakkautta, my\u00f6t\u00e4tuntoa ja uhrautumista.<\/span><\/p>\n

          Altruismi on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 oikeudenmukaisen ja tasapuolisen yhteiskunnan rakentamisessa. Se kannustaa meit\u00e4 taistelemaan ep\u00e4oikeudenmukaisuutta vastaan, puolustamaan heikkojen oikeuksia ja huolehtimaan tarvitsevista.<\/span><\/p>\n

          Altruistinen toiminta voi olla tehokas tapa todistaa kristillisest\u00e4 uskosta. Kun ihmiset n\u00e4kev\u00e4t meid\u00e4n palvelevan ja rakastavan heit\u00e4 ep\u00e4itsekk\u00e4\u00e4sti, he saattavat avautua kuulemaan evankeliumia.<\/span><\/p>\n

          Altruistinen toiminta tuo kunniaa Jumalalle. Kun el\u00e4mme el\u00e4m\u00e4\u00e4, joka on t\u00e4ynn\u00e4 rakkautta ja my\u00f6t\u00e4tuntoa, heijastamme Jumalan luonnetta ja teemme H\u00e4net tunnetuksi maailmalle.<\/span><\/p>\n

          Altruistinen toiminta edist\u00e4\u00e4 omaa henkist\u00e4 kasvuamme. Kun palvelemme ja rakastamme muita, me opimme tuntemaan Jumalan paremmin ja tulemme enemm\u00e4n Kristuksen kaltaisiksi.<\/span><\/p>\n

          Vaikka altruismilla on vahva teologinen perusta, siihen liittyy my\u00f6s haasteita ja kritiikki\u00e4: \u00c4\u00e4rimm\u00e4inen altruismi voi johtaa omien tarpeiden laiminly\u00f6ntiin ja uupumukseen. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4 tasapaino omien tarpeiden ja muiden palvelemisen v\u00e4lill\u00e4. Joskus altruistisen toiminnan motiiveja voidaan kyseenalaistaa. Onko toiminta todella ep\u00e4itsek\u00e4st\u00e4 vai pyrit\u00e4\u00e4nk\u00f6 sill\u00e4 saamaan jotain vastineeksi, kuten hyv\u00e4ksynt\u00e4\u00e4 tai tunnustusta?<\/span><\/p>\n

          Altruistinen toiminta voi joskus luoda v\u00e4\u00e4r\u00e4nlaista riippuvuutta avunsaajien ja auttajien v\u00e4lille. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 pyrki\u00e4 auttamaan ihmisi\u00e4 itsen\u00e4istym\u00e4\u00e4n ja selviytym\u00e4\u00e4n omillaan.<\/span><\/p>\n

          Jotkut kritisoivat ajatusta, ett\u00e4 altruismi on vain Jumalan ty\u00f6n tulosta uskovassa. T\u00e4m\u00e4 voi johtaa passiivisuuteen ja vastuun v\u00e4ltt\u00e4miseen.<\/span><\/p>\n

          3.2.1 L\u00e4himm\u00e4isenrakkaus ja sen keskeinen asema kristillisess\u00e4 etiikassa<\/strong><\/span><\/p>\n

          L\u00e4himm\u00e4isenrakkaus <\/em>on kristillisen etiikan kulmakivi ja keskeisin periaate. Se ei ole vain yksi hyve muiden joukossa, vaan se on kaiken muun perusta ja mittari. L\u00e4himm\u00e4isenrakkaus tiivist\u00e4\u00e4 kristillisen uskon ytimen: Jumalan rakkauden ihmiskuntaa kohtaan ja ihmisen kutsun rakastaa Jumalaa ja toisiaan.<\/span><\/p>\n

          L\u00e4himm\u00e4isenrakkauden m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4 ja ulottuvuus<\/em><\/strong><\/span><\/p>\n

          L\u00e4himm\u00e4isenrakkaus ei rajoitu vain perheeseen, yst\u00e4viin tai niihin, jotka ovat meille mieluisia. Se kattaa kaikki ihmiset<\/strong>, riippumatta heid\u00e4n taustastaan, uskonnostaan, etnisyydest\u00e4\u00e4n, sosiaalisesta asemastaan tai jopa siit\u00e4, miten he kohtelevat meit\u00e4. Jeesus laajensi perinteisen ”l\u00e4himm\u00e4isen” k\u00e4sitteen kattamaan jopa viholliset (Matt. 5:44).<\/span><\/p>\n

          L\u00e4himm\u00e4isenrakkaus ei ole pelkk\u00e4 tunne, vaan aktiivista toimintaa<\/strong>. Se ilmenee konkreettisina tekoina, joilla pyrimme edist\u00e4m\u00e4\u00e4n toisten hyvinvointia, lievitt\u00e4m\u00e4\u00e4n heid\u00e4n k\u00e4rsimyksi\u00e4\u00e4n ja puolustamaan heid\u00e4n oikeuksiaan.<\/span><\/p>\n

          L\u00e4himm\u00e4isenrakkauden teologinen perusta<\/em><\/strong><\/span><\/p>\n

          L\u00e4himm\u00e4isenrakkaus perustuu Jumalan rakkauteen ihmiskuntaa kohtaan. Jumala on rakastanut meit\u00e4 ensin (1.Joh. 4:19) ja antanut Poikansa Jeesuksen Kristuksen kuolemaan meid\u00e4n puolestamme. T\u00e4m\u00e4 Jumalan rakkaus on malli, jonka mukaan meid\u00e4nkin tulee rakastaa toisiamme.<\/span><\/p>\n

          Jeesus tiivisti lain ja profeetat kultaiseen s\u00e4\u00e4nt\u00f6\u00f6n: ”Kaikki, mit\u00e4 te tahdotte ihmisten tekev\u00e4n teille, tehk\u00e4\u00e4 te heille” (Matt. 7:12). T\u00e4m\u00e4 s\u00e4\u00e4nt\u00f6 korostaa vastavuoroisuuden ja empatian t\u00e4rkeytt\u00e4.<\/span><\/p>\n

          Jeesus vastasi kysymykseen suurimmasta k\u00e4skyst\u00e4 sanomalla: ”Rakasta Herraa, Jumalaasi, kaikesta syd\u00e4mest\u00e4si ja kaikesta sielustasi ja kaikesta mielest\u00e4si. T\u00e4m\u00e4 on suurin ja ensimm\u00e4inen k\u00e4sky. Toinen on t\u00e4m\u00e4n vertainen: Rakasta l\u00e4himm\u00e4ist\u00e4si niin kuin itse\u00e4si” (Matt. 22:37-39). T\u00e4m\u00e4 kaksoisk\u00e4sky osoittaa, ett\u00e4 Jumalan rakastaminen ja l\u00e4himm\u00e4isen rakastaminen ovat erottamattomasti yhteydess\u00e4 toisiinsa.<\/span><\/p>\n

          Jeesus antoi opetuslapsilleen uuden k\u00e4skyn: ”Uuden k\u00e4skyn min\u00e4 annan teille, ett\u00e4 rakastatte toisianne; niin kuin min\u00e4 olen teit\u00e4 rakastanut, rakastakaa tekin toisianne” (Joh.13:34). T\u00e4m\u00e4 k\u00e4sky korostaa Jeesuksen esimerkin seuraamista ja uhrautuvaa rakkautta.<\/span><\/p>\n

          L\u00e4himm\u00e4isenrakkauden ilmenemismuodot<\/strong><\/span><\/p>\n

          L\u00e4himm\u00e4isenrakkaus voi ilmet\u00e4 monin eri tavoin: Se on kyky\u00e4 asettua toisen asemaan ja tuntea my\u00f6t\u00e4tuntoa h\u00e4nen k\u00e4rsimykselleen, valmiutta jakaa omaa aikaa, resursseja ja kykyj\u00e4 toisten kanssa, valmiutta antaa anteeksi niille, jotka ovat tehneet meille v\u00e4\u00e4ryytt\u00e4 ja pyrki\u00e4 sovintoon.<\/span><\/p>\n

          L\u00e4himm\u00e4isenrakkautta on taistella ep\u00e4oikeudenmukaisuutta vastaan ja puolustaa heikkojen oikeuksia.<\/span><\/p>\n

          Vieraanvaraisuus ja valmius ottaa vastaan ja auttaa niit\u00e4, jotka ovat syrj\u00e4ytyneit\u00e4 tai ulkopuolisia, on my\u00f6s l\u00e4himm\u00e4isenrakkautta, samoin pyrkimys sovintoon ja rauhan edist\u00e4miseen konfliktitilanteissa.<\/span><\/p>\n

          Sit\u00e4 on my\u00f6s toisten tukeminen ja rohkaiseminen vaikeina aikoina.<\/span><\/p>\n

          L\u00e4himm\u00e4isenrakkauden toteuttaminen ei ole aina helppoa. Se vaatii itsens\u00e4 ylitt\u00e4mist\u00e4, omien etujen sivuuttamista ja valmiutta kohdata vaikeita tilanteita. Se edellytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 voitamme omat ennakkoluulomme ja kohtelemme kaikkia ihmisi\u00e4 tasa-arvoisesti.<\/span><\/p>\n

          Jeesus kehotti meit\u00e4 rakastamaan jopa vihollisiamme, mik\u00e4 on yksi kristillisen etiikan vaikeimmista haasteista.<\/span><\/p>\n

          Jatkuva toisten auttaminen voi johtaa uupumukseen. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4 tasapaino omien tarpeiden ja muiden palvelemisen v\u00e4lill\u00e4, ja muistaa, ett\u00e4 l\u00e4himm\u00e4isenrakkaus perustuu Jumalan rakkauteen ja ett\u00e4 sen tarkoituksena on tuoda kunniaa H\u00e4nelle.<\/span><\/p>\n

          L\u00e4himm\u00e4isenrakkauden merkitys<\/strong><\/span><\/p>\n

          L\u00e4himm\u00e4isenrakkaus on kristillisen etiikan ydin, ja sill\u00e4 on syv\u00e4llinen merkitys. Kun rakastamme l\u00e4himm\u00e4isi\u00e4mme, heijastamme Jumalan luonnetta ja teemme H\u00e4net tunnetuksi maailmalle. L\u00e4himm\u00e4isenrakkaus johtaa konkreettisiin tekoihin, jotka edist\u00e4v\u00e4t toisten hyvinvointia ja lievitt\u00e4v\u00e4t heid\u00e4n k\u00e4rsimyksi\u00e4\u00e4n sek\u00e4 kannustaa meit\u00e4 taistelemaan ep\u00e4oikeudenmukaisuutta vastaan ja puolustamaan heikkojen oikeuksia.<\/span><\/p>\n

          Kun palvelemme ja rakastamme muita, me opimme tuntemaan Jumalan paremmin ja tulemme enemm\u00e4n Kristuksen kaltaisiksi.<\/span><\/p>\n

          Jeesus sanoi, ett\u00e4 ne, jotka ovat ruokkineet n\u00e4lk\u00e4isi\u00e4, juottaneet janoisia, ottaneet vastaan kodittomia, vaatettaneet alastomia, hoitaneet sairaita ja vierailleet vankeja, periv\u00e4t ikuisen el\u00e4m\u00e4n (Matt. 25:31-46).<\/span><\/p>\n

          L\u00e4himm\u00e4isenrakkaus on siis kristillisen etiikan kulmakivi ja keskeisin periaate. Se perustuu Jumalan rakkauteen ihmiskuntaa kohtaan ja ihmisen kutsuun rakastaa Jumalaa ja toisiaan. L\u00e4himm\u00e4isenrakkaus kattaa kaikki ihmiset ja ilmenee konkreettisina tekoina, joilla pyrimme edist\u00e4m\u00e4\u00e4n toisten hyvinvointia, lievitt\u00e4m\u00e4\u00e4n heid\u00e4n k\u00e4rsimyksi\u00e4\u00e4n ja puolustamaan heid\u00e4n oikeuksiaan. Vaikka l\u00e4himm\u00e4isenrakkauden toteuttaminen voi olla haastavaa, sen merkitys yksil\u00f6lliselle moraaliselle el\u00e4m\u00e4lle, yhteiskunnalliselle oikeudenmukaisuudelle ja Jumalan kunnian tuomiselle on kiistaton. Kristityt ovat kutsuttuja el\u00e4m\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4\u00e4, joka on t\u00e4ynn\u00e4 l\u00e4himm\u00e4isenrakkautta, ja n\u00e4in heijastamaan Jumalan luonnetta maailmalle.<\/span><\/p>\n

