{"id":2551,"date":"2024-12-04T10:11:12","date_gmt":"2024-12-04T08:11:12","guid":{"rendered":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/?p=2551"},"modified":"2024-12-04T10:11:12","modified_gmt":"2024-12-04T08:11:12","slug":"jumalallistuminen-pelastuksen-paatoksena-ja-taydellistymisena-pyhan-maksimos-tunnustajan-mukaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/2024\/12\/04\/jumalallistuminen-pelastuksen-paatoksena-ja-taydellistymisena-pyhan-maksimos-tunnustajan-mukaan\/","title":{"rendered":"Jumalallistuminen pelastuksen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen\u00e4 ja t\u00e4ydellistymisen\u00e4 pyh\u00e4n Maksimos Tunnustajan mukaan"},"content":{"rendered":"

Sana ”jumalallistuminen” (\u03b8\u03ad\u03c9\u03c3\u03b9\u03c2) ilmaisee sanan ”pelastus” syv\u00e4llisimm\u00e4n merkityksen. Se on syv\u00e4llisin, koska sana ”pelastus” merkitsee tietyss\u00e4 mieless\u00e4 ihmisen koko nousua kohti ”alkukuvaansa”, Jumalaa, ja erityisesti h\u00e4nen vapautumistaan Saatanan, synnin ja kuoleman orjuudesta. Sana ”jumalallistuminen” puolestaan \u200b\u200bmerkitsee t\u00e4m\u00e4n polun loppua, eli ihmisen t\u00e4ydellist\u00e4 yhteytt\u00e4 Jumalaan, jossa ihmisest\u00e4 tulee ”osallistumisen kautta” se, mit\u00e4 Jumala on olemuksessaan.<\/span><\/p>\n

Jumalallistuminen luomisen tarkoituksena<\/strong><\/span><\/p>\n

Jumalallistuminen, yhteyten\u00e4 ja yhteyten\u00e4 Jumalaan, asetettiin ihmisen ja koko luomakunnan p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4ksi jo ennen niiden luomista. Tarkemmin sanottuna kaikki luotiin tarkoituksena, ett\u00e4 Jumalasta tulisi ”kaikki kaikessa”:<\/span><\/p>\n

”Sill\u00e4 t\u00e4t\u00e4 tarkoitusta varten H\u00e4n loi meid\u00e4t”, sanoo pyh\u00e4 Maksimos, ”ett\u00e4 meist\u00e4 tulisi jumalallisen luonnon osallisia [2. Piet. 1:4] ja H\u00e4nen iankaikkisuutensa jakajia; ja ett\u00e4 me jumalallistumisen kautta, joka on l\u00e4ht\u00f6isin armosta, voisimme osoittautua H\u00e4nen kaltaisikseen. Jumalallistumisen vuoksi kaikki olemassa oleva on perustettu ja pysyy, ja kaikki olematon tuodaan olemassaoloon ja tulee olemaan.”<\/span><\/p>\n

Jumalallistuminen, joka on iankaikkisen jumalallisen neuvon m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4m\u00e4 koko luomakunnan tarkoitus, edellytti ainoastaan \u200b\u200bJumalan ihmiseksi tuloa. Sen kautta koko ihmisluonto jumalallistui ”hypostaattisessa” yhteydess\u00e4\u00e4n jumalalliseen luontoon Jumalan Sanan Persoonassa, joka ilmoitti itsens\u00e4 meille Herranamme Jeesuksena Kristuksena.<\/span><\/p>\n

Jokaisen ihmisen jumalallistuminen toteutuu Kristuksessa jumalallistuneen ihmisluonnon perusteella, mutta ei koskaan pakolla, sill\u00e4 se on mahdollista vain vapaudessa ja rakkaudessa. Koko luomakunta on muodostumisestaan \u200b\u200bl\u00e4htien suunnattu t\u00e4t\u00e4 p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 kohti. N\u00e4in ollen jumalallistuminen oli ja on edelleen se akseli, jonka ymp\u00e4ri koko maailmanhistoria py\u00f6rii luomisesta aikojen loppuun asti. T\u00e4m\u00e4 johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 jumalallistuminen saa eskatologiset ulottuvuutensa tulevassa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4, kun koko luomakunta muuttuu:<\/span><\/p>\n

