{"id":248,"date":"2015-09-02T16:10:32","date_gmt":"2015-09-02T16:10:32","guid":{"rendered":"http:\/\/www.sissonen.net\/tsasouna\/wp\/traditio\/henkilokohtainen-kilvoittelu-nykypaivana-2\/"},"modified":"2019-11-12T13:58:41","modified_gmt":"2019-11-12T11:58:41","slug":"henkilokohtainen-kilvoittelu-nykypaivana-2","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/2015\/09\/02\/henkilokohtainen-kilvoittelu-nykypaivana-2\/","title":{"rendered":"Henkil\u00f6kohtainen kilvoittelu nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4"},"content":{"rendered":"

 <\/span><\/b><\/p>\n

1.Kristuksen seuraaminen<\/b><\/span><\/p>\n

 <\/b><\/span><\/p>\n

”Jos joku tahtoo olla minun palvelijani, seuratkoon minua”, sanoi Herra. (Joh. 12:26) Jokainen kristitty on pyh\u00e4ss\u00e4 kasteessa tehtyjen lupausten kautta omaksunut velvollisuuden olla Herramme Jeesuksen Kristuksen palvelija. Herraa Jeesusta Kristusta tulee jokaisen kristityn v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 seurata.<\/span><\/p>\n

 <\/span><\/p>\n

Jotta voisi seurata Kristusta, on tunnettava H\u00e4nen \u00e4\u00e4nens\u00e4. Siksi tulee tutkia Evankeliumia, jotta kykenisi el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 seuraamaan Kristusta. Voidaksemme seurata Kristusta meid\u00e4n on ensin kielt\u00e4ydytt\u00e4v\u00e4 maailmasta. Kristuksen seuraaminen ei ole mahdollista sielulle, ellei t\u00e4m\u00e4 kielt\u00e4ytyminen ole ennen sit\u00e4 tapahtunut. Monet k\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t Herran puoleen, mutta harvat p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4t H\u00e4nt\u00e4 seurata. Monet lukevat Evankeliumia nauttien ja haltioituen sen sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4n opetuksen ylevyydest\u00e4 ja pyhyydest\u00e4, mutta harvat p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4t suunnata el\u00e4m\u00e4ntapansa Evankeliumin asettamien s\u00e4\u00e4nn\u00f6sten mukaiseksi. <\/span><\/p>\n

 <\/span><\/p>\n

Kristusta seurataksemme luovumme ensiksi j\u00e4rjest\u00e4mme ja tahdostamme. Langenneessa ihmisluonnossamme sek\u00e4 j\u00e4rki ett\u00e4 tahto ovat t\u00e4ysin synnin turmelemat. Ne eiv\u00e4t mitenk\u00e4\u00e4n voi sopeutua Jumalan ymm\u00e4rrykseen ja tahtoon. Joka hylk\u00e4\u00e4 oman j\u00e4rkens\u00e4, tulee kykenev\u00e4ksi omaksumaan itselleen jumalallisen ymm\u00e4rryksen, ja joka kielt\u00e4ytyy oman tahtonsa t\u00e4ytt\u00e4misest\u00e4, tulee kykenev\u00e4ksi t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n Jumalan tahdon.<\/span><\/p>\n

 <\/span><\/p>\n

Kristusta seurataksemme otamme henkil\u00f6kohtaisen ristimme. Ristin ottamiseksi nimitet\u00e4\u00e4n vapaaehtoista, harrasta alistumista Jumalan p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen kaikista Jumalan kaitselmuksen l\u00e4hett\u00e4mist\u00e4 ja sallimista murheista huolimatta. <\/span><\/p>\n

 <\/span><\/p>\n

Ne, jotka eiv\u00e4t vapaaehtoisesti p\u00e4\u00e4t\u00e4 kielt\u00e4\u00e4 itse\u00e4\u00e4n ja luopua maailmasta pakotetaan vastoin tahtoaan luopumaan n\u00e4ist\u00e4 molemmista. Kun s\u00e4\u00e4lim\u00e4t\u00f6n ja v\u00e4ist\u00e4m\u00e4t\u00f6n kuolema saapuu, on heid\u00e4n erottava kaikesta, mihin he olivat kiintyneet. Itserakkaus ja kiintymys maalliseen ja turhaan ovat itsepetoksen, sokaistuneisuuden ja hengellisen kuoleman hedelmi\u00e4. Itserakkaus on v\u00e4\u00e4ristelty\u00e4 rakkautta itse\u00e4\u00e4n kohtaan. <\/span><\/p>\n

 <\/span><\/p>\n

Ihmisen sielu hankkii itselleen toimintaansa vastaavia ominaisuuksia. Samoin kuin peiliss\u00e4 kuvastuvat esineet, joiden eteen se on asetettu, siten my\u00f6s sieluun painavat leimansa vaikutelmat, jotka vastaavat sielun harrastuksia ja tekoja, sen tilaa. <\/span><\/p>\n