          3.2.2 Altruismi Jumalan kuvan heijastuksena ihmisess\u00e4<\/strong><\/span><\/p>\n

          Kristillisen teologian mukaan ihminen on luotu Jumalan kuvaksi<\/strong> (lat. Imago Dei<\/em>). T\u00e4m\u00e4 ei tarkoita pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n fyysist\u00e4 samankaltaisuutta, vaan ennen kaikkea henkisi\u00e4, moraalisia ja sosiaalisia ominaisuuksia, jotka heijastavat Jumalan luonnetta. Altruismi, ep\u00e4itsek\u00e4s toiminta toisen hyv\u00e4ksi, on yksi keskeisimmist\u00e4 tavoista, joilla Jumalan kuva ilmenee ihmisess\u00e4.<\/span><\/p>\n

          Jumala on itsess\u00e4\u00e4n t\u00e4ydellisen altruismin l\u00e4hde. H\u00e4nen rakkautensa ihmiskuntaa kohtaan on ehdotonta ja uhrautuvaa. H\u00e4n antoi ainoan Poikansa, Jeesuksen Kristuksen, kuolemaan ihmisten syntien sovitukseksi (Joh.3:16). T\u00e4m\u00e4 on \u00e4\u00e4rimm\u00e4inen esimerkki altruismista, jossa Jumala asetti ihmiskunnan hyvinvoinnin oman etunsa edelle.<\/span><\/p>\n

          Koska ihminen on luotu Jumalan kuvaksi, h\u00e4nell\u00e4 on potentiaali heijastaa t\u00e4t\u00e4 samaa altruistista rakkautta. T\u00e4m\u00e4 ei tarkoita, ett\u00e4 jokainen ihminen automaattisesti olisi t\u00e4ydellisen altruistinen, vaan ett\u00e4 jokaisessa ihmisess\u00e4 on sis\u00e4\u00e4nrakennettu kyky ja kutsumus ep\u00e4itsekk\u00e4\u00e4seen toimintaan.<\/span><\/p>\n

          Jumalan kuva ihmisess\u00e4 mahdollistaa my\u00f6t\u00e4tunnon ja empatian tunteet. Voimme asettua toisen ihmisen asemaan, ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 h\u00e4nen k\u00e4rsimyksens\u00e4 ja tuntea halua auttaa h\u00e4nt\u00e4. T\u00e4m\u00e4 kyky on suora heijastus Jumalan my\u00f6t\u00e4tunnosta ihmiskuntaa kohtaan.<\/span><\/p>\n

          Jumala on oikeudenmukainen, ja t\u00e4m\u00e4 oikeudenmukaisuuden taju heijastuu my\u00f6s ihmisess\u00e4. Tunnemme sis\u00e4ll\u00e4mme halua puolustaa heikkoja,vastustaa ep\u00e4oikeudenmukaisuutta ja edist\u00e4\u00e4 tasa-arvoa. Altruistinen toiminta usein kumpuaa t\u00e4st\u00e4 oikeudenmukaisuuden tunteesta.<\/span><\/p>\n

          Jumalan rakkaus on uhrautuvaa ja t\u00e4m\u00e4 sama rakkaus voi ilmet\u00e4 my\u00f6s ihmisess\u00e4. Olemme valmiita tekem\u00e4\u00e4n uhrauksia toisten hyv\u00e4ksi, jopa silloin, kun se vaatii meilt\u00e4 henkil\u00f6kohtaista luopumista. T\u00e4m\u00e4 uhrautuvuus on yksi vahvimmista osoituksista Jumalan kuvan l\u00e4sn\u00e4olosta ihmisess\u00e4.<\/span><\/p>\n

          Jumala on luova, ja t\u00e4m\u00e4 luovuus heijastuu my\u00f6s ihmisess\u00e4. Voimme k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 luovuuttamme ja ongelmanratkaisukykyj\u00e4mme toisten hyv\u00e4ksi, kehitt\u00e4en uusia tapoja auttaa ja palvella heit\u00e4.<\/span><\/p>\n

          Jumala on sosiaalinen, ja t\u00e4m\u00e4 sosiaalisuus heijastuu my\u00f6s ihmisess\u00e4. Olemme luotuja el\u00e4m\u00e4\u00e4n suhteissa toisiimme ja huolehtimaan toistemme hyvinvoinnista. Altruistinen toiminta vahvistaa sosiaalisia suhteita ja luo yhteis\u00f6llisyytt\u00e4.<\/span><\/p>\n

          Synti on v\u00e4\u00e4rist\u00e4nyt Jumalan kuvan ihmisess\u00e4. Itsekkyys, ahneus ja v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys ovat synnin seurauksia, jotka est\u00e4v\u00e4t altruismin toteutumista. Synnin vuoksi ihminen on taipuvainen asettamaan omat etunsa toisten edelle ja laiminly\u00f6m\u00e4\u00e4n heid\u00e4n tarpeitaan.<\/span><\/p>\n

          Kristillisen uskon mukaan uudestisyntyminen Pyh\u00e4n Hengen kautta palauttaa ja vahvistaa Jumalan kuvan ihmisess\u00e4. Uskova saa uuden syd\u00e4men ja uuden halun el\u00e4\u00e4 Jumalan tahdon mukaan. T\u00e4m\u00e4 johtaa usein altruistisempaan el\u00e4m\u00e4ntapaan, jossa toisten palveleminen tulee luonnolliseksi osaksi uskovan el\u00e4m\u00e4\u00e4.<\/span><\/p>\n

          Altruismi on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 monesta syyst\u00e4. \u00a0Se tuo kunniaa Jumalalle. Kun el\u00e4mme altruistisesti, heijastamme Jumalan luonnetta ja teemme H\u00e4net tunnetuksi maailmalle. Altruistinen toiminta auttaa lievitt\u00e4m\u00e4\u00e4n k\u00e4rsimyst\u00e4, edist\u00e4m\u00e4\u00e4n oikeudenmukaisuutta ja luomaan paremman maailman kaikille. Altruismi luo yhteis\u00f6llisyytt\u00e4, solidaarisuutta ja luottamusta ihmisten v\u00e4lille.<\/span><\/p>\n

          Se johtaa henkiseen kasvuun. Kun palvelemme ja rakastamme muita, me opimme tuntemaan Jumalan paremmin ja tulemme enemm\u00e4n Kristuksen kaltaisiksi.<\/span><\/p>\n

          3.3 Keskeiset kirkkois\u00e4t ja heid\u00e4n n\u00e4kemyksens\u00e4 altruismista<\/strong><\/span><\/p>\n

          Kirkkois\u00e4t, varhaiskristilliset teologit ja johtajat, muokkasivat kristillist\u00e4 ajattelua ja el\u00e4m\u00e4ntapaa vuosisatojen ajan. Heid\u00e4n kirjoituksensa ja opetuksensa tarjoavat arvokkaita n\u00e4kemyksi\u00e4 altruismista ja sen merkityksest\u00e4 kristillisess\u00e4 uskossa. Vaikka termi ”altruismi” ei ollut k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 heid\u00e4n aikoinaan, heid\u00e4n opetuksensa rakkaudesta, my\u00f6t\u00e4tunnosta, hyvist\u00e4 teoista ja uhrautuvaisuudesta heijastavat syv\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 altruistisesta toiminnasta.<\/span><\/p>\n

          Seuraavassa tarkastellaan muutamien keskeisten kirkkoisien n\u00e4kemyksi\u00e4 altruismista:<\/span><\/p>\n

          Ignatius Antiokialainen (n. 35-108 jKr.)<\/em><\/strong><\/span><\/p>\n

          Ignatius Antiokialainen oli yksi apostolisten isien merkitt\u00e4vimmist\u00e4 edustajista. H\u00e4nen kirjeens\u00e4, jotka h\u00e4n kirjoitti matkallaan marttyyrikuolemaan Roomaan, korostavat yhteytt\u00e4 Kristukseen ja toisiin uskoviin<\/strong>. H\u00e4n painotti rakkauden ja ykseyden<\/strong> merkityst\u00e4 kristillisess\u00e4 yhteis\u00f6ss\u00e4. Vaikka h\u00e4n ei suoraan k\u00e4ytt\u00e4nyt termi\u00e4 ”altruismi”, h\u00e4nen opetuksensa uhrautuvaisuudesta ja toisten palvelemisesta<\/strong> ovat selke\u00e4sti altruistisia. H\u00e4n kehotti kristittyj\u00e4 olemaan ”kaikkien palvelijoita”<\/strong> ja ”kantamaan toistensa kuormia”.<\/strong> H\u00e4nen marttyyrikuolemansa itsess\u00e4\u00e4n on \u00e4\u00e4rimm\u00e4inen esimerkki altruismista, jossa h\u00e4n asetti Kristuksen seuraamisen oman el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 edelle.<\/span><\/p>\n

          Polykarpos Smyrnalainen (n. 69-155 jKr.)<\/em><\/strong><\/span><\/p>\n

          Polykarpos, Ignatiuksen oppilas, oli my\u00f6s apostolinen is\u00e4 ja Smyrnan piispa. H\u00e4nen kirjeens\u00e4 filippil\u00e4isille korostaa hyvien tekojen ja rakkauden<\/strong> merkityst\u00e4. H\u00e4n kehotti kristittyj\u00e4 olemaan ”armahtavaisia ja my\u00f6t\u00e4tuntoisia<\/strong>” ja ”tekem\u00e4\u00e4n hyv\u00e4\u00e4 kaikille”.<\/strong> H\u00e4n painotti erityisesti k\u00f6yhien ja k\u00e4rsivien auttamista<\/strong>. Polykarpoksen opetukset heijastavat vahvaa altruistista n\u00e4kemyst\u00e4, jossa toisten tarpeiden huomioiminen ja heid\u00e4n auttamisensa<\/strong> on keskeist\u00e4 kristillisess\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Kuten Ignatius, my\u00f6s Polykarpos kuoli marttyyrin\u00e4, mik\u00e4 osoittaa h\u00e4nen valmiuttaan uhrautua uskonsa puolesta.<\/span><\/p>\n

          Irenaeus Lyonilainen (n. 130-202 jKr.)<\/em><\/strong><\/span><\/p>\n

          Irenaeus, Lyonin piispa, oli merkitt\u00e4v\u00e4 teologi, joka vastusti gnostilaisuutta. H\u00e4n korosti Jumalan luomisty\u00f6n hyvyytt\u00e4 ja ihmisen arvoa.<\/strong> H\u00e4nen mukaansa ihmisen luominen Jumalan kuvaksi tarkoittaa, ett\u00e4 meill\u00e4 on potentiaali heijastaa Jumalan rakkautta ja hyvyytt\u00e4. Irenaeus painotti rakkauden ja hyvien tekojen<\/strong> merkityst\u00e4 kristillisess\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. H\u00e4n uskoi, ett\u00e4 ihmisen pelastus on yhteydess\u00e4 h\u00e4nen kykyyns\u00e4 rakastaa Jumalaa ja l\u00e4himm\u00e4ist\u00e4ns\u00e4<\/strong>. H\u00e4nen opetuksensa ihmisen potentiaalista hyvyyteen ja rakkauteen<\/strong> on vahva perusta altruistiselle toiminnalle.<\/span><\/p>\n

          Klemens Aleksandrialainen (n. 150-215 jKr.)<\/em><\/strong><\/span><\/p>\n

          Klemens Aleksandrialainen oli merkitt\u00e4v\u00e4 teologi ja opettaja Aleksandrian katekeettisessa koulussa. H\u00e4n korosti tiedon ja uskon yhdist\u00e4mist\u00e4<\/strong> ja pyrki osoittamaan kristinuskon ylivertaisuuden verrattuna muihin filosofioihin. Klemens painotti rakkauden ja my\u00f6t\u00e4tunnon<\/strong> merkityst\u00e4. H\u00e4n uskoi, ett\u00e4 todellinen kristitty on aina valmis auttamaan muita<\/strong> ja ett\u00e4 hyv\u00e4t teot ovat uskon v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n seuraus.<\/strong> H\u00e4n korosti erityisesti k\u00f6yhien auttamista ja omaisuuden jakamista tarvitsevien kanssa<\/strong>. Klemens n\u00e4ki altruistisen toiminnan osoituksena todellisesta kristillisest\u00e4 uskosta ja Jumalan rakkauden heijastuksena<\/strong>.<\/span><\/p>\n

          Origenes (n. 185-254 jKr.)<\/em><\/strong><\/span><\/p>\n

          Origenes, Klemensin oppilas, oli yksi varhaiskristillisen kirkon merkitt\u00e4vimmist\u00e4 ja kiistanalaisimmista teologeista. H\u00e4n kehitti allegorisen raamatuntulkinnan ja pyrki selitt\u00e4m\u00e4\u00e4n kristillist\u00e4 uskoa filosofisin termein. Origenes painotti rakkauden ja uhrautuvaisuuden<\/strong> merkityst\u00e4. H\u00e4n uskoi, ett\u00e4 Kristuksen seuraaminen vaatii itsens\u00e4 kielt\u00e4mist\u00e4 ja toisten palvelemista.<\/strong> H\u00e4n korosti erityisesti vihollisten rakastamista ja anteeksiantamista<\/strong>. Origenesin opetukset uhrautuvasta rakkaudesta ja toisten palvelemisesta<\/strong> ovat selke\u00e4sti altruistisia ja heijastavat syv\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 kristillisen uskon ytimest\u00e4.<\/span><\/p>\n

          Augustinus Hippolainen (354-430 jKr.)<\/em><\/strong><\/span><\/p>\n

          Augustinus, Hippon piispa, oli yksi l\u00e4ntisen kirkon vaikutusvaltaisimmista teologeista. H\u00e4nen teoksensa, kuten Tunnustukset <\/em>ja Jumalan valtio<\/em>, ovat muokanneet kristillist\u00e4 ajattelua vuosisatojen ajan. Augustinus painotti Jumalan rakkauden keskeisyytt\u00e4<\/strong> ja ihmisen kyvytt\u00f6myytt\u00e4 pelastaa itsens\u00e4 omilla teoillaan<\/strong>. H\u00e4n uskoi, ett\u00e4 Jumalan armo on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n pelastukselle<\/strong>, mutta ett\u00e4 usko ilman tekoja on kuollut<\/strong> (Jaak.2:26). Augustinus korosti rakkauden ja hyvien tekojen<\/strong> merkityst\u00e4 kristillisess\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. H\u00e4n n\u00e4ki l\u00e4himm\u00e4isenrakkauden osoituksena Jumalan rakkaudesta<\/strong> ja v\u00e4lineen\u00e4 Jumalan kunnian tuomiseen<\/strong>. Augustinuksen mukaan todellinen rakkaus on aina ep\u00e4itsek\u00e4st\u00e4 <\/strong>ja pyrkii toisen parhaaseen. H\u00e4n painotti erityisesti k\u00f6yhien auttamista ja oikeudenmukaisuuden edist\u00e4mist\u00e4<\/strong>.<\/span><\/p>\n

          Vaikka kirkkois\u00e4t eiv\u00e4t k\u00e4ytt\u00e4neet termi\u00e4 ”altruismi”, heid\u00e4n opetuksensa rakkaudesta, my\u00f6t\u00e4tunnosta, hyvist\u00e4 teoista ja uhrautuvaisuudesta heijastavat syv\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 altruistisesta toiminnasta. He korostivat Jumalan rakkauden keskeisyytt\u00e4, ihmisen arvoa, l\u00e4himm\u00e4isenrakkauden merkityst\u00e4 ja hyvien tekojen v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4<\/strong>. Heid\u00e4n opetuksensa tarjoavat vahvan teologisen perustan altruismille ja kannustavat kristittyj\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4\u00e4, joka on t\u00e4ynn\u00e4 ep\u00e4itsek\u00e4st\u00e4 toimintaa ja toisten palvelemista. Heid\u00e4n el\u00e4m\u00e4ns\u00e4, monet marttyyrikuoleman kautta, ovat vahva todistus heid\u00e4n uskostaan ja valmiudestaan uhrautua toisten hyv\u00e4ksi.<\/span><\/p>\n

          3.3.1 Basileios Suuri: Sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja k\u00f6yhien auttaminen<\/strong><\/span><\/p>\n

          Basileios Suuri (n. 330-379 jKr.), Kesarean piispa Kappadokiassa, oli yksi merkitt\u00e4vimmist\u00e4 kirkkoisist\u00e4 ja yksi kolmesta Kappadokialaisesta is\u00e4st\u00e4 (yhdess\u00e4 Gregorios Nyssalaisen ja Gregorios Nazianzilaisen kanssa). H\u00e4net tunnetaan erityisesti panoksestaan kolminaisuusoppiin, luostarilaitoksen kehitt\u00e4miseen ja vahvasta sitoutumisestaan sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja k\u00f6yhien auttamiseen.<\/strong> Basileioksen ajattelu ja toiminta tarjoavat syv\u00e4llisen ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisen n\u00e4k\u00f6kulman altruismiin.<\/span><\/p>\n

          Teologinen perusta sosiaaliselle oikeudenmukaisuudelle<\/strong><\/span><\/p>\n

          Basileioksen n\u00e4kemys sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta ja k\u00f6yhien auttamisesta perustui vahvasti h\u00e4nen teologiseen ymm\u00e4rrykseens\u00e4:<\/span><\/p>\n

          Basileios uskoi, ett\u00e4 Jumala on luonut maailman hyv\u00e4ksi ja ett\u00e4 kaikki ihmiset on luotu Jumalan kuvaksi. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 jokaisella ihmisell\u00e4 on luovuttamaton arvo ja ihmisarvo, riippumatta h\u00e4nen sosiaalisesta asemastaan tai varallisuudestaan.<\/span><\/p>\n

          Basileios korosti kristillisen yhteis\u00f6n merkityst\u00e4 ja uskoi, ett\u00e4 kristityt ovat kutsuttuja el\u00e4m\u00e4\u00e4n keskin\u00e4isess\u00e4 riippuvuussuhteessa toisiinsa. H\u00e4n n\u00e4ki yhteis\u00f6n paikkana, jossa jaetaan resursseja ja huolehditaan niist\u00e4, jotka ovat tarpeessa.<\/span><\/p>\n

          Basileioksen mukaan l\u00e4himm\u00e4isenrakkaus on kristillisen el\u00e4m\u00e4n ydin. H\u00e4n tulkitsi Jeesuksen opetukset l\u00e4himm\u00e4isenrakkaudesta siten, ett\u00e4 ne koskevat kaikkia ihmisi\u00e4, erityisesti niit\u00e4, jotka ovat k\u00f6yhi\u00e4, sairaita ja k\u00e4rsivi\u00e4.<\/span><\/p>\n

          Basileios ei tuominnut varallisuutta sin\u00e4ns\u00e4, mutta h\u00e4n korosti, ett\u00e4 varallisuus on lahja Jumalalta, joka on tarkoitettu k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksi Jumalan kunniaksi ja toisten hyv\u00e4ksi. H\u00e4n tuomitsi ankarasti ahneuden ja itsekkyyden ja kehotti rikkaita jakamaan omaisuuttaan k\u00f6yhien kanssa.<\/span><\/p>\n

          Basileioksen toiminta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4<\/strong><\/span><\/p>\n

          Basileioksen usko sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ei rajoittunut pelkkiin teologisiin pohdintoihin. H\u00e4n toimi aktiivisesti k\u00f6yhien auttamiseksi ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edist\u00e4miseksi:<\/span><\/p>\n

          Basileioksen tunnetuin saavutus oli ”Basileias”, suuri sosiaalinen kompleksi, jonka h\u00e4n perusti Kesareaan. Basileias sis\u00e4lsi sairaalan, orpokodin, vanhainkodin, majatalon matkustavaisille ja k\u00f6yhille sek\u00e4 koulun. Se oli edistyksellinen laitos aikanaan ja tarjosi kattavaa hoitoa ja apua niille, jotka olivat tarpeessa.<\/span><\/p>\n

          Basileios k\u00e4ytti saarnojaan ja kirjoituksiaan tuomitakseen sosiaalista ep\u00e4oikeudenmukaisuutta ja kannustaakseen rikkaita auttamaan k\u00f6yhi\u00e4. H\u00e4n puhui voimakkaasti ahneutta ja itsekkyytt\u00e4 vastaan ja muistutti rikkaita siit\u00e4, ett\u00e4 heid\u00e4n varallisuutensa on lahja Jumalalta, joka on tarkoitettu jaettavaksi.<\/span><\/p>\n

          Basileios eli itse yksinkertaista ja askeettista el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja jakoi suuren osan omasta omaisuudestaan k\u00f6yhille. H\u00e4n oli valmis uhraamaan omaa mukavuuttaan ja hyvinvointiaan toisten hyv\u00e4ksi.<\/span><\/p>\n

          Basileios k\u00e4ytti kirkon varoja k\u00f6yhien auttamiseen ja sosiaalisten ohjelmien rahoittamiseen. H\u00e4n varmisti, ett\u00e4 kirkko ei vain julistanut sosiaalista oikeudenmukaisuutta, vaan my\u00f6s toimi sen mukaisesti.<\/span><\/p>\n

          Basileioksen opetukset sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta ja k\u00f6yhien auttamisesta ovat edelleen ajankohtaisia ja merkityksellisi\u00e4 nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Ne haastavat meid\u00e4n itsekkyytemme ja ahneutemme ja kannustavat meit\u00e4 asettamaan toisten tarpeet omien etujemme edelle.<\/span><\/p>\n

          H\u00e4nen opetuksensa haastavat meit\u00e4 solidaarisuuteen k\u00f6yhi\u00e4 ja k\u00e4rsivi\u00e4 kohtaan ja muistuttavat meit\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 olemme kaikki osa samaa ihmiskuntaa.<\/span><\/p>\n

          Basileioksen el\u00e4m\u00e4 ja toiminta kannustavat meit\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n konkreettisia tekoja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edist\u00e4miseksi ja k\u00f6yhien auttamiseksi.<\/span><\/p>\n

          Basileioksen opetukset muistuttavat my\u00f6s kirkkoa sen roolista sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edist\u00e4j\u00e4n\u00e4 ja k\u00f6yhien puolustajana.<\/span><\/p>\n

          3.3.2 Gregorios Nyssalainen: Ihmiskunnan ykseys ja keskin\u00e4inen vastuu<\/strong><\/span><\/p>\n

          Gregorios Nyssalainen (n. 335-395 jKr.), Nyssan piispa Kappadokiassa, oli yksi kolmesta Kappadokialaisesta is\u00e4st\u00e4 (yhdess\u00e4 Basileios Suuren ja Gregorios Nazianzilaisen kanssa). H\u00e4net tunnetaan syv\u00e4llisest\u00e4 filosofisesta ja teologisesta ajattelustaan, erityisesti h\u00e4nen panoksestaan kolminaisuusoppiin, ihmisen luontoon ja ihmiskunnan ykseyden ja keskin\u00e4isen vastuun korostamiseen.<\/strong> Gregorios Nyssalaisen n\u00e4kemykset tarjoavat rikkaan ja moniulotteisen ymm\u00e4rryksen altruismista.<\/span><\/p>\n

          Gregorios Nyssalaisen ajattelu ihmiskunnan ykseydest\u00e4 ja keskin\u00e4isest\u00e4 vastuusta perustui useisiin keskeisiin teologisiin periaatteisiin:<\/span><\/p>\n

          Yhteinen luonto<\/em><\/strong><\/span><\/p>\n

          Gregorios korosti, ett\u00e4 kaikki ihmiset jakavat saman ihmisluonnon. T\u00e4m\u00e4 yhteinen luonto yhdist\u00e4\u00e4 meid\u00e4t toisiimme ja tekee meist\u00e4 osan yht\u00e4 ihmisperhett\u00e4. H\u00e4n uskoi, ett\u00e4 jokainen ihminen on luotu Jumalan kuvaksi ja ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 Jumalan kuva on l\u00e4sn\u00e4 jokaisessa ihmisess\u00e4, riippumatta h\u00e4nen etnisyydest\u00e4\u00e4n, sosiaalisesta asemastaan tai muista ulkoisista tekij\u00f6ist\u00e4.<\/span><\/p>\n

          Jumalan kuva <\/em><\/strong><\/span><\/p>\n

          Gregorioksen mukaan ihmisen luominen Jumalan kuvaksi tarkoittaa, ett\u00e4 meill\u00e4 on potentiaali heijastaa Jumalan rakkautta, hyvyytt\u00e4 ja oikeudenmukaisuutta. T\u00e4m\u00e4 potentiaali on l\u00e4sn\u00e4 jokaisessa ihmisess\u00e4, ja meid\u00e4n teht\u00e4v\u00e4mme on kehitt\u00e4\u00e4 t\u00e4t\u00e4 potentiaalia ja el\u00e4\u00e4 sen mukaisesti.<\/span><\/p>\n

