{"id":26,"date":"2012-02-04T13:12:44","date_gmt":"2012-02-04T13:12:44","guid":{"rendered":"http:\/\/www.sissonen.net\/tsasouna\/wp\/ortodoksinen-usko\/ortodoksinen-nakemys-uudestisyntymisesta\/"},"modified":"2019-11-12T14:00:32","modified_gmt":"2019-11-12T12:00:32","slug":"ortodoksinen-nakemys-uudestisyntymisesta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/2012\/02\/04\/ortodoksinen-nakemys-uudestisyntymisesta\/","title":{"rendered":"Ortodoksinen n\u00e4kemys uudestisyntymisest\u00e4"},"content":{"rendered":"<p><span style=\"font-family: book antiqua,palatino;\">Jokaisen kristityn el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 kaste on ensimm\u00e4inen sakramentti. Siin\u00e4 Kirkko liitt\u00e4\u00e4 uuden ihmispersoonan Ruumiiseensa, uuteen jumal-inhimilliseen luontoonsa. Kasteveden kautta syntyy uusi el\u00e4m\u00e4. Kaste, kuten muutkin sakramentit, ilment\u00e4v\u00e4t Kirkon uutta luonnetta. Kirkko el\u00e4\u00e4 kasteessa &#8221;jumalisuuden suurta salaisuutta&#8221;, Jumalan ja ihmisen yhdistymisen tapahtumaa. Kasteessa ihminen tulee osalliseksi Kristuksen kuolemasta ja yl\u00f6snousemuksesta. Kaste on tiedon ylin salaisuus, ihmisen valaistuminen. Kaste merkitsee uuden ihmisyyden alkua, joka ei ole riippuvainen eik\u00e4 tulosta yksil\u00f6llisist\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4ytymiss\u00e4\u00e4nn\u00f6ist\u00e4, vaan vanhan ihmisen ja riippumattoman ihmisen yksil\u00f6llisyyden kuolema ja yl\u00f6snousemus pyhien yhteyteen.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-family: book antiqua,palatino;\">Kaste on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys. &#8221;Joka ei synny vedest\u00e4 ja Hengest\u00e4, ei voi p\u00e4\u00e4st\u00e4 sis\u00e4lle Jumalan valtakuntaan&#8221;, Jeesus opetti. Kaikki ihmiset tarvitsevat uudestisyntymist\u00e4 ja siksi Jeesus k\u00e4ski kastaa kaikki kansat. Reformoitujen k\u00e4sitys on, ett\u00e4 kaste on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n, koska Jeesus on sen asettanut, mutta ei siksi, ett\u00e4 ilman sit\u00e4 ei voi kukaan pelastua.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-family: book antiqua,palatino;\">Kaste on ovi, joka johtaa ihmisen Kristuksen armovaltakuntaan. Se on raja, joka erottaa kristityt ei- kristityist\u00e4. Ilman kastetta ei voi tulla Kristuksen ruumiin j\u00e4seneksi eik\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4 osalliseksi muista sakramenteista. Kaste tapahtuu Is\u00e4n ja Pojan ja Pyh\u00e4n Hengen nimeen. Ihminen kuolee pois lihallisesta, syntisest\u00e4 el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja uudestisyntyy Pyh\u00e4st\u00e4 Hengest\u00e4 hengelliseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Kasteen sakramenttia ei ollut ennen kuin Kristus sen asetti kastattamalla itsens\u00e4 Jordanissa ja pyhitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 veden ja kasteen.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-family: book antiqua,palatino;\">UT ja ortodoksisen kirkon perinne opettavat vain yhdest\u00e4 kasteesta. Kastetta ei voi eik\u00e4 saa toistaa. Kun on paljon syntej\u00e4, niist\u00e4 voi k\u00e4\u00e4nty\u00e4 takaisin pojan asemaan synninp\u00e4\u00e4st\u00f6n eli katumuksen sakramentin kautta. Kaste on syntym\u00e4 uuteen el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Koska on vain yksi ruumiillinen syntym\u00e4, on my\u00f6s vain yksi syntym\u00e4 hengelliseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Kaste on osallisuus Jeesuksen kuolemaan ja hautaamiseen. Koska on vain yksi kuolema, on my\u00f6s vain yksi kaste. Johannes Damaskolainen opettaa: &#8221; Jotka uudelleen antavat kastaa itsens\u00e4, j\u00e4lleen ristiinnaulitsevat Kristusta&#8221;. Kirkko on kielt\u00e4nytkin kasteen uudistamisen.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-family: book antiqua,palatino;\">Kasteen n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4st\u00e4 vaikutuksesta ihminen puhdistuu eli vanhurskautuu perisynnist\u00e4 ja henkil\u00f6kohtaisista synneist\u00e4. Kastettava ik\u00e4\u00e4n kuin oksastuu Kristukseen, niin kuin &#8221;mets\u00e4\u00f6ljypuu jaloon \u00f6ljypuuhun&#8221;. H\u00e4nest\u00e4 tulee Kristuksen Ruumiin, so. Kirkon, seurakunnan j\u00e4sen, jonka kautta h\u00e4n tulee osalliseksi kaikista Jumalan valtakunnan hyvyyksist\u00e4. Kaste merkitsee yhtymist\u00e4 ja sovintoa Jumalan kanssa ja kastetusta tule Jumalan perillinen ja Kristuksen kanssaperillinen.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-family: book antiqua,palatino;\">Ortodoksisessa teologiassa uudestisyntyminen ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n Jumalan sanan kuulemiseksi ja Kristuksen seuraamiseksi.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-family: book antiqua,palatino;\">Johannes Damaskolaisen mukaan uudestisyntyminen tapahtuu sielullisesti. Usko kykenee tekem\u00e4\u00e4n kastetun Hengen kautta lapseksi ja palauttamaan muinaiseen autuuteen, vaikka h\u00e4net onkin luotu.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-family: book antiqua,palatino;\">Kysymys on Kristusta ja H\u00e4nen kirkkoaan koskevasta p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteosta. P\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 on kirkon uskon omaksuminen ja p\u00e4ivitt\u00e4in el\u00e4minen todeksi kasteen yhteydess\u00e4 annettu uskon lupaus. Kasteessa saadun lahjan ei saa antaa peitty\u00e4 syntiin ja t\u00e4m\u00e4n maailman asioiden alle. Vaatimuksena on jatkuva kasvaminen Kristuksessa. Kasteen armo on luovuttamaton ja henkil\u00f6kohtainen ja kaiken kristillisen el\u00e4m\u00e4n perusta.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-family: book antiqua,palatino;\">Johannes Damaskolaisen mukaan synnit annetaan anteeksi kaikille samalla tavalla kasteessa. Hengen armo taas saadaan uskon ja edelt\u00e4v\u00e4n puhdistuksen mukaisesti. Kaste v\u00e4litt\u00e4\u00e4 Hengen esikoishedelm\u00e4n. Uudestisyntyminen merkitsee toisen el\u00e4m\u00e4n alkua. Se on sinetti, suojelus ja valistuminen.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-family: book antiqua,palatino;\">Kaste johtaa kirkon todelliseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja merkitsee theosiksen alkua, vapautumista pahasta, joka ilmenee pelkona, itsekkyyten\u00e4 ja jakautuneisuutena. Passiivinen osallistuminen kirkon el\u00e4m\u00e4\u00e4n ei riit\u00e4 kuoleman vallasta p\u00e4\u00e4semiseen. Kastettu tarvitsee uskoa, jonka avulla h\u00e4n voi kuolettaa kaikki maailman elementit sisimm\u00e4ss\u00e4\u00e4n sek\u00e4 toteuttaa ep\u00e4itsek\u00e4st\u00e4 rakkautta kirkon el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Kaste on tapa, jolla valmistaudutaan siihen, mit\u00e4 Jumala on tehnyt hyv\u00e4ksemme. Se on alku kristillisen kasvun tiell\u00e4. Kristus-Valo, jonka kastettu saa, valaisee el\u00e4m\u00e4n ja osoittaa Jumalan rakkauden, joka ilmenee H\u00e4nen huolenpitonaan lapsiaan kohtaan.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-family: book antiqua,palatino;\">Kasteen julistaman uuden tilan ja sen t\u00e4ydellisen, Jumalan valtakunnassa tapahtuvan, toteutumisen v\u00e4lill\u00e4 on moraalisen ja hengellisen kasvun prosessi, johon kastettu velvoitetaan. Se edellytt\u00e4\u00e4 jatkuvaa taistelua ja uudelleen alkamista ep\u00e4onnistumisen j\u00e4lkeen. Kristus on universaalisesti l\u00e4sn\u00e4 jokaisen uskovan el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Tuo yhteys velvoittaa toteuttamaan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 saatua lahjaa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tekoina. Kasteessa kirkko ilment\u00e4\u00e4 perustotuuttaan. Inhimillisen moraalin uudistuminen ei synny inhimillisist\u00e4 sopimuksista, vaan inhimillisen luonnon muutoksesta, vanhan ihmisen kuolemisesta. Ihmiselt\u00e4 edellytet\u00e4\u00e4n kasteen kautta kuolemista yksil\u00f6n\u00e4 ja astumista uuteen el\u00e4m\u00e4\u00e4n, olemassaolon muotoon, jossa el\u00e4m\u00e4 todellistuu yhteyten\u00e4, rakkautena ja suhteessa toisiin. Jumalan perheess\u00e4 kristityt ovat sukua toisilleen ja vastuullisia toisistaan.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-family: book antiqua,palatino;\">Kaste on alku kristillisen kasvun tiell\u00e4. Tarvitaan kasvatusta ja harjoitusta sek\u00e4 taistelua synnillisi\u00e4 taipumuksia vastaan. Kaste merkitsee vastausta siihen, mit\u00e4 Jumala on tehnyt hyv\u00e4ksemme. Voittoa kuolemasta ei saavuteta passiivisella osallistumisella. Tarvitaan uskoa sek\u00e4 syv\u00e4\u00e4 kaipausta kuolla Kristuksen kanssa. Se merkitsee jatkuvaa taistelua, askeesia. Vasta kun kaikki maailman elementit kuolettuvat sisimm\u00e4ss\u00e4, voi tehokkaasti taistella pahaa vastaan ja toteuttaa ep\u00e4itsek\u00e4st\u00e4 rakkautta kirkon el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Pelastus, pyhittyminen ja jumaloituminen toteutuvat t\u00e4ydellisesti ja objektiivisesti kirkossa ja ovat sidoksissa kasteeseen ja Eukaristiaan. Niist\u00e4 riippuu pelastuksemme. Se, joka ei t\u00e4yt\u00e4 kastelupaustaan, &#8221;on kutsuttu, mutta ei valittu&#8221;. Niin kuin Jeesuksen parannusihmeet, my\u00f6s sakramentit, erityisesti kaste ja Eukaristia, v\u00e4litt\u00e4v\u00e4t uskovalle syntien anteeksiannon ja osallisuuden valtakunnan uudesta el\u00e4m\u00e4st\u00e4 (Mk 2:10; Joh 5:14). Kaste, ykseyden sakramentti Kristuksessa, tarvitsee ollakseen t\u00e4ydellinen, moninaisuuden sakramentin, Eukaristian.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-family: book antiqua,palatino;\">Uudestisyntyminen siis on koko el\u00e4m\u00e4n kest\u00e4v\u00e4 prosessi, joka alkaa kasteessa ja jatkuu koko el\u00e4m\u00e4n kest\u00e4v\u00e4n\u00e4 kilvoitteluna ja Kristuksen seuraamisena . Se on loppumaton jumalallistumisen eli theoosiksen, Kristuksen kaltaisuutta kohti kasvamisen, tie.<\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Jokaisen kristityn el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 kaste on ensimm\u00e4inen sakramentti. Siin\u00e4 Kirkko liitt\u00e4\u00e4 uuden ihmispersoonan Ruumiiseensa, uuteen jumal-inhimilliseen luontoonsa. Kasteveden kautta syntyy uusi<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"colormag_page_container_layout":"default_layout","colormag_page_sidebar_layout":"default_layout","footnotes":""},"categories":[5],"tags":[],"class_list":["post-26","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-ortodoksinen-usko"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/26","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=26"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/26\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":990,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/26\/revisions\/990"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=26"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=26"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=26"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}