 <\/span><\/p>\n

2. Taistelu himoja vastaan<\/b><\/span><\/p>\n

 <\/b><\/span><\/p>\n

Er\u00e4s suuri kilvoittelija sanoo: ”Meid\u00e4n tulee suhtautua ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4isesti sielumme heikkouksiin ja ep\u00e4t\u00e4ydellisyyksiin sek\u00e4 k\u00e4rsi\u00e4 omat puutteellisuutemme, kuten me k\u00e4rsimme l\u00e4himm\u00e4istemme puutteellisuudet. Kuitenkaan emme saa heitt\u00e4yty\u00e4 toimettomiksi, vaan meid\u00e4n tulee lakkaamatta kehottaa ja pakottaa itse\u00e4mme parempaan sek\u00e4 huolehtia parannuksenteostamme ja t\u00e4ydellistymisest\u00e4mme.”<\/span><\/p>\n

 <\/span><\/p>\n

”\u00c4l\u00e4 h\u00e4mmenny \u00e4l\u00e4k\u00e4 ole neuvoton silloin, kun huomaat jonkin himon itsess\u00e4si vaikuttavan”, sanoo er\u00e4s pyh\u00e4 is\u00e4. ”Kun himo syttyy, niin taistele sit\u00e4 vastaan ja koeta kahlehtia se ja kitke\u00e4 juurineen n\u00f6yryydell\u00e4 ja rukouksella.”<\/span><\/p>\n

 <\/span><\/p>\n

Levottomuus ja h\u00e4mminki, mik\u00e4 himollisen sielun liikkeen ilmetess\u00e4 ihmisess\u00e4 syntyy, on todistuksena siit\u00e4, ettei ihminen ole viel\u00e4 oppinut tuntemaan itse\u00e4\u00e4n.<\/span><\/p>\n

 <\/span><\/p>\n

Ihminen saa alkunsa laittomuudessa ja syntyy synniss\u00e4. Siit\u00e4 johtuu, ett\u00e4 himot, ts. sielussa ja ruumiissa ilmenev\u00e4t synnin sairaudet, ovat luonteenomaisia meid\u00e4n langenneelle ihmisluonnollemme.<\/span><\/p>\n

 <\/span><\/p>\n

Himot eiv\u00e4t kuuluneet synnitt\u00f6m\u00e4ksi luotuun ihmisluontoomme. My\u00f6s uudistetulle ihmisluonnolle ne ovat luonnottomia. Luonnollisia ne ovat vain langenneelle luonnolle. Himot on sama kuin ”synti” t\u00e4m\u00e4n sanan laajimmassa merkityksess\u00e4. Kristitty vapautuu pyh\u00e4ss\u00e4 kasteessa himojen ikeen alta. H\u00e4n saa voimia ja mahdollisuuden vastustaa himoja ja voittaa ne. Oman valintansa mukaan h\u00e4n voi joko vastustaa himojaan ja voittaa ne Herran avulla tai olla vastustamatta niit\u00e4 ja joutua niiden orjaksi. Jokainen himon vaatimusten vastustaminen heikent\u00e4\u00e4 himoa. Yht\u00e4mittainen vastustaminen kukistaa sen.<\/span><\/p>\n

 <\/span><\/p>\n

Jokainen my\u00f6ntyminen himoon vahvistaa sit\u00e4 ja alinomainen my\u00f6ntyminen tekee himon orjaksi sen, joka my\u00f6ntyv\u00e4isesti suostuu siihen.<\/span><\/p>\n

 <\/span><\/p>\n

Kilvoittelu on kristitylle v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n, mutta se ei vapauta kristitty\u00e4 himojen vallasta, vaan, Pyh\u00e4n Hengen armovoima.<\/span><\/p>\n

 <\/span><\/p>\n

Kilvoittelun olemus on k\u00e4skyjen t\u00e4ytt\u00e4misess\u00e4. Se, joka ei kahlehdi ruumistaan ja rasita sit\u00e4 ty\u00f6ll\u00e4, paastolla, valvomisella ja rukouksella, vaan sallii lihan viisauden hallita itse\u00e4\u00e4n sek\u00e4 yll\u00e4 pit\u00e4\u00e4 itsess\u00e4\u00e4n olevia himoja, ei ole tarpeeksi voimakas t\u00e4ytt\u00e4\u00e4kseen evankeliumik\u00e4skyt.<\/span><\/p>\n