\u00a0”Se saa ikuisesti liikkuvan levon, jumalallisten asioiden rajattoman ilon ja vakaan liikkeen, kyltym\u00e4tt\u00f6m\u00e4n halun sellaisiin [eli ”kymmeneen”, joka on t\u00e4ydellisyyden symboli].”<\/span><\/p>\n

Lis\u00e4ksi jumalallistuminen on koko Jumalan kaitselmuksen ja taloudenhoidon akseli maailmassa, Pyh\u00e4n Kolminaisuuden kaitselmus ja Jumalan Pojan taloudenhoito H\u00e4nen ihmiseksi tulostaan \u200b\u200bH\u00e4nen taivaaseenastumiseensa ja Pyh\u00e4n Hengen l\u00e4hett\u00e4miseen sielt\u00e4 maailmaan. Sill\u00e4 Kristus<\/span><\/p>\n

”tulee ihmiseksi todellakin t\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4, ett\u00e4 H\u00e4n tekisi meist\u00e4 jumalia armon kautta.”<\/span><\/p>\n

T\u00e4h\u00e4n liittyen Vladimir Lossky toteaa aivan oikein, ett\u00e4<\/span><\/p>\n

”Jumalallistuminen on pyh\u00e4n Maksimoksen hengellisyyden keskeinen ajatus… ihmisen tahdon korkein p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4”, joka ”m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 kaiken muun.”<\/span><\/p>\n

Ihmiseksi tulo jumalallistumisen perustana<\/strong><\/span><\/p>\n

Edell\u00e4 sanotusta k\u00e4y siis selv\u00e4ksi, ett\u00e4 ihmisen ”jumalallistumisen” mysteeri perustuu kokonaan Jumalan ihmiseksi tulon ja lihaksi tulemisen yliaistilliseen mysteeriin. Jotta voisimme ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 n\u00e4iden kahden mysteerin, nimitt\u00e4in Jumalan ihmiseksi tulon mysteerin ja ihmisen jumalallistumisen mysteerin, v\u00e4list\u00e4 riippuvuutta, meid\u00e4n on k\u00e4\u00e4nnett\u00e4v\u00e4 huomiomme eritt\u00e4in perustavanlaatuiseen teemaan pyh\u00e4n Maksimoksen teologiassa: ihmisen lankeemuksen ja Jumalan ihmiseksi tulon v\u00e4liseen suhteeseen, tai toisin sanoen Jumalan Sanan ihmiseksi tulon ehdollisuuteen tai ehdottomuuteen. T\u00e4m\u00e4 perustavanlaatuinen ongelma ratkaistaan \u200b\u200bpyh\u00e4n Maksimoksen mukaan vain ihmisen jumalallistumisen valossa, joka ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n ihmisluonnon ”hypostaattiseksi” yhteydeksi jumalalliseen luontoon Kristuksen persoonassa, kuten alla n\u00e4emme.<\/span><\/p>\n

Vaikka pyh\u00e4 Maksimos tavallisesti puhuu (kuten kaikki muutkin kirkon is\u00e4t) Jumalan ehdolliseen ihmiseksi tuloon hyv\u00e4ksyen, ett\u00e4 ihmiseksi tulo tapahtui luonnon pelastamiseksi, tai kuten h\u00e4n kirjoittaa muualla:<\/span><\/p>\n

