{"id":2545,"date":"2024-12-04T07:07:48","date_gmt":"2024-12-04T05:07:48","guid":{"rendered":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/?p=2545"},"modified":"2024-12-04T07:07:48","modified_gmt":"2024-12-04T05:07:48","slug":"valon-tie-pelastukseen-katsaus-christos-yannaraksen-teokseen-elements-of-faith","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/2024\/12\/04\/valon-tie-pelastukseen-katsaus-christos-yannaraksen-teokseen-elements-of-faith\/","title":{"rendered":"Valon tie pelastukseen  Katsaus Christos Yannaraksen teokseen &#8221;Elements of Faith&#8221;"},"content":{"rendered":"<p><span style=\"font-family: 'book antiqua', palatino, serif; font-size: 14pt;\">Kreikkalaisen teologin Christos Yannaraksen teos &#8221;Elements of Faith: An Introduction to Orthodox Theology&#8221; (1999) tarjoaa tiivistetyn, mutta samalla syv\u00e4llisen katsauksen ortodoksisen uskon keskeisiin oppeihin. T\u00e4ss\u00e4 esityksess\u00e4 tarkastellaan kirjan valossa ortodoksista pelastusajattelua, joka korostaa ihmisen jumalallistumista Kristuksen kautta.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-family: 'book antiqua', palatino, serif; font-size: 14pt;\">Yannaras aloittaa teoksensa kuvaamalla ortodoksisen teologian luonnetta kokemuksellisena ja mystisen\u00e4 tietona Jumalasta. H\u00e4n korostaa, ett\u00e4 todellinen tieto Jumalasta ei ole pelkk\u00e4\u00e4 \u00e4lyllist\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4mist\u00e4, vaan ennemminkin henkil\u00f6kohtaista yhteytt\u00e4 Jumalaan. T\u00e4m\u00e4n yhteyden mahdollistaa Pyh\u00e4 Henki, joka kirkastaa ihmisen mielen ja syd\u00e4men.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-family: 'book antiqua', palatino, serif; font-size: 14pt;\">Pelastus ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n ortodoksisessa teologiassa prosessina, jossa ihminen palaa takaisin Jumalan yhteyteen. Yannaras kuvaa t\u00e4t\u00e4 paluuta &#8221;jumalallistumisena&#8221; (theosis), joka on ihmisen lopullinen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4. Jumalallistuminen ei tarkoita ihmisen muuttumista Jumalaksi, vaan pikemminkin Jumalan kaltaiseksi tulemista siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin kuin se on luodulle olennolle mahdollista.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-family: 'book antiqua', palatino, serif; font-size: 14pt;\">Kristus on keskeisess\u00e4 roolissa t\u00e4ss\u00e4 jumalallistumisprosessissa. Yannaras kirjoittaa: &#8221;Kristuksessa Jumala ei ainoastaan tullut ihmiseksi, vaan my\u00f6s teki ihmisest\u00e4 jumalallisen&#8221; (Yannaras 1999, 105). Kristuksen kuolema ja yl\u00f6snousemus avasivat ihmiskunnalle tien takaisin Jumalan luo.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-family: 'book antiqua', palatino, serif; font-size: 14pt;\">Ortodoksinen pelastusajattelu korostaa my\u00f6s kirkon merkityst\u00e4. Kirkko on Kristuksen ruumis maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4, ja se jatkaa Kristuksen pelastusty\u00f6t\u00e4 maailmassa. Kirkko tarjoaa sakramenttien kautta uskoville mahdollisuuden osallistua Kristuksen jumalalliseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Esimerkiksi ehtoollisessa uskova ottaa vastaan Kristuksen ruumiin ja veren ja yhdistyy n\u00e4in H\u00e4neen.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-family: 'book antiqua', palatino, serif; font-size: 14pt;\">Yannaras k\u00e4sittelee my\u00f6s ihmisen vapautta ja vastuuta pelastuksessa. Jumala ei pakota ket\u00e4\u00e4n pelastukseen, vaan tarjoaa sen lahjana. Ihmisell\u00e4 on kuitenkin vapaus ottaa t\u00e4m\u00e4 lahja vastaan tai hyl\u00e4t\u00e4 se. Yannaras kirjoittaa: &#8221;Pelastus on yhteisty\u00f6t\u00e4 Jumalan ja ihmisen v\u00e4lill\u00e4&#8221; (Yannaras 1999, 123).