 <\/span><\/p>\n

Yksin kuolema vapauttaa ihmisen synnin vaikutuksesta, vaikka h\u00e4n olisi saavuttanut pyhyydenkin. Himot eiv\u00e4t h\u00e4ik\u00e4ile, vaan saattavat her\u00e4t\u00e4 jopa kuolinvuoteella makaavassa ihmisess\u00e4. Senp\u00e4 vuoksi ihminen ei kuolinvuoteellansakaan saa lakata valvomasta itse\u00e4\u00e4n. Vasta sitten kun olet hautakirstussa, voit jo uskoa, ett\u00e4 ruumiisi on himoton.<\/span><\/p>\n

 <\/span><\/p>\n

Kristityss\u00e4 vaikuttavat himot pakottavat h\u00e4net lakkaamatta valvomaan ja synnytt\u00e4ess\u00e4\u00e4n jatkuvan taistelun h\u00e4nen mieless\u00e4\u00e4n ne edist\u00e4v\u00e4t h\u00e4nen kypsymist\u00e4\u00e4n hengellisess\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Ihmiselle paljastuu kokemuksen kautta h\u00e4nen oma tilansa, jolloin h\u00e4n tahtomattaankin tajuaa lunastuksen v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden. H\u00e4nest\u00e4 h\u00e4vi\u00e4\u00e4 kaikki luottamus itseens\u00e4, ja h\u00e4n kohdistaa kaiken toivonsa Lunastajaansa.<\/span><\/p>\n

 <\/span><\/p>\n

Meid\u00e4n t\u00e4ytyy uskoa, ett\u00e4 perisyntiin sis\u00e4ltyy kaikkien himojen siemeni\u00e4 ja ett\u00e4 syntym\u00e4st\u00e4 saakka meiss\u00e4 on taipumus kaikkiin synnin eri muotoihin. Siksip\u00e4 me emme saa ihmetell\u00e4 mink\u00e4\u00e4n himon ilmenemist\u00e4 tai her\u00e4\u00e4mist\u00e4 meiss\u00e4, niin kuin se olisi jotain tavatonta ja kummallista.<\/span><\/p>\n

 <\/span><\/p>\n

Sielullisten ja ruumiillisten ominaisuuksien sek\u00e4 olosuhteitten vaikutuksen mukaan eri ihmisiss\u00e4 kehittyv\u00e4t erilaiset himot: toisilla on taipumusta rahanhimoon, toisilla taas on himona vaatteet; toista vet\u00e4\u00e4 lihan hekuma, toinen taas janoaa kunnianosoituksia. Jos joku ei tunne jonkin himon ilmenemist\u00e4 itsess\u00e4\u00e4n, niin h\u00e4n ei saa luulla, ettei h\u00e4ness\u00e4 t\u00e4t\u00e4 himoa olekaan; ei ole vain ollut sopivaa tilaisuutta sen paljastumiseen.<\/span><\/p>\n

 <\/span><\/p>\n

Meid\u00e4n tulee olla aina valmiina tekem\u00e4\u00e4n vastarintaa jokaiselle himolle. Erityisesti meid\u00e4n t\u00e4ytyy olla varuillamme hallitsevaan himoomme n\u00e4hden, joka muita himoja useammin ilmenee meiss\u00e4 ja joka eniten meit\u00e4 vaivaa.<\/span><\/p>\n

 <\/span><\/p>\n

Langenneelle luonnollemme ominaiset himot eroavat suuresti niist\u00e4 himoista, joita kukin meist\u00e4 vapaaehtoisesti on itselleen hankkinut. J\u00e4lkimm\u00e4isten voima on verrattomasti suurempi kuin edellisten. Mutta katumus, kaikkivoipa parannuskeino, jonka kaikki voimallinen parantaja – Jumala – tarjoaa, parantaa kaikista synnin sairauksista sen, joka vapaaehtoisesti haluaa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 t\u00e4t\u00e4 parannuskeinoa oikein.<\/span><\/p>\n

 <\/b><\/span><\/p>\n

Er\u00e4\u00e4t himot ovat alkuna ja syyn\u00e4 toisiin himoihin. Sellaisia ovat ylensy\u00f6minen, itsens\u00e4 hemmottelu, huvittelu, komeileminen, rahanhimo, kunnianhimo ja ep\u00e4usko. Niitten seurauksena esiintyv\u00e4t hekumallisuus, alakuloisuus, viha, pitk\u00e4vihaisuus, kateus, ylpeys, Jumala n unohtaminen sek\u00e4 hyveellisen el\u00e4m\u00e4ntavan hylk\u00e4\u00e4minen.<\/span><\/p>\n

 <\/span><\/p>\n

Hengellisess\u00e4 kilvoittelussaan ihmisen t\u00e4ytyy ryhty\u00e4 vastustamaan etup\u00e4\u00e4ss\u00e4 alkuhimoja, jolloin niitten seurauksena olevat himot h\u00e4vi\u00e4v\u00e4t itsest\u00e4\u00e4n. Ensimm\u00e4isen\u00e4 himoista esiintyy ep\u00e4usko. Se aukaisee sielun ovet ja p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 siihen rahanhimon, kunnianhimon, saastaiset halut, vihan, alakuloisuuden sek\u00e4 paheitten lopun – ep\u00e4toivon.<\/span><\/p>\n

