{"id":2543,"date":"2024-12-04T05:56:19","date_gmt":"2024-12-04T03:56:19","guid":{"rendered":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/?p=2543"},"modified":"2024-12-04T05:56:19","modified_gmt":"2024-12-04T03:56:19","slug":"uusi-elama-kristuksessakasteen-ja-mirhanvoitelun-mysteeri","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/2024\/12\/04\/uusi-elama-kristuksessakasteen-ja-mirhanvoitelun-mysteeri\/","title":{"rendered":"Uusi el\u00e4m\u00e4 Kristuksessa:Kasteen ja mirhanvoitelun mysteeri"},"content":{"rendered":"

T\u00e4m\u00e4 kirjoitus tarkastelee kasteen ja mirhanvoitelun mysteeri\u00e4 ortodoksisen kirkon n\u00e4k\u00f6kulmasta piispa Aleksanteri (Mileantin) esseen pohjalta, joka syventyy n\u00e4iden sakramenttien merkitykseen hengellisen\u00e4 uudestisyntymisen\u00e4 ja niiden rooliin kristityn el\u00e4m\u00e4n alkutaipaleella.<\/span><\/p>\n

Syntisyyden kahleet ja hengellinen uudestisyntyminen<\/strong><\/span><\/p>\n

Piispa Aleksanteri aloittaa toteamalla, ett\u00e4 ihminen syntyy maailmaan synnin turmelemana. Ajan my\u00f6t\u00e4 synti kasvaa ja vahvistuu, orjuuttaen hitaasti sielua. T\u00e4st\u00e4 johtuen sek\u00e4 yksil\u00f6 ett\u00e4 koko yhteiskunta on myrkytetty synnill\u00e4, mik\u00e4 johtaa lukuisiin k\u00e4rsimyksiin, kuten rikoksiin, sairauksiin ja lopulta hengellisten kuolemaan. (Mileant 1999.)<\/span><\/p>\n

Jeesus Kristus, Jumalan ainosyntyinen Poika, tuli maan p\u00e4\u00e4lle tuhoamaan synnin ja tarjoamaan ihmiskunnalle mahdollisuuden iankaikkiseen ja iloiseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n taivasten valtakunnassa. Hengellinen uudestisyntyminen alkaa uskosta Jeesukseen Kristukseen, aidosta halusta vapautua synnin orjuudesta ja pyrkimyksest\u00e4 el\u00e4\u00e4 Jumalan tahdon mukaisesti. (Mileant 1999.)<\/span><\/p>\n

Kaste: Hautaus ja yl\u00f6snousemus Kristuksen kanssa<\/strong><\/span><\/p>\n

Kaste on sakramentti, jossa yksil\u00f6 puhdistetaan synnin saastasta, vapautetaan pahojen himojen orjuudesta ja synnytet\u00e4\u00e4n uudelleen hengelliseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Kasteessa yksil\u00f6 upotetaan veteen Is\u00e4n ja Pojan ja Pyh\u00e4n Hengen nimeen (Matt. 28:19), mik\u00e4 symboloi hautaamista Kristuksen kuolemaan ja yl\u00f6snousemusta uuteen el\u00e4m\u00e4\u00e4n. (Mileant 1999.)<\/span><\/p>\n

Apostoli Paavali kuvaa kasteen merkityst\u00e4 Roomalaiskirjeess\u00e4\u00e4n: ”Vai ettek\u00f6 tied\u00e4, ett\u00e4 me kaikki, jotka olemme kastetut Kristukseen Jeesukseen, olemme kastetut h\u00e4nen kuolemaansa? Meid\u00e4t siis haudattiin h\u00e4nen kanssaan kasteessa kuolemaan, ett\u00e4 niin kuin Kristus her\u00e4tettiin kuolleista Is\u00e4n kirkkauden voimalla, niin mekin vaeltaisimme uudessa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4.” (Room. 6:3-4). (Mileant 1999.)<\/span><\/p>\n

Kaste ei kuitenkaan tarkoita sit\u00e4, ett\u00e4 ihminen olisi vapaa kaikista kiusauksista tai hengellisest\u00e4 taistelusta. Hengelliset kamppailut ovat v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 jokaiselle t\u00e4ss\u00e4 kiusauksien t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 maailmassa. Kastetun ja kastamattoman ihmisen v\u00e4linen ero on siin\u00e4, ett\u00e4 j\u00e4lkimm\u00e4inen on synnin orja ja vailla voimaa taistella sit\u00e4 vastaan, kun taas ensin mainittu on vapautettu synnin orjuudesta ja saa apua kiusausten voittamiseksi. (Mileant 1999.)<\/span><\/p>\n

Mirhanvoitelu: Pyh\u00e4n Hengen lahjan sinet\u00f6inti<\/strong><\/span><\/p>\n

Kasteen j\u00e4lkeen seuraa mirhanvoitelu, jossa kastetulle annetaan Pyh\u00e4n Hengen armo. Mirhanvoitelussa pappi voitelee kastetun otsaan, silmiin, nen\u00e4\u00e4n, huuliin, korviin, rintaan, k\u00e4siin ja jalkoihin pyh\u00e4\u00e4 mirhaa sanoen: ”Pyh\u00e4n Hengen lahjan sinetti. Aamen.” (Mileant 1999.)<\/span><\/p>\n

Mirhanvoitelu vahvistaa kastetun liittymisen kirkkoon ja antaa h\u00e4nelle armolahjoja hengelliseen kasvuun ja vahvistumiseen. Apostoli Paavali kirjoittaa: ”Jumala on vahvistanut teid\u00e4t Kristuksessa ja voidellut teid\u00e4t. H\u00e4n on my\u00f6s painanut meihin sinettins\u00e4 ja antanut Hengen syd\u00e4miimme vakuudeksi.” (2. Kor. 1:21-22). (Mileant 1999.)<\/span><\/p>\n

Mirhanvoitelu liitt\u00e4\u00e4 kastetun Kristukseen ja tekee h\u00e4nest\u00e4 osallisen kirkon armolahjoista. Se on Pyh\u00e4n Hengen toimintaa, joka vahvistaa ja tukee kristitty\u00e4 h\u00e4nen hengellisell\u00e4 matkallaan.<\/span><\/p>\n

Kasteen ja mirhanvoitelun juurtuminen varhaiskirkkoon<\/strong><\/span><\/p>\n

Sek\u00e4 kaste ett\u00e4 mirhanvoitelu juontavat juurensa varhaiskirkkoon. Apostolien tekojen kirjassa kerrotaan useista tapauksista, joissa ihmiset kastettiin ja heille annettiin Pyh\u00e4n Hengen lahja k\u00e4sien p\u00e4\u00e4lle panemisen kautta (esim. Ap. t. 8:14-17, 19:2-26). (Mileant 1999.)<\/span><\/p>\n

Varhaisen kirkon opettajat korostivat kasteen ja mirhanvoitelun merkityst\u00e4 kristityn el\u00e4m\u00e4lle. Esimerkiksi kirkkois\u00e4 Tertullianus (n. 155-240) kirjoitti, ett\u00e4 kasteessa ihminen ”pest\u00e4isiin pois kaikesta saastasta ja synnist\u00e4” ja ett\u00e4 mirhanvoitelu ”vahvistaisi ja sinet\u00f6isi” kasteen armolahjat.<\/span><\/p>\n

Lapsikaste<\/strong><\/span><\/p>\n

Lapsikaste on ikivanha k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6, joka juontaa juurensa jo apostolien ajalta. Se perustuu Kristuksen sanoihin: ”Antakaa lasten tulla minun luokseni, \u00e4lk\u00e4\u00e4k\u00e4 est\u00e4k\u00f6 heit\u00e4. Heid\u00e4n kaltaistensa on taivasten valtakunta.” (Matt. 19:14). (Mileant 1999.)<\/span><\/p>\n

Lapsen kastaminen on vanhempien osoitus halustaan liitt\u00e4\u00e4 lapsensa mahdollisimman varhain Kristuksen siunauksiin. Kastetut lapset kasvavat kirkon yhteydess\u00e4 ja saavat hengellisen perustan el\u00e4m\u00e4lleen.<\/span><\/p>\n

Kummius<\/strong><\/span><\/p>\n

Kastettavalla on yleens\u00e4 yksi tai kaksi kummia, jotka toimivat h\u00e4nen hengellisin\u00e4 vanhempinaan. Kummit lupaavat tukea kastettavan hengellist\u00e4 kasvua, rukoilla h\u00e4nen puolestaan ja auttaa h\u00e4nt\u00e4 vaikeina aikoina. Kummius on suuri vastuu ja kunnia.<\/span><\/p>\n

Yhteenveto<\/strong><\/span><\/p>\n

Kaste ja mirhanvoitelu ovat ortodoksisen kirkon keskeisimpi\u00e4 sakramentteja. Ne ovat n\u00e4kyvi\u00e4 merkkej\u00e4 Jumalan armosta ja rakkaudesta, jotka johdattavat kristitty\u00e4 kohti hengellist\u00e4 kasvua ja pelastusta. Kasteessa ihminen yhdistet\u00e4\u00e4n Kristukseen ja saa uuden el\u00e4m\u00e4n, ja mirhanvoitelu vahvistaa ja sinet\u00f6i kasteen armolahjat. N\u00e4m\u00e4 sakramentit ovat pohja kristityn el\u00e4m\u00e4lle ja antavat voimaa ja lohtua el\u00e4m\u00e4n kaikissa vaiheissa.<\/span><\/p>\n

L\u00e4hteet<\/strong><\/span><\/p>\n

Mileant, Alexander (piispa). 1999. ”Baptism and Chrismation.” Holy Protection Russian Orthodox Church. Los Angeles.<\/span><\/p>\n

Tutkimuskirjallisuus<\/strong><\/span><\/p>\n

* Lossky, Vladimir. 1999. *The Mystical Theology of the Eastern Church*. Crestwood, NY: St. Vladimir’s Seminary Press.<\/span><\/p>\n

* Ware, Kallistos. 1993. *The Orthodox Church*. London: Penguin Books.<\/span><\/p>\n

* Schmemann, Alexander. 1988. *For the Life of the World: Sacraments and Orthodoxy*. Crestwood, NY: St. Vladimir’s Seminary Press.<\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

T\u00e4m\u00e4 kirjoitus tarkastelee kasteen ja mirhanvoitelun mysteeri\u00e4 ortodoksisen kirkon n\u00e4k\u00f6kulmasta piispa Aleksanteri (Mileantin) esseen pohjalta, joka syventyy n\u00e4iden sakramenttien merkitykseen<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"colormag_page_container_layout":"default_layout","colormag_page_sidebar_layout":"default_layout","footnotes":""},"categories":[6],"tags":[],"class_list":["post-2543","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-sakramentit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2543","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2543"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2543\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2544,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2543\/revisions\/2544"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2543"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2543"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2543"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}