<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-family: 'book antiqua', palatino, serif; font-size: 14pt;\">Yhteenvetona voidaan todeta, ett\u00e4 Yannaraksen teos &#8221;Elements of Faith&#8221; tarjoaa selke\u00e4n ja syv\u00e4llisen johdatuksen ortodoksiseen pelastusajatteluun. Teos korostaa ihmisen jumalallistumista Kristuksen kautta, kirkon merkityst\u00e4 pelastuksessa sek\u00e4 ihmisen vapautta ja vastuuta. Yannaraksen teos on erinomainen johdatus ortodoksiseen uskoon ja ajatteluun.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-family: 'book antiqua', palatino, serif; font-size: 14pt;\"><strong>Yannaraksen n\u00e4kemys pelastuksesta <\/strong><\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-family: 'book antiqua', palatino, serif; font-size: 14pt;\">Edell\u00e4 hahmoteltiin Yannaraksen pelastusn\u00e4kemyksen keskeisi\u00e4 elementtej\u00e4, mutta syvempi tarkastelu paljastaa lis\u00e4\u00e4 vivahteita. Yannaras korostaa, ett\u00e4 pelastus ei ole staattinen tila, johon ihminen yht\u00e4kki\u00e4 astuu, vaan dynaaminen ja jatkuva prosessi, &#8221;liike kohti Jumalaa&#8221; (Yannaras 1999, 137). T\u00e4m\u00e4 liike alkaa k\u00e4\u00e4ntymyksest\u00e4, joka on tietoinen p\u00e4\u00e4t\u00f6s k\u00e4\u00e4nty\u00e4 pois synnist\u00e4 ja kohti Jumalaa. K\u00e4\u00e4ntymys ei kuitenkaan ole vain kertaluontoinen tapahtuma, vaan jatkuva asenne, joka vaatii ponnistelua ja Jumalan armon yhteisty\u00f6t\u00e4.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-family: 'book antiqua', palatino, serif; font-size: 14pt;\">Yannaras korostaa my\u00f6s rakkauden keskeist\u00e4 roolia pelastuksessa. Jumalan rakkaus ihmist\u00e4 kohtaan on ehdotonta ja kaikkialle ulottuvaa. Ihmisen vastaus t\u00e4h\u00e4n rakkauteen on rakastaa Jumalaa ja l\u00e4himm\u00e4ist\u00e4. Yannaras kirjoittaa: &#8221;Rakkaus ei ole pelkk\u00e4 tunne, vaan tahdon teko, joka pyrkii toisen ihmisen hyv\u00e4\u00e4n&#8221; (Yannaras 1999, 152). Rakkaus on siis avain jumalallistumiseen, sill\u00e4 se yhdist\u00e4\u00e4 meid\u00e4t Jumalaan ja toisiimme.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-family: 'book antiqua', palatino, serif; font-size: 14pt;\">Yannaraksen n\u00e4kemyksess\u00e4 pelastus ei rajoitu yksil\u00f6\u00f6n, vaan se on yhteis\u00f6llinen tapahtuma. Kirkko, joka on Kristuksen ruumis, on yhteis\u00f6, jossa ihmiset voivat yhdess\u00e4 pyrki\u00e4 kohti jumalallistumista. Sakramenttien kautta, erityisesti ehtoollisen, uskovat saavat osallisuuden Kristuksen ruumiiseen ja vereen ja tulevat yhdeksi H\u00e4nen kanssaan ja toistensa kanssa.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-family: 'book antiqua', palatino, serif; font-size: 14pt;\">Yannaraksen pelastusn\u00e4kemys on optimistinen ja samalla realistinen. H\u00e4n uskoo, ett\u00e4 kaikki ihmiset on kutsuttu jumalallistumiseen, mutta h\u00e4n tunnustaa my\u00f6s, ett\u00e4 se on vaikea ja vaativa tie. Pelastus vaatii jatkuvaa ponnistelua, k\u00e4\u00e4ntymyst\u00e4 ja Jumalan armon yhteisty\u00f6t\u00e4. Yannaras kuitenkin korostaa, ett\u00e4 Jumalan rakkaus on aina l\u00e4sn\u00e4 ja valmis auttamaan meit\u00e4 matkallamme kohti H\u00e4nt\u00e4.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-family: 'book antiqua', palatino, serif; font-size: 14pt;\">Yannaraksen n\u00e4kemys pelastuksesta on syv\u00e4llinen ja moniulotteinen. Se korostaa pelastuksen dynaamista luonnetta, rakkauden keskeist\u00e4 roolia, yhteis\u00f6llisyyden merkityst\u00e4 ja Jumalan armon v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4. Yannaras tarjoaa haastavan, mutta samalla toiveikkaan n\u00e4kemyksen ihmisen lopullisesta p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4: jumalallistumisesta Kristuksessa.