 <\/span><\/p>\n

Ensimm\u00e4inen hyveist\u00e4 ja kaikkien kristillisten tosihyveitten l\u00e4hde on usko<\/span><\/p>\n

 <\/span><\/p>\n

Himot viihtyv\u00e4t salaisesti niiss\u00e4, jotka eiv\u00e4t tarkkaa el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4, vaan el\u00e4v\u00e4t suruttomasti. <\/b><\/span><\/p>\n

 <\/span><\/p>\n

Vain todellinen kristitty, joka alinomaa tarkkaa itse\u00e4\u00e4n, tutkii Herran lakia p\u00e4iv\u00e4t ja y\u00f6t koettaen kaikella huolella t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Evankeliumin k\u00e4skyt, saattaa huomata itsess\u00e4\u00e4n olevat himot. Mit\u00e4 enemm\u00e4n ihminen puhdistuu ja kehittyy, sit\u00e4 enemm\u00e4n himot paljastuvat h\u00e4nelle. <\/b><\/span><\/p>\n

 <\/span><\/p>\n

Himojen vaikutus paljastuu ajatuksissa, haaveilussa ja synnillisiss\u00e4 tunteissa ja aistimuksissa. Toisinaan himolliset ajatukset ja mielikuvat ilmestyv\u00e4t \u00e4kkiarvaamatta, kun taas toisinaan ne hiipiv\u00e4t mieleen salakavalasti; samalla tavalla my\u00f6s tunteet ja aistimukset ilmenev\u00e4t syd\u00e4mess\u00e4 tai ruumiissa. Synnilliset ajatukset, mielikuvat ja tunteet vet\u00e4v\u00e4t syntiin itse teossa tai ainakin panevat nauttimaan synnillisist\u00e4 ajatuksista, mielikuvista, tunneaistimuksista ja orjuuttavat niill\u00e4 sek\u00e4 n\u00e4in saattavat tekem\u00e4\u00e4n synnin mielikuvituksessa ja tunteissa.<\/span><\/p>\n

 <\/span><\/p>\n

Kristuksessa kilvoittelijan t\u00e4ytyy kielt\u00e4yty\u00e4 tekem\u00e4st\u00e4 synti\u00e4 ei vain itse teossa, mutta my\u00f6s mielikuvituksessaan ja tunteillaan. On mahdotonta, etteiv\u00e4t ihmisess\u00e4 olevat himot ilmenisi h\u00e4nen ajatuksissaan, sanoissaan ja toiminnassaan T\u00e4llainen himojen paljastuminen on t\u00e4ydellisyyteen pyrkiv\u00e4n kristillisen kilvoittelun kent\u00e4ll\u00e4 lankeemusta, jonka vain viipym\u00e4t\u00f6n katumus voi parantaa.<\/span><\/p>\n

 <\/span><\/p>\n

Varsinkin kilvoittelijana vasta-alkaja ei voi olla tuntematta mieltymyst\u00e4 synnillisiin ajatuksiin, mielikuviin ja tunneaistimuksiin H\u00e4n ei voi olla tekem\u00e4tt\u00e4 synti\u00e4 synnillisten ajatusten, haaveilun ja tunteitten kautta; h\u00e4n ei voi olla tekem\u00e4tt\u00e4 synti\u00e4 sanoin ja teoinkin. Viipym\u00e4t\u00f6n katumus l\u00e4\u00e4kitsee n\u00e4m\u00e4kin synnit<\/span><\/p>\n

 <\/span><\/p>\n

Kun tarkkaamme itse\u00e4mme ja huomaamme itsess\u00e4mme himojen vaikutusta, emme saa h\u00e4mmenty\u00e4, emme masentua emmek\u00e4 joutua ymm\u00e4lle, vaan meid\u00e4n t\u00e4ytyy s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 sielumme rauha.<\/span><\/p>\n

 <\/span><\/p>\n

Ennen hautaa emme vapaudu himojen hy\u00f6kk\u00e4yksist\u00e4! Meid\u00e4n tuleekin valmistautua vastustamaan niit\u00e4 koko el\u00e4m\u00e4mme ajaksi. Luonnollisen v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden pakosta me tahtomattammekin lankeamme, mutta lankeemukset edist\u00e4v\u00e4t kypsymist\u00e4mme hengellisess\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4ess\u00e4\u00e4n ja vahvistaessaan meiss\u00e4 katumuksen tunnetta ja siit\u00e4 syntyv\u00e4\u00e4 n\u00f6yryytt\u00e4.<\/span><\/p>\n