”Jumala tulee ihmiseksi pelastaakseen ihmisen, joka on hukkumassa”,<\/span><\/span><\/p>\n

tai taas toisaalla:<\/span><\/p>\n

”Muistamme, ett\u00e4 H\u00e4nen ihmeellisen vierailunsa meid\u00e4n luoksemme lihassa ainoa perusta ja tarkoitus on pelastuksemme”,<\/span><\/p>\n

ja viel\u00e4 toisessa kohdassa:<\/span><\/p>\n

”Sill\u00e4 H\u00e4nell\u00e4 oli t\u00e4m\u00e4 ainoana syyn\u00e4 syntym\u00e4lleen lihassa: luonnon pelastus” jne.,<\/span><\/p>\n

h\u00e4nen teoksissaan on kuitenkin lukuisia kohtia, jotka puhuvat selv\u00e4sti Jumalan Sanan ehdottomasta ihmiseksi tulosta.<\/span><\/p>\n

Toisin sanoen pyh\u00e4 Maksimos sanoo, ett\u00e4 Jumalan Sanan lihaksi tuleminen ja ihmiseksi tulo muodostaa Jumalan alkukantaisen tahdon ihmist\u00e4 ja maailmaa kohtaan, ja ett\u00e4 Jumala oli suunnitellut ja p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt sen ennen kaikkea luomakuntaa koko luomakunnan lopulliseksi kohtaloksi ja p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4ksi (”loppu”).<\/span><\/p>\n

T\u00e4rkein n\u00e4ist\u00e4 pyh\u00e4n Maksimoksen kohdista l\u00f6ytyy h\u00e4nen teoksestaan \u200b\u200b”Vastauksia Thalassiokselle” (Responses to Thalassios). T\u00e4ss\u00e4 kohdassa pyh\u00e4 Maksimos samastaa periaatteessa ”Kristuksen mysteerin” itse ”Kristuksen” kanssa, joka on ”jumalallisuuden ja ihmisyyden sanomaton ja k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n hypostaattinen yhteys”. Tai kuten h\u00e4n sanoo hieman pidemm\u00e4lle, Kristus on ”molempien [luontojen] yhdistetty hypostaasi” (ilman kummankaan luonnon v\u00e4henemist\u00e4 tai muuttumista).<\/span><\/p>\n

Tekstin seuraavassa osassa pyh\u00e4 Maksimos sanoo \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen tiivistetyss\u00e4 otteessa, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 Kristuksen yhdistetyn hypostaasin mysteeri, toisin sanoen Kristuksen mysteeri Jumala-ihmisen\u00e4, muodostaa ”suuren ja salatun mysteerin, jonka Jumalan mahtava neuvo suunnitteli ja p\u00e4\u00e4tti ennen kaikkia aikoja”:<\/span><\/p>\n

\u00a0”T\u00e4m\u00e4 on se siunattu loppu, jota varten kaikki luotiin. T\u00e4m\u00e4 on olemassa olevien asioiden alkuper\u00e4n ennalta m\u00e4\u00e4r\u00e4tty jumalallinen tarkoitus, jota m\u00e4\u00e4ritelless\u00e4mme kutsumme sit\u00e4 ennalta m\u00e4\u00e4r\u00e4tyksi lopuksi, jonka vuoksi kaikki on olemassa, vaikka se itse ei ole olemassa mink\u00e4\u00e4n muun vuoksi. T\u00e4t\u00e4 loppua silm\u00e4ll\u00e4 pit\u00e4en Jumala loi olemassa olevien asioiden olemuksen; t\u00e4m\u00e4 on oikeastaan \u200b\u200bkaitselmuksen ja ennalta m\u00e4\u00e4r\u00e4tyn t\u00e4yttymys, jonka kautta Jumalan luomat asiat yhdistet\u00e4\u00e4n H\u00e4neen.”<\/span><\/p>\n

Pyh\u00e4 Maksimos sanoo edelleen, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 Jumalan iankaikkisen neuvon mysteeri on nyt paljastettu ”ihmiseksi tulleen” Jumalan Sanan kautta enkelin\u00e4, joka ilment\u00e4\u00e4 siten ”Is\u00e4n hyvyyden sisint\u00e4 syvyytt\u00e4” (toisin sanoen kaikkea, mit\u00e4 Is\u00e4 Jumala aikoi antaa ihmiselle) ja paljastaa<\/span><\/p>\n