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-family: 'book antiqua', palatino, serif; font-size: 14pt;\"><strong>Kristuksen valo ihmisess\u00e4: H\u00e4nen roolinsa jumalallistumisessa<\/strong><\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-family: 'book antiqua', palatino, serif; font-size: 14pt;\">Yannaraksen korostaa Kristuksen keskeist\u00e4 roolia ihmisen jumalallistumisprosessissa. Kristus ei ole pelkk\u00e4 esikuva tai opettaja, vaan itse jumalallistumisen tie, totuus ja el\u00e4m\u00e4 (Joh.14:6). H\u00e4nen kauttaan Jumalan armo ja rakkaus virtaavat ihmiseen ja tekev\u00e4t jumalallistumisen mahdolliseksi.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-family: 'book antiqua', palatino, serif; font-size: 14pt;\">Yannaras painottaa, ett\u00e4 Kristuksen inkarnaatiossa, eli lihaksi tulemisessa, Jumala otti ihmisyyden kokonaan omakseen. Kristus ei ollut puolijumala tai pelkk\u00e4 ihmisen hahmoon pukeutunut Jumala, vaan t\u00e4ydellinen Jumala ja t\u00e4ydellinen ihminen yhdess\u00e4 persoonassa. T\u00e4m\u00e4n &#8221;jumalaisen ja inhimillisen luonnon yhdist\u00e4misen&#8221; (Yannaras 1999, 107) kautta Kristus avasi ihmiskunnalle tien takaisin Jumalan luo.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-family: 'book antiqua', palatino, serif; font-size: 14pt;\">Kristuksen kuolema ristill\u00e4 oli Yannaraksen mukaan rakkauden \u00e4\u00e4rimm\u00e4inen teko. Ristill\u00e4 Kristus otti kantaakseen koko ihmiskunnan synnin ja kuoleman ja voitti ne yl\u00f6snousemuksessaan. T\u00e4m\u00e4n voiton kautta Kristus avasi ihmiskunnalle tien kuolemattomuuteen ja jumalalliseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-family: 'book antiqua', palatino, serif; font-size: 14pt;\">Yl\u00f6snousemuksessaan Kristus ei palannut takaisin samaan tilaan, jossa h\u00e4n oli ennen inkarnaatiota. Sen sijaan h\u00e4n nousi kuolleista kirkastetussa ruumiissa, joka on sek\u00e4 hengellinen ett\u00e4 aineellinen. T\u00e4m\u00e4 kirkastettu ruumis on esimakua siit\u00e4, millaiseksi ihmisen ruumis tulee muuttumaan jumalallistumisprosessissa.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-family: 'book antiqua', palatino, serif; font-size: 14pt;\">Yannaras korostaa, ett\u00e4 jumalallistuminen ei ole pelkk\u00e4 tulevaisuuden tapahtuma, vaan se alkaa jo t\u00e4ss\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Kristuksen kautta meill\u00e4 on jo nyt osallisuus Jumalan luontoon (2. Piet. 1:4). T\u00e4m\u00e4 osallisuus toteutuu erityisesti sakramenttien kautta, joissa me saamme n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti osallisuuden Kristuksen ruumiiseen ja vereen.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-family: 'book antiqua', palatino, serif; font-size: 14pt;\">Kristuksen rooli jumalallistumisessa on siis moninainen ja korvaamaton. H\u00e4n on tie, totuus ja el\u00e4m\u00e4, joka johtaa meid\u00e4t takaisin Jumalan yhteyteen. H\u00e4n on avain jumalalliseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n, joka alkaa jo t\u00e4ss\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ja t\u00e4ydentyy tulevassa iankaikkisuudessa.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-family: 'book antiqua', palatino, serif; font-size: 14pt;\">Kristus on jumalallistumisen keskipiste. H\u00e4nen inkarnaationsa, kuolemansa ja yl\u00f6snousemuksensa ovat avaimia, jotka avaavat ihmiskunnalle tien takaisin Jumalan luo. Kristuksen kautta meill\u00e4 on jo nyt osallisuus Jumalan luontoon, ja sakramenttien kautta t\u00e4m\u00e4 osallisuus syvenee ja vahvistuu.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-family: 'book antiqua', palatino, serif; font-size: 14pt;\"><strong>Jumalan salaisuus syd\u00e4miss\u00e4: Kokemus ja mysteeri Yannaraksen teologiassa<\/strong><\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-family: 'book antiqua', palatino, serif; font-size: 14pt;\">Yannaraksen teologiassa korostuu ortodoksisen uskon luonne kokemuksellisena ja mystisen\u00e4 tietona Jumalasta. H\u00e4n kritisoi l\u00e4nsimaisen teologian taipumusta \u00e4lylliseen spekulointiin ja korostaa sen sijaan henkil\u00f6kohtaisen kokemuksen ja hengellisen el\u00e4m\u00e4n keskeist\u00e4 roolia uskon ymm\u00e4rt\u00e4misess\u00e4.