 <\/span><\/p>\n

Pelastuksemme on Jumalassa, ei teoissamme. Uskon mukaisella el\u00e4m\u00e4ll\u00e4, evankeliumik\u00e4skyjen t\u00e4ytt\u00e4misell\u00e4 me ainoastaan todistamme uskomme todellisuuden ja uskollisuutemme Jumalaa kohtaan.<\/span><\/p>\n

 <\/span><\/p>\n

P\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 on syd\u00e4men ja ruumiin puhtaus! Sen avulla n\u00e4hd\u00e4\u00e4n Jumala. (Mt. 5:8) T\u00e4m\u00e4 puhtaus saavutetaan vain pitk\u00e4aikaisen ja vaikean taistelun kautta ep\u00e4puhtautta vastaan. <\/span><\/p>\n

 <\/span><\/p>\n

On sangen suuri ero siin\u00e4, jos ihminen tekee synti\u00e4 tieten tahtoen tai jos h\u00e4n tekee sit\u00e4 heikkoudesta ja hetkellisest\u00e4 innostuksesta mielen ollessa kuitenkin Jumalan palvelemiseen suunnattu. Aivan toista on viett\u00e4\u00e4 synnillist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 tyydytt\u00e4en kaikki synnilliset halut ja kaikki himot kuin kulkea Jumalan tiell\u00e4 langeten tai kompastellen heikkouden, ep\u00e4t\u00e4ydellisyyden ja synnillisen sairauden l\u00e4hden.<\/span><\/p>\n

 <\/span><\/p>\n

Koska pyh\u00e4t is\u00e4t n\u00e4kiv\u00e4t, ett\u00e4 taistelu himoja vastaan kehitt\u00e4\u00e4 hengen hedelmi\u00e4, he eiv\u00e4t halunneet t\u00e4m\u00e4n taistelun loppuvan, vaan he halusivat kest\u00e4\u00e4 sen jalosti ja masentumatta. He olivat autuaita, koska eiv\u00e4t etsineet t\u00e4ydellisyytt\u00e4 muussa kuin n\u00f6yryydess\u00e4. He eiv\u00e4t etsineet pelastukselleen toivon perustaa itsest\u00e4\u00e4n, omista teoistaan, vaan Kristuksesta.<\/span><\/p>\n

 <\/span><\/p>\n

Miss\u00e4 ei ole n\u00f6yryytt\u00e4, siell\u00e4 ei ole lainkaan kristillisi\u00e4 hyveit\u00e4. Mutta miss\u00e4 on todellinen n\u00f6yryys, siell\u00e4 ovat my\u00f6s kaikki hyveet.<\/span><\/p>\n

 <\/span><\/p>\n

3. N\u00f6yryyden merkitys<\/b><\/span><\/p>\n

 <\/span><\/p>\n

Ilman n\u00f6yryytt\u00e4 ja rakkautta ei ole ei ole my\u00f6sk\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n hengellist\u00e4. Niiden syntyess\u00e4 ja kehittyess\u00e4 syntyy ja kehittyy hengellisyyskin. Niiden merkitys sielulle on sama kuin lihan hillitsemisell\u00e4 ruumiille. N\u00f6yryyden teoilla me saavutamme n\u00f6yryyden, rakkauden teoilla rakkauden.<\/span><\/p>\n

 <\/span><\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 suhteessa tulee olla tarkkana. Mittapuu on nimitt\u00e4in seuraava: joka on n\u00f6yr\u00e4, ei huomaa, ett\u00e4 joku kohtelisi h\u00e4nt\u00e4 h\u00e4nen arvoaan alentavasti, sill\u00e4 h\u00e4n pit\u00e4\u00e4 itse\u00e4\u00e4n niin alhaisena ettei kukaan voi h\u00e4nt\u00e4 sen alhaisempana kohdella. Ja juuri siin\u00e4 on viisaus.<\/span><\/p>\n

 <\/span><\/p>\n

Toisinaan Herraa j\u00e4tt\u00e4\u00e4 meihin siveellisi\u00e4 heikkouksia siin\u00e4 tarkoituksessa, ett\u00e4 me n\u00f6yrtyisimme. Jos ei niit\u00e4 meill\u00e4 olisi, niin me heti kohoaisimme pilvi\u00e4 korkeammalle ja asettaisimme sinne valtaistuimemme. Mutta siin\u00e4 olisi turmiomme.<\/span><\/p>\n

 <\/span><\/strong><\/span><\/p>\n

N\u00f6yryys on voittamaton ase vihollisiamme vastan.<\/strong> N\u00f6yryytt\u00e4 on kuitenkin vaikea saavuttaa Me saatamme pit\u00e4\u00e4 itse\u00e4mme n\u00f6yrin\u00e4 omaamatta varjoakaan n\u00f6yryydest\u00e4. Pelk\u00e4n ajattelun avulla emme n\u00e4et itse\u00e4mme n\u00f6yryyt\u00e4. Paras tai oikeammin sanoen ainoa tie n\u00f6yryyteen on kuuliaisuus ja omasta tahdosta luopuminen. Ilman n\u00e4it\u00e4 ominaisuuksia voi meiss\u00e4 kehitty\u00e4 saatanallinen ylpeys huolimatta siit\u00e4, ett\u00e4 sanoissa ja ruumiimme liikkeiss\u00e4 esiinnymme n\u00f6yrin\u00e4. <\/span><\/p>\n