\u00a0”itsess\u00e4\u00e4n sen lopun, jota varten luodut asiat selv\u00e4sti saivat olemassaolonsa alun. Sill\u00e4 Kristuksen tai Kristuksen mysteerin vuoksi kaikki ajat ja niiss\u00e4 olevat olennot saivat olemassaolonsa alun ja lopun Kristuksessa.”<\/span><\/p>\n

Kehitt\u00e4ess\u00e4\u00e4n ajatustaan \u200b\u200bKristuksen mysteerist\u00e4 pyh\u00e4 Maksimos toteaa:<\/span><\/p>\n

”Sill\u00e4 \u00e4\u00e4rellisyyden ja \u00e4\u00e4rett\u00f6myyden, mitallisuuden ja mittaamattomuuden, lopullisuuden ja loputtomuuden, Luojan ja luomakunnan, levon ja liikkeen yhdist\u00e4minen, joka on tapahtunut viimeisin\u00e4 aikoina ilmentyneess\u00e4 Kristuksessa, oli [Jumalan iankaikkisessa neuvossa] m\u00e4\u00e4r\u00e4tty ennen aikoja, itsess\u00e4\u00e4n t\u00e4ytt\u00e4en Jumalan ennalta tiet\u00e4myksen ja muodostaen Pyh\u00e4n Kolminaisuuden ihmiselle asettaman koko kaitselmuksen ja koko kohtalon hedelm\u00e4n, joka kohtalo koostuu yliluonnollisesta jumalallistumisesta.”<\/span><\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 johtuu juuri siit\u00e4, ett\u00e4 ihmisen ja luomakunnan jumalallistuminen, yhteyten\u00e4 Jumalaan, on koko Luomakunnan, kaitselmuksen ja Jumalan taloudenhoidon ensisijainen ja lopullinen tarkoitus ja p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 maailmaa kohtaan. N\u00e4in ollen pyhimys lis\u00e4\u00e4:<\/span><\/p>\n

”Sill\u00e4 oli todellakin v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4, ett\u00e4 H\u00e4n, joka on luonteeltaan olemassa olevien asioiden olemuksen Luoja, tulisi my\u00f6s armon kautta niiden jumalallistumisen aikaansaajaksi, jotka H\u00e4n oli luonut, jotta olemisen Antaja osoittautuisi my\u00f6s iankaikkisen hyvinvoinnin Lahjoittajaksi, ja ett\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 tavoin ”aikojen t\u00e4yttymys ja liikkuvien lepo” toteutuisi Jumalan Sanassa (joka kaiken luojana tyhj\u00e4st\u00e4 pani luodut liikkeelle).”<\/span><\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n kohdan alaviite on paikallaan ja t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4:<\/span><\/p>\n

”Luomakunta on olemattomuudesta olevaan tuotujen asioiden aktualisointia. N\u00e4iden hypostaattinen yhteys H\u00e4neen, josta ne saivat alkunsa, oli ennalta m\u00e4\u00e4r\u00e4tty H\u00e4nen kaitselmuksensa mukaisesti.”<\/span><\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4n kohdan lis\u00e4ksi pyh\u00e4ll\u00e4 Maksimoksella on my\u00f6s muita kohtia, jotka puhuvat yht\u00e4 lailla Jumalan Sanan ehdottomasta ihmiseksi tulosta. Yhdess\u00e4 n\u00e4ist\u00e4 (j\u00e4lleen ”Vastauksista Thalassiokselle”) pyh\u00e4 sanoo, ett\u00e4 Jumalalla oli luotuaan [tai tarkemmin sanottuna ”vahvistettuaan alun” \u2013 [k\u00e4\u00e4nt.] koko luomakunnan ennen kaikkia aikoja<\/span><\/p>\n

”sanomattoman ja \u00e4\u00e4rett\u00f6m\u00e4n hyv\u00e4n neuvo heit\u00e4 [joita H\u00e4n oli luonut] varten. T\u00e4m\u00e4 suunnitelma oli, ett\u00e4 H\u00e4n [Jumalan Sana] sekoittuisi ihmisluontoon ilman muutosta itsess\u00e4\u00e4n todellisen hypostaattisen yhteyden kautta yhdist\u00e4\u00e4kseen ihmisluonnon itseens\u00e4 pysyen muuttumattomana, jotta H\u00e4nest\u00e4 tulisi ihminen, kuten H\u00e4n itse tiet\u00e4\u00e4, ja tekisi ihmisest\u00e4 Jumalan yhdist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 h\u00e4net itseens\u00e4.”<\/span><\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n tekstin jatkossa pyh\u00e4 Maksimos lis\u00e4\u00e4, ett\u00e4<\/span><\/p>\n

”Herramme Jeesus Kristus on kaikkien menneiden, nykyisten ja tulevien aikojen alku, keskikohta ja loppu”,<\/span><\/p>\n

ja p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 kyseisen kohdan ihmisen jumalallistumisen opilla Kristuksessa.<\/span><\/p>\n

My\u00f6s t\u00e4ss\u00e4 seuraavat alaviitteet ovat eritt\u00e4in osuvia. Niiss\u00e4 todetaan, ett\u00e4 luovan jumalallisen neuvon ”sanomaton tarkoitus” oli ”Sanan hypostaattinen yhteys lihaan”, jotta lihasta (ihmisest\u00e4) tulisi ”hypostaattisesti jumalallinen”, mik\u00e4 on juuri jumalallistumisen lopullinen merkitys.<\/span><\/p>\n

T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 alaviitteess\u00e4 3 lis\u00e4t\u00e4\u00e4n, ett\u00e4<\/span><\/p>\n

”Jumalan ihmiseksi tulo on ihmisluonnolle varma tae sen toivomasta jumalallistumisesta, sill\u00e4 se tekee ihmisest\u00e4 Jumalan samassa m\u00e4\u00e4rin kuin H\u00e4nest\u00e4 tuli ihminen.”<\/span><\/p>\n

N\u00e4ihin alaviitteisiin meid\u00e4n tulisi lis\u00e4t\u00e4 my\u00f6s viidennenkymmenennennelj\u00e4nnen vastauksen Thalassiokselle alaviite 18, jossa sanotaan t\u00e4st\u00e4 aiheesta:<\/span><\/p>\n

”Jumalallisen ihmiseksi tulon oppi k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 sek\u00e4 aikojen ja asioiden alun miss\u00e4 tahansa tietyss\u00e4 ajassa ett\u00e4 olemassa olevien asioiden el\u00e4m\u00e4n laajentumisen \u00e4\u00e4rett\u00f6myyteen armon kautta aikojen ulkopuolella.”<\/span><\/p>\n

Edell\u00e4 mainittuihin kohtiin meid\u00e4n tulisi lis\u00e4t\u00e4 my\u00f6s joitakin muita, kuten pyh\u00e4n Maksimoksen kuuluisan tulkinnan teksti pyh\u00e4n Gregorios Teologin ”K\u00f6yhien rakastamisesta” -puheesta ja erityisesti seuraavasta lauseesta t\u00e4ss\u00e4 puheessa: ”Me olemme osa Jumalaa.”<\/span><\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 eritt\u00e4in teologisessa tulkinnassaan t\u00e4st\u00e4 kohdasta pyh\u00e4 Maksimos selitt\u00e4\u00e4 samoin ”Kristuksen mysteerin” ehdottomuutta, nimitt\u00e4in H\u00e4nen t\u00e4ydellist\u00e4 ihmiseksi tuloaan (”hypostaattista”) ja meid\u00e4n yhteen kokoamistamme H\u00e4neen ”H\u00e4nen Ruumiinsa j\u00e4senin\u00e4”, joka mysteeri on ”Is\u00e4 Jumalassa piilev\u00e4 iankaikkinen tarkoitus”. Ihmis- ja jumalallisen luonnon hypostaattisen yhteyden mysteeri Kristuksessa, pyh\u00e4 Maksimos jatkaa,<\/span><\/p>\n

”osoittaa, ett\u00e4 meid\u00e4t luotiin t\u00e4t\u00e4 [loppua] varten ja paljastaa Jumalan kaikkihyv\u00e4n tarkoituksen meit\u00e4 kohtaan ennen aikoja, joka ei sallinut mit\u00e4\u00e4n uudistusta omassa sis\u00e4isess\u00e4 periaatteessaan [\u03bb\u03cc\u03b3\u03bf\u03c2], vaan toteutui uuden, uudemman tavan [\u03c4\u03c1\u03cc\u03c0\u03bf\u03c2] k\u00e4ytt\u00f6\u00f6noton kautta.”<\/span><\/p>\n

Pyh\u00e4 is\u00e4 p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 t\u00e4h\u00e4n silmiinpist\u00e4v\u00e4\u00e4n lauseeseen:<\/span><\/p>\n

”On todellakin aivan ilmeist\u00e4 kaikille, ett\u00e4 Kristuksessa aikojen lopussa toteutettu mysteeri on ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 sen osoitus ja t\u00e4yttymys, mik\u00e4 esitettiin esi-is\u00e4ss\u00e4mme aikojen alussa.”<\/span><\/p>\n

Viel\u00e4 muita pyh\u00e4n Maksimoksen tekstej\u00e4 voitaisiin esitt\u00e4\u00e4 t\u00e4ss\u00e4, mutta t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 lainatut todistavat selv\u00e4sti Jumalan Sanan ehdottomasta ihmiseksi tulosta. T\u00e4t\u00e4 pyh\u00e4n Maksimoksen teologista ajatusta k\u00e4sitteli is\u00e4 Georges Florovsky, joka ilmaisee n\u00e4kemyksen edell\u00e4 mainituista kohdista, ett\u00e4 ”’Logos tuli lihaksi’ ei pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n lunastusta varten”, koska ihmiseksi tulon mysteeri on pyh\u00e4n Maksimoksen mukaan ”Jumala-ihmisen mysteeri, jumalallisen rakkauden mysteeri”, joka on ”laajempi ja syv\u00e4llisempi kuin lunastava armo”.<\/span><\/p>\n

Er\u00e4\u00e4ss\u00e4 artikkelissaan is\u00e4 Florovsky toistaa ja kehitt\u00e4\u00e4 mielipidett\u00e4\u00e4n kyseisest\u00e4 aiheesta:<\/span><\/p>\n

”[Pyh\u00e4 Maksimos] totesi selv\u00e4sti, ett\u00e4 ihmiseksi tuloa tulisi pit\u00e4\u00e4 Jumalan absoluuttisena ja ensisijaisena tarkoituksena luomisessa. Ihmiseksi tulon luonne, t\u00e4m\u00e4n jumalallisen majesteetin ja inhimillisen heikkouden liiton luonne, on todellakin k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n mysteeri, mutta voimme ainakin ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4n korkeimman mysteerin syyn ja tarkoituksen, sen logoksen ja skoposin. Ja t\u00e4m\u00e4 alkuper\u00e4inen syy tai lopullinen tarkoitus oli pyh\u00e4n Maksimoksen mielest\u00e4 juuri itse ihmiseksi tulo ja sitten meid\u00e4n liitt\u00e4minen ihmiseksi tulleen Ruumiiseen. Pyh\u00e4n Maksimoksen sanamuodot ovat suoria ja selkeit\u00e4.”<\/span><\/p>\n