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-family: 'book antiqua', palatino, serif; font-size: 14pt;\">Yannarasille Jumala ei ole pelkk\u00e4 abstrakti k\u00e4site tai filosofinen konstruktio, vaan el\u00e4v\u00e4 persoona, johon voi olla todellinen yhteys. T\u00e4m\u00e4 yhteys ei kuitenkaan synny pelk\u00e4ll\u00e4 j\u00e4rjen avulla, vaan se vaatii syd\u00e4men avautumista Jumalan l\u00e4sn\u00e4ololle. &#8221;Uskon silm\u00e4t&#8221; (Yannaras 1999, 25) avautuvat rukouksen, sakramenttien ja askeettisen el\u00e4m\u00e4n kautta, jolloin ihminen voi kokea Jumalan rakkauden, armon ja pyhyyden omakohtaisesti.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-family: 'book antiqua', palatino, serif; font-size: 14pt;\">Yannarasille ortodoksinen teologia onkin ennen kaikkea &#8221;tiet\u00e4misen teologiaa&#8221; (Yannaras 1999, 27). Tieto Jumalasta ei ole pelkk\u00e4\u00e4 teoreettista tietoa, vaan se on olemukseltaan eksistentiaalista ja transformatiivista. Se muuttaa ihmist\u00e4 syv\u00e4lt\u00e4 ja johdattaa h\u00e4net kohti jumalallistumista.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-family: 'book antiqua', palatino, serif; font-size: 14pt;\">My\u00f6s mysteerill\u00e4 on keskeinen rooli Yannaraksen teologiassa. H\u00e4n korostaa, ett\u00e4 Jumala on lopulta ihmisj\u00e4rjelle k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n mysteeri. Ortodoksinen teologia ei pyrik\u00e4\u00e4n selitt\u00e4m\u00e4\u00e4n Jumalaa tyhjent\u00e4v\u00e4sti, vaan pikemminkin avaamaan tilaa mysteerin kokemiselle. Yannaras kirjoittaa: &#8221;Uskon mysteeri ei ole ratkaistava ongelma, vaan el\u00e4v\u00e4 todellisuus, johon meid\u00e4t on kutsuttu astumaan&#8221; (Yannaras 1999, 32).<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-family: 'book antiqua', palatino, serif; font-size: 14pt;\">T\u00e4m\u00e4n mysteerin kohtaaminen vaatii n\u00f6yryytt\u00e4 ja avoimuutta. Meid\u00e4n on oltava valmiita luopumaan omista ennakkok\u00e4sityksist\u00e4mme ja antauduttava Jumalan johdatukseen. Vasta silloin voimme todella kohdata Jumalan sellaisena kuin H\u00e4n on: \u00e4\u00e4rett\u00f6m\u00e4n\u00e4 rakkauden ja armon l\u00e4hteen\u00e4.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-family: 'book antiqua', palatino, serif; font-size: 14pt;\">Yannaraksen teologiassa siis korostuu ortodoksisen uskon kokemuksellinen ja mystinen luonne. Jumala ei ole pelkk\u00e4 \u00e4lyllinen k\u00e4site, vaan el\u00e4v\u00e4 persoona, johon voi olla todellinen yhteys. T\u00e4m\u00e4 yhteys syntyy rukouksen, sakramenttien ja askeettisen el\u00e4m\u00e4n kautta, jotka avaavat syd\u00e4men Jumalan l\u00e4sn\u00e4ololle. Ortodoksinen teologia ei pyri selitt\u00e4m\u00e4\u00e4n Jumalaa tyhjent\u00e4v\u00e4sti, vaan avaamaan tilaa mysteerin kokemiselle.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-family: 'book antiqua', palatino, serif; font-size: 14pt;\"><strong>Kirkko \u2013 pelastuksen kehto ja satama<\/strong><\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-family: 'book antiqua', palatino, serif; font-size: 14pt;\">Kirkko ei ole mik\u00e4\u00e4n toissijainen instituutio tai pelkk\u00e4 uskovien kokoontumispaikka. Se on pikemminkin v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n osa pelastusprosessia, &#8221;pelastuksen sakramentti&#8221; (Yannaras 1999, 173). Kirkko on Kristuksen ruumis maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4, el\u00e4v\u00e4 yhteis\u00f6, jossa Jumalan armo ja rakkaus ovat l\u00e4sn\u00e4 ja toimivat.