 <\/span><\/p>\n

Itsemme n\u00f6yryytt\u00e4minen ei ole viel\u00e4 n\u00f6yryytt\u00e4, vaan ainoastaan sen halajamista ja etsimist\u00e4. On olemassa eksytyksen henki, joka jollain tavoin kietoo sielumme kavaluudellaan ja sotkee ajatuksemme niin, ett\u00e4 me luulemme olevamme n\u00f6yri\u00e4, vaikka k\u00e4tkemmekin sieluumme ylpe\u00e4n luulon itsest\u00e4mme. <\/span><\/p>\n

 <\/span><\/p>\n

Jos loukkaannumme jostakin huomaamattomuudesta, se on merkki siit\u00e4, ett\u00e4 pid\u00e4mme itse\u00e4mme huomiota ansaitsevina ja arvioimme itsemme sangen korkealle syd\u00e4mess\u00e4mme, ts. olemme ylpe\u00e4syd\u00e4misi\u00e4. <\/span><\/p>\n

 <\/span><\/p>\n

Sitten viel\u00e4 tuomitseminen. Miksi tuomitsemme toisiamme? Siksi, ettemme yrit\u00e4 oppia tuntemaan itse\u00e4mme. Sill\u00e4, joka ahkeroi oman itsens\u00e4 tuntemisessa, ei ole aikaa tarkata toisia. Tuomitse itse\u00e4si, niin lakkaat tuomitsemasta l\u00e4himm\u00e4isi\u00e4si. Pid\u00e4 jokaista ihmist\u00e4 parempana itse\u00e4si. Ilman t\u00e4llaista mielialaa on jokainen kaukana Jumalasta, vaikka h\u00e4n suorittaisi ihmeenkin.”<\/span><\/p>\n

 <\/span><\/p>\n

Pyh\u00e4 Henki antaa meille todellisen n\u00f6yryyden. Jos ihmisell\u00e4, olipa h\u00e4n miten \u00e4lyk\u00e4s tahansa, ei ole Pyh\u00e4\u00e4 Henke\u00e4 itsess\u00e4\u00e4n, h\u00e4nell\u00e4 ei voi olla oikeata itsetuntemusta, sill\u00e4 ilman Jumalan apua h\u00e4n ei kykene n\u00e4kem\u00e4\u00e4n sielunsa sisint\u00e4.<\/span><\/p>\n

 <\/span><\/p>\n

Rauhattomuus ja himot ovat vahingollisia terveydelle. Paasto ja yleens\u00e4 paastoel\u00e4m\u00e4 on paras keino terveyden s\u00e4ilytt\u00e4miseksi. Rukous johdattaa hengen Jumalan piiriin, jossa on el\u00e4m\u00e4n perusta, ja hengen kautta ruumiskin tulee samasta el\u00e4m\u00e4st\u00e4 osalliseksi. Murheellinen henki, katumuksen tunne ja kyynelet eiv\u00e4t heikenn\u00e4 voimia, vaan lis\u00e4\u00e4v\u00e4t niit\u00e4, sill\u00e4 silloin sielu joutuu autuaalliseen tilaan. Te haluatte, etteiv\u00e4t synnin murhe ja kyynelet koskaan j\u00e4tt\u00e4isi teit\u00e4, mutta halutkaa mieluummin, ett\u00e4 syv\u00e4 n\u00f6yryyden henki aina hallitsisi teit\u00e4. Siit\u00e4 sitten seuraavat kyynelet ja synnin murhe<\/span><\/p>\n

 <\/span><\/p>\n

Hengellisen el\u00e4m\u00e4n kehittymisen merkkin\u00e4 on jatkuvasti lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4 oman kelvottomuuden tajuaminen sanan t\u00e4ydess\u00e4 merkityksess\u00e4 ilman mit\u00e4\u00e4n poikkeuksia.<\/b> N\u00e4in ollen niin pian kuin alamme antaa itsellemme arvoa jossakin suhteessa, on tilanteemme huono. Ja t\u00e4m\u00e4 on vaarallista. Vihollisemme tulee, k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 silm\u00e4mme, heitt\u00e4\u00e4 eteemme kiven ja me kompastumme. Sielu, joka tuntee oman arvonsa, on juuri sen variksen kaltainen, joka ketun houkuttelemana avasi suunsa ja pudotti silloin juustopalan maahan.<\/span><\/p>\n