          Yhteinen alkuper\u00e4:<\/em><\/strong> Gregorios korosti, ett\u00e4 kaikki ihmiset polveutuvat samasta esi-is\u00e4st\u00e4, Aadamista. T\u00e4m\u00e4 yhteinen alkuper\u00e4 korostaa ihmiskunnan ykseytt\u00e4 ja muistuttaa meit\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 olemme kaikki yhteydess\u00e4 toisiimme.<\/span><\/p>\n

          Kristuksen lunastusty\u00f6:<\/em><\/strong> Gregorios uskoi, ett\u00e4 Kristuksen lunastusty\u00f6 koskee koko ihmiskuntaa. Kristus kuoli kaikkien ihmisten syntien sovitukseksi ja avasi tien pelastukseen kaikille, jotka uskovat h\u00e4neen. T\u00e4m\u00e4 universaali lunastus korostaa ihmiskunnan ykseytt\u00e4 ja muistuttaa meit\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 olemme kaikki yht\u00e4 arvokkaita Jumalan silmiss\u00e4.<\/span><\/p>\n

          Ekklesia (Kirkko):<\/em><\/strong> Gregorios n\u00e4ki kirkon paikkana, jossa ihmiskunnan ykseys ilmenee konkreettisesti. Kirkko on yhteis\u00f6, jossa ihmiset eri taustoista ja kulttuureista yhdistyv\u00e4t Kristuksessa ja el\u00e4v\u00e4t keskin\u00e4isess\u00e4 rakkaudessa ja solidaarisuudessa.<\/span><\/p>\n

          Gregorioksen mukaan ihmiskunnan ykseys synnytt\u00e4\u00e4 keskin\u00e4isen vastuun toisistamme. Koska olemme kaikki yhteydess\u00e4 toisiimme ja jaamme saman ihmisluonnon, meill\u00e4 on velvollisuus huolehtia toisistamme ja auttaa niit\u00e4, jotka ovat tarpeessa. T\u00e4m\u00e4 keskin\u00e4inen vastuu ilmenee altruistisessa toiminnassa.<\/span><\/p>\n

          Gregorios korosti my\u00f6t\u00e4tunnon ja empatian merkityst\u00e4. H\u00e4n uskoi, ett\u00e4 meid\u00e4n tulisi pyrki\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n toisten ihmisten kokemuksia ja tunteita ja ett\u00e4 meid\u00e4n tulisi tuntea my\u00f6t\u00e4tuntoa niit\u00e4 kohtaan, jotka k\u00e4rsiv\u00e4t.<\/span><\/p>\n

          Gregorios kehotti kristittyj\u00e4 auttamaan k\u00f6yhi\u00e4 ja tarvitsevia. H\u00e4n uskoi, ett\u00e4 meid\u00e4n tulisi jakaa omaisuuttamme niiden kanssa, jotka ovat v\u00e4hemm\u00e4n onnekkaita, ja ett\u00e4 meid\u00e4n tulisi pyrki\u00e4 lievitt\u00e4m\u00e4\u00e4n heid\u00e4n k\u00e4rsimyksi\u00e4\u00e4n.<\/span><\/p>\n

          Gregorios korosti oikeudenmukaisuuden merkityst\u00e4. H\u00e4n uskoi, ett\u00e4 meid\u00e4n tulisi pyrki\u00e4 edist\u00e4m\u00e4\u00e4n oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa ja ett\u00e4 meid\u00e4n tulisi vastustaa kaikenlaista ep\u00e4oikeudenmukaisuutta ja sortoa.<\/span><\/p>\n

          Gregorios uskoi rauhan merkitykseen. H\u00e4n kehotti kristittyj\u00e4 pyrkim\u00e4\u00e4n rauhaan ja sovintoon ja vastustamaan kaikenlaista v\u00e4kivaltaa ja vihaa.<\/span><\/p>\n

          Gregorios n\u00e4ki altruistisen toiminnan osana henkist\u00e4 kasvua. H\u00e4n uskoi, ett\u00e4 kun palvelemme toisia, me kasvamme rakkaudessa ja hyvyydess\u00e4 ja tulemme enemm\u00e4n Kristuksen kaltaisiksi.<\/span><\/p>\n

          Gregorios Nyssalaisen kritiikki orjuutta kohtaan<\/strong><\/span><\/p>\n

          Gregorios Nyssalainen oli yksi harvoista varhaiskristillisist\u00e4 ajattelijoista, joka tuomitsi orjuuden selke\u00e4sti ja voimakkaasti. H\u00e4n argumentoi, ett\u00e4 orjuus on vastoin ihmisen luonnollista vapautta ja ihmisarvoa. H\u00e4n sanoi, ett\u00e4 orjuus on ”synti Jumalaa vastaan” ja ett\u00e4 se on ”ihmisen luonnon loukkaus”. Gregorioksen kritiikki orjuutta kohtaan osoittaa h\u00e4nen syv\u00e4n sitoutumisensa ihmiskunnan ykseyteen ja keskin\u00e4iseen vastuuseen.<\/span><\/p>\n

          Gregorioksen opetusten merkitys<\/strong><\/span><\/p>\n

          Gregorios Nyssalaisen opetukset ihmiskunnan ykseydest\u00e4 ja keskin\u00e4isest\u00e4 vastuusta ovat edelleen ajankohtaisia ja merkityksellisi\u00e4 nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4:<\/span><\/p>\n

          Opetukset ovat haaste individualismille ja itsekkyydelle ja kannustavat meit\u00e4 n\u00e4kem\u00e4\u00e4n itsemme osana suurempaa ihmisyhteis\u00f6\u00e4 ja kutsuvat meit\u00e4 solidaarisuuteen niiden kanssa, jotka ovat marginaalissa ja k\u00e4rsiv\u00e4t. Gregorios kannustaa meit\u00e4 ty\u00f6skentelem\u00e4\u00e4n sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon puolesta ja muistuttaa meit\u00e4 jokaisen ihmisen luovuttamattomasta arvosta ja ihmisarvosta.<\/span><\/p>\n

          3.3.3 Muita merkitt\u00e4vi\u00e4 isien n\u00e4kemyksi\u00e4<\/strong><\/span><\/p>\n

          Vaikka Basileios Suuri ja Gregorios Nyssalainen ovat erinomaisia esimerkkej\u00e4 kirkkoisien altruistisista n\u00e4kemyksist\u00e4, monet muut varhaiskristilliset ajattelijat ja johtajat antoivat merkitt\u00e4vi\u00e4 panoksia aiheen ymm\u00e4rt\u00e4miseen. T\u00e4ss\u00e4 tarkastelemme lyhyesti joitakin muita merkitt\u00e4vi\u00e4 isien n\u00e4kemyksi\u00e4 altruismista, keskittyen heid\u00e4n keskeisiin teemoihinsa:<\/span><\/p>\n

          Johannes Krysostomos (n. 347-407 jKr.)<\/em><\/strong><\/span><\/p>\n

          \u00a0Konstantinopolin arkkipiispa, tunnettu saarnaaja ja sosiaalinen uudistaja.<\/span><\/p>\n

          Krysostomos tuomitsi ankarasti varallisuuden v\u00e4\u00e4rink\u00e4yt\u00f6n ja korosti, ett\u00e4 rikkaiden tulisi n\u00e4hd\u00e4 omaisuutensa Jumalan lahjana, joka on tarkoitettu jaettavaksi k\u00f6yhien kanssa. H\u00e4n vertasi rikkaita, jotka eiv\u00e4t auttaneet k\u00f6yhi\u00e4, varkaisiin, jotka varastavat Jumalalta.<\/span><\/p>\n

          Krysostomos korosti k\u00f6yhien arvoa ja sanoi, ett\u00e4 he ovat ”Kristuksen ruumis”. H\u00e4n opetti, ett\u00e4 kun autamme k\u00f6yhi\u00e4, autamme itse asiassa Kristusta.<\/span><\/p>\n

          Krysostomos kehotti kristittyj\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n konkreettisia tekoja k\u00f6yhien auttamiseksi, kuten antamaan almuja, tarjoamaan suojaa kodittomille ja vierailemalla vankilassa.<\/span><\/p>\n

          Augustinus Hippolainen (354-430 jKr.)<\/em><\/strong><\/span><\/p>\n

          Hippon piispa, vaikutusvaltainen teologi ja filosofi.<\/span><\/p>\n

          Augustinus korosti ”caritas<\/em>” -rakkauden merkityst\u00e4, joka on Jumalan rakkauden heijastusta ihmisess\u00e4 ja ilmenee l\u00e4himm\u00e4isenrakkaudessa. H\u00e4n erotti ”caritas” -rakkauden ”cupiditas<\/em>” -rakkaudesta, joka on itsek\u00e4st\u00e4 ja maallista.<\/span><\/p>\n

          Augustinus opetti, ett\u00e4 kun rakastamme l\u00e4himm\u00e4ist\u00e4mme, heijastamme Jumalan rakkautta maailmassa. H\u00e4n uskoi, ett\u00e4 l\u00e4himm\u00e4isenrakkaus on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 pelastukselle.<\/span><\/p>\n

          Augustinus korosti, ett\u00e4 altruistisen toiminnan tulisi l\u00e4hte\u00e4 syd\u00e4mest\u00e4 ja olla motivoitunut Jumalan rakkaudesta, ei pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n velvollisuudesta tai ulkoisesta paineesta.<\/span><\/p>\n

          Tertullianus (n. 155-220 jKr.)<\/em><\/strong><\/span><\/p>\n

          Pohjoisafrikkalainen teologi ja apologeetti.<\/span><\/p>\n

          Tertullianus korosti kristittyjen keskin\u00e4ist\u00e4 rakkautta ja solidaarisuutta. H\u00e4n kirjoitti, ett\u00e4 pakanat ihmetteliv\u00e4t kristittyjen rakkautta toisiaan kohtaan ja sanoivat: ”Katso, kuinka he rakastavat toisiaan!”<\/span><\/p>\n

          Tertullianus kuvasi, kuinka kristityt auttoivat toisiaan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n asioissa, kuten hautajaisten j\u00e4rjest\u00e4misess\u00e4, sairaiden hoitamisessa ja vankien tukemisessa.<\/span><\/p>\n

          Tertullianus n\u00e4ki kristittyjen rakkauden ja hyv\u00e4t teot todisteena heid\u00e4n uskostaan.<\/span><\/p>\n

          Irenaeus Lyonilainen (n. 130-202 jKr.)<\/em><\/strong><\/span><\/p>\n

          Lyonin piispa ja apologeetti.<\/span><\/p>\n

          Irenaeus korosti, ett\u00e4 ihmisen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on kehitt\u00e4\u00e4 Jumalan kuvaa itsess\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 kehitys tapahtuu kuuliaisuuden, rakkauden ja hyvien tekojen kautta.<\/span><\/p>\n

          H\u00e4n opetti, ett\u00e4 l\u00e4himm\u00e4isen palveleminen on olennainen osa Jumalan kuvan kehitt\u00e4mist\u00e4 ja korosti, ett\u00e4 kristittyjen tulisi seurata Kristuksen esimerkki\u00e4 ja el\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4, joka on t\u00e4ynn\u00e4 rakkautta ja uhrautuvaisuutta.<\/span><\/p>\n

          Cyprianus Karthagolainen (n. 200-258 jKr.)<\/em><\/strong><\/span><\/p>\n

          \u00a0Karthagon piispa ja marttyyri.<\/span><\/p>\n

          Cyprianus kirjoitti laajoja kuvauksia Karthagon vitsauksista ja siit\u00e4, kuinka kristityt vastasivat niihin osoittamalla hyv\u00e4ntekev\u00e4isyytt\u00e4 ja huolehtimalla sairastuneista ja kuolevista, jopa pakanoiden kohdalla.<\/span><\/p>\n

          H\u00e4n korosti, kuinka kristittyjen hyv\u00e4ntekev\u00e4isyys erotti heid\u00e4t pakanallisesta yhteiskunnasta ja osoitti heid\u00e4n uskonsa voiman.<\/span><\/p>\n

          Monet kirkkois\u00e4t korostivat altruismin merkityst\u00e4 kristillisess\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. He painottivat rakkauden, my\u00f6t\u00e4tunnon, hyvien tekojen ja uhrautuvaisuuden t\u00e4rkeytt\u00e4. He n\u00e4kiv\u00e4t altruistisen toiminnan Jumalan rakkauden heijastuksena, ihmiskunnan ykseyden ilmauksena ja v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 osana pelastusta ja henkist\u00e4 kasvua. Heid\u00e4n opetuksensa haastavat meid\u00e4t el\u00e4m\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4\u00e4, joka on t\u00e4ynn\u00e4 altruismia ja solidaarisuutta kaikkia ihmisi\u00e4 kohtaan.<\/span><\/p>\n

          N\u00e4m\u00e4 isien n\u00e4kemykset eiv\u00e4t ole t\u00e4ysin yhten\u00e4isi\u00e4, ja niiss\u00e4 on vivahteita ja painotuksia. Kuitenkin yhteinen teema on, ett\u00e4 kristillinen usko kutsuu ihmisi\u00e4 ylitt\u00e4m\u00e4\u00e4n itsekkyyden ja palvelemaan toisia rakkaudessa ja my\u00f6t\u00e4tunnossa. T\u00e4m\u00e4 altruistinen toiminta ei ole vain hyv\u00e4\u00e4, vaan se on olennainen osa kristillist\u00e4 identiteetti\u00e4 ja todistus Jumalan rakkaudesta maailmassa.<\/span><\/p>\n

            \n
          1. Parantumisen tie: Askeesi, rukous ja sakramentit<\/span><\/li>\n<\/ol>\n

            4.1 Askeesin rooli egoismin kukistamisessa<\/strong><\/span><\/p>\n

            Askeesi, laajasti m\u00e4\u00e4riteltyn\u00e4, on vapaaehtoista pid\u00e4tt\u00e4ytymist\u00e4 tietyist\u00e4 nautinnoista tai mukavuuksista, usein uskonnollisista tai hengellisist\u00e4 syist\u00e4. Se on pyrkimys yksinkertaistaa el\u00e4m\u00e4\u00e4, v\u00e4hent\u00e4\u00e4 kiintymyst\u00e4 maallisiin asioihin ja keskitty\u00e4 korkeampiin arvoihin. Kristillisess\u00e4 perinteess\u00e4 askeesilla on keskeinen rooli egoismin kukistamisessa ja altruismin edist\u00e4misess\u00e4.<\/span><\/p>\n

            Egoismi, vastakohtana altruismille, on taipumus asettaa omat edut ja tarpeet etusijalle muiden ihmisten kustannuksella. Kristillisess\u00e4 teologiassa egoismin juuret n\u00e4hd\u00e4\u00e4n usein syntiinlankeemuksessa, joka v\u00e4\u00e4risti ihmisen suhteen Jumalaan, itseen ja toisiin ihmisiin. Egoismi ilmenee monin tavoin, kuten itsekkyyten\u00e4, ahneuksena, kateutena, ylpeyten\u00e4 ja haluna hallita muita.<\/span><\/p>\n

            Askeesi ei ole itsens\u00e4 kiduttamista tai k\u00e4rsimyksen tavoittelua itseisarvoisesti. Sen sijaan se on v\u00e4line, jonka avulla ihminen voi vapautua egoismin kahleista ja avautua Jumalan rakkaudelle ja l\u00e4himm\u00e4isenrakkaudelle. Askeesi voi ilmet\u00e4 monissa eri muodoissa:<\/span><\/p>\n

            Paasto:<\/em><\/strong><\/span><\/p>\n

            Ruoasta ja juomasta pid\u00e4tt\u00e4ytyminen tiettyn\u00e4 aikana. Paasto ei ole vain ruumiillinen harjoitus, vaan se on my\u00f6s henkinen harjoitus, joka auttaa meit\u00e4 tunnistamaan tarpeemme Jumalalle ja olemaan my\u00f6t\u00e4tuntoisempia niit\u00e4 kohtaan, jotka k\u00e4rsiv\u00e4t n\u00e4lk\u00e4\u00e4.<\/span><\/p>\n

            Rukous:<\/em><\/strong><\/span><\/p>\n

            S\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen ja syv\u00e4llinen rukous auttaa meit\u00e4 keskitt\u00e4m\u00e4\u00e4n ajatuksemme Jumalaan ja v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n itsekkyyden vaikutusta.<\/span><\/p>\n

            Valvominen (vigilia):<\/em><\/strong><\/span><\/p>\n

            Valvominen tarkoittaa hereill\u00e4 pysymist\u00e4 y\u00f6n yli tai pitki\u00e4 aikoja, usein rukouksen tai mietiskelyn merkeiss\u00e4. Se auttaa meit\u00e4 voittamaan ruumiillisen laiskuuden ja keskittym\u00e4\u00e4n henkisiin asioihin.<\/span><\/p>\n

            Almujen antaminen:<\/em><\/strong><\/span><\/p>\n

            Almujen antaminen on konkreettinen tapa jakaa resurssejamme niiden kanssa, jotka ovat tarpeessa. Se auttaa meit\u00e4 voittamaan ahneuden ja kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n my\u00f6t\u00e4tuntoa.<\/span><\/p>\n

            Yksinkertainen el\u00e4m\u00e4:<\/em><\/strong><\/span><\/p>\n

            Yksinkertainen el\u00e4m\u00e4 tarkoittaa tarpeettomien tavaroiden ja nautintojen v\u00e4ltt\u00e4mist\u00e4 ja keskittymist\u00e4 siihen, mik\u00e4 on todella t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Se auttaa meit\u00e4 voittamaan materialismin ja kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n tyytyv\u00e4isyytt\u00e4.<\/span><\/p>\n

            Kuuliaisuus:<\/em><\/strong><\/span><\/p>\n

            Kuuliaisuus hengelliselle ohjaajalle tai yhteis\u00f6lle auttaa meit\u00e4 voittamaan ylpeyden ja oppimaan n\u00f6yryytt\u00e4.<\/span><\/p>\n

            Hiljaisuus:<\/em><\/strong><\/span><\/p>\n

            Hiljaisuus on aikaa, jolloin pid\u00e4tt\u00e4ydymme puhumisesta ja keskitymme kuuntelemaan Jumalaa ja omaa sisint\u00e4mme. Se auttaa meit\u00e4 voittamaan turhan puheen ja kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n sis\u00e4ist\u00e4 rauhaa.<\/span><\/p>\n

            Ty\u00f6:<\/em><\/strong><\/span><\/p>\n

            Fyysinen ty\u00f6, erityisesti toisten hyv\u00e4ksi teht\u00e4v\u00e4 ty\u00f6, voi olla askeettinen harjoitus, joka auttaa meit\u00e4 voittamaan laiskuuden ja kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n palvelualttiutta.<\/span><\/p>\n

            Askeesi vaikuttaa egoismiin monin tavoin: Askeesi auttaa meit\u00e4 v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n kiintymyst\u00e4 maallisiin asioihin, kuten varallisuuteen, valtaan ja nautintoihin. Kun emme ole en\u00e4\u00e4 niin kiinni n\u00e4iss\u00e4 asioissa, olemme vapaampia palvelemaan toisia.<\/span><\/p>\n

            Askeesi vaatii itsekuria ja tahdonvoimaa. Kun opimme hallitsemaan omia halujamme ja impulssejamme, olemme paremmin varustautuneita vastustamaan egoismin houkutuksia.<\/span><\/p>\n

            Askeesi auttaa meit\u00e4 tunnistamaan omat rajallisuutemme ja tarpeemme Jumalalle. Kun olemme n\u00f6yri\u00e4, olemme v\u00e4hemm\u00e4n taipuvaisia ylpeyteen ja itsekkyyteen.<\/span><\/p>\n

            Askeesi auttaa meit\u00e4 olemaan my\u00f6t\u00e4tuntoisempia niit\u00e4 kohtaan, jotka k\u00e4rsiv\u00e4t. Kun olemme itse kokeneet jonkinlaista pid\u00e4tt\u00e4ytymist\u00e4 tai ep\u00e4mukavuutta, ymm\u00e4rr\u00e4mme paremmin muiden ihmisten vaikeuksia.<\/span><\/p>\n

            Askeesi auttaa meit\u00e4 keskitt\u00e4m\u00e4\u00e4n huomiomme Jumalaan ja h\u00e4nen tahtoonsa. Kun Jumala on el\u00e4m\u00e4mme keskipiste, olemme v\u00e4hemm\u00e4n taipuvaisia itsekkyyteen ja enemm\u00e4n halukkaita palvelemaan toisia.<\/span><\/p>\n

            Vaikka askeesi voi olla hy\u00f6dyllinen v\u00e4line egoismin kukistamisessa, on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 olla tietoinen sen mahdollisista vaaroista:<\/span><\/p>\n

            Askeesi voi muuttua lakihenkiseksi, jos uskomme, ett\u00e4 voimme ansaita Jumalan suosion suorittamalla tiettyj\u00e4 harjoituksia.<\/span><\/p>\n

            Askeesi voi johtaa ylpeyteen, jos uskomme olevamme parempia kuin muut, koska harjoitamme askeesia.<\/span><\/p>\n

            Askeesi voi muuttua itsens\u00e4 vahingoittamiseksi, jos harjoitamme sit\u00e4 liian \u00e4\u00e4rimm\u00e4isell\u00e4 tavalla.<\/span><\/p>\n

            Askeesi voi johtaa muiden tuomitsemiseen, jos uskomme, ett\u00e4 heid\u00e4n pit\u00e4isi harjoittaa askeesia samalla tavalla kuin me.<\/span><\/p>\n

            Oikea asenne askeesiin on n\u00f6yryys, rakkaus ja tasapaino. Askeesin tulisi olla v\u00e4line, joka auttaa meit\u00e4 kasvamaan Jumalan rakkaudessa ja palvelemaan toisia, ei p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 sin\u00e4ns\u00e4. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kuunnella omaa sisint\u00e4\u00e4n ja hengellist\u00e4 ohjaajaa, jotta l\u00f6yd\u00e4mme oikean tasapainon askeesin harjoittamisessa.<\/span><\/p>\n

            Askeesi on perinteinen kristillinen harjoitus, jolla pyrit\u00e4\u00e4n kukistamaan egoismi ja edist\u00e4m\u00e4\u00e4n altruismia. Se on vapaaehtoista pid\u00e4tt\u00e4ytymist\u00e4 tietyist\u00e4 nautinnoista tai mukavuuksista, jotta voidaan keskitty\u00e4 korkeampiin arvoihin ja kasvaa Jumalan rakkaudessa. Askeesi voi ilmet\u00e4 monissa eri muodoissa, kuten paastona, rukouksena, almujen antamisena ja yksinkertaisena el\u00e4m\u00e4n\u00e4. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 olla tietoinen askeesin mahdollisista vaaroista ja harjoittaa sit\u00e4 n\u00f6yryydell\u00e4, rakkaudella ja tasapainolla. Oikein harjoitettuna askeesi voi olla voimakas v\u00e4line egoismin kukistamisessa ja altruismin edist\u00e4misess\u00e4.<\/span><\/p>\n

            4.1.1 Paasto, pid\u00e4tt\u00e4ytyminen ja itsens\u00e4 kielt\u00e4minen<\/strong><\/span><\/p>\n

            Paasto, pid\u00e4tt\u00e4ytyminen ja itsens\u00e4 kielt\u00e4minen ovat keskeisi\u00e4 askeettisia harjoituksia, joilla pyrit\u00e4\u00e4n kukistamaan egoismi ja edist\u00e4m\u00e4\u00e4n altruismia kristillisess\u00e4 perinteess\u00e4. Vaikka n\u00e4m\u00e4 termit liittyv\u00e4t l\u00e4heisesti toisiinsa, niill\u00e4 on omat erityispiirteens\u00e4 ja painotuksensa.<\/span><\/p>\n

            Paasto on vapaaehtoista pid\u00e4tt\u00e4ytymist\u00e4 ruoasta, juomasta tai molemmista tietyksi ajaksi. Se on yksi vanhimmista ja yleisimmist\u00e4 askeettisista harjoituksista, jota on harjoitettu monissa eri uskonnoissa ja kulttuureissa. Kristillisess\u00e4 perinteess\u00e4 paasto on usein yhdistetty rukoukseen ja mietiskelyyn, ja se n\u00e4hd\u00e4\u00e4n keinona l\u00e4hesty\u00e4 Jumalaa ja puhdistaa itse\u00e4\u00e4n synnist\u00e4.<\/span><\/p>\n

            Paaston tarkoituksena ei ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n k\u00e4rsimyksen tuottaminen, vaan se on pikemminkin keino alistaa ruumiilliset halut hengellisille pyrkimyksille. Paasto auttaa meit\u00e4 tunnistamaan tarpeemme Jumalalle ja olemaan my\u00f6t\u00e4tuntoisempia niit\u00e4 kohtaan, jotka k\u00e4rsiv\u00e4t n\u00e4lk\u00e4\u00e4. Se my\u00f6s auttaa meit\u00e4 kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n itsekuria ja tahdonvoimaa. Paasto voi olla t\u00e4ydellist\u00e4, jolloin pid\u00e4tt\u00e4ydyt\u00e4\u00e4n kaikesta ruoasta ja juomasta (paitsi vedest\u00e4), tai osittaista, jolloin pid\u00e4tt\u00e4ydyt\u00e4\u00e4n tietyist\u00e4 ruoista tai juomista. Paasto voi my\u00f6s olla ajallista, jolloin paastotaan tiettyn\u00e4 aikana, kuten p\u00e4iv\u00e4n, viikon tai kuukauden ajan.<\/span><\/p>\n

            Raamatussa on monia esimerkkej\u00e4 paastosta, kuten Jeesuksen 40 p\u00e4iv\u00e4n paasto er\u00e4maassa (Matt. 4:2) ja israelilaisten paasto katumuksen merkkin\u00e4 (Joel 2:12-17). Kirkkohistoriassa monet pyh\u00e4t ja mystikot ovat harjoittaneet paastoa syv\u00e4llisen hengellisen kasvun saavuttamiseksi.<\/span><\/p>\n

            Pid\u00e4tt\u00e4ytyminen on laajempi termi kuin paasto, ja se tarkoittaa vapaaehtoista pid\u00e4tt\u00e4ytymist\u00e4 mist\u00e4 tahansa nautinnosta tai mukavuudesta. Pid\u00e4tt\u00e4ytyminen voi koskea ruokaa, juomaa, viihdett\u00e4, seksuaalisuutta, puhetta tai mit\u00e4 tahansa muuta, mik\u00e4 voi olla meille nautinnon l\u00e4hde.<\/span><\/p>\n

            Pid\u00e4tt\u00e4ytymisen tarkoituksena on v\u00e4hent\u00e4\u00e4 kiintymyst\u00e4 maallisiin asioihin ja keskitty\u00e4 hengellisiin arvoihin. Se auttaa meit\u00e4 voittamaan halumme ja kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n itsekuria. Pid\u00e4tt\u00e4ytyminen voi my\u00f6s olla tapa osoittaa my\u00f6t\u00e4tuntoa niit\u00e4 kohtaan, jotka eiv\u00e4t nauti samoista mukavuuksista kuin me.<\/span><\/p>\n

            Pid\u00e4tt\u00e4ytyminen voi olla tilap\u00e4ist\u00e4 tai pysyv\u00e4\u00e4. Voimme pid\u00e4tt\u00e4yty\u00e4 tietyist\u00e4 asioista tietyn ajan, kuten paaston aikana, tai voimme p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 pid\u00e4tt\u00e4yty\u00e4 tietyist\u00e4 asioista pysyv\u00e4sti, kuten alkoholin tai tupakan k\u00e4yt\u00f6st\u00e4.<\/span><\/p>\n

            Esimerkkej\u00e4 pid\u00e4tt\u00e4ytymisest\u00e4 ovat lihasta pid\u00e4tt\u00e4ytyminen paaston aikana, television katselusta pid\u00e4tt\u00e4ytyminen tiettyn\u00e4 aikana, turhasta puheesta pid\u00e4tt\u00e4ytyminen ja sosiaalisen median k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 pid\u00e4tt\u00e4ytyminen.<\/span><\/p>\n

            Itsens\u00e4 kielt\u00e4minen on viel\u00e4 laajempi termi kuin pid\u00e4tt\u00e4ytyminen, ja se tarkoittaa vapaaehtoista luopumista omista oikeuksista, toiveista ja haluista toisten hyv\u00e4ksi. Itsens\u00e4 kielt\u00e4minen on keskeinen osa kristillist\u00e4 rakkautta ja uhrautuvaisuutta. Itsens\u00e4 kielt\u00e4misen tarkoituksena on voittaa egoismi ja palvella toisia. Se auttaa meit\u00e4 asettamaan muiden tarpeet omien tarpeidemme edelle ja el\u00e4m\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4\u00e4, joka on t\u00e4ynn\u00e4 rakkautta ja my\u00f6t\u00e4tuntoa.<\/span><\/p>\n

            Itsens\u00e4 kielt\u00e4minen voi ilmet\u00e4 monin eri tavoin, kuten antamalla aikaamme ja resurssejamme toisten auttamiseksi, kuuntelemalla toisia k\u00e4rsiv\u00e4llisesti, antamalla anteeksi niille, jotka ovat tehneet meille v\u00e4\u00e4ryytt\u00e4, ja jopa uhraamalla oman el\u00e4m\u00e4mme toisten puolesta.<\/span><\/p>\n

            Jeesus on t\u00e4ydellinen esimerkki itsens\u00e4 kielt\u00e4misest\u00e4, sill\u00e4 h\u00e4n luopui jumalallisesta asemastaan ja tuli ihmiseksi palvelemaan ja pelastamaan meid\u00e4t (Fil. 2:5-8). Muita esimerkkej\u00e4 itsens\u00e4 kielt\u00e4misest\u00e4 ovat vanhempien uhraukset lastensa hyv\u00e4ksi, vapaaehtoisty\u00f6ntekij\u00f6iden uhraukset ja marttyyrien uhraukset uskonsa puolesta.<\/span><\/p>\n

            Paasto, pid\u00e4tt\u00e4ytyminen ja itsens\u00e4 kielt\u00e4minen ovat kaikki t\u00e4rkeit\u00e4 v\u00e4lineit\u00e4 egoismin kukistamisessa, koska n\u00e4m\u00e4 harjoitukset auttavat meit\u00e4 voittamaan halumme ja kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n itsekuria. Kun opimme hallitsemaan omia halujamme, olemme v\u00e4hemm\u00e4n taipuvaisia itsekkyyteen.<\/span><\/p>\n

            Ne auttavat meit\u00e4 v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n kiintymyst\u00e4 maallisiin asioihin ja keskittym\u00e4\u00e4n hengellisiin arvoihin. Kun emme ole en\u00e4\u00e4 niin kiinni maallisissa asioissa, olemme vapaampia palvelemaan toisia.<\/span><\/p>\n

            N\u00e4m\u00e4 harjoitukset auttavat meit\u00e4 olemaan my\u00f6t\u00e4tuntoisempia niit\u00e4 kohtaan, jotka k\u00e4rsiv\u00e4t. Kun olemme itse kokeneet jonkinlaista pid\u00e4tt\u00e4ytymist\u00e4 tai ep\u00e4mukavuutta, ymm\u00e4rr\u00e4mme paremmin muiden ihmisten vaikeuksia.<\/span><\/p>\n

            Samoin ne auttavat meit\u00e4 asettamaan muiden tarpeet omien tarpeidemme edelle ja el\u00e4m\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4\u00e4, joka on t\u00e4ynn\u00e4 rakkautta ja my\u00f6t\u00e4tuntoa.<\/span><\/p>\n

            On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 harjoittaa paastoa, pid\u00e4tt\u00e4ytymist\u00e4 ja itsens\u00e4 kielt\u00e4mist\u00e4 oikealla asenteella. N\u00e4iden harjoitusten tulisi olla motivoituneita rakkaudesta Jumalaa ja l\u00e4himm\u00e4ist\u00e4 kohtaan, ei pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n velvollisuudesta tai halusta ansaita Jumalan suosiota. On my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4\u00e4 olla tasapainoinen ja v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 \u00e4\u00e4rimm\u00e4isyyksi\u00e4, jotka voivat vahingoittaa terveytt\u00e4mme tai aiheuttaa ylpeytt\u00e4.<\/span><\/p>\n

            4.1.2 Materiaalisen omaisuuden merkityksen v\u00e4hent\u00e4minen<\/strong><\/span><\/p>\n

            Kristillisess\u00e4 askeesissa materiaalisen omaisuuden merkityksen v\u00e4hent\u00e4minen on keskeinen teema, joka liittyy suoraan egoismin kukistamiseen ja altruismin edist\u00e4miseen. Ajatuksena on, ett\u00e4 kiintymys materiaan luo riippuvuutta, ahneutta ja itsekkyytt\u00e4, jotka est\u00e4v\u00e4t meit\u00e4 rakastamasta Jumalaa ja l\u00e4himm\u00e4ist\u00e4mme t\u00e4ydellisesti.<\/span><\/p>\n

            Ennen kuin voimme v\u00e4hent\u00e4\u00e4 materiaalisen omaisuuden merkityst\u00e4, meid\u00e4n on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4, miksi se on meille niin t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Materiaaliset asiat voivat tarjota meille tunteen turvallisuudesta ja vakaudesta, erityisesti ep\u00e4varmassa maailmassa. Ne voivat olla osa identiteetti\u00e4mme ja kertoa muille, keit\u00e4 olemme tai keit\u00e4 haluamme olla ja ne voivat tuottaa meille nautintoa ja tyydytyst\u00e4, olipa kyse sitten kauniista esineist\u00e4, mukavista vaatteista tai uusimmasta teknologiasta.<\/span><\/p>\n

            Ne voivat antaa meille my\u00f6s valtaa ja vaikutusvaltaa, erityisesti jos meill\u00e4 on paljon varallisuutta, samoin meille sosiaalista statusta ja arvostusta.<\/span><\/p>\n

            Ongelma ei ole niink\u00e4\u00e4n itse materiaalisissa asioissa, vaan siin\u00e4, miten kiinnymme niihin ja miten ne vaikuttavat meihin. Kun asetamme materiaaliset asiat Jumalan ja muiden ihmisten edelle, ne alkavat hallita meit\u00e4 ja v\u00e4\u00e4rist\u00e4\u00e4 arvojamme.<\/span><\/p>\n

            Raamatullinen perusta<\/strong><\/span><\/p>\n

            Raamatussa on monia kohtia, jotka varoittavat meit\u00e4 rikkauden vaaroista ja kehottavat meit\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4n yksinkertaisesti:<\/span><\/p>\n

            Matt. 6:19-21:<\/em><\/strong><\/span><\/p>\n

            ”\u00c4lk\u00e4\u00e4 kootko itsellenne aarteita maan p\u00e4\u00e4lle. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 tekev\u00e4t koi ja ruoste tuhojaan ja varkaat murtautuvat sis\u00e4\u00e4n ja varastavat. Kootkaa itsellenne aarteita taivaaseen. Siell\u00e4 ei koi eik\u00e4 ruoste tee tuhojaan eiv\u00e4tk\u00e4 varkaat murtaudu sis\u00e4\u00e4n ja varasta. \u00a0Miss\u00e4 on aarteesi, siell\u00e4 on my\u00f6s syd\u00e4mesi<\/span><\/p>\n

            Luuk.12:15<\/em><\/strong> \u201dKarttakaa tarkoin kaikenlaista ahneutta. Ei kukaan voi rakentaa el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 omaisuuden varaan, vaikka sit\u00e4 olisi kuinka paljon tahansa.”<\/span><\/p>\n

              \n
            1. Tim. 6:10:<\/em><\/strong> Rahanhimo on kaiken pahan alkujuuri. Rahaa havitellessaan monet ovat eksyneet pois uskosta ja tuottaneet itselleen monenlaista k\u00e4rsimyst\u00e4.<\/span><\/li>\n<\/ol>\n

              Matt. 19:21:<\/em><\/strong> \u00a0Jeesus sanoi rikkaalle nuorukaiselle: ”Jos tahdot olla t\u00e4ydellinen, niin mene ja myy kaikki, mit\u00e4 sinulla on, ja anna rahat k\u00f6yhille. Silloin sinulla on aarre taivaissa. Tule sitten ja seuraa minua.”\u00a0<\/span><\/p>\n

              N\u00e4m\u00e4 kohdat eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tarkoita, ett\u00e4 meid\u00e4n pit\u00e4isi luopua kaikesta omaisuudestamme, vaan ne kehottavat meit\u00e4 tarkastelemaan suhdettamme materiaan ja varmistamaan, ett\u00e4 se ei est\u00e4 meit\u00e4 seuraamasta Kristusta.<\/span><\/p>\n

              K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n keinoja materiaalisen merkityksen v\u00e4hent\u00e4miseen<\/strong><\/span><\/p>\n

              On monia k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n keinoja, joilla voimme v\u00e4hent\u00e4\u00e4 materiaalisen omaisuuden merkityst\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4mme:<\/span><\/p>\n

              Pyrkim\u00e4ll\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4n yksinkertaisempaa el\u00e4m\u00e4\u00e4, jossa keskityt\u00e4\u00e4n olennaiseen. T\u00e4m\u00e4 voi tarkoittaa tarpeettomien tavaroiden karsimista, pienemm\u00e4ss\u00e4 asunnossa asumista, v\u00e4hemm\u00e4n shoppailua ja enemm\u00e4n aikaa luonnossa viett\u00e4mist\u00e4.<\/span><\/p>\n

              Harjoittelemalla antamista. Lahjoita vaatteita, huonekaluja ja muita tavaroita, joita et en\u00e4\u00e4 tarvitse. Anna rahaa hyv\u00e4ntekev\u00e4isyyteen ja auta niit\u00e4, jotka ovat tarpeessa.<\/span><\/p>\n

              V\u00e4ltt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 vertaamasta itse\u00e4\u00e4n muihin ja heid\u00e4n omaisuuteensa. Muistamalla, ett\u00e4 onnellisuus ei l\u00f6ydy materiaalisista asioista.<\/span><\/p>\n

              Kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kiitollisuutta siit\u00e4, mit\u00e4 sinulla jo on. Arvosta pieni\u00e4 asioita el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ja ole tyytyv\u00e4inen siihen, mit\u00e4 Jumala on sinulle antanut.<\/span><\/p>\n

              Sen sijaan, ett\u00e4 kuluttaisimme rahaa tavaroihin, sijoitamme kokemuksiin, kuten matkoihin, konsertteihin tai kurssien k\u00e4ymiseen. Kokemukset voivat tuoda enemm\u00e4n iloa ja tyydytyst\u00e4 kuin materiaaliset asiat.<\/span><\/p>\n

              Paasto ei ole vain ruoasta pid\u00e4tt\u00e4ytymist\u00e4, vaan se voi olla my\u00f6s pid\u00e4tt\u00e4ytymist\u00e4 muista nautinnoista, kuten shoppailusta tai sosiaalisesta mediasta. T\u00e4m\u00e4 auttaa meit\u00e4 tunnistamaan tarpeemme Jumalalle ja v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n kiintymyst\u00e4 maallisiin asioihin.<\/span><\/p>\n

              Keskitym\u00e4ll\u00e4 kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n sis\u00e4ist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4si rukouksen, mietiskelyn ja Raamatun lukemisen avulla. Kun olemme yhteydess\u00e4 Jumalaan, olemme v\u00e4hemm\u00e4n taipuvaisia etsim\u00e4\u00e4n tyydytyst\u00e4 materiaalisista asioista.<\/span><\/p>\n

              Materiaalisesta omaisuudesta luopuminen tai sen merkityksen v\u00e4hent\u00e4minen vaikuttaa suoraan egoismiin ja altruismiin:<\/span><\/p>\n

              Kun v\u00e4henn\u00e4mme kiintymyst\u00e4 materiaan, v\u00e4henn\u00e4mme my\u00f6s itsekkyytt\u00e4, ahneutta ja kateutta. Olemme v\u00e4hemm\u00e4n taipuvaisia ajattelemaan vain omia tarpeitamme ja halujamme. Kun olemme v\u00e4hemm\u00e4n kiinni omassa omaisuudessamme, olemme vapaampia jakamaan sit\u00e4 muiden kanssa. Kehit\u00e4mme my\u00f6t\u00e4tuntoa niit\u00e4 kohtaan, jotka ovat tarpeessa, ja haluamme auttaa heit\u00e4. Materiaalisen omaisuuden merkityksen v\u00e4hent\u00e4minen voi tuoda meille todellista vapautta. Emme ole en\u00e4\u00e4 orjia omille haluillemme ja tarpeillemme, vaan voimme el\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4, joka on t\u00e4ynn\u00e4 iloa, rauhaa ja tarkoitusta.<\/span><\/p>\n

              Materiaalisen omaisuuden merkityksen v\u00e4hent\u00e4minen on olennainen osa kristillist\u00e4 askeesia ja avain egoismin kukistamiseen ja altruismin edist\u00e4miseen. Se vaatii meilt\u00e4 tietoisen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen tarkastella suhdettamme materiaan ja pyrki\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4n yksinkertaisempaa, anteliaampaa ja hengellisesti rikkaampaa el\u00e4m\u00e4\u00e4. Kun asetamme Jumalan ja l\u00e4himm\u00e4isemme etusijalle, voimme kokea todellisen vapauden ja ilon, joka tulee altruistisesta el\u00e4m\u00e4st\u00e4.<\/span><\/p>\n

              4.2 Rukouksen ja mietiskelyn voima<\/strong><\/span><\/p>\n

              Rukous ja mietiskely ovat keskeisi\u00e4 hengellisi\u00e4 harjoituksia, joilla on valtava voima egoismin kukistamisessa ja altruismin edist\u00e4misess\u00e4. Ne tarjoavat meille mahdollisuuden syvent\u00e4\u00e4 suhdettamme Jumalaan, ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 itse\u00e4mme paremmin ja avautua l\u00e4himm\u00e4isenrakkaudelle.<\/span><\/p>\n

              Rukous on kommunikaatiota Jumalan kanssa. Se voi olla Jumalan ylist\u00e4mist\u00e4 h\u00e4nen suuruudestaan ja kiitt\u00e4minen h\u00e4nen hyvyydest\u00e4\u00e4n, omien tai muiden tarpeiden esitt\u00e4mist\u00e4 Jumalalle, syntien tunnustamine ja anteeksiannon pyyt\u00e4mist\u00e4. SE voi olla hiljentymist\u00e4 ja Jumalan \u00e4\u00e4nen kuuntelemista, sek\u00e4 muiden puolesta rukoilemista.<\/span><\/p>\n

              Rukous ei ole vain sanojen toistamista, vaan se on syd\u00e4men asenne, jossa avaudumme Jumalalle ja annamme h\u00e4nen muokata meit\u00e4. Rukous on kuin hengityst\u00e4 hengelliselle el\u00e4m\u00e4lle, ja se auttaa meit\u00e4 pysym\u00e4\u00e4n yhteydess\u00e4 Jumalaan ja h\u00e4nen tahtoonsa.<\/span><\/p>\n

              Mietiskely on syv\u00e4llist\u00e4 pohdiskelua ja keskittymist\u00e4 tiettyyn aiheeseen, kuten Raamatun kohtaan, hengelliseen totuuteen tai Jumalan l\u00e4sn\u00e4oloon. Mietiskelyn tarkoituksena on ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 syvemmin Jumalan totuuksia ja soveltaa niit\u00e4 omaan el\u00e4m\u00e4\u00e4mme.<\/span><\/p>\n

              Mietiskely voi olla Raamatun kohtien lukemista ja syv\u00e4llist\u00e4 pohtimista, jotta ymm\u00e4rt\u00e4isimme niiden merkityksen ja soveltaisimme niit\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4mme, tai luonnon kauneuden ja ihmeiden tarkkailua ja Jumalan l\u00e4sn\u00e4olon tunnistamista niiss\u00e4.<\/span><\/p>\n

              Se voi olla hiljentymist\u00e4 ja omien ajatusten ja tunteiden tarkkailua ilman tuomitsemista.<\/span><\/p>\n

              Kristillinen mietiskely on keskittymist\u00e4 Jeesuksen el\u00e4m\u00e4\u00e4n, opetuksiin ja uhriin.<\/span><\/p>\n

              Mietiskely auttaa meit\u00e4 hiljent\u00e4m\u00e4\u00e4n mielemme, v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n stressi\u00e4 ja l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n sis\u00e4isen rauhan. Se my\u00f6s auttaa meit\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n itse\u00e4mme paremmin ja tunnistamaan egoistiset taipumuksemme.<\/span><\/p>\n

              Rukouksen ja mietiskelyn voima egoismin kukistamisessa<\/strong><\/span><\/p>\n

              Rukouksella ja mietiskelyll\u00e4 on monia tapoja, joilla ne auttavat meit\u00e4 kukistamaan egoismin<\/span><\/p>\n

              Rukous ja mietiskely auttavat meit\u00e4 tiedostamaan Jumalan l\u00e4sn\u00e4olon el\u00e4m\u00e4ss\u00e4mme. Kun tiedostamme Jumalan l\u00e4sn\u00e4olon, olemme v\u00e4hemm\u00e4n taipuvaisia ajattelemaan vain itse\u00e4mme ja omia tarpeitamme.<\/span><\/p>\n

              Ne tarjoavat meille mahdollisuuden itsetutkiskeluun. Voimme tarkastella omia ajatuksiamme, tunteitamme ja tekojamme Jumalan valossa ja tunnistaa egoistiset taipumuksemme.<\/span><\/p>\n

              Rukouksessa voimme tunnustaa syntimme ja pyyt\u00e4\u00e4 Jumalalta anteeksiantoa. Kun olemme saaneet anteeksi, olemme vapaampia antamaan anteeksi my\u00f6s muille. Rukous auttaa meit\u00e4 my\u00f6s n\u00f6yrtym\u00e4\u00e4n Jumalan edess\u00e4. Kun tunnustamme oman vajavaisuutemme ja riippuvuutemme Jumalasta, olemme v\u00e4hemm\u00e4n taipuvaisia ylpeyteen ja itsekkyyteen.<\/span><\/p>\n

              Rukouksessa voimme etsi\u00e4 Jumalan tahtoa el\u00e4m\u00e4\u00e4mme. Kun pyrimme tekem\u00e4\u00e4n Jumalan tahdon, olemme v\u00e4hemm\u00e4n taipuvaisia tekem\u00e4\u00e4n itsek\u00e4st\u00e4 valintoja.<\/span><\/p>\n

              Rukous ja mietiskely voivat auttaa meit\u00e4 kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n my\u00f6t\u00e4tuntoa muita kohtaan. Kun rukoilemme muiden puolesta, alamme n\u00e4hd\u00e4 heid\u00e4n tarpeensa ja k\u00e4rsimyksens\u00e4.<\/span><\/p>\n

              Rukouksessa voimme my\u00f6s kokea Jumalan rakkauden ja armon. Kun tunnemme Jumalan rakkauden, olemme vapaampia rakastamaan my\u00f6s muita.<\/span><\/p>\n

              Rukouksen ja mietiskelyn voima altruismin edist\u00e4misess\u00e4<\/strong><\/span><\/p>\n

              Rukous ja mietiskely eiv\u00e4t ainoastaan auta meit\u00e4 kukistamaan egoismia, vaan ne my\u00f6s edist\u00e4v\u00e4t altruismia.<\/span><\/p>\n

              Rukous ja mietiskely auttavat meit\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n ja sis\u00e4ist\u00e4m\u00e4\u00e4n l\u00e4himm\u00e4isenrakkauden k\u00e4skyn. Kun rukoilemme muiden puolesta, alamme n\u00e4hd\u00e4 heid\u00e4t Jumalan silmin ja haluamme auttaa heit\u00e4. Jeesus on meille uhrautuvan rakkauden t\u00e4ydellinen malli. Rukouksessa ja mietiskelyss\u00e4 voimme tarkastella Jeesuksen el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja opetuksia ja oppia el\u00e4m\u00e4\u00e4n uhrautuvaa el\u00e4m\u00e4\u00e4. Rukous ja mietiskely antavat meille motivaatiota palvella toisia. Kun tunnemme Jumalan rakkauden ja my\u00f6t\u00e4tunnon, haluamme jakaa sit\u00e4 my\u00f6s muiden kanssa. Rukous antaa meille voimaa auttaa niit\u00e4, jotka ovat tarpeessa. Kun rukoilemme Jumalalta apua, h\u00e4n voi antaa meille viisautta, rohkeutta ja resursseja auttaa muita.<\/span><\/p>\n

              Rukous ja mietiskely auttavat meit\u00e4 n\u00e4kem\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4n iankaikkisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta. Kun ymm\u00e4rr\u00e4mme, ett\u00e4 el\u00e4m\u00e4 on enemm\u00e4n kuin vain t\u00e4m\u00e4 hetki, olemme valmiimpia tekem\u00e4\u00e4n uhrauksia toisten hyv\u00e4ksi.<\/span><\/p>\n

              4.3. Sakramentit Jumalan armon v\u00e4litt\u00e4jin\u00e4<\/strong><\/span><\/p>\n

              Sakramentit ovat keskeinen osa monien kristillisten kirkkojen uskoa ja k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4. Ne n\u00e4hd\u00e4\u00e4n Jumalan asettamina pyhin\u00e4 toimituksina, joiden kautta Jumalan armo v\u00e4littyy uskoville. Sakramentit eiv\u00e4t ole vain symboleja tai muistomerkkej\u00e4, vaan ne ovat konkreettisia merkkej\u00e4 ja v\u00e4lineit\u00e4 Jumalan l\u00e4sn\u00e4ololle ja toiminnalle maailmassa.<\/span><\/p>\n

              Sakramentti on ulkoinen, n\u00e4kyv\u00e4 merkki sis\u00e4isest\u00e4, n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4st\u00e4 armosta, jonka Jumala antaa. Se on Jumalan asettama pyh\u00e4 toimitus, jonka kautta Jumala lupaa v\u00e4litt\u00e4\u00e4 armoaan uskoville.<\/span><\/p>\n

              Perinteisesti katolisessa, ortodoksisessa ja anglikaanisessa kirkossa on seitsem\u00e4n sakramenttia.<\/span><\/p>\n

              Protestanttiset kirkot yleens\u00e4 tunnustavat vain kaksi sakramenttia: kaste ja Ehtoollinen. Protestanttiset kirkot eiv\u00e4t pid\u00e4 muita toimituksia sakramentteina, koska ne eiv\u00e4t t\u00e4yt\u00e4 heid\u00e4n mielest\u00e4\u00e4n kaikkia sakramentin m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n kriteerej\u00e4 (esim. suora asettaminen Jeesuksen toimesta). He voivat kuitenkin pit\u00e4\u00e4 niit\u00e4 pyhin\u00e4 toimituksina tai seremonioina.<\/span><\/p>\n

              Sakramentit ovat t\u00e4rkeit\u00e4 monista syist\u00e4. Ne ovat Jumalan asettamia v\u00e4lineit\u00e4, joiden kautta h\u00e4n v\u00e4litt\u00e4\u00e4 armoaan uskoville. Ne eiv\u00e4t ole vain symboleja, vaan ne ovat konkreettisia merkkej\u00e4 Jumalan l\u00e4sn\u00e4olosta ja toiminnasta.<\/span><\/p>\n

              Sakramentit vahvistavat yhteytt\u00e4 Jumalaan ja toisiin uskoviin. Ehtoollinen on erityisesti yhteyden sakramentti, jossa jaamme Kristuksen ruumiin ja veren ja vahvistamme yhteytt\u00e4mme toisiimme.<\/span><\/p>\n

              Sakramentit auttavat meit\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4n kristillist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4. Kaste on uuden el\u00e4m\u00e4n alku Kristuksessa, ja konfirmaatio\/vahvistus vahvistaa kristillist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4mme. Katumus\/ripitt\u00e4ytyminen auttaa meit\u00e4 tunnustamaan syntimme ja vastaanottamaan anteeksiannon, jotta voimme el\u00e4\u00e4 puhtaampaa el\u00e4m\u00e4\u00e4.<\/span><\/p>\n

              Sakramentit muistuttavat meit\u00e4 Jumalan lupauksista. Kaste muistuttaa meit\u00e4 Jumalan lupauksesta antaa meille uusi el\u00e4m\u00e4 Kristuksessa. Ehtoollinen muistuttaa meit\u00e4 Jeesuksen uhrista meid\u00e4n puolestamme.<\/span><\/p>\n

              Sakramentit ovat usein yhteis\u00f6llisi\u00e4 tapahtumia, joissa uskovat kokoontuvat yhteen juhlimaan Jumalan armoa ja vahvistamaan yhteytt\u00e4\u00e4n toisiinsa.<\/span><\/p>\n

               <\/p>\n

              5.Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset<\/strong><\/span><\/p>\n

              5.1. Kirkon isien ajattelun relevanssi nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4<\/strong><\/span><\/p>\n

              Vaikka maailma on muuttunut paljon kirkon isien ajoista, heid\u00e4n ajattelunsa tarjoaa edelleen arvokkaita n\u00e4k\u00f6kulmia moniin nykyajan haasteisiin:<\/span><\/p>\n

              Kirkon is\u00e4t k\u00e4sitteliv\u00e4t peruskysymyksi\u00e4 ihmisen olemuksesta, Jumalan luonteesta, pahan ongelmasta ja el\u00e4m\u00e4n tarkoituksesta. N\u00e4m\u00e4 kysymykset ovat edelleen ajankohtaisia, ja kirkon is\u00e4t tarjoavat niihin syv\u00e4llisi\u00e4 ja viisaita vastauksia.<\/span><\/p>\n

              Kirkon is\u00e4t olivat erinomaisia Raamatun tulkitsijoita. He pyrkiv\u00e4t ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n Raamattua kokonaisvaltaisesti ja soveltamaan sen opetuksia k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Heid\u00e4n tulkintansa voivat auttaa meit\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n Raamattua syvemmin ja v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4\u00e4n yksipuolisia tai v\u00e4\u00e4ristyneit\u00e4 tulkintoja.<\/span><\/p>\n

              Kirkon is\u00e4t kehittiv\u00e4t kristillisen etiikan perusteita. He korostivat rakkauden, oikeudenmukaisuuden, laupeuden ja n\u00f6yryyden merkityst\u00e4. Heid\u00e4n eettiset ohjeensa voivat auttaa meit\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n oikeita valintoja monimutkaisissa tilanteissa.<\/span><\/p>\n

              Is\u00e4t olivat syv\u00e4llisi\u00e4 hengellisi\u00e4 ajattelijoita. He korostivat rukouksen, mietiskelyn, paaston ja muiden hengellisten harjoitusten merkityst\u00e4. Heid\u00e4n kirjoituksensa voivat auttaa meit\u00e4 syvent\u00e4m\u00e4\u00e4n omaa hengellist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4mme ja l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n sis\u00e4isen rauhan.<\/span><\/p>\n

              Vaikka he eiv\u00e4t el\u00e4neet nykyajan maailmassa, heid\u00e4n ajattelunsa voi auttaa meit\u00e4 vastaamaan moniin nykyajan haasteisiin.<\/span><\/p>\n

              He varoittivat rikkauden vaaroista ja kehottivat el\u00e4m\u00e4\u00e4n yksinkertaisesti. Heid\u00e4n opetuksensa voivat auttaa meit\u00e4 vastustamaan materialismin ja kulutuskeskeisyyden houkutuksia.<\/span><\/p>\n

              Is\u00e4t korostivat yhteis\u00f6n merkityst\u00e4 ja kehottivat rakastamaan l\u00e4himm\u00e4ist\u00e4mme. Heid\u00e4n opetuksensa voivat auttaa meit\u00e4 vastustamaan individualismia ja itsekkyytt\u00e4.<\/span><\/p>\n

              He k\u00e4sitteliv\u00e4t monia eettisi\u00e4 kysymyksi\u00e4, kuten aborttia, eutanasiaa ja sotaa. Heid\u00e4n ajattelunsa voi auttaa meit\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n perusteltuja eettisi\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4.<\/span><\/p>\n

              Kirkon is\u00e4t pyrkiv\u00e4t yhdist\u00e4m\u00e4\u00e4n uskon ja j\u00e4rjen. Heid\u00e4n ajattelunsa voi auttaa meit\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n uskon ja j\u00e4rjen v\u00e4list\u00e4 suhdetta ja vastustamaan fundamentalismia ja skeptisismi\u00e4.<\/span><\/p>\n

              Heid\u00e4n kirjoituksensa auttavat meit\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n kristillisen uskon juuria ja vahvistamaan kristillist\u00e4 identiteetti\u00e4mme. Ne muistuttavat meit\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 olemme osa pitk\u00e4\u00e4 ja rikasta kristillist\u00e4 traditiota.<\/span><\/p>\n

              Kirkon is\u00e4t ovat yhteinen perint\u00f6 eri kristillisille kirkkokunnille. Heid\u00e4n ajattelunsa voi auttaa meit\u00e4 ylitt\u00e4m\u00e4\u00e4n kirkkokuntien v\u00e4lisi\u00e4 eroja ja l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n yhteist\u00e4 pohjaa.<\/span><\/p>\n

              Kirkon isien ajattelu on edelleen relevanttia ja arvokasta nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Heid\u00e4n ajattelunsa tarjoaa ajattomia totuuksia, syv\u00e4llist\u00e4 Raamatun tulkintaa, eettisi\u00e4 ohjeita, hengellist\u00e4 syvyytt\u00e4 ja vastauksia nykyajan haasteisiin. Tutustuminen kirkon isien ajatteluun voi auttaa meit\u00e4 vahvistamaan kristillist\u00e4 identiteetti\u00e4mme, syvent\u00e4m\u00e4\u00e4n hengellist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4mme ja el\u00e4m\u00e4\u00e4n merkityksellist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 maailmassa.<\/span><\/p>\n

              Kirjallisuutta:<\/strong><\/span><\/p>\n

              1. Ensisijaiset l\u00e4hteet<\/em><\/strong><\/p>\n

              Augustinus<\/em><\/span><\/p>\n

              Tunnustukset (Confessiones)<\/span><\/p>\n

              Jumalan Valtio (De Civitate Dei).<\/span><\/p>\n

              Kolminaisuudesta (De Trinitate) *\u00a0\u00a0 **<\/span><\/p>\n

              Basileios Suuri<\/em><\/span><\/p>\n

              Pyh\u00e4st\u00e4 Hengest\u00e4 (De Spiritu Sancto\u00a0\u00a0\u00a0<\/span><\/p>\n

              Askeettiset s\u00e4\u00e4nn\u00f6t (Regulae).<\/span><\/p>\n

              Gregorios Nazianzilainen<\/em><\/span><\/p>\n

              Teologiset puheet (Orationes Theologicae)<\/span><\/p>\n

              Johannes Krysostomos<\/em><\/span><\/p>\n

              Homilioita Matteuksen evankeliumiin (Homiliae in Matthaeum) \u2013<\/span><\/p>\n

              Pappeudesta (De Sacerdotio).<\/span><\/p>\n

              Irenaeus Lyonilainen<\/em><\/span><\/p>\n

              Harhaoppeja vastaan (Adversus Haereses)<\/span><\/p>\n

              Tertullianus<\/em><\/span><\/p>\n

              \u00a0Apologia (Apologeticus)<\/span><\/p>\n

              Athanasios Aleksandrialainen:<\/em><\/span><\/p>\n

              Inkarnaatiosta (De Incarnatione)<\/span><\/p>\n

              2.Toissijaiset l\u00e4hteet<\/em><\/strong><\/p>\n

              Chadwick, Henry: The Early Church. Penguin Books, 1993.<\/span><\/p>\n

              Pelikan, Jaroslav: The Christian Tradition: A History of the Development of Doctrine, Vol. 1: The Emergence of the Catholic Tradition (100-600). University of Chicago Press, 1971. (Klassinen teos kristillisen opin kehityksest\u00e4.)<\/span><\/p>\n

              Gonz\u00e1lez, Justo L.: The Story of Christianity, Vol. 1: The Early Church to the Dawn of the Reformation. HarperOne, 2010. (Helppolukuinen ja kattava esitys kristinuskon historiasta.)<\/span><\/p>\n

              McGuckin, John Anthony: The Westminster Handbook to Patristic Theology*. Westminster John Knox Press, 2004. (Hyv\u00e4 johdatus patristiseen teologiaan.)<\/span><\/p>\n

              Ayres, Lewis: Nicaea and Its Legacy: An Approach to Fourth-Century Trinitarian Theology. Oxford University Press, 2004. (Syv\u00e4llinen analyysi Nikean kirkolliskokouksesta ja sen merkityksest\u00e4.)<\/span><\/p>\n

              Oden, Thomas C.: Early Christian Spirituality. HarperOne, 1992. (Tutkimus varhaiskristillisest\u00e4 henkisyydest\u00e4.)<\/span><\/p>\n

              Holmes, Michael W. (ed.): The Apostolic Fathers: Greek Texts and English Translations. Baker Academic, 1999.<\/span><\/p>\n

              Kelly, J.N.D.: Early Christian Doctrines. A & C Black, 1977.<\/span><\/p>\n

              Louth, Andrew: The Origins of the Christian Mystical Tradition: From Plato to Denys. Oxford University Press, 1981.<\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

              Egoismista altruismiin. Synnin sairaus ja sen parantaminen Kirkon isien ajattelussa 1.Johdanto 1.1 Tausta ja aihepiirin rajaus Ihmiskunnan ikuiset kysymykset \u2013<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"colormag_page_container_layout":"default_layout","colormag_page_sidebar_layout":"default_layout","footnotes":""},"categories":[3],"tags":[],"class_list":["post-2635","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-isien-opetuksia"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2635","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2635"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2635\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2969,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2635\/revisions\/2969"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2635"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2635"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2635"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}