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-family: 'book antiqua', palatino, serif; font-size: 14pt;\">Pelastus ei ole yksil\u00f6llinen saavutus, vaan yhteis\u00f6llinen tapahtuma. Meid\u00e4t pelastetaan Kristuksessa ja Kristuksen kautta, ja t\u00e4m\u00e4 pelastus toteutuu kirkon yhteydess\u00e4. Kirkko on &#8221;armon tila&#8221; (Yannaras 1999, 175), jossa ihmiset voivat yhdess\u00e4 pyrki\u00e4 kohti jumalallistumista.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-family: 'book antiqua', palatino, serif; font-size: 14pt;\">T\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 roolissa ovat sakramentit, erityisesti ehtoollinen, jossa uskovat saavat osallisuuden Kristuksen ruumiiseen ja vereen. Ehtoollisen kautta Kristuksen uhri tulee l\u00e4sn\u00e4 olevaksi ja uskovat yhdistyv\u00e4t Kristukseen ja toisiinsa. Yannarasille ehtoollinen ei ole pelkk\u00e4 muistaminen tai symbolinen teko, vaan todellinen osallistuminen Kristuksen l\u00e4sn\u00e4oloon.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-family: 'book antiqua', palatino, serif; font-size: 14pt;\">Kirkko on my\u00f6s paikka, jossa usko v\u00e4littyy sukupolvelta toiselle. Se on el\u00e4v\u00e4 traditio, joka on s\u00e4ilytt\u00e4nyt ja v\u00e4litt\u00e4nyt uskon aarteita jo kahden vuosituhannen ajan. Yannaras korostaa, ett\u00e4 ortodoksinen usko ei perustu pelkk\u00e4\u00e4n Raamattuun, vaan my\u00f6s kirkon isien opetuksiin ja liturgiseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-family: 'book antiqua', palatino, serif; font-size: 14pt;\">Yannarasille kirkko ei ole mik\u00e4\u00e4n t\u00e4ydellinen instituutio, vaan se koostuu syntisist\u00e4 ihmisist\u00e4. Silti se on pyh\u00e4, koska se on Kristuksen perustama ja Pyh\u00e4n Hengen johdattama. Kirkon teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on todistaa Kristuksesta maailmalle ja kutsua kaikkia ihmisi\u00e4 pelastukseen.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-family: 'book antiqua', palatino, serif; font-size: 14pt;\">Kirkolla on keskeinen rooli pelastuksessa. Se on Kristuksen ruumis maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4, armon tila, jossa ihmiset voivat yhdess\u00e4 pyrki\u00e4 kohti jumalallistumista. Sakramenttien, erityisesti ehtoollisen, kautta uskovat saavat osallisuuden Kristuksen l\u00e4sn\u00e4oloon. Kirkko on my\u00f6s el\u00e4v\u00e4 traditio, joka v\u00e4litt\u00e4\u00e4 uskon aarteita sukupolvelta toiselle.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-family: 'book antiqua', palatino, serif; font-size: 14pt;\"><strong>Vapauden tanssi Jumalan armon aalloilla: Ihmisen vastuu pelastuksessa <\/strong><\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-family: 'book antiqua', palatino, serif; font-size: 14pt;\">Yannaraksen teologiassa ihmisen vapaus ja vastuu kietoutuvat saumattomasti yhteen Jumalan armon kanssa pelastuksen prosessissa. H\u00e4n torjuu sek\u00e4 fatalistisen determinismin ett\u00e4 pelastuksen ansaitsemisen ihmisen omilla teoilla. Sen sijaan Yannaras maalaa kuvan dynaamisesta yhteisty\u00f6st\u00e4, jossa Jumalan rakkaus kutsuu ja ihminen vastaa rakkauteen omalla vapaalla tahdollaan.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-family: 'book antiqua', palatino, serif; font-size: 14pt;\">Yannaras korostaa, ett\u00e4 Jumala on luonut ihmisen vapaaksi olennoksi, jolla on kyky valita sek\u00e4 hyv\u00e4 ett\u00e4 paha. T\u00e4m\u00e4 vapaus ei ole pelkk\u00e4 illuusio, vaan todellinen mahdollisuus, joka tekee rakkaudesta ja yhteydest\u00e4 Jumalaan aidosti merkityksellist\u00e4. Ilman vapautta emme voisi puhua aidosta suhteesta Jumalaan, vaan olisimme pelkki\u00e4 marionetteja h\u00e4nen k\u00e4siss\u00e4\u00e4n.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-family: 'book antiqua', palatino, serif; font-size: 14pt;\">Kuitenkin ihmisen vapaus on haavoittuvainen ja taipuvainen syntiin. Syntiinlankeemus ei Yannaraksen mukaan tarkoita pelkk\u00e4\u00e4 yksitt\u00e4ist\u00e4 tapahtumaa menneisyydess\u00e4, vaan se on jatkuva todellisuus ihmisen el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Synti erottaa meid\u00e4t Jumalasta ja toisistamme, ja se johtaa kuolemaan.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-family: 'book antiqua', palatino, serif; font-size: 14pt;\">T\u00e4ss\u00e4 kohtaa astuu kuvaan Jumalan armo. Jumala ei ole hyl\u00e4nnyt langennutta luomakuntaansa, vaan l\u00e4hestyy ihmist\u00e4 jatkuvasti rakkaudessaan. Kristuksessa Jumala tarjoaa ihmiskunnalle pelastuksen lahjan, mahdollisuuden palata takaisin yhteyteen h\u00e4nen kanssaan.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-family: 'book antiqua', palatino, serif; font-size: 14pt;\">Mutta pelastus ei ole automaattinen prosessi. Vaikka Jumala tarjoaa armonsa lahjaksi, ihmisen on otettava se vastaan omalla vapaalla tahdollaan. T\u00e4m\u00e4 tapahtuu uskon ja k\u00e4\u00e4ntymyksen kautta. Usko ei Yannarakselle ole pelkk\u00e4 \u00e4lyllinen my\u00f6ntymys tiettyihin dogmeihin, vaan se on olemukseltaan eksistentiaalista luottamusta Jumalaan ja antautumista h\u00e4nen tahtoonsa.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-family: 'book antiqua', palatino, serif; font-size: 14pt;\">T\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 roolissa on my\u00f6s ihmisen oma vastuu. Pelastus ei ole passiivinen tila, johon meid\u00e4t yksinkertaisesti siirret\u00e4\u00e4n. Se on pikemminkin jatkuva prosessi, jossa meid\u00e4n on pyritt\u00e4v\u00e4 kohti Jumalaa ja kasvamaan rakkaudessa ja pyhyydess\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 prosessissa kirkon sakramentit, rukous ja askeettinen el\u00e4m\u00e4 ovat korvaamattomia apuv\u00e4lineit\u00e4.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-family: 'book antiqua', palatino, serif; font-size: 14pt;\">Ihmisen vapaus ja vastuu ovat keskeisi\u00e4 elementtej\u00e4 pelastuksessa. Jumala tarjoaa armonsa lahjaksi, mutta ihmisen on otettava se vastaan uskon ja k\u00e4\u00e4ntymyksen kautta. Pelastus on jatkuva prosessi, jossa meid\u00e4n on pyritt\u00e4v\u00e4 kohti Jumalaa ja kasvamaan rakkaudessa ja pyhyydess\u00e4.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-family: 'book antiqua', palatino, serif; font-size: 14pt;\"><strong>\u00a0<\/strong><\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-family: 'book antiqua', palatino, serif; font-size: 14pt;\"><strong>L\u00e4hde<\/strong><\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-family: 'book antiqua', palatino, serif; font-size: 14pt;\">* Yannaras, Christos. 1999. *Elements of Faith: An Introduction to Orthodox Theology*. Edinburgh: T&amp;T Clark.<\/span><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kreikkalaisen teologin Christos Yannaraksen teos &#8221;Elements of Faith: An Introduction to Orthodox Theology&#8221; (1999) tarjoaa tiivistetyn, mutta samalla syv\u00e4llisen katsauksen<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"colormag_page_container_layout":"default_layout","colormag_page_sidebar_layout":"default_layout","footnotes":""},"categories":[5],"tags":[],"class_list":["post-2545","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-ortodoksinen-usko"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2545","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2545"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2545\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2546,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2545\/revisions\/2546"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2545"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2545"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2545"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}