 <\/b><\/span><\/p>\n

4. Hengellinen taistelu<\/b><\/span><\/p>\n

Olemme silti velvolliset kaikin voimin ponnistelemaan tehd\u00e4k\u00adsemme kaiken, mik\u00e4 on vallassamme. Piispa Ignatios Brjantsaninov sanoo: \u201dOn nelj\u00e4 keinoa, joilla voi Jumalan avulla karsia itsest\u00e4 uskon omiin voimiinsa, toisin sanoen saavuttaa se, ettei milloinkaan miss\u00e4\u00e4n suh\u00adteessa luota itseens\u00e4.<\/span><\/p>\n

a) Tajua mit\u00e4tt\u00f6myytesi ja pid\u00e4 lakkaamatta mieless\u00e4si, ettet sin\u00e4 itsest\u00e4si voi tehd\u00e4 mit\u00e4\u00e4n hyv\u00e4\u00e4,<\/b> joka tekisi sinut ansiolliseksi Tai\u00advasten Valtakuntaan. Kuule, mit\u00e4 sanovat viisaat is\u00e4t. Pietari Damas\u00adkolainen vakuuttaa: ”Ei ole mit\u00e4\u00e4n parempaa kuin se, ett\u00e4 ihminen oppii tuntemaan oman heikkoutensa ja tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytens\u00e4, eik\u00e4 ole mit\u00e4\u00e4n pahempaa kuin se, ettei h\u00e4n sit\u00e4 tajua.” Pyh\u00e4 Maksimos Tun\u00adnustaja opettaa: ”Inhimillisen heikkouden tunteminen on kaiken hyveen perusta.” Pyh\u00e4 Krysostomos vakuuttaa: ”Se tuntee itsens\u00e4 parhaiten, joka ei pid\u00e4 itse\u00e4\u00e4n min\u00e4\u00e4n.”<\/span><\/p>\n

b) Etsi Jumalalta apua l\u00e4mpim\u00e4n ja n\u00f6yr\u00e4n rukouksen kautta, sil\u00adl\u00e4 sellainen mieliala on H\u00e4nen lahjansa. Sinun tulee ennen kaikkea ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 et kykene tajuamaan omaa mit\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4si. Asetu rohkeasti Jumalan suuruuden eteen ja usko horjumatta, ett\u00e4 H\u00e4n \u2011 ja vain H\u00e4n \u2011 lahjoittaa sinulle t\u00e4m\u00e4n oivalluksen milloin ja miten sopivaksi katsoo. \u00c4l\u00e4 salli en\u00e4\u00e4 mink\u00e4\u00e4n ep\u00e4ilyn horjuttaa t\u00e4t\u00e4 uskoa.<\/span><\/p>\n

c) Totu aina olemaan varuillasi ja pelk\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n lukemattomia vihollisiasi, joita et kykene vastustamaan lyhytt\u00e4k\u00e4\u00e4n hetke\u00e4. Pelk\u00e4\u00e4 heid\u00e4n suurta kokemustaan meit\u00e4 vastustaessaan, heid\u00e4n suurta viekkauttaan ja ansojaan, heid\u00e4n muuttumistaan valon enkelin kal\u00adtaisiksi, heid\u00e4n lukemattomia juoniaan ja verkkojaan, joita he salaa virittelev\u00e4t hyveellisen el\u00e4m\u00e4si tielle.<\/span><\/p>\n

d)Jos lankeat johonkin syntiin, k\u00e4\u00e4nny mahdollisimman pian n\u00e4kem\u00e4\u00e4n heikkoutesi ja tunnusta se. Sit\u00e4 varten Jumala salliikin sinun langeta, ett\u00e4 Sin\u00e4 paremmin oppisit tuntemaan heikkoutesi. Todelli\u00adsen n\u00f6yryyden perustus ja alku on siin\u00e4 kokemuksessa, ett\u00e4 omiin voimiimme emme voi luottaa. .<\/span><\/p>\n

 <\/span><\/p>\n

Ken haluaa tulla taivaallisesta valosta osalliseksi, h\u00e4nen on v\u00e4ltt\u00e4\u00adm\u00e4t\u00f6nt\u00e4 oppia tuntemaan itsens\u00e4. Jumalan armo johdattaa ylpeit\u00e4 ja itseens\u00e4 luottavia useinkin lankeemuksien kautta. Jumala sallii hei\u00add\u00e4n langeta juuri siihen syntiin, jota v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4\u00e4n he pit\u00e4v\u00e4t itse\u00e4\u00e4n tarpeeksi voimakkaina, jotta he huomaisivat heikkoutensa eiv\u00e4tk\u00e4 en\u00e4\u00e4 rohkenisi luottaa itseens\u00e4 miss\u00e4\u00e4n muussakaan suhteessa. <\/span><\/p>\n