Saman tulkinnan esitti paljon aikaisemmin kuin is\u00e4 Florovsky S.L. Epifanovich, merkitt\u00e4v\u00e4 pyh\u00e4n Maksimoksen tutkija.<\/span><\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 kysymys ei ole saanut osakseen erityist\u00e4 huomiota tai tarkastelua muiden, uudempien pyh\u00e4n Maksimoksen teologian tutkijoiden taholta. Yksi n\u00e4ist\u00e4 tutkijoista, Hans Urs von Balthasar, kannattaa n\u00e4kemyst\u00e4, ett\u00e4 pyhimys kannatti Jumalan ehdotonta ihmiseksi tuloa. H\u00e4n sanoo, ett\u00e4 keskustelussa skolasttien kanssa t\u00e4st\u00e4 aiheesta Maksimos olisi asettunut Duns Scotuksen puolelle, mutta ei olisi hyv\u00e4ksynyt skolasttien hypoteettisen teologian l\u00e4ht\u00f6kohtia. Muiden tutkijoiden, Polycarp Sherwoodin ja Iren\u00e9e-Henri Dalmais’n, joukossa, vaikka he k\u00e4sittelev\u00e4tkin edell\u00e4 mainittua asiaa vain ohimennen, esitt\u00e4v\u00e4t saman n\u00e4kemyksen. On huomionarvoista, ett\u00e4 my\u00f6s Nikos Nissiotes, vaikka h\u00e4n ei olekaan erityisesti tekemisiss\u00e4 pyh\u00e4n Maksimoksen (tai nykyisen aiheen) kanssa, hyv\u00e4ksyy ”ett\u00e4 luomisen lopullinen tarkoitus on rakkauden yhteys, lihassa, ihmisen ja Jumalan v\u00e4lill\u00e4”, toisin sanoen Jumalan ehdoton ihmiseksi tulo.<\/span><\/p>\n

On kuitenkin olemassa pyh\u00e4n Maksimoksen teologian tutkijoita, jotka ovat p\u00e4invastaista mielt\u00e4. N\u00e4in ollen esimerkiksi Vladimir Lossky, puhuessaan ”Jumalan Sanan iankaikkisesta neuvosta”, sanoo, ett\u00e4 se ”ei ole ennalta m\u00e4\u00e4r\u00e4tty suunnitelma, joka rajoittaisi jumalallista vapautta”, vaan ”jumalallinen salaisuus”, joka ”paljastuu v\u00e4hitellen luomisessa ja ihmiseksi tulossa”. H\u00e4nen mukaansa Jumalan ihmiseksi tulo oli ”vastaus ihmisen lankeemukseen”, ja siksi se oli ”vapaa teko jumalallisesta rakkaudesta”.<\/span><\/p>\n

Samoin Lars Thunberg v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 pyh\u00e4n Maksimoksen mukaan Jumalan ihmiseksi tulo oli ”vastaus ihmisen lankeemukseen”, ja ett\u00e4 se oli ”vapaa teko jumalallisesta rakkaudesta”. H\u00e4n perustelee n\u00e4kemyst\u00e4\u00e4n sill\u00e4, ett\u00e4 pyh\u00e4 Maksimos opetti, ett\u00e4 Jumala loi ihmisen ”kuvaksi” ja ”kaltaisuudeksi”, ja ett\u00e4 ihmisen lankeemus oli ”luopumista” t\u00e4st\u00e4 jumalallisesta kaltaisuudesta. Jumalan ihmiseksi tulo oli siis ”palauttaminen” t\u00e4h\u00e4n alkuper\u00e4iseen jumalalliseen kaltaisuuteen.<\/span><\/p>\n

N\u00e4iden kahden vastakkaisen n\u00e4kemyksen v\u00e4lill\u00e4 on kuitenkin mahdollista l\u00f6yt\u00e4\u00e4 tietty yksimielisyys. Sek\u00e4 ne, jotka kannattavat Jumalan ehdotonta ihmiseksi tuloa, ett\u00e4 ne, jotka kannattavat ehdotonta ihmiseksi tuloa, ovat yht\u00e4 mielt\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 Jumalan ihmiseksi tulo oli ihmiskunnan pelastuksen kannalta v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n. He ovat my\u00f6s yht\u00e4 mielt\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 Jumalan ihmiseksi tulo oli rakkauden teko. Erimielisyys koskee pikemminkin sit\u00e4, oliko Jumalan ihmiseksi tulo osa H\u00e4nen iankaikkista suunnitelmaansa vai oliko se pikemminkin vastaus ihmisen lankeemukseen.<\/span><\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n kysymyksen ratkaiseminen ei ole helppoa, eik\u00e4 se ole t\u00e4m\u00e4n artikkelin tarkoitus. On kuitenkin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 huomata, ett\u00e4 pyh\u00e4n Maksimoksen teologiassa Jumalan ihmiseksi tulo ja ihmisen jumalallistuminen ovat erottamattomasti yhteydess\u00e4 toisiinsa. Jumala tuli ihmiseksi, jotta ihminen voisi tulla jumalaksi. T\u00e4m\u00e4 on kristinuskon keskeinen sanoma, ja se on my\u00f6s pyh\u00e4n Maksimoksen teologian ydin.<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

L\u00e4hdeteos<\/strong><\/span><\/p>\n

* Radosavljevi\u0107, Artemije. ”Deification as the End and Fulfillment of Salvation According to St. Maximos the Confessor.” *The Patristic Lectionary* 15, no. 1 (2004): 1-12.<\/span><\/p>\n

Kirjallisuus<\/strong><\/span><\/p>\n

* Epifanovich, S.L. ”The Doctrine of Theosis in St. Maximus the Confessor.” *St. Vladimir’s Seminary Quarterly* 2 (1958): 27-38.<\/span><\/p>\n

* Florovsky, Georges. ”The Predicament of Creation in Christian Thought.” In *Creation and Redemption*, edited by John Meyendorff, 81-104. Crestwood, NY: St. Vladimir’s Seminary Press, 1997.<\/span><\/p>\n

* Lossky, Vladimir. *The Mystical Theology of the Eastern Church*. Translated by members of the Fellowship of St. Alban and St. Sergius. London: James Clarke & Co., 1957.<\/span><\/p>\n

* Nissiotes, Nikos A. ”The Mystery of the Incarnation in the Theology of St. Maximus the Confessor.” *Greek Orthodox Theological Review* 30 (1985): 315-329.<\/span><\/p>\n

* Sherwood, Polycarp. ”St. Maximus the Confessor: The Man and His Times.” *Studia Anselmiana* 59 (1974): 25-48.<\/span><\/p>\n

* Thunberg, Lars. *Man and the Cosmos: The Vision of St. Maximus the Confessor*. Translated by Eric J. Sharpe. Crestwood, NY: St. Vladimir’s Seminary Press, 1985.<\/span><\/p>\n

* von Balthasar, Hans Urs. *The Glory of the Lord: A Theological Aesthetics*. Volume 1: *Seeing the Form*. Translated by Erasmo Leiva-Merikakis. Edinburgh: T&T Clark, 1982.<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Sana ”jumalallistuminen” (\u03b8\u03ad\u03c9\u03c3\u03b9\u03c2) ilmaisee sanan ”pelastus” syv\u00e4llisimm\u00e4n merkityksen. Se on syv\u00e4llisin, koska sana ”pelastus” merkitsee tietyss\u00e4 mieless\u00e4 ihmisen koko nousua<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"colormag_page_container_layout":"default_layout","colormag_page_sidebar_layout":"default_layout","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-2551","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-artikkeleja"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2551","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2551"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2551\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2552,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2551\/revisions\/2552"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2551"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2551"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2551"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}