{"id":263,"date":"2016-12-10T09:21:50","date_gmt":"2016-12-10T09:21:50","guid":{"rendered":"http:\/\/www.sissonen.net\/tsasouna\/wp\/artikkeleja\/ortodoksinen-nakemys-kielillapuhumisesta\/"},"modified":"2019-11-12T13:58:40","modified_gmt":"2019-11-12T11:58:40","slug":"ortodoksinen-nakemys-kielillapuhumisesta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/2016\/12\/10\/ortodoksinen-nakemys-kielillapuhumisesta\/","title":{"rendered":"ORTODOKSINEN N\u00c4KEMYS KIELILL\u00c4PUHUMISESTA"},"content":{"rendered":"

Ortodoksinen n\u00e4kemys kielill\u00e4puhumisesta<\/span><\/strong><\/p>\n

Is\u00e4 George Nicozisin<\/span><\/strong><\/p>\n

L\u00e4hde:Greek Orthodox Archdiocese of America
<\/span><\/span><\/p>\n

 http:\/\/www.goarch.org\/ourfaith\/ourfaith7112<\/a><\/span><\/p>\n

<\/span><\/strong><\/p>\n

Suom. Raimo Sissonen<\/span><\/strong><\/p>\n

Kielill\u00e4puhuminen,”glossalia\u201d, toivottu k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 monien kirkkojen piiriss\u00e4 nyky\u00e4\u00e4n, on ilmi\u00f6, joka voidaan j\u00e4ljitt\u00e4\u00e4 apostolien<\/span> p\u00e4iviin. Kymmenen vuotta sitten kielill\u00e4puhumista<\/i> esiintyi vain helluntaiseurakuntien her\u00e4tyskokouksissa, kveekkarien kokoontumisissa ja joissakin metodistiryhmiss\u00e4. Nykyisin kielill\u00e4puhumista esiintyy my\u00f6s joissakin roomalaiskatolisissa ja protestanttisissa kirkoissa.<\/span><\/p>\n

Ortodoksinen kirkko ei est\u00e4 kielill\u00e4puhumista, mutta pit\u00e4\u00e4 sit\u00e4 yhten\u00e4 Pyh\u00e4n Hengen jakamista v\u00e4h\u00e4isist\u00e4 lahjoista. Jos kielill\u00e4puhuminen on j\u00e4\u00e4nyt pois k\u00e4yt\u00f6st\u00e4, se johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 se palveli tarkoitustaan Uuden testamentin aikoina eik\u00e4 ole en\u00e4\u00e4 tarpeellinen. Kuitenkin vaikka sit\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4isiin, se on yksityinen ja henkil\u00f6kohtainen lahja, alempi rukouksen muoto. Ortodoksinen kirkko eroaa n\u00e4ist\u00e4 helluntailaisista ja karismaattisista ryhmist\u00e4, jotka pit\u00e4v\u00e4t kielill\u00e4puhumista perusedellytyksen\u00e4 kristittyn\u00e4<\/span> olemiselle ja ett\u00e4 on vastaanottanut Pyh\u00e4n Hengen.<\/span><\/p>\n

Serapion Egyptil\u00e4inen<\/em>, pyh\u00e4n Athanasioksen aikalainen nelj\u00e4nnelt\u00e4 vuosisadalta, tiivist\u00e4\u00e4 ortodoksinen n\u00e4k\u00f6kannan:<\/span><\/p>\n

”Voitelu Kasteen<\/span> j\u00e4lkeen on Pyh\u00e4n Hengen<\/span> lahjojen saamiseksi kasteen kautta uudelleen syntyneelle, ja uudistaminen pesun kautta, ehdokkaiden tekeminen uusiksi jakamalla Pyh\u00e4n Hengen lahjat ja varmistamalla t\u00e4m\u00e4 sinetill\u00e4 heid\u00e4n vahvoina pysymiseksi.\u201d <\/span><\/p>\n

Pittsburghin ortodoksisen hiippakunnan piispa Maximos Aghiorghoussis,<\/em> ja maineikas ortodoksiteologi, toteaa Pyh\u00e4st\u00e4 Hengest\u00e4 n\u00e4in: ”Ortodokseille Kaste on henkil\u00f6kohtainen p\u00e4\u00e4si\u00e4isen yl\u00f6snousemus ja mirhavoitelu on henkil\u00f6kohtainen helluntai ja Pyh\u00e4n Hengen saaminen ihmisen sisimp\u00e4\u00e4n.”<\/span><\/p>\n

Kielill\u00e4puhumista on kahdenlaista:<\/span><\/p>\n

Helluntaina kielill\u00e4puhminen tapahtui n\u00e4in: Viisikymment\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 yl\u00f6snousemuksen j\u00e4lkeen, kun opetuslapset olivat koolla, Pyh\u00e4 Henki laskeutui heid\u00e4n p\u00e4\u00e4lleen ja he alkoivat puhua muilla kielill\u00e4. Juutalaiset kaikkialta sivistyneest\u00e4 maailmasta, jotka olivat kokoontuneet Jerusalemiin viett\u00e4\u00e4kseen uskonnollista juhlaa, seisoivat h\u00e4mm\u00e4styneen\u00e4 kuullessaan opetuslasten saarnaavan omalla erityisell\u00e4 kielell\u00e4\u00e4n ja murteellaan (kuten YK:n kokouksissa). He ymm\u00e4rsiv\u00e4t!<\/span><\/p>\n

Kielill\u00e4puhuminen Korintossa oli erilaista. Pyh\u00e4 Paavali, joka oli perustanut Korinton kirkon, katsoi tarpeelliseksi reagoida joihinkin heid\u00e4n ongelmiinsa, toisin sanoen p\u00e4\u00e4t\u00f6svallan jakamiseen, moraalisiin ja eettisiin ongelmiin, ehtoolliseen, kysymykseen kuolemasta ja yl\u00f6snousemuksesta ja siihen, miten Pyh\u00e4n Hengen lahjat toimivat. Luvussa 12 pyh\u00e4 Paavali luettelee yhdeks\u00e4n Pyh\u00e4n Hengen lahjaa, eli tiedon, viisauden, hengen, uskon, parantamisen, ihmeiden tekemisen, profetoimisen, kielill\u00e4puhumisen ja sen selitt\u00e4misen, mit\u00e4 toinen sanoo puhuessaan kielill\u00e4.<\/span><\/p>\n

Erityisesti korinttolainen kielill\u00e4puhuminen oli Pyh\u00e4n Hengen toimintaa tulemalla henkil\u00f6\u00f6n ja pakottaen h\u00e4net Jumalalle suunnattuun ulkoiseen ilmaisuun, mutta jota muut eiv\u00e4t ymm\u00e4rt\u00e4neet. Helluntaina kielill\u00e4puhumisessa, puhuessaan useilla eri kielill\u00e4, sek\u00e4 puhuja ett\u00e4 kuuntelija ymm\u00e4rsiv\u00e4t, mit\u00e4 sanottiin. Korintissa ilmenev\u00e4 kielill\u00e4puhuminen oli sanojen, ilmaisujen, lauseiden, jne. ilmaisemista, Jumalalle ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4, mutta ei niit\u00e4 lausuvalle henkil\u00f6lle. Se, mit\u00e4 sanottiin, oli tarpeellista tulkita sen, jolla oli tulkinnan lahja.<\/span><\/p>\n

Kun henkil\u00f6 puhui, h\u00e4nen sielunsa tuli passiiviseksi ja h\u00e4nen ymm\u00e4rryksens\u00e4 aktiiviseksi. H\u00e4n oli ekstaasi-tilassa. Sanojen tai \u00e4\u00e4nien ollessa rukousta ja ylistyst\u00e4 ne eiv\u00e4t merkitykselt\u00e4\u00e4n olleet selkeit\u00e4 ja antoi vaikutelman jostain salaper\u00e4isest\u00e4. Ilmi\u00f6\u00f6n liittyi huokauksia, voihketta, huutoja, itkua ja katkeilevan puheen ilmauksia, joskus riemukasta ja joskus hurmioitunutta. Ei ole ep\u00e4ilyst\u00e4k\u00e4\u00e4n siit\u00e4, etteik\u00f6 Korintin kirkossa olisi ollut kielill\u00e4puhumista; pyh\u00e4 Paavali sek\u00e4 vahvistaa ett\u00e4 mainitsee siit\u00e4. Mutta h\u00e4n my\u00f6s varoittaa Korinton kristittyj\u00e4 liikak\u00e4yt\u00f6st\u00e4; erityisesti hylkim\u00e4st\u00e4 muita, t\u00e4rke\u00e4mpi\u00e4 lahjoja.<\/span><\/p>\n

N\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 pyh\u00e4lt\u00e4 Paavalilta oli kysytty Pyh\u00e4n Hengen toiminnasta lahjojen kautta. Korintossa vaikutti voimakkaasti kreikkalainen pakanuus, johon kuului mielenosoituksia, hurmostiloja ja orgioita, kaikki taidokkaasti punoutuen osaksi uskonnollisia k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4. Homeroksen j\u00e4lkeisin\u00e4 aikoina, Dionysioksen orgioiden kultti oli tulossa kreikkalaiseen maailmaan. T\u00e4m\u00e4n mukaan musiikilla, py\u00f6rimistanssilla, hurmostilalla ja \u00e4\u00e4ntelyll\u00e4 oli valta tehd\u00e4 ihmisist\u00e4 jumalallisia, tuottaa tila, jossa normaalitila sivuutettiin ja haltioitunut ihminen henkil\u00f6 havaitsi itselleen ja aisteilleen ulkonaisia asioita <\/span><\/p>\n

Toisin sanoen, sielun ajateltiin j\u00e4tt\u00e4v\u00e4n ruumiin, siksi sana ekstaasi<\/i> (ek stasis<\/i>). He uskoivat, ett\u00e4 olemuksen ollessa pois ruumiista, sielu yhdistyi jumaluuteen. T\u00e4llaisina hetkin\u00e4 ekstaasissa olevalla henkil\u00f6ll\u00e4 ei ollut omaa tietoisuutta.<\/span><\/p>\n

Paavalin ajan korinttolaiset eliv\u00e4t Dionysioksen uskonnollisten tapojen vaikutuksen alaisena. Oli luonnollista, ett\u00e4 heist\u00e4 tietyt yht\u00e4l\u00e4isyydet olivat tutumpia ja houkuttelevampia. Siten korinttolaiset alkoivat painottaa enemm\u00e4n joitakin lahjoja kuten kielill\u00e4puhumista. Ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 apostoli oli huolissaan siit\u00e4, ett\u00e4 heid\u00e4n<\/span> vanhan el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 siteet ja muistot olisivat riitt\u00e4v\u00e4 syy s\u00e4\u00e4nnell\u00e4 kielill\u00e4puhumisen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Luvussa 14 h\u00e4n sanoo:<\/span><\/p>\n

\u201dToivoisin teid\u00e4n kaikkien puhuvan kielill\u00e4, mutta viel\u00e4 mieluummin toivoisin teid\u00e4n profetoivan. Profetoiva on arvokkaampi kuin kielill\u00e4 puhuva, ellei t\u00e4m\u00e4 sitten osaa my\u00f6s tulkita puhettaan, niin ett\u00e4 se koituu seurakunnan parhaaksi.<\/span> Mit\u00e4 hy\u00f6ty\u00e4 minusta on, veljet, jos tulen luoksenne ja vain puhun kielill\u00e4 enk\u00e4 v\u00e4lit\u00e4 mit\u00e4\u00e4n ilmestyst\u00e4 tai anna teille tietoa, profetiaa tai opetusta?\u201d<\/span><\/p>\n

Apostolien aika oli ainutlaatuinen ajanjakso<\/span> ihmiskunnan historiassa, t\u00e4ynn\u00e4 poikkeuksellisia ja yliluonnollisia ilmi\u00f6it\u00e4. Herra Jumala toi esiin uusia luomuksia Poikansa pelastavan armon kautta ja pani t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n Pyh\u00e4n Hengen kautta. Pyh\u00e4 Henki lahjoitti miehille ja naisille monia lahjoja t\u00e4m\u00e4n saavuttamiseksi. Er\u00e4s sen lahjoista Uuden testamentin aikoina oli kielill\u00e4puhuminen. Mutta jopa Uuden testamentin ajoista kielill\u00e4puhuminen alkoi asteittain j\u00e4\u00e4d\u00e4 pois. Pyh\u00e4 Paavali n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ilmoittavan my\u00f6hemmin luvussa 14, ett\u00e4 kielill\u00e4puhumista tulisi v\u00e4hent\u00e4\u00e4 minimiin ja sopia saarnaamisen maksimoinnista. Justinus Marttyyri, tuottelias vuosisadan puoliv\u00e4liin kirjailija luettelee useita erilaisia lahjoja, mutta ei mainitse kielill\u00e4puhumista. Krysostomos kirjoitti lukuisia Opetuspuheita Uuden Testamentin kirjosta nelj\u00e4nnell\u00e4 vuosisadalla, mutta ei n\u00e4yt\u00e4 en\u00e4\u00e4 mainitsevan kielill\u00e4puhumista kuten edell\u00e4 ensimm\u00e4isess\u00e4 korinttolaiskirjeess\u00e4.<\/span><\/p>\n

Monet kirjoittajat, ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 mystikoita, kirjoittivat ekstaasin tiloista ylistyksen ja palvonnan aikana, Jumalan taivaallisen valtakunnan<\/span> n\u00e4kyjen n\u00e4kemisest\u00e4, siit\u00e4 mit\u00e4 he ymm\u00e4rsiv\u00e4t iankaikkisen el\u00e4m\u00e4n Kristuksessa olevan, siit\u00e4 miten Pyh\u00e4 Henki puhui heille ja heid\u00e4n kauttaan toisille. Mutta se oli aina ymm\u00e4rretty \u00e4lylliseksi, helposti ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4ksi yhteydenpidoksi. Ehk\u00e4 he eiv\u00e4t voineet kuvata maallisissa ja aineellisissa puitteissa, mit\u00e4 he n\u00e4kiv\u00e4t ja kokivat, mutta he olivat tietoisia ja t\u00e4ysin selvill\u00e4 siit\u00e4, mit\u00e4 oli tapahtumassa. He eiv\u00e4t olleet joissakin j\u00e4rjett\u00f6myyden tiloissa. Jopa Athos-vuoren munkit, jotka kokevat jumalallista yhteytt\u00e4 ja ovat saavuttaneet pyhyyden tason, eiv\u00e4t puhu kielill\u00e4. He puhuvat sanoja, jotka ovat ymm\u00e4rrett\u00e4vi\u00e4 ja lausuvat selkeit\u00e4 sanoja hymneiss\u00e4 ja ylistyksess\u00e4 Jumalasta ja H\u00e4nen totuudestaan. <\/span><\/p>\n

Mik\u00e4 sitten on ortodoksinen kristillinen n\u00e4k\u00f6kulma kielill\u00e4puhumiseen? Ortodoksinen kristillinen n\u00e4k\u00f6kulman kielill\u00e4puhumiseen perustuu pyh\u00e4n Paavalin sanoihin saman kirjeen luvussa 14: ”Min\u00e4 kiit\u00e4n Jumalaa, ett\u00e4 puhun kielill\u00e4 enemm\u00e4n kuin teist\u00e4 kukaan; mutta seurakunnassa tahdon mieluummin puhua viisi sanaa ymm\u00e4rryksell\u00e4ni, opettaakseni muitakin, kuin kymmenentuhatta sanaa kielill\u00e4.\u201d  (1. Kor.14:18\u201319) Luvussa 13 Paavali sanoo: ”<\/span> Tavoitelkaa rakkautta ja pyrkik\u00e4\u00e4 saamaan hengellisi\u00e4 lahjoja, Mik\u00e4 parasta, on kuitenkin seuraavalla tavalla.” Sitten pyh\u00e4 Paul etenee ja jakaa lukijakuntansa kanssa kaikkein suurimman lahjan – rakkauden!<\/span><\/p>\n

Ortodoksinen kirkko ei sulje pois kielill\u00e4puhumista. Se yksinkertaisesti ei pid\u00e4 sit\u00e4 yhten\u00e4 t\u00e4rkeimmist\u00e4. Parempi ”puhua viisi sanaa, jotka voidaan ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4…kuin puhua tuhansia sanoja oudoilla kielill\u00e4.” T\u00e4m\u00e4 on ortodoksinen n\u00e4k\u00f6kulma.<\/span><\/p>\n

<\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ortodoksinen n\u00e4kemys kielill\u00e4puhumisesta Is\u00e4 George Nicozisin L\u00e4hde:Greek Orthodox Archdiocese of America  http:\/\/www.goarch.org\/ourfaith\/ourfaith7112 Suom. Raimo Sissonen Kielill\u00e4puhuminen,”glossalia\u201d, toivottu k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 monien kirkkojen<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"colormag_page_container_layout":"default_layout","colormag_page_sidebar_layout":"default_layout","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-263","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-artikkeleja"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/263","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=263"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/263\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":763,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/263\/revisions\/763"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=263"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=263"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=263"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}