 <\/b><\/span><\/p>\n

5. Rukous ja sakramentaalinen el\u00e4m\u00e4<\/b><\/span><\/p>\n

 <\/b><\/span><\/p>\n

Rukous<\/span><\/h3>\n

Vaikka hengen maailma onkin suurimmalle osalle ihmisi\u00e4 vain k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n arvoitus, niin kaikille on kuitenkin annettu mahdolli\u00adsuus tunkeutua siihen, niin kuin Kristus sanoo: ’Johannes Kastajan p\u00e4ivist\u00e4 asti taivasten valtakunta on ollut murtautumassa esiin, ja jotkut yritt\u00e4v\u00e4t v\u00e4kivalloin temmata sen itselleen.” (Mt. 11: 12) Joskaan suuret kilvoittelijat eiv\u00e4t ole voineet ilmaista hengellisi\u00e4 kokemuksiaan kaikessa laajuudessaan toisille, he ovat kuitenkin il\u00admoittaneet aseen, jolla jokainen omakohtaisesti voi tunkeutua tai\u00advasten valtakuntaan, toiseen maailmaan. T\u00e4m\u00e4 ase on rukous. Yh\u00adteys kahden vastakkaisen maailman v\u00e4lill\u00e4 on mahdollinen vain ru\u00adkouksen kautta. Miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin ihminen kehittyy rukouksessa, siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin hengen maailma l\u00e4hestyy h\u00e4nt\u00e4 ja h\u00e4n sit\u00e4, ja se muuttuu v\u00e4\u00adhitellen arvoituksesta el\u00e4v\u00e4ksi todellisuudeksi.<\/span><\/p>\n

 <\/span><\/p>\n

Rukous on keino, mutta samalla my\u00f6s p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4, sill\u00e4 hengellinen el\u00e4m\u00e4 on yht\u00e4mittaista rukousel\u00e4m\u00e4\u00e4. Hengellisen el\u00e4m\u00e4n olemuk\u00adsena ja hengen maailman ilmi\u00f6n\u00e4 rukouskin kuuluu siis niitten il\u00admi\u00f6itten joukkoon, jotka selvi\u00e4v\u00e4t t\u00e4ydellisesti vain omakohtaisen kokemuksen kautta. <\/span><\/p>\n

 <\/span><\/p>\n

Janoava sielu alkaa tutkia rukousta. Paljon l\u00f6ytyy tietoja rukouk\u00adsesta: se on ihmiselle t\u00e4rke\u00e4, se on voiman l\u00e4hde, sit\u00e4 tulee harjoittaa ahkerasti, oikea rukous vaatii tarkkaavaisuutta, syd\u00e4men l\u00e4mp\u00f6\u00e4, hengellist\u00e4 n\u00f6yryytt\u00e4 jne. Mik\u00e4 on rukouksen olemus, ja miten se voidaan oppia? T\u00e4m\u00e4 on salaisuus. Monet tyytyv\u00e4t yll\u00e4mainittuihin tietoihin rukouksesta, ja heille rukous on kirkossa k\u00e4ymist\u00e4, silmien ristimist\u00e4, kumarruksien tekoa, polvilleen lankeamista, psalmien, kaanonien, akatistosten ja muitten rukousten lukemista. Mutta etsi\u00adv\u00e4\u00e4 sielua ei t\u00e4m\u00e4 tyydyt\u00e4. H\u00e4n tahtoo p\u00e4\u00e4st\u00e4 selville itse rukouksen olemuksesta. Kirkkoisien ja suurten askeettien teoksista h\u00e4nelle sel\u00advi\u00e4\u00e4 rukouksen olemus semmoisena kuin inhimillinen olento sen voi tajuta ja toiselle kuvata. Rukous on j\u00e4rjen lakkaamatonta Juma\u00adlaan kohdistamista. Se on mieliala, jossa ihminen lakkaamatta tun\u00adtee Jumalan l\u00e4sn\u00e4olon. Se on rakkauden korkein muoto, mik\u00e4 ke\u00adhittyy lakkaamattomasta Jumalan muistelemisesta. Rukous on hen\u00adgen lakkaamatonta el\u00e4m\u00e4\u00e4, kuten hengitys tai syd\u00e4men sykint\u00e4 on ruumiin el\u00e4m\u00e4\u00e4. Se on lakkaamattoman rukouksen, ns. Jeesuksen rukouksen, harjoittamista.<\/span><\/p>\n

 <\/span><\/p>\n

Rukous on oikea, kun se kannetaan puhtaasta syd\u00e4mest\u00e4, palavuu\u00addella, kaikella tarkkaavaisuudella. Mutta t\u00e4ss\u00e4 ihminen osoittautuu j\u00e4lleen heikoksi, sill\u00e4 h\u00e4n ei kykene rukoilemaan oikein. