{"id":2619,"date":"2025-01-29T19:47:08","date_gmt":"2025-01-29T17:47:08","guid":{"rendered":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/?p=2619"},"modified":"2025-01-29T19:47:08","modified_gmt":"2025-01-29T17:47:08","slug":"pyha-gregorios-teologi-naziansilainen-puhe-xlii-viimeiset-jaahyvaiset-sadan-viidenkymmenen-piispan-lasna-ollessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/2025\/01\/29\/pyha-gregorios-teologi-naziansilainen-puhe-xlii-viimeiset-jaahyvaiset-sadan-viidenkymmenen-piispan-lasna-ollessa\/","title":{"rendered":"PYH\u00c4 GREGORIOS TEOLOGI (NAZIANSILAINEN):\u00a0PUHE XLII\u00a0 \u00a0\u201dVIIMEISET J\u00c4\u00c4HYV\u00c4ISET\u201d SADAN VIIDENKYMMENEN PIISPAN L\u00c4SN\u00c4 OLLESSA."},"content":{"rendered":"

PYH\u00c4 GREGORIOS TEOLOGI (NAZIANSILAINEN):\u00a0 PUHE XLII\u00a0 \u00a0\u201dVIIMEISET J\u00c4\u00c4HYV\u00c4ISET\u201d SADAN VIIDENKYMMENEN PIISPAN L\u00c4SN\u00c4 OLLESSA.<\/span><\/strong><\/span><\/p>\n

L\u00e4hde:<\/p>\n

A Select Library Nicene and Post-Nicene Fathers\u00a0 of the Christian Church. <\/span><\/strong><\/p>\n

Second Series. <\/span><\/p>\n

Translated into English with Prologomena and Explanatory Notes under the Editiorial Supervision of Henry Wage,D.D., Principal of King\u2019 s College, London and Philip Schaff,D.D.,. Professor of Church History, Professor of Church History in the Union Theological Seminary New York, in Connection with a Number of Patristic Scholars of Europe and America.<\/span><\/p>\n

Volume VII<\/strong><\/span><\/p>\n

\u00a0S.Cyril of Jerusalem: Catechetical Lectures;<\/span><\/p>\n

S.Gregory of Nazianzum: Selected Orations, and Letters. <\/strong><\/span><\/p>\n

Oxford<\/span><\/p>\n

James Parker and Company. New York.<\/span><\/p>\n

The Christian Literature Company<\/span><\/p>\n

M DCCC XCIV<\/span><\/p>\n

385- 395<\/span><\/p>\n

K\u00e4\u00e4nn\u00f6s RS<\/span><\/p>\n

JOHDANTO PUHEESEEN\u00a0 VIIMEISET J\u00c4\u00c4HYV\u00c4ISET.<\/span><\/strong><\/p>\n

T\u00c4M\u00c4 PUHE pidettiin Konstantinopolissa vuonna 381 jKr. pidetyn toisen (ekumeenisen) konsiilin aikana. Historialliset sek\u00e4 henkil\u00f6kohtaiset motiivit tekev\u00e4t tilaisuudesta eritt\u00e4in kiinnostavan. Kuulijoina olivat ne sataviisikymment\u00e4 it\u00e4isen kirkon piispaa, jotka osallistuivat konsiiliin, sek\u00e4 puhujan oma lauma, Konstantinopolin ortodoksiset kristityt. H\u00e4n oli omilla ponnistuksillaan koonnut t\u00e4m\u00e4n lauman yhteen sen j\u00e4lkeen, kun harhaoppiset opettajat olivat raataneet sit\u00e4. H\u00e4n oli voittanut sen j\u00e4senten ihailun ja kiintymyksen rohkealla uskon puolustamisellaan, selke\u00e4ll\u00e4 opetuksellaan ja is\u00e4llisell\u00e4 huolenpidollaan heid\u00e4n hengellisist\u00e4 tarpeistaan. H\u00e4net oli vastoin omaa tahtoaan nostettu huuto\u00e4\u00e4nestyksell\u00e4 it\u00e4isen kirkon korkeimpaan kirkolliseen virkaan ja kutsuttu sen kokoontuneiden piispojen synodin puheenjohtajaksi. Koska h\u00e4n ei kyennyt johtamaan neuvoston keskusteluja t\u00e4rkeimm\u00e4ss\u00e4 kysymyksess\u00e4 ja koska h\u00e4n huomasi, ett\u00e4 jotkut piispat olivat tehneet h\u00e4nest\u00e4 itsest\u00e4\u00e4n ja h\u00e4nen asemastaan uuden erimielisyyden syyn, h\u00e4n katsoi, ett\u00e4 h\u00e4nen oli pakko luopua korkeasta virastaan ja pyrki\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 henkil\u00f6kohtaisella uhrauksella palauttamaan rauha kirkkoon. H\u00e4nen kielenk\u00e4ytt\u00f6ns\u00e4 on tilaisuuteen sopivaa. H\u00e4n joutuu k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n eripuraa aiheuttaneita aiheita lempe\u00e4sti ja hienotunteisesti; h\u00e4n puhuu itse\u00e4\u00e4n puolustaessaan hyvin hillitysti; h\u00e4n tuo hell\u00e4varaisesti esiin itsens\u00e4 ja laumansa yhteiset kokemukset; h\u00e4n antaa arvokkaasti ja selke\u00e4sti viimeisen julkisen uskonopin selityksens\u00e4; ja lopuksi h\u00e4n j\u00e4tt\u00e4\u00e4 hell\u00e4sti hyv\u00e4stit laumalleen, katedraalilleen ja valtaistuimelleen kaikkine koskettavine mielleyhtymineen hienon kauniilla, vanhan miehen vapisevin \u00e4\u00e4nenpainoin puhutulla kielell\u00e4. T\u00e4m\u00e4 oli tilaisuus, jonka paatoksellisuutta ei ole historiassa l\u00f6ydetty. Sek\u00e4 puhuja ett\u00e4 kuulijat olivat syv\u00e4sti liikuttuneita, ja tunteet ovat her\u00e4nneet uudelleen kaikissa niiss\u00e4, jotka ovat lukeneet h\u00e4nen sanansa ja n\u00e4hneet niiden lausumisen tapahtumapaikan.<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

PUHE:\u00a0 \u201dVIIMEISET J\u00c4\u00c4HYV\u00c4ISET\u201d SADAN VIIDENKYMMENEN PIISPAN L\u00c4SN\u00c4 OLLESSA.<\/span><\/strong><\/p>\n

I. Mit\u00e4 te ajattelette meid\u00e4n asioistamme, rakkaat paimenet ja paimentoverit, joiden jalat ovat kauniit, sill\u00e4 te tuotte ilosanomaa rauhasta ja hyvist\u00e4 asioista, joiden kanssa olette tulleet; kauniit taas meid\u00e4n silmiss\u00e4mme, joiden luokse olette tulleet aikanaan, ette k\u00e4\u00e4nnytt\u00e4\u00e4ksenne harhailevaa lammasta, vaan keskustellaksenne pyhiinvaeltajapaimenen kanssa? Mit\u00e4 ajattelette t\u00e4st\u00e4 meid\u00e4n pyhiinvaelluksestamme? Ja sen hedelmist\u00e4, tai pikemminkin siit\u00e4 Hengen hedelm\u00e4st\u00e4, joka meiss\u00e4 asuu, jonka vaikutuksesta me aina liikumme, ja erityisesti olemme nyt liikuttuneet, haluten saada, ja kenties saamatta mit\u00e4\u00e4n omaa? Ymm\u00e4rr\u00e4ttek\u00f6 ja havaitsetteko te itsest\u00e4nne – ja oletteko te yst\u00e4v\u00e4llisi\u00e4 tekojemme arvostelijoita? Vai pit\u00e4\u00e4k\u00f6 meid\u00e4n, kuten niiden, joilta vaaditaan tili\u00e4 sotilasjohdosta, siviilihallinnosta tai valtionkassan hallinnosta, julkisesti ja henkil\u00f6kohtaisesti esitt\u00e4\u00e4 teille tilit hallinnostamme? Ei tosiaankaan niin, ett\u00e4 h\u00e4pe\u00e4isimme tulla tuomituiksi, sill\u00e4 olemme itsekin vuorostamme tuomareita, ja molemmat samalla laupeudella. Mutta laki on ikivanha, sill\u00e4 Paavalikin ilmoitti apostoleille evankeliuminsa: ei mahtailun vuoksi, sill\u00e4 Henki on kaukana kaikesta mahtailusta, vaan todistaakseen menestyksens\u00e4 ja korjatakseen ep\u00e4onnistumisensa, jos sellaista tosiaankin oli h\u00e4nen sanoissaan tai teoissaan, kuten h\u00e4n itsest\u00e4\u00e4n kirjoittaessaan ilmoittaa. Koska profeettojenkin henget ovat profeettojen alaisia, sen Hengen k\u00e4skyn mukaan, joka s\u00e4\u00e4telee ja jakaa kaikki asiat hyvin. \u00c4lk\u00e4\u00e4k\u00e4 ihmetelk\u00f6 sit\u00e4, ett\u00e4 kun h\u00e4n antoi kertomuksensa yksityisesti ja joillekin, niin min\u00e4 teen sen julkisesti ja kaikille. Sill\u00e4 minun tarpeeni on suurempi kuin h\u00e4nen, ett\u00e4 minua auttaisi sensuurin vapaus, jos osoittautuisin laiminly\u00f6neeksi velvollisuuteni, etten turhaan juoksisi tai olisi juossut, ja ainoa mahdollinen tapa puolustautua itse\u00e4\u00e4n on puhuminen sellaisten miesten l\u00e4sn\u00e4 ollessa, jotka tuntevat tosiasiat.<\/span><\/p>\n

II. Mik\u00e4 sitten on puolustukseni?\u201d Jos se on v\u00e4\u00e4r\u00e4, teid\u00e4n on tuomittava minut, mutta jos se on totta, teid\u00e4n, joiden puolesta ja joiden l\u00e4sn\u00e4 ollessa puhun, on todistettava se. Sill\u00e4 te olette minun puolustukseni, todistajani ja iloni kruunu, jos min\u00e4kin rohkenen hieman kerskua apostolin kielell\u00e4. T\u00e4m\u00e4 lauma oli, kun se oli pieni ja k\u00f6yh\u00e4, niin pitk\u00e4lle kuin ulkon\u00e4\u00f6st\u00e4 saattoi p\u00e4\u00e4tell\u00e4, eih\u00e4n se ollut edes lauma, vaan lauman v\u00e4h\u00e4inen j\u00e4lki ja j\u00e4\u00e4nne, ilman j\u00e4rjestyst\u00e4, paimenta tai rajoja, vailla oikeutta laidunmaahan eik\u00e4 lauman puolustusta, vaeltelemassa vuorilla ja maan luolissa ja luolastoissa, hajallaan ja hajaantuneena sinne t\u00e4nne ja t\u00e4nne, sen mukaan kuin kukin pystyi l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n suojaa tai laitumeksi tai pystyi kiitollisena turvaamaan oman turvallisuutensa; kuten se lauma, jota leijonat ahdistivat, myrsky hajotti tai joka hajosi pimeydess\u00e4, profeettojen valitusta, jotka vertasivat sit\u00e4 Israelin onnettomuuteen, joka oli luovutettu pakanoille; jota mekin itkimme, niin kauan kuin kohtalomme oli valituksen arvoinen. Sill\u00e4 itse asiassa meid\u00e4tkin oli syrj\u00e4ytetty ja karkotettu ja hajotettu joka vuorelle ja kukkulalle, koska emme tarvinneet paimenta: ja hirvitt\u00e4v\u00e4 myrsky iski kirkkoon, ja pelottavat pedot hy\u00f6kk\u00e4siv\u00e4t sen kimppuun, jotka eiv\u00e4t nytk\u00e4\u00e4n, rauhoittumisen j\u00e4lkeen, s\u00e4\u00e4st\u00e4 meit\u00e4, vaan h\u00e4peilem\u00e4tt\u00e4 itse\u00e4\u00e4n, k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t suurempaa voimaa kuin aika sallii; samalla kun synkk\u00e4 pimeys, paljon ahdistavampi kuin Egyptin yhdeks\u00e4s vitsaus, pimeys, jonka saattoi aistia, peitti ja peitti kaiken, niin ett\u00e4 tuskin edes n\u00e4imme toisemme.<\/span><\/p>\n

III. Puhuakseni tunteikkaammalla \u00e4\u00e4nenpainolla, luottaen H\u00e4neen, joka silloin hylk\u00e4si minut, kuin Is\u00e4\u00e4n: \u201dAabraham on ollut tiet\u00e4m\u00e4t\u00f6n meist\u00e4, Israel ei ole tunnustanut meit\u00e4, mutta Sin\u00e4 olet meid\u00e4n Is\u00e4mme, ja Sinuun me katsomme; Sinun lis\u00e4ksesi me emme tunne ket\u00e4\u00e4n muuta, me mainitsemme Sinun nimesi.\u201d Sen t\u00e4hden, sanoo Jeremia, min\u00e4 vetoan Sinuun, min\u00e4 perustelen asian Sinun kanssasi.\u201d Meist\u00e4 on tullut niin kuin alussa, kun Sin\u00e4 et hallinnut meit\u00e4, ja Sin\u00e4 olet unohtanut pyh\u00e4n liittosi ja sulkenut meilt\u00e4 armosi. Sen t\u00e4hden meist\u00e4, Kolminaisuuden palvojista, t\u00e4ydellisen Jumaluuden t\u00e4ydellisist\u00e4 anojista, tuli Sinun Rakkaallesi h\u00e4pe\u00e4pilkku, koska emme uskaltaneet laskea omalle tasollemme mit\u00e4\u00e4n meit\u00e4 ylemp\u00e4n\u00e4 olevista, emmek\u00e4 nousseet jumalattomia kieli\u00e4 vastaan, jotka taistelivat Jumalaa vastaan, niin ett\u00e4 H\u00e4nen Majesteettinsa olisi tullut meid\u00e4n kanssamme kanssapalvelijaksi; vaan, kuten on selv\u00e4\u00e4, meid\u00e4t luovutettiin muiden syntiemme t\u00e4hden ja siksi, ett\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ksemme ei ollut Sinun k\u00e4skyjesi arvoista ja ett\u00e4 olimme vaeltaneet oman pahan mielemme mukaan. Mink\u00e4 muun syyn perusteella meid\u00e4t olisi voitu luovuttaa maan asukkaista kaikkein ep\u00e4oikeudenmukaisimmille ja pahimmille ihmisille? Ensin Nebukadnessar ahdisti meit\u00e4, riivattuina kristinuskon aikana kristinuskon vastaisella raivolla, vihaten Kristusta vain siksi, ett\u00e4 h\u00e4n oli H\u00e4nen kauttaan saanut pelastuksen, ja vaihdettuaan pyh\u00e4t kirjat uhreihin niille, jotka eiv\u00e4t ole jumalia. H\u00e4n s\u00f6i minut, h\u00e4n repi minut palasiksi, liev\u00e4 pimeys ymp\u00e4r\u00f6i minut, jos saan edes valituksessani pysy\u00e4 Raamatun kieless\u00e4. Jos Herra ei olisi auttanut minua, ja oikeudenmukaisesti luovuttanut h\u00e4nt\u00e4 lainsuojattomien k\u00e4siin heitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 h\u00e4net (t\u00e4llaiset ovat Jumalan tuomiot) persialaisille, joiden toimesta h\u00e4nen verens\u00e4 oikeudenmukaisesti vuodatettiin h\u00e4nen ep\u00e4pyhien verenvuodatustensa t\u00e4hden, sill\u00e4 yksin t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa oikeudenmukaisuudella ei ollut varaa edes pitk\u00e4mielisyyteen, sieluni olisi pian asunut haudassa. Toinen ei suopeampi, ellei jopa viel\u00e4 surullisempi, sill\u00e4 vaikka h\u00e4n kantoi Kristuksen nime\u00e4, h\u00e4n oli v\u00e4\u00e4r\u00e4 Kristus ja samalla taakka ja h\u00e4pe\u00e4 kristityille, sill\u00e4 vaikka h\u00e4nen tottelemisensa oli jumalatonta, k\u00e4rsimys h\u00e4nen k\u00e4siss\u00e4\u00e4n oli kunniatonta, sill\u00e4 he eiv\u00e4t edes n\u00e4ytt\u00e4neet k\u00e4rsiv\u00e4n v\u00e4\u00e4ryytt\u00e4 eiv\u00e4tk\u00e4 saaneet k\u00e4rsimyksill\u00e4\u00e4n marttyyrin kunniakasta titteli\u00e4, sill\u00e4 totuus oli t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa v\u00e4\u00e4ristynyt, sill\u00e4 vaikka he k\u00e4rsiv\u00e4t kristittyin\u00e4, heit\u00e4 oletettiin rangaistavan harhaoppisina. Voi, kuinka runsaita olimmekaan onnettomuuksissa, sill\u00e4 tuli tuhosi maailman kauneudet. Sen, mink\u00e4 palmun mato j\u00e4tti, s\u00f6i hein\u00e4sirkka, ja sen, mink\u00e4 hein\u00e4sirkka j\u00e4tti, s\u00f6i toukka; sitten tuli sy\u00f6p\u00e4l\u00e4inen, sitten, mit\u00e4 seuraavaksi, en tied\u00e4, yksi paha kumpusi toisensa j\u00e4lkeen. Mutta mit\u00e4 varten minun pit\u00e4isi antaa traaginen kuvaus tuon ajan pahoista ja meilt\u00e4 vaaditusta rangaistuksesta tai, jos minun on pikemminkin kutsuttava sit\u00e4 niin, koettelemuksesta ja jalostuksesta, jonka me kestimme? Joka tapauksessa, me kuljimme tulen ja veden l\u00e4pi ja olemme p\u00e4\u00e4sseet virkistyksen paikkaan Vapahtajamme Jumalan hyv\u00e4n tahdon kautta.<\/span><\/p>\n

IV. Palatakseni alkuper\u00e4iseen l\u00e4ht\u00f6kohtaani. T\u00e4m\u00e4 oli minun peltoni, kun se oli pieni ja k\u00f6yh\u00e4, kelvoton paitsi Jumalalle, joka on viljellyt ja viljelee koko maailmaa hurskauden kauniilla siemenill\u00e4 ja opeilla, my\u00f6s ilmeisesti jopa kenelle tahansa k\u00f6yh\u00e4lle ja tarvitsevalle, v\u00e4h\u00e4varaiselle ihmiselle. Se ei ansainnut sit\u00e4, ett\u00e4 sit\u00e4 kutsuttaisiin pelloksi, sill\u00e4 se ei tarvinnut latoa eik\u00e4 puimatilaa eik\u00e4 edes sirpin arvoista, sill\u00e4 siin\u00e4 ei ollut kasoja eik\u00e4 t\u00e4hk\u00e4leipi\u00e4, vaan pieni\u00e4 ja ennenaikaisia t\u00e4hk\u00e4leipi\u00e4, niin kuin ne, jotka ovat talon katolla ja jotka eiv\u00e4t t\u00e4yt\u00e4 leikkurin k\u00e4tt\u00e4 eiv\u00e4tk\u00e4 kutsu siunausta niilt\u00e4, jotka kulkevat ohi. Sellainen oli minun peltoni, sellainen oli minun sadonkorjuuni; suuri ja hyvin korvattava ja lihava H\u00e4nen silmiss\u00e4\u00e4n, joka n\u00e4kee k\u00e4tketyt asiat, ja sellaiseksi tuleva maanviljelij\u00e4, jonka runsaus kumpusi sanalla hyvin viljeltyjen sielujen laaksoista; tunnistamaton kuitenkin julkisesti, eik\u00e4 koottuna yhteen, vaan sirpaleiksi ker\u00e4ttyn\u00e4, niin kuin korsi, joka on korjattu olkikannasta, niin kuin ryp\u00e4leet, jotka on korjattu sadonkorjuun aikana, jossa ei ole j\u00e4ljell\u00e4 yht\u00e4\u00e4n ryp\u00e4st\u00e4. Luulen voivani lis\u00e4t\u00e4, aivan liian osuvasti, ett\u00e4 l\u00f6ysin Israelin kuin viikunapuun er\u00e4maassa, ja kuin yhden tai kaksi kyps\u00e4\u00e4 viiniryp\u00e4leit\u00e4 kypsym\u00e4tt\u00f6m\u00e4ss\u00e4 ryp\u00e4leess\u00e4, jotka on s\u00e4ilytetty Herran siunauksena, ja vihittyn\u00e4 esikoisuutena, vaikkakin viel\u00e4 pienen\u00e4 ja niukkana, eik\u00e4 se t\u00e4yt\u00e4 sy\u00f6j\u00e4n suuta: ja niin kuin lippu kukkulalla, ja niin kuin majakka vuorella, tai jokin muu yksin\u00e4inen asia, joka n\u00e4kyy vain harvoille. Sellainen oli sen entinen k\u00f6yhyys ja surkeus.<\/span><\/p>\n

V. Mutta koska Jumala, joka tekee k\u00f6yh\u00e4ksi ja tekee rikkaaksi, joka tappaa ja tekee el\u00e4v\u00e4ksi, joka luo ja muuttaa kaiken, joka muuttaa y\u00f6n p\u00e4iv\u00e4ksi, talven kev\u00e4\u00e4ksi, myrskyn tyyneksi, kuivuuden runsaaksi sateeksi; ja usein yhden vainotun vanhurskaan rukouksen t\u00e4hden; joka nostaa n\u00f6yr\u00e4t korkeuksiin ja laskee jumalattomat maahan; sill\u00e4 Jumala sanoi itselleen: \u201dMin\u00e4 olen totisesti n\u00e4hnyt Israelin ahdingon\u201d, eik\u00e4 heit\u00e4 en\u00e4\u00e4 kiusata savella ja tiilen tekemisell\u00e4; ja kun h\u00e4n puhui, h\u00e4n vieraili, ja vierailullaan h\u00e4n pelasti ja vei kansansa pois v\u00e4kev\u00e4ll\u00e4 k\u00e4dell\u00e4 ja ojennetulla k\u00e4sivarrella, Mooseksen ja Aaronin, h\u00e4nen valittujensa, k\u00e4den kautta – mik\u00e4 on tulos, ja mit\u00e4 ihmeit\u00e4 on tapahtunut? Ne, jotka kirjat ja muistomerkit sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t. Sill\u00e4 kaikkien matkan varrella tapahtuneiden ihmeiden ja tuon mahtavan pauhun lis\u00e4ksi, lyhyesti sanottuna, Joosef tuli yksin Egyptiin ja pian sen j\u00e4lkeen kuusisataatuhatta l\u00e4hti Egyptist\u00e4. Mik\u00e4 on t\u00e4t\u00e4 ihmeellisemp\u00e4\u00e4? Mik\u00e4 voisi olla suurempi todiste Jumalan anteliaisuudesta, kun h\u00e4n varattomilta ihmisilt\u00e4 tahtoo hankkia varoja julkisiin asioihin? Ja lupauksen maa jaetaan sen kautta, jota vihattiin, ja se, joka oli myyty, riist\u00e4\u00e4 kansoja, ja h\u00e4nest\u00e4 itsest\u00e4\u00e4n tehd\u00e4\u00e4n suuri kansakunta, ja siit\u00e4 pienest\u00e4 versosta tulee rehev\u00e4 viinipuu niin suuri, ett\u00e4 se ulottuu jokeen asti, ja ulottuu mereen asti, ja levi\u00e4\u00e4 rajalta toiselle, ja peitt\u00e4\u00e4 vuoret loistonsa korkeudella ja kohoaa setripuiden, jopa Jumalan setripuiden yl\u00e4puolelle, mit\u00e4 ikin\u00e4 meid\u00e4n tuleekaan k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 n\u00e4ist\u00e4 vuorista ja setripuista.<\/span><\/p>\n

VI. Sellainen t\u00e4m\u00e4 lauma siis kerran oli, ja sellainen se on nytkin, niin terve ja hyvin kasvanut, ja jos se ei viel\u00e4 olekaan t\u00e4ydellisess\u00e4 kunnossa, se etenee sit\u00e4 kohti jatkuvalla lis\u00e4\u00e4ntymisell\u00e4, ja min\u00e4 ennustan, ett\u00e4 se etenee. Pyh\u00e4 Henki ennustaa minulle t\u00e4m\u00e4n, jos minulla on profeetallista vaistoa ja n\u00e4kemyst\u00e4 tulevaisuudesta. Ja sen perusteella, mit\u00e4 on edelt\u00e4nyt, voin olla luottavainen ja tunnistaa t\u00e4m\u00e4n j\u00e4rkeilem\u00e4ll\u00e4, koska olen j\u00e4rjen kasvatti. Sill\u00e4 oli paljon ep\u00e4todenn\u00e4k\u00f6isemp\u00e4\u00e4, ett\u00e4 se p\u00e4\u00e4sisi tuosta tilasta nykyiseen kehitystasoonsa, kuin ett\u00e4 se p\u00e4\u00e4sisi nykyisess\u00e4 tilassaan maineeseen. Sill\u00e4 siit\u00e4 l\u00e4htien, kun sit\u00e4 alettiin koota H\u00e4nen kauttaan, joka el\u00e4v\u00f6itt\u00e4\u00e4 kuolleet, luu luuhunsa, nivel niveleen, ja el\u00e4m\u00e4n ja uudistumisen Henki annettiin sille niiden kuivuudessa, sen koko yl\u00f6snousemus on ollut, tied\u00e4n hyvin, varma toteutuessaan: jotta kapinalliset eiv\u00e4t ylent\u00e4isi itse\u00e4\u00e4n, ja jotta ne, jotka tarttuvat varjoihin tai uneen her\u00e4tess\u00e4\u00e4n, tai hajoaviin tuulahduksiin tai laivan j\u00e4lkiin vedess\u00e4, eiv\u00e4t luule, ett\u00e4 heill\u00e4 on mit\u00e4\u00e4n. Ulvo, kuusipuu, sill\u00e4 setri on kaatunut! Ottakoot opikseen toisten onnettomuuksista ja oppikoot, ettei k\u00f6yhi\u00e4 aina unohdeta, ja ettei Jumaluus pid\u00e4ttele, kuten Habakuk sanoo, ly\u00f6m\u00e4st\u00e4 raivossaan l\u00e4pi mahtavien p\u00e4iden – Jumaluuden, joka on ly\u00f6m\u00e4ss\u00e4 l\u00e4pi ja jumalattomasti jaettu Hallitsijaan ja Hallittavaan, jotta voitaisiin loukata korkeimmassa m\u00e4\u00e4rin Jumaluutta alentamalla sit\u00e4 ja alistaa luotua olentoa tasa-arvoisella tavalla Jumaluuden kanssa.<\/span><\/p>\n

VII. N\u00e4yt\u00e4n todellakin kuulevan tuon \u00e4\u00e4nen H\u00e4nelt\u00e4, joka kokoaa yhteen murtuneet ja ottaa vastaan sorretut: Laajenna k\u00f6ysi\u00e4si, murtaudu oikealle ja vasemmalle, ly\u00f6 paalusi sis\u00e4\u00e4n, \u00e4l\u00e4 s\u00e4\u00e4st\u00e4 verhojasi min\u00e4 olen antanut sinut, ja min\u00e4 autan sinua. Pieness\u00e4 vihassa min\u00e4 sinua l\u00f6in, mutta iankaikkisella laupeudella min\u00e4 sinua kirkastan.\u201d H\u00e4nen yst\u00e4v\u00e4llisyytens\u00e4 mitta ylitt\u00e4\u00e4 h\u00e4nen kurituksensa mitan. Entiset asiat johtuivat meid\u00e4n pahuudestamme, nykyiset asiat ihanasta Kolminaisuudesta: entiset meid\u00e4n puhdistukseksemme, nykyiset minun kirkkaudekseni, joka kirkastan ne, jotka minua kirkastavat, ja liikutan kateuteen ne, jotka liikuttavat minua kateuteen. Katso, t\u00e4m\u00e4 on sinet\u00f6ity Minun kanssani, ja t\u00e4m\u00e4 on korvauksen erottamaton laki. Mutta sin\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6it itsesi muureilla ja tauluilla ja rikkaasti kiinnitetyill\u00e4 kivill\u00e4 ja pitkill\u00e4 porttik\u00e4yt\u00e4vill\u00e4 ja gallerioilla, ja s\u00e4ihkytit ja kimaltelit kullalla, jota sin\u00e4 osittain vuodatit kuin vett\u00e4, osittain k\u00e4tkit kuin hiekkaa; etk\u00e4 tiennyt, ett\u00e4 parempi on usko, jonka katteena ei ole muuta kattoa kuin taivas, kuin rikkauksissa py\u00f6riv\u00e4 jumalattomuus, ja ett\u00e4 kolme kokoontunutta Herran nimeen merkitsee Jumalalle enemm\u00e4n kuin kymmenet tuhannet ne, jotka kielt\u00e4v\u00e4t jumaluuden. Haluaisitko mieluummin koko kanaanilaisten joukon kuin Aabrahamin yksin tai Sodoman miesten joukon kuin Lootin tai midianilaisten joukon kuin Mooseksen, kun kukin heist\u00e4 oli pyhiinvaeltaja ja muukalainen? Miten Gideonin mukana olleet kolmesataa miest\u00e4, jotka urheasti joivat vett\u00e4 k\u00e4mmenell\u00e4\u00e4n, verrataan niihin tuhansiin, jotka pakenivat? Tai Aabrahamin palvelijat, jotka tuskin ylittiv\u00e4t heit\u00e4 lukum\u00e4\u00e4r\u00e4lt\u00e4\u00e4n, niihin moniin kuninkaisiin ja kymmenien tuhansien sotajoukkoihin, jotka he, niin v\u00e4h\u00e4lukuisia kuin he olivatkin, ohittivat ja kukistivat? Vai miten ymm\u00e4rr\u00e4tte sen kohdan, ett\u00e4 vaikka israelilaisten lukum\u00e4\u00e4r\u00e4 olisi kuin hiekka meress\u00e4, j\u00e4\u00e4nn\u00f6s pelastuu?\u201d Ja taas: \u2018Minulle on j\u00e4\u00e4nyt seitsem\u00e4ntuhatta miest\u00e4, jotka eiv\u00e4t ole kumartaneet polvea Baalille?\u2019<\/span><\/p>\n

Sin\u00e4 lasket kymmeni\u00e4 tuhansia, Jumala laskee ne, jotka ovat pelastuksen tilassa; sin\u00e4 lasket tomua, jota ei ole lukum\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, min\u00e4 valinnan astioita. Sill\u00e4 mik\u00e4\u00e4n ei ole Jumalan silmiss\u00e4 niin suurenmoista kuin puhdas oppi ja sielu, joka on t\u00e4ydellinen kaikissa totuuden dogmeissa… – Sill\u00e4 mik\u00e4\u00e4n ei ole sen arvoista, joka on luonut kaiken, jonka kautta kaikki on ja jonka vuoksi kaikki on, niin, ett\u00e4 se voitaisiin antaa tai uhrata Jumalalle: ei pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n jonkun yksitt\u00e4isen ihmisen k\u00e4sialaa tai keinoja, vaan vaikka haluaisimme kunnioittaa H\u00e4nt\u00e4 yhdist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 yhteen koko ihmiskunnan kaiken omaisuuden ja k\u00e4denj\u00e4ljen. Enk\u00f6 min\u00e4 t\u00e4yt\u00e4 taivasta ja maata?\u201d sanoo Herra, ja mink\u00e4 talon te minulle rakennatte, tai mik\u00e4 on minun leposijani paikka?\u201d Mutta koska ihmisen on pakostakin j\u00e4\u00e4t\u00e4v\u00e4 j\u00e4lkeen siit\u00e4, mik\u00e4 on sen arvoista, pyyd\u00e4n teilt\u00e4, koska se l\u00e4hestyy sit\u00e4 kaikkein l\u00e4himmin, hurskautta, sit\u00e4 rikkautta, joka on kaikille yhteist\u00e4 ja joka on silmiss\u00e4ni yht\u00e4l\u00e4inen, jossa k\u00f6yhin voi, jos h\u00e4n on jalon mielen omaava, p\u00e4ihitt\u00e4\u00e4 kunniakkaimman. Sill\u00e4 t\u00e4llainen kunnia riippuu tarkoituksesta, ei varallisuudesta. Voitte olla varmoja siit\u00e4, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 asiat otan vastaan k\u00e4sist\u00e4nne.\u201d Minun esipihoilleni te ette saa astua, vaan niit\u00e4 astuvat niiden n\u00f6yrien jalat, jotka ovat asianmukaisesti ja vilpitt\u00f6m\u00e4sti tunnustaneet Minut, ainosyntyisen Sanani ja Pyh\u00e4n Hengen. Kuinka kauan te peritte pyh\u00e4n vuoreni? Kuinka kauan arkkini on pakanoiden keskell\u00e4? Nyt te viel\u00e4 v\u00e4h\u00e4n aikaa hemmottelette itse\u00e4nne sill\u00e4, mik\u00e4 kuuluu muille, ja tyydyt\u00e4tte himojanne. Sill\u00e4 niin kuin te olette keksineet hyl\u00e4t\u00e4 minut, niin my\u00f6s min\u00e4 hylk\u00e4\u00e4n teid\u00e4t, sanoo Herra, Kaikkivaltias.<\/span><\/p>\n

VIII. T\u00e4m\u00e4n min\u00e4 n\u00e4ytin kuulevani H\u00e4nen sanovan ja n\u00e4kev\u00e4ni H\u00e4nen tekev\u00e4n, ja lis\u00e4ksi kuulin H\u00e4nen huutavan kansalleen, joka kerran oli v\u00e4h\u00e4inen ja hajallaan ja kurja, ja josta nyt on tullut monta ja riitt\u00e4v\u00e4n tiivis ja kadehdittava: Menk\u00e4\u00e4 minun porttieni l\u00e4pi, ja laajentukaa. Pit\u00e4\u00e4k\u00f6 teid\u00e4n aina olla h\u00e4d\u00e4ss\u00e4 ja asua teltoissa, kun ne, jotka teit\u00e4 kiusaavat, iloitsevat suuresti? Ja… johtaville enkeleille, sill\u00e4 uskon, kuten Johannes opettaa minulle ilmestyksess\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 jokaisella seurakunnalla on vartijansa. Valmistakaa kansani tie ja karkottakaa kivet tielt\u00e4, ettei kansalle olisi kompastuskive\u00e4 eik\u00e4 estett\u00e4 jumalallisella tiell\u00e4 ja sis\u00e4\u00e4nk\u00e4ynnill\u00e4, nyt k\u00e4sin tehtyihin temppeleihin, mutta pian sen j\u00e4lkeen yl\u00e4puolella olevaan Jerusalemiin, ja siell\u00e4 olevaan kaikkein pyhimp\u00e4\u00e4n, joka, tied\u00e4n, on k\u00e4rsimyksen ja taistelun loppu niille, jotka t\u00e4\u00e4ll\u00e4 rohkeasti kulkevat tiet\u00e4. Heid\u00e4n joukossaan te olette my\u00f6s kutsutut olemaan pyhi\u00e4, omaisuuskansa, kuninkaallinen papisto, Herran erinomaisin osa, kokonainen joki pisarasta, taivaallinen lamppu kipin\u00e4st\u00e4, sinapinsiemenest\u00e4 puu, jonka p\u00e4\u00e4lle linnut tulevat ja majoittuvat.<\/span><\/p>\n

IX.N\u00e4m\u00e4 me esit\u00e4mme teille, rakkaat paimenet, n\u00e4m\u00e4 me tarjoamme teille, n\u00e4ill\u00e4 me toivotamme yst\u00e4v\u00e4mme ja vieraamme ja kanssapyhiinvaeltajamme tervetulleiksi. Meill\u00e4 ei ole mit\u00e4\u00e4n kauniimpaa tai loistavampaa tarjottavana teille, sill\u00e4 olemme valinneet kaikista omaisuudestamme suurimman, jotta n\u00e4kisitte, ett\u00e4 vaikka olemme muukalaisia, emme ole puutteessa, vaan vaikka olemme k\u00f6yhi\u00e4, teemme monet rikkaiksi.\u201d Jos n\u00e4m\u00e4 asiat ovat pieni\u00e4 ja huomionarvoisia, haluaisin mielell\u00e4ni oppia, mik\u00e4 on suurempaa ja arvokkaampaa. Sill\u00e4 jos ei ole suuri asia, ett\u00e4 olemme perustaneet ja vahvistaneet terveellisill\u00e4 opeilla kaupunkia, joka on maailmankaikkeuden silm\u00e4, joka on eritt\u00e4in vahva merell\u00e4 ja maalla, joka on ik\u00e4\u00e4n kuin linkki it\u00e4isen ja l\u00e4ntisen rannikon v\u00e4lill\u00e4, jossa maailman \u00e4\u00e4rilaidat joka puolelta kohtaavat ja josta ne uskon yhteisen\u00e4 kauppapaikkana nousevat, kaupunkia, jota niin monien kielten py\u00f6rteiset virtaukset kantavat edestakaisin, niin kauan on kulunut, ennen kuin mit\u00e4\u00e4n pidet\u00e4\u00e4n suurena tai arvostamisen arvoisena. Mutta jos se todellakin on ylistyksen aihe, niin sallikaa meille jonkinlainen kunnia t\u00e4st\u00e4, koska olemme osaltaan vaikuttaneet n\u00e4ihin tuloksiin, joita te n\u00e4ette.<\/span><\/p>\n

X. Nosta silm\u00e4si ymp\u00e4rillesi ja katso, sin\u00e4 sanojeni arvostelija! Katso kruunua, joka on kruunattu vastineeksi Efraimin vuokramiehille ja r\u00f6yhkeyden kruunulle; katso presbyteerien kokousta, joka on kunnioitettu vuosien ja viisauden vuoksi, diakonien oikeudenmukaista j\u00e4rjestyst\u00e4, joka ei ole kaukana samasta hengest\u00e4, lukijoiden hyv\u00e4\u00e4 k\u00e4yt\u00f6st\u00e4, kansan innokkuutta opetusta kohtaan, sek\u00e4 miesten ett\u00e4 naisten, jotka ovat yht\u00e4 lailla tunnettuja hyveellisyydest\u00e4\u00e4n: miehet, olivatpa he filosofeja tai yksinkertaisia ihmisi\u00e4, ovat yht\u00e4 viisaita jumalallisissa asioissa, olivatpa he hallitsijoita tai hallittuja, kaikki ovat t\u00e4ss\u00e4 suhteessa asianmukaisesti hallinnassa.\u201d; olivatpa he sitten sotilaita tai aatelisia, opiskelijoita tai kirjailijoita, kaikki Jumalan sotilaita, vaikkakin kaikessa muussa suhteessa n\u00f6yri\u00e4, valmiita taistelemaan Hengen puolesta, kaikki kunnioittavat ylh\u00e4\u00e4ll\u00e4 olevaa seurakuntaa, johon p\u00e4\u00e4semme sis\u00e4\u00e4n, ei pelk\u00e4n kirjaimen vaan el\u00e4v\u00f6itt\u00e4v\u00e4n Hengen kautta, kaikki ovat itse asiassa j\u00e4rjen miehi\u00e4 ja sen palvojia, joka totuudessa on Sana: Naiset, jos he ovat naimisissa, ovat pikemminkin jumalallisen kuin lihallisen siteen yhdist\u00e4mi\u00e4; jos he ovat naimattomia ja vapaita, ovat he t\u00e4ysin Jumalalle omistautuneita; olivatpa he nuoria tai vanhoja, toiset kunniakkaasti vanhuuttaan kohti etenevi\u00e4, toiset innokkaasti kuolemattomuuden puolesta ponnistelevia, parhaiden toiveiden uudistamia.<\/span><\/p>\n

XI. Niille, jotka ovat laatoittaneet t\u00e4m\u00e4n kruunun – sen, mit\u00e4 min\u00e4 puhun, en puhu sit\u00e4 Herran j\u00e4lkeen, kuitenkin sanon sen – min\u00e4 olen my\u00f6s antanut apua. Jotkut heist\u00e4 ovat tulleet minun sanoistani, ei niist\u00e4, joita olemme lausuneet sattumanvaraisesti, vaan niist\u00e4, joita olemme rakastaneet–ei taaskaan niist\u00e4, jotka ovat mit\u00e4tt\u00f6mi\u00e4, vaikka huoran kielt\u00e4 ja tapoja on herjaavasti luettu minuun, vaan niist\u00e4, jotka ovat kaikkein vakavimpia. Jotkut niist\u00e4 ovat Henkeni j\u00e4lkel\u00e4isi\u00e4 ja hedelmi\u00e4, niin kuin Henki voi synnytt\u00e4\u00e4 niit\u00e4, jotka nousevat ruumista korkeammalle. T\u00e4st\u00e4 en ep\u00e4ile, etteiv\u00e4tk\u00f6 ne, jotka ovat yst\u00e4v\u00e4llisi\u00e4 joukossanne, ellei jopa kaikki teist\u00e4, todistaisi, sill\u00e4 min\u00e4 olen ollut kaikkien kasvattaja; ja ainoa palkkani on teid\u00e4n tunnustuksenne. Sill\u00e4 meill\u00e4 ei ole eik\u00e4 ole ollut mit\u00e4\u00e4n muuta tavoitetta. Sill\u00e4 hyve, jotta se pysyisi hyveen\u00e4, on palkitsematon, sill\u00e4 sen katse on kiinnittynyt ainoastaan siihen, mik\u00e4 on hyv\u00e4\u00e4.<\/span><\/p>\n

XII. Haluatteko minun sanovan jotain viel\u00e4 uskaliaampaa? N\u00e4ettek\u00f6, ett\u00e4 vihollisen kielet on tehty lempeiksi ja ett\u00e4 ne, jotka sotivat jumaluutta vastaan minua vastaan, on rauhoitettu? T\u00e4m\u00e4kin on Henkemme, viljelymme tulos. Sill\u00e4 me emme ole kurittomia kurinpidon harjoittamisessa emmek\u00e4 heittele solvauksia, kuten monet tekev\u00e4t, jotka eiv\u00e4t hy\u00f6kk\u00e4\u00e4 argumenttia vaan puhujaa vastaan ja jotka joskus pyrkiv\u00e4t solvauksillaan peitt\u00e4m\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4ttelykykyns\u00e4 heikkouden; niin kuin mustekalan sanotaan heitt\u00e4v\u00e4n mustetta eteens\u00e4 paetakseen takaa-ajajiaan tai itse mets\u00e4st\u00e4\u00e4kseen muita, kun heit\u00e4 ei havaita. Mutta me osoitamme, ett\u00e4 meid\u00e4n sotamme on Kristuksen puolesta, taistelemalla niin kuin Kristus, rauhallinen ja n\u00f6yr\u00e4, joka on kantanut meid\u00e4n heikkoutemme, taisteli.Vaikka olemme rauhallisia, emme vahingoita. totuuden sanaa, antamalla periksi, saadaksemme mainetta kohtuullisuudesta; sill\u00e4 me emme tavoittele hyv\u00e4\u00e4 pahalla; ja me olemme rauhanomaisia sodank\u00e4yntimme oikeutetun luonteen vuoksi, joka rajoittuu omiin rajoihimme ja Hengen s\u00e4\u00e4nt\u00f6ihin. N\u00e4iss\u00e4 asioissa t\u00e4m\u00e4 on minun p\u00e4\u00e4t\u00f6kseni, ja asetan lain kaikille sielunhoitajille ja Sanan jakajille: ei saa \u00e4rsytt\u00e4\u00e4 toisia ankaruudellaan eik\u00e4 tehd\u00e4 heit\u00e4 ylimielisiksi alistuvuudellaan, vaan on oltava hyv\u00e4ss\u00e4 hengess\u00e4 k\u00e4sitelless\u00e4\u00e4n Sanaa, eik\u00e4 miss\u00e4\u00e4n suunnassa ylitet\u00e4 keskitiet\u00e4.<\/span><\/p>\n

XIII.Mutta ehk\u00e4 kaipaatte minulta uskon selityst\u00e4, sik\u00e4li kuin siihen kykenen. Sill\u00e4 min\u00e4 itse pyhit\u00e4n itseni muistin ponnistelun kautta, ja my\u00f6s kansa hy\u00f6tyy siit\u00e4, ett\u00e4 se on erityisen mieliss\u00e4\u00e4n t\u00e4llaisista keskusteluista, ja te tunnustatte sen t\u00e4ysin – paitsi jos me olemme perusteettoman kateuden kohteita kilpailijoina totuuden julistamisessa niiden kanssa, joita me emme p\u00e4ihit\u00e4. Sill\u00e4 niin kuin syviss\u00e4 vesiss\u00e4 jotkut ovat t\u00e4ysin piilossa, jotkut vaahtoavat kaikkia esteit\u00e4 vastaan ja ep\u00e4r\u00f6iv\u00e4t hetken ennen kuin murtuvat (kuten korvissamme luvataan), jotkut todella murtuvat; niin my\u00f6s niist\u00e4, jotka ovat jumalallisen filosofian professoreja – j\u00e4tt\u00e4en sivuun t\u00e4ysin harhaanjohdetut – jotkut pit\u00e4v\u00e4t hurskautensa t\u00e4ysin salassa ja piilossa itsess\u00e4\u00e4n, jotkut eiv\u00e4t ole kaukana synnytysvaivoista, he v\u00e4lttelev\u00e4t jumalattomuutta, mutta eiv\u00e4t kuitenkaan puhu hurskaudestaan, joko varovaisesta varovaisuudesta opetuksessaan tai pelon painostuksesta, he ovat itse, kuten sanotaan, terveit\u00e4 mielelt\u00e4\u00e4n, mutta eiv\u00e4t tee kansaansa terveit\u00e4, ik\u00e4\u00e4n kuin heille olisi uskottu omien sielujensa hallinto, mutta ei toisten sielujen hallintoa; kun taas on joitakin, jotka julkistavat aarteensa, kykenem\u00e4tt\u00e4 hillitsem\u00e4\u00e4n itse\u00e4\u00e4n synnytt\u00e4m\u00e4st\u00e4 hurskauttaan eiv\u00e4tk\u00e4 pid\u00e4 sit\u00e4 pelastuksena, joka pelastaa vain heid\u00e4t itsens\u00e4, antamatta muille heid\u00e4n siunaustensa ylivuotoa. N\u00e4ihin lukeudun itse ja kaikki ne, jotka rinnallani ovat jalosti uskaltaneet tunnustaa totuuden.<\/span><\/p>\n

XIV. Yksi tiivis julistus opetuksestamme, kaikille ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4 kirjoitus, on t\u00e4m\u00e4 kansa, joka niin vilpitt\u00f6m\u00e4sti palvoo Kolminaisuutta, ett\u00e4 se ennemmin katkaisee kenet tahansa t\u00e4st\u00e4 el\u00e4m\u00e4st\u00e4 kuin katkaisee yhden kolmesta Jumaluudesta: yksimielisi\u00e4, yht\u00e4 innokkaita ja oppien yhten\u00e4isyyden kautta toisiinsa, meihin ja Kolminaisuuteen yhdistettyj\u00e4. K\u00e4yd\u00e4\u00e4n lyhyesti l\u00e4pi sen yksityiskohdat: Se, joka on ilman alkua ja joka on alku ja joka on alun kanssa, on yksi Jumala. Sill\u00e4 sen, joka on ilman alkua, luonne ei ole siin\u00e4, ett\u00e4 se on ilman alkua tai syntym\u00e4t\u00f6n, sill\u00e4 mink\u00e4\u00e4n asian luonne ei ole siin\u00e4, mit\u00e4 se ei ole, vaan siin\u00e4, mit\u00e4 se on. Se on sen v\u00e4itt\u00e4mist\u00e4, mik\u00e4 on, ei sen kielt\u00e4mist\u00e4, mik\u00e4 ei ole. Ja Alku ei ole, koska se on alku, erotettu siit\u00e4, jolla ei ole alkua. Sill\u00e4 sen alku ei ole sen luonto, sen enemp\u00e4\u00e4 kuin oleminen, jolla ei ole alkua, on toisen luonto. Sill\u00e4 n\u00e4m\u00e4 ovat luonteen liit\u00e4nn\u00e4isominaisuuksia, eiv\u00e4t itse luontoa. Se taas, mik\u00e4 on sen kanssa, jolla ei ole alkua, ja sen kanssa, jolla ei ole alkua, ei ole mit\u00e4\u00e4n muuta kuin mit\u00e4 ne ovat. Sen, jolla ei ole alkua, nimi on Is\u00e4, ja sen, jolla ei ole alkua, nimi on Poika, ja sen, joka on alun kanssa, nimi on Pyh\u00e4 Henki, ja n\u00e4ill\u00e4 kolmella on yksi luonto – Jumala. Ja yhteys on Is\u00e4, josta ja johon persoonien j\u00e4rjestys kulkee, ei niin, ett\u00e4 se sekoittuisi, vaan niin, ett\u00e4 se on hallussa, ilman ajan, tahdon tai voiman eroa. Sill\u00e4 n\u00e4m\u00e4 asiat tuottavat meid\u00e4n tapauksessamme yksil\u00f6iden moninaisuuden, koska kukin niist\u00e4 on erillinen sek\u00e4 jokaisesta muusta ominaisuudesta ett\u00e4 jokaisesta muusta saman ominaisuuden yksil\u00f6llisest\u00e4 hallussapidosta. Mutta niille, joilla on yksinkertainen luonto ja joiden olemus on sama, kuuluu termi Yksi korkeimmassa merkityksess\u00e4\u00e4n.<\/span><\/p>\n

XV. Sanokaamme siis hyv\u00e4stit kaikille kiistanalaisille totuuden siirtelyille ja tasapainotteluille kummallakin puolella, emmek\u00e4 sabelliinilaisten tavoin hy\u00f6kk\u00e4\u00e4 kolminaisuutta vastaan ykseyden hyv\u00e4ksi ja siten tuhoa eroa pahalla sekaannuksella; emmek\u00e4 areiolaisten tavoin hy\u00f6kk\u00e4\u00e4 ykseytt\u00e4 vastaan kolminaisuuden hyv\u00e4ksi ja jumalattomalla erottelulla kaada ykseytt\u00e4. Sill\u00e4 tarkoituksemme ei ole vaihtaa yht\u00e4 pahaa toiseen, vaan varmistaa, ett\u00e4 saavutamme sen, mik\u00e4 on hyv\u00e4\u00e4. N\u00e4m\u00e4 ovat pahan leikki\u00e4, sill\u00e4 h\u00e4n heiluttaa onneamme jatkuvasti pahan suuntaan. Mutta me, jotka kuljemme kuninkaallista tiet\u00e4, joka kulkee n\u00e4iden kahden \u00e4\u00e4rip\u00e4\u00e4n v\u00e4liss\u00e4 ja joka on hyveiden kotipaikka, kuten auktoriteetit sanovat, uskomme Is\u00e4\u00e4n, Poikaan ja Pyh\u00e4\u00e4n Henkeen, jotka ovat yht\u00e4 ainetta ja kirkkautta; heiss\u00e4 my\u00f6s kasteessa on t\u00e4ydellisyytens\u00e4, sek\u00e4 nimellisesti ett\u00e4 tosiasiallisesti (sin\u00e4 tied\u00e4t, joka sinut on vihitty!). ); se on ateismin kielt\u00e4mist\u00e4 ja Jumaluuden tunnustamista; ja n\u00e4in me uudistumme, tunnustamme ykseyden olemuksessa ja jakamattomassa jumalanpalveluksessa ja kolminaisuuden hypostaaseissa tai persoonissa (mik\u00e4 termi on joidenkin mielest\u00e4 parempi). Ja \u00e4lk\u00f6\u00f6t ne, jotka ovat riitaisia n\u00e4iss\u00e4 asioissa, lausuko p\u00f6yristytt\u00e4vi\u00e4 pilkkojaan, ik\u00e4\u00e4n kuin uskomme riippuisi termeist\u00e4 eik\u00e4 todellisuudesta. Sill\u00e4 mit\u00e4 tarkoitatte te, jotka v\u00e4it\u00e4tte, ett\u00e4 on kolme hypostaasia? Tarkoitatteko termill\u00e4 kolmea olemusta? Olen varma, ett\u00e4 huutaisitte \u00e4\u00e4nekk\u00e4\u00e4sti niit\u00e4 vastaan, jotka niin tekev\u00e4t. Opetatte nimitt\u00e4in, ett\u00e4 Kolmen Olennon olemus on Yksi ja sama. Mit\u00e4 te tarkoitatte, jotka v\u00e4it\u00e4tte, ett\u00e4 on kolme persoonaa? Kuvitteletteko te yhden ainoan yhdistetyn olentotyypin, jolla on kolme kasvoa, vai t\u00e4ysin ihmismuotoisen? Pois ajatus! My\u00f6s te vastaatte \u00e4\u00e4nekk\u00e4\u00e4sti, ett\u00e4 se, joka ajattelee n\u00e4in, ei koskaan n\u00e4e Jumalan kasvoja, olivatpa ne mitk\u00e4 tahansa. Mit\u00e4 merkityst\u00e4 on yhden osapuolen hypostaaseilla ja toisen osapuolen persoonilla, kun kysyt\u00e4\u00e4n t\u00e4t\u00e4 lis\u00e4kysymyst\u00e4? Ett\u00e4 heit\u00e4 on kolme, jotka eiv\u00e4t erotu toisistaan luonteiden vaan ominaisuuksien perusteella. Erinomaista. Kuinka ihmiset voisivat olla yht\u00e4 mielt\u00e4 ja sopia paremmin yhteen kuin te, vaikka k\u00e4ytt\u00e4miss\u00e4nne tavuissa olisikin eroja? N\u00e4ette, mik\u00e4 sovittaja min\u00e4 olen, kun palautan teid\u00e4t kirjaimesta takaisin j\u00e4rkeen, kuten me teemme Vanhan ja Uuden testamentin kanssa.<\/span><\/p>\n

XVI. Mutta, jatkaakseni: puhukaamme Syntym\u00e4tt\u00f6m\u00e4st\u00e4, Syntyneest\u00e4 ja Syntyv\u00e4st\u00e4, jos joku haluaa luoda nimi\u00e4: sill\u00e4 meill\u00e4 ei ole pelkoa siit\u00e4, ett\u00e4 ruumiilliset k\u00e4sitykset liittyisiv\u00e4t niihin, jotka eiv\u00e4t ole ruumiillistuneita, kuten jumaluuden herjaajat luulevat. Sill\u00e4 luotua on kutsuttava Jumalan omaksi, ja se on meille suuri asia, mutta Jumalalle ei koskaan. Muuten minun on my\u00f6nnett\u00e4v\u00e4, ett\u00e4 Jumala on luotu, jos minusta tulee Jumala sanan varsinaisessa merkityksess\u00e4. Sill\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on totuus. Jos Jumala, h\u00e4n ei ole luotu; sill\u00e4 luotu kuuluu meid\u00e4n joukkoon, jotka emme ole jumalia. Ja jos luotu, h\u00e4n ei ole Jumala, sill\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 oli alku ajassa. Ja oli aika, jolloin h\u00e4n, jolla oli alku, ei ollut. Ja sill\u00e4, jonka olemattomuus oli sen edelt\u00e4v\u00e4 tila, ei ole olemista sanan varsinaisessa merkityksess\u00e4. Ja miten se, jolla ei varsinaisesti ole olemista, voi olla Jumala? Yksik\u00e4\u00e4n n\u00e4ist\u00e4 Kolmesta ei siis ole luotu, eik\u00e4, mik\u00e4 viel\u00e4 pahempaa, ole syntynyt minun vuokseni; sill\u00e4 siin\u00e4 tapauksessa h\u00e4n ei olisi ainoastaan luotu, vaan my\u00f6s alempiarvoinen kuin me. Sill\u00e4 jos min\u00e4 olen Jumalan kunniaksi, ja h\u00e4n on minun t\u00e4hteni, niin kuin pihdit vaunulle ja saha ovelle, min\u00e4 olen kausaalisuudessa h\u00e4nen yl\u00e4puolellaan. Sill\u00e4 miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin Jumala on ylivertainen luotuihin n\u00e4hden, samassa m\u00e4\u00e4rin h\u00e4n, joka on syntynyt minun t\u00e4hteni, on alempiarvoinen minuun n\u00e4hden, joka olen olemassa Jumalan t\u00e4hden.<\/span><\/p>\n

XVII. Lis\u00e4ksi mooabilaisia ja ammonilaisia ei saa edes p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 Jumalan kirkkoon, tarkoitan niit\u00e4 sofistisia, ilkikurisia argumentteja, jotka uteliaasti tiedustelevat Jumalan synty\u00e4 ja sanatonta kulkua ja asettavat itsens\u00e4 h\u00e4tik\u00f6idysti riviin jumaluutta vastaan: ik\u00e4\u00e4n kuin olisi v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4, ett\u00e4 niiden asioiden, joiden esitt\u00e4minen ei ole kielen ulottuvilla, on joko oltava ainoastaan heid\u00e4n ulottuvillaan tai sitten niill\u00e4 ei ole olemassaoloa, koska he eiv\u00e4t ole niit\u00e4 k\u00e4sitt\u00e4neet. Me kuitenkin, jotka seuraamme jumalallisia kirjoituksia ja poistamme sokeiden tielt\u00e4 niihin sis\u00e4ltyv\u00e4t kompastuskivet, pid\u00e4mme kiinni pelastuksesta ja uskallamme mieluummin mit\u00e4 tahansa kuin ylimielisyytt\u00e4 Jumalaa vastaan. Mit\u00e4 tulee todisteisiin, j\u00e4t\u00e4mme ne muiden teht\u00e4v\u00e4ksi, sill\u00e4 monet ovat ne esitt\u00e4neet, ja my\u00f6s me itse olemme esitt\u00e4neet ne varsin huolellisesti. Ja tosiaankin olisi hyvin h\u00e4pe\u00e4llist\u00e4, jos min\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 ker\u00e4isin todisteita siit\u00e4, mihin on koko ajan uskottu. Sill\u00e4 se ei ole paras j\u00e4rjestys, ett\u00e4 ensin opetetaan ja sitten opitaan, ei edes niiss\u00e4 asioissa, jotka ovat pieni\u00e4 ja merkityksett\u00f6mi\u00e4, ja viel\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n niiss\u00e4, jotka ovat jumalallisia ja niin t\u00e4rkeit\u00e4. T\u00e4h\u00e4n tilaisuuteen ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n sovi selitt\u00e4\u00e4 ja purkaa Raamatun vaikeuksia, sill\u00e4 t\u00e4m\u00e4 teht\u00e4v\u00e4 vaatii perusteellisempaa ja huolellisempaa tarkastelua kuin mit\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tarkoituksemme sallii. T\u00e4llainen on siis yhteenvetona opetuksemme. En ole ryhtynyt n\u00e4ihin yksityiskohtiin aikomuksenani riidell\u00e4 vastustajia vastaan, sill\u00e4 olen jo usein, vaikkakin puutteellisesti, taistellut kysymyksest\u00e4 heid\u00e4n kanssaan, vaan siksi, ett\u00e4 voisin n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 teille opetukseni luonteen, jotta n\u00e4kisitte, eik\u00f6 minulla ole osuutta teid\u00e4n omanne puolustamiseen ja ettenk\u00f6 seiso samalla puolella ja vastassa samoja vihollisia kuin te itse.<\/span><\/p>\n

XVIII. Yst\u00e4v\u00e4ni, olette nyt kuulleet, miten puolustan l\u00e4sn\u00e4oloani t\u00e4\u00e4ll\u00e4: jos se on kiitoksen arvoinen, kiitos siit\u00e4 kuuluu Jumalalle ja teille, jotka kutsuitte minut; jos se on j\u00e4\u00e4nyt odotuksianne alhaisemmaksi, kiit\u00e4n jopa t\u00e4m\u00e4n puolesta. Olen nimitt\u00e4in varma, ettei se ole ollut t\u00e4ysin moitteita ansaitseva, ja olen varma, ett\u00e4 tekin my\u00f6nn\u00e4tte sen. Olemmeko me ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n saaneet voittoa t\u00e4st\u00e4 kansasta? Olemmeko lainkaan ottaneet huomioon omia etujamme, kuten useimmiten n\u00e4en tapahtuvan? Olemmeko aiheuttaneet harmia kirkolle? Muille mahdollisesti, joiden ajatuksen kanssa he olivat saaneet tuomion meit\u00e4 vastaan laiminly\u00f6nnin kautta, olemme liittyneet v\u00e4itteeseemme; mutta emme tiet\u00e4\u00e4kseni miss\u00e4\u00e4n tapauksessa teille. Min\u00e4 en ole ottanut teilt\u00e4 yht\u00e4\u00e4n h\u00e4rk\u00e4\u00e4, sanoo suuri Samuel kiistelless\u00e4\u00e4n Israelia vastaan kuninkaasta, enk\u00e4 mit\u00e4\u00e4n sovitusta teid\u00e4n sielujenne puolesta, Herra on teid\u00e4n keskuudessanne todistaja, en sit\u00e4 enk\u00e4 t\u00e4t\u00e4, enk\u00e4 t\u00e4t\u00e4, etenin pidemm\u00e4lle, etten laskisi jokaista yksityiskohtaa, vaan olen pit\u00e4nyt pappeuden puhtaana ja ehe\u00e4n\u00e4. Ja jos olen rakastanut valtaa tai valtaistuimen korkeutta tai kuninkaiden hovissa astumista, niin \u00e4lk\u00f6\u00f6n minulla koskaan olko mit\u00e4\u00e4n eroa, tai jos olen sen saanut, niin heitt\u00e4ytyk\u00f6\u00f6n siit\u00e4 pois.<\/span><\/p>\n

XIX. Mit\u00e4 min\u00e4 sitten tarkoitan? En ole hyveen taituri ilman palkkiota, koska en ole saavuttanut niin korkeaa hyveen astetta. Antakaa minulle palkkio vaivann\u00e4\u00f6st\u00e4ni. Mink\u00e4 palkkion? Ei sit\u00e4, jota jotkut, jotka ovat alttiita ep\u00e4ilyille, voisivat olettaa, vaan sit\u00e4, jota minun on turvallista etsi\u00e4. Antakaa minulle heng\u00e4hdystauko pitk\u00e4st\u00e4 uurastuksestani; antakaa kunnia ulkomaanpalvelukselleni; valitkaa tilalleni toinen, jota teid\u00e4n puolestanne innokkaasti etsit\u00e4\u00e4n, joku, jolla on puhtaat k\u00e4det, joku, joka ei ole taitamaton \u00e4\u00e4ness\u00e4, joku, joka kykenee tyydytt\u00e4m\u00e4\u00e4n teit\u00e4 kaikin puolin ja jakamaan teid\u00e4n kanssanne kirkolliset huolet; sill\u00e4 nyt on juuri sellainen aika. Mutta katsokaa, pyyd\u00e4n teit\u00e4, t\u00e4m\u00e4n ruumiin kunto, joka on niin uuvuksissa ajan, sairauden ja vaivann\u00e4\u00f6n vuoksi. Mihin te tarvitsette arkaa ja ep\u00e4inhimillist\u00e4 vanhusta, joka niin sanoakseni kuolee p\u00e4iv\u00e4 p\u00e4iv\u00e4lt\u00e4, ei ainoastaan ruumiiltaan, vaan jopa mielen voimiltaan, ja jonka on vaikea menn\u00e4 n\u00e4ihin yksityiskohtiin teid\u00e4n edess\u00e4nne? \u00c4lk\u00e4\u00e4 olko tottelematta opettajanne \u00e4\u00e4nt\u00e4, sill\u00e4 te ette tosiaankaan ole viel\u00e4 koskaan olleet tottelematta sit\u00e4. Olen kyll\u00e4stynyt siihen, ett\u00e4 minua syytet\u00e4\u00e4n lempeydest\u00e4ni. Olen kyll\u00e4stynyt siihen, ett\u00e4 viholliset ja omat vihollisemme hy\u00f6kk\u00e4\u00e4v\u00e4t minua vastaan sanoin ja kateudella. Jotkut t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4t rintaani, mutta eiv\u00e4t onnistu siin\u00e4 yht\u00e4 hyvin, sill\u00e4 avointa vihollista vastaan voi suojautua. Toiset taas v\u00e4ijyv\u00e4t selk\u00e4\u00e4ni ja aiheuttavat enemm\u00e4n tuskaa, sill\u00e4 odottamaton isku on sit\u00e4 kohtalokkaampi. Jos taas olen ollut luotsina, olen ollut yksi taitavimmista; meri on kuohunut ymp\u00e4rill\u00e4mme, kiehunut laivan ymp\u00e4rill\u00e4, ja matkustajien keskuudessa on ollut melkoinen kuohunta, sill\u00e4 he ovat aina tapelleet jostain ja jostakin ja pauhanneet toisiaan ja aaltoja vastaan. Millaista taistelua olenkaan k\u00e4ynyt ruorissa istuessani ja taistellessani sek\u00e4 merta ett\u00e4 matkustajia vastaan saadakseni aluksen turvallisesti maihin t\u00e4m\u00e4n kaksinkertaisen myrskyn l\u00e4pi? Jos he olisivat kaikin tavoin tukeneet minua, turvallisuutta olisi tuskin voitettu, ja kun he olivat minua vastaan, miten on ollut mahdollista v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 haaksirikko?<\/span><\/p>\n

XX. Mit\u00e4 muuta tarvitsee sanoa? Mutta miten voin kest\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4n pyh\u00e4n sodan? Sill\u00e4 on sanottu, ett\u00e4 on olemassa sek\u00e4 pyh\u00e4 ett\u00e4 persialainen sota. Kuinka min\u00e4 yhdist\u00e4n ja yhdist\u00e4n vihamieliset n\u00e4kymien valtaajat ja vihamieliset pastorit sek\u00e4 niiden mukana ja niit\u00e4 vastaan hajonneen kansan, ik\u00e4\u00e4n kuin joidenkin maanj\u00e4ristysten aiheuttamien kuilujen vuoksi naapuri- ja vierekk\u00e4isten paikkojen v\u00e4lill\u00e4; tai kuten ruttotautien yhteydess\u00e4 k\u00e4y palvelijoille ja perheenj\u00e4senille, kun tauti tarttuu helposti per\u00e4kk\u00e4in yksi toisensa j\u00e4lkeen; ja sit\u00e4 paitsi eripuran henki vaikuttaa maapallon eri osiin, niin ett\u00e4 it\u00e4 ja l\u00e4nsi asettuvat vastakkaisille puolille, ja ne ovat erotettavissa toisistaan mielipiteiss\u00e4 yht\u00e4 hyvin kuin asemissa. Kuinka kauan puolueet ovat minun ja sinun, vanhat ja uudet, j\u00e4rkev\u00e4mm\u00e4t ja henkisemm\u00e4t, jalommat ja halveksittavammat, useammat ja harvemmat? Min\u00e4 h\u00e4pe\u00e4n vanhuuttani, kun Kristuksen pelastuksen j\u00e4lkeen minua kutsutaan toisten nimell\u00e4.<\/span><\/p>\n

XXI. En voi siet\u00e4\u00e4 hevoskilpailujanne ja teattereitanne ja t\u00e4t\u00e4 kustannusten ja puoluehengen kilpailemisen raivoa. Me irrotamme valjaat ja valjastamme itsemme toiselle puolelle, me hirnumme toisiamme vastaan, me melkein hakkaamme ilmaa, niin kuin he tekev\u00e4t, ja heit\u00e4mme p\u00f6ly\u00e4 kohti taivasta, niin kuin ne, jotka ovat kiihottuneet; ja muiden naamioiden alla tyydyt\u00e4mme omaa kilpailuhalukuuttamme ja tulemme pahoiksi kiihkoilun v\u00e4limiehiksi ja j\u00e4rjett\u00f6miksi asioitten tuomareiksi. T\u00e4n\u00e4\u00e4n jaamme samat valtaistuimet ja mielipiteet, jos johtajamme n\u00e4in viev\u00e4t meit\u00e4 eteenp\u00e4in; huomenna olemme vihamielisi\u00e4 yht\u00e4 lailla asemassa ja mielipiteiss\u00e4, jos tuuli puhaltaa vastakkaiseen suuntaan. Yst\u00e4vyyden ja vihan vaihtelun keskell\u00e4 vaihtelevat my\u00f6s nimemme, ja mik\u00e4 kauheinta, emme h\u00e4pe\u00e4 esitt\u00e4\u00e4 samalle yleis\u00f6lle vastakkaisia oppeja, emmek\u00e4 ole pysyvi\u00e4 samojen tavoitteiden suhteen, sill\u00e4 riitaisuutemme tekee meist\u00e4 eri aikoina erilaisia. Ne ovat kuin jonkin kapean salmen nousu ja lasku. Sill\u00e4 niin kuin silloin, kun lapset leikkiv\u00e4t keskell\u00e4 markkinapaikkaa, olisi meist\u00e4 mit\u00e4 h\u00e4pe\u00e4llisint\u00e4 ja sopimattominta j\u00e4tt\u00e4\u00e4 kotiaskareemme ja liitty\u00e4 heid\u00e4n seuraansa, sill\u00e4 lasten leikit eiv\u00e4t sovi vanhuuteen: niinp\u00e4 silloin, kun muut kiistelev\u00e4t, vaikka olisinkin valistuneempi kuin enemmist\u00f6, en voisi sallia itseni olla yksi heist\u00e4 enk\u00e4 mieluummin, niin kuin nauttisin, niin kuin nyt teen, tuntemattomuuden vapaudesta. Kaiken t\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi tunnen, etten ole useimmissa asioissa samaa mielt\u00e4 enemmist\u00f6n kanssa enk\u00e4 kest\u00e4 kulkea samaa tiet\u00e4. Vaikka se olisikin h\u00e4tik\u00f6ity\u00e4 ja typer\u00e4\u00e4, sellainen tunne minulla on. Se, mik\u00e4 on miellytt\u00e4v\u00e4\u00e4 toisille, aiheuttaa minulle tuskaa, ja olen tyytyv\u00e4inen siihen, mik\u00e4 on tuskallista toisille. Niinp\u00e4 en ihmettelisi, jos minut jopa vangittaisiin ep\u00e4miellytt\u00e4v\u00e4n\u00e4 ihmisen\u00e4, ja useimmat ihmiset pit\u00e4isiv\u00e4t minua j\u00e4rjilt\u00e4ni, kuten sanotaan er\u00e4\u00e4n kreikkalaisen filosofin kohdalla, jonka maltillisuuden vuoksi h\u00e4nt\u00e4 syytettiin hulluudesta, koska h\u00e4n nauroi kaikelle, koska h\u00e4n n\u00e4ki, ett\u00e4 enemmist\u00f6n innokkaan tavoittelun kohteet olivat naurettavia; tai jopa tulla luulluksi t\u00e4ynn\u00e4 uutta viini\u00e4, kuten my\u00f6hempin\u00e4 aikoina Kristuksen opetuslapsia, koska he puhuivat kielill\u00e4, koska ihmiset eiv\u00e4t tienneet, ett\u00e4 se oli Hengen voimaa eik\u00e4 mielen harhaa.<\/span><\/p>\n

XXII. Tarkastellaan nyt meit\u00e4 vastaan esitettyj\u00e4 syyt\u00f6ksi\u00e4. Te olette kuulemma olleet seurakunnan hallitsijana niin kauan, ja ajan kulku ja hallitsijan vaikutus ovat suosineet teit\u00e4, mik\u00e4 on eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4 asia. Mit\u00e4 muutoksia olemme voineet havaita? Kuinka moni mies on mennein\u00e4 p\u00e4ivin\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4nyt meit\u00e4 t\u00f6rke\u00e4sti hyv\u00e4kseen? Mit\u00e4 k\u00e4rsimyksi\u00e4 emme ole joutuneet kokemaan? Pahoinpitely\u00e4? Uhkauksia? Karkotuksia? Ry\u00f6st\u00f6? Takavarikointi? Pappien polttaminen merell\u00e4? Temppeleiden h\u00e4p\u00e4iseminen pyhimysten verell\u00e4, kunnes niist\u00e4 tuli temppelien sijasta teurastamoja? I\u00e4kk\u00e4iden piispojen, tarkemmin sanottuna patriarkkojen, julkinen teurastus? P\u00e4\u00e4syn ep\u00e4\u00e4minen joka paikkaan vain jumalallisilta? Oikeastaan kaikki mahdolliset k\u00e4rsimykset, jotka voitaisiin mainita? Ja mit\u00e4 n\u00e4ist\u00e4 olemme rankaisseet v\u00e4\u00e4rintekij\u00f6it\u00e4? Sill\u00e4 onnenpy\u00f6r\u00e4 antoi meille voiman kohdella oikein niit\u00e4, jotka kohtelivat meit\u00e4 niin, ja vainoajiemme olisi pit\u00e4nyt saada opetus. Kaikesta muusta huolimatta, puhuakseni vain meid\u00e4n kokemuksistamme, puhumattakaan teid\u00e4n kokemuksistanne, eik\u00f6 meit\u00e4 ole vainottu, pahoinpidelty, ajettu ulos kirkoista, taloista ja, mik\u00e4 on kaikkein kauheinta, jopa er\u00e4maista? Emmek\u00f6 ole joutuneet kest\u00e4m\u00e4\u00e4n raivostunutta kansaa, r\u00f6yhkeit\u00e4 maaherroja, keisareiden ja heid\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4ystens\u00e4 piittaamattomuutta? Mik\u00e4 oli lopputulos? Meist\u00e4 tuli vahvempia, ja vainoajamme pakenivat. N\u00e4in todella tapahtui. Voima kostaa heille tuntui minusta riitt\u00e4v\u00e4lt\u00e4 kostolta niille, jotka olivat tehneet meille v\u00e4\u00e4ryytt\u00e4. N\u00e4m\u00e4 miehet ajattelivat toisin, sill\u00e4 he ovat eritt\u00e4in tarkkoja ja oikeudenmukaisia kostamisessa, ja sen mukaisesti he vaativat sen, mink\u00e4 asioiden tila sallii. Kuka kuvern\u00f6\u00f6ri, sanovat he, on saanut sakkoja? Ket\u00e4 kansaa on rangaistu? Keit\u00e4 kansankiihottajia? Mink\u00e4laista pelkoa olemme onnistuneet her\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n itsess\u00e4mme tulevaisuuden varalle?<\/span><\/p>\n

XXIII. Ehk\u00e4 meit\u00e4 voidaan moittia, kuten meit\u00e4 on ennenkin moitittu, p\u00f6yt\u00e4mme hienoudesta, vaatteidemme loistokkuudesta, meit\u00e4 edelt\u00e4vist\u00e4 upseereista, ylimielisyydest\u00e4mme meit\u00e4 kohtaavia kohtaan. En tiennyt, ett\u00e4 meid\u00e4n pit\u00e4isi kilpailla konsuleiden, maaherrojen ja kunniakkaimpien kenraalien kanssa, joilla ei ole tilaisuutta tuhlailla tulojaan, tai ett\u00e4 vatsamme pit\u00e4isi n\u00e4lk\u00e4isen\u00e4 nauttia k\u00f6yhien tavaroista ja kuluttaa heid\u00e4n v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytens\u00e4 turhuuksiin ja r\u00f6yht\u00e4ill\u00e4 alttareille. En tiennyt, ett\u00e4 meid\u00e4n pit\u00e4isi ratsastaa loistavilla hevosilla ja ajaa upeilla vaunuilla, ett\u00e4 meid\u00e4n pit\u00e4isi olla kulkueiden edell\u00e4 ja suosionosoitusten ymp\u00e4r\u00f6im\u00e4n\u00e4 ja ett\u00e4 kaikkien pit\u00e4isi tehd\u00e4 meille tiet\u00e4, ik\u00e4\u00e4n kuin olisimme villiel\u00e4imi\u00e4, ja avata kulkuv\u00e4yl\u00e4 niin, ett\u00e4 l\u00e4hestymisemme n\u00e4kyisi kauas. Jos n\u00e4it\u00e4 k\u00e4rsimyksi\u00e4 on kestetty, ne ovat nyt ohi: Anteeksi t\u00e4m\u00e4 v\u00e4\u00e4ryys. Valitkaa toinen, joka miellytt\u00e4\u00e4 enemmist\u00f6\u00e4, ja antakaa minulle er\u00e4maani, maalaisel\u00e4m\u00e4ni ja Jumalani, jota yksin minun t\u00e4ytyy miellytt\u00e4\u00e4 ja jota min\u00e4 miellyt\u00e4n yksinkertaisella el\u00e4m\u00e4ll\u00e4ni. On tuskallista j\u00e4\u00e4d\u00e4 ilman puheita ja konferensseja ja julkisia kokoontumisia, ilman suosionosoituksia, jotka nyt antavat siivet ajatuksilleni, ilman sukulaisia, ilman yst\u00e4vi\u00e4 ja kunnianosoituksia, ilman kaupungin kauneutta ja loistoa ja sen loistoa, joka h\u00e4ik\u00e4isee niit\u00e4, jotka katsovat pintaa tutkimatta asioiden sis\u00e4ist\u00e4 luonnetta; mutta ei kuitenkaan niin tuskallista kuin se, ett\u00e4 joutuu huutamaan ja tahrimaan julkisten levottomuuksien ja kiihotusten keskell\u00e4, jotka viritt\u00e4v\u00e4t purjeensa kansan tuulten mukaan. Sill\u00e4 he eiv\u00e4t etsi pappeja vaan puhujia, eiv\u00e4t sielunhoitajia vaan rahanvartijoita, eiv\u00e4t puhtaita uhraajia vaan mahtavia suojelijoita. Sanon sanan heid\u00e4n puolustuksekseen: me olemme n\u00e4in kouluttaneet heit\u00e4 tulemalla kaikenlaisiksi kaikille ihmisille, en tied\u00e4, onko tarkoitus pelastaa vai tuhota kaikki.<\/span><\/p>\n

XXIV. Mit\u00e4 te sanotte? Oletteko vakuuttuneita, ovatko sanani voittaneet teid\u00e4t? Vai pit\u00e4\u00e4k\u00f6 minun k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 voimakkaampia termej\u00e4 vakuuttaakseni teid\u00e4t? Kyll\u00e4, itse Kolminaisuuden kautta, jota te ja min\u00e4 yht\u00e4 lailla palvomme, yhteisen toivomme kautta ja t\u00e4m\u00e4n kansan yhten\u00e4isyyden t\u00e4hden, antakaa minulle t\u00e4m\u00e4 palvelus; erottakaa minut rukouksillanne; t\u00e4m\u00e4 olkoon julistus minun kiistastani; antakaa minulle el\u00e4kkeelle siirtymistodistukseni, niin kuin hallitsijat tekev\u00e4t sotilailleen; ja jos tahdotte, niin antakaa suopea todistus, jotta saan nauttia siit\u00e4 kunniaa; jos ette, niin aivan kuten tahdotte; sill\u00e4 ei ole minulle mit\u00e4\u00e4n v\u00e4li\u00e4, ennen kuin Jumala n\u00e4kee, mik\u00e4 on asiani todella. Mink\u00e4 seuraajan me sitten valitsemme? Jumala hankkii itselleen paimenen t\u00e4h\u00e4n virkaan, niin kuin h\u00e4n aikoinaan hankki karitsan polttouhriksi. Esit\u00e4n vain t\u00e4m\u00e4n lis\u00e4pyynn\u00f6n: – olkoon h\u00e4n sellainen, joka on kateuden kohde, ei s\u00e4\u00e4lin kohde; ei sellainen, joka antaa kaiken kaikille, vaan sellainen, joka voi joissakin asioissa tarjota vastarintaa sen vuoksi, mik\u00e4 on parasta; sill\u00e4 vaikka toinen on miellytt\u00e4vint\u00e4, toinen on hy\u00f6dyllisint\u00e4. Valmistelkaa siis minulle irtisanomisadressinne: Min\u00e4 sanon teille nyt hyv\u00e4stit.<\/span><\/p>\n

XXV. Hyv\u00e4sti, minun Anastasiani, jonka nimi tuoksuu hurskaudelle: sill\u00e4 sin\u00e4 olet nostanut meille esiin halveksitun opin: hyv\u00e4sti, yhteisen voittomme tapahtumapaikka, nykyaikainen Silo, jonne maja kiinnitettiin ensimm\u00e4isen kerran sen j\u00e4lkeen, kun se oli kulkenut vaelluksillaan nelj\u00e4nkymmenen vuoden ajan er\u00e4maassa. Hyv\u00e4sti my\u00f6s, suuri ja kuuluisa temppeli, uusi perint\u00f6mme, jonka suuruus kuuluu nyt Sanalle, joka kerran olit Jebus ja nyt olet tehnyt meist\u00e4 Jerusalemin. Hyv\u00e4sti, kaikki muutkin, jotka ovat kauneudessaan vain t\u00e4t\u00e4 huonompia ja jotka ovat hajallaan eri puolilla kaupunkia kuin lukuisat lenkit, jotka yhdist\u00e4v\u00e4t toisiinsa kukin oman alueensa, jotka ovat t\u00e4yttyneet palvojista, joiden olemassaoloa emme olleet toivoneet, ei minun heikkoudessani, vaan armon ansiosta, joka oli kanssani. Hyv\u00e4sti, te apostolit, jalot uudisasukkaat t\u00e4\u00e4ll\u00e4, mestarini riidassa; jos en ole usein pit\u00e4nyt juhlia kanssanne, se on ehk\u00e4 johtunut saatanasta, jota min\u00e4, kuten pyh\u00e4 Paavali, joka oli yksi teist\u00e4, kannan ruumiissani omaksi hy\u00f6dykseni ja joka on syy siihen, ett\u00e4 nyt j\u00e4t\u00e4n teid\u00e4t. Hyv\u00e4sti, valtaistuimeni, kadehdittu ja vaarallinen korkeus; hyv\u00e4sti ylipappien kokous, jota kunnioittaa sen pappien arvokkuus ja ik\u00e4, ja kaikki muut Jumalan palvelijat pyh\u00e4n p\u00f6yd\u00e4n ymp\u00e4rill\u00e4, jotka l\u00e4hestyv\u00e4t Jumalaa, joka l\u00e4hestyy teit\u00e4. Hyv\u00e4sti, nasaretilaisten kuorot, psalttarin harmoniat, y\u00f6asemat, kunnianarvoiset neitsyet, arvokkaat matronit, leskien ja orpojen kokoontumiset ja te k\u00f6yhien silm\u00e4t, jotka olette k\u00e4\u00e4ntyneet Jumalan ja minun puoleeni. Hyv\u00e4sti, vieraanvaraiset ja Kristuksen rakastamat asumukset, minun heikkouteni auttajat. Hyv\u00e4sti, te puheideni rakastajat, innokkaat ja tungoksessa olevat, te kyn\u00e4t, jotka olette n\u00e4hneet ja n\u00e4hneet, ja sin\u00e4 kaide, jota painavat ne, jotka ty\u00f6ntyv\u00e4t eteenp\u00e4in kuullakseen sanaa. Hyv\u00e4sti, keisarit ja palatsi, keisarin ministerit ja kotiv\u00e4ki, en tied\u00e4, oletteko h\u00e4nelle uskollisia vai ette, mutta enimm\u00e4kseen uskottomia Jumalalle. Taputtakaa k\u00e4si\u00e4nne, huutakaa \u00e4\u00e4neen, ylist\u00e4k\u00e4\u00e4 puhujaanne taivaisiin asti. T\u00e4m\u00e4 vitsaileva ja r\u00e4\u00e4v\u00e4suinen kieli on lakannut puhumasta teille. Se ei tosin lakkaa kokonaan puhumasta, sill\u00e4 se taistelee k\u00e4dell\u00e4 ja musteella, mutta toistaiseksi me olemme lopettaneet puhumisen.<\/span><\/p>\n

XXVI. Hyv\u00e4sti, mahtava Kristusta rakastava kaupunki. Min\u00e4 todistan totuuden, vaikka sinun kiihkosi ei olekaan tiedon mukainen.\u201d Eroamisemme tekee meist\u00e4 yst\u00e4v\u00e4llisempi\u00e4. L\u00e4hestyk\u00e4\u00e4 totuutta: k\u00e4\u00e4ntyk\u00e4\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 my\u00f6h\u00e4isell\u00e4 hetkell\u00e4. Kunnioita Jumalaa enemm\u00e4n kuin sinulla on ollut tapana. Ei ole h\u00e4pe\u00e4llist\u00e4 muuttua, kun taas pahaan takertuminen on kohtalokasta. Hyv\u00e4sti, it\u00e4 ja l\u00e4nsi, joiden puolesta ja joita vastaan olen joutunut taistelemaan; H\u00e4n on todistaja, joka antaa teille rauhan, jos vain muutamat j\u00e4ljittelev\u00e4t minun vet\u00e4ytymist\u00e4ni. Sill\u00e4 ne, jotka luopuvat valtaistuimestaan, eiv\u00e4t my\u00f6sk\u00e4\u00e4n menet\u00e4 Jumalaa, vaan saavat istuimen korkealla, joka on paljon korkeampi ja turvallisempi.<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

PYH\u00c4 GREGORIOS TEOLOGI (NAZIANSILAINEN):\u00a0 PUHE XLII\u00a0 \u00a0\u201dVIIMEISET J\u00c4\u00c4HYV\u00c4ISET\u201d SADAN VIIDENKYMMENEN PIISPAN L\u00c4SN\u00c4 OLLESSA. L\u00e4hde: A Select Library Nicene and Post-Nicene<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"colormag_page_container_layout":"default_layout","colormag_page_sidebar_layout":"default_layout","footnotes":""},"categories":[3],"tags":[],"class_list":["post-2619","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-isien-opetuksia"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2619","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2619"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2619\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2620,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2619\/revisions\/2620"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2619"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2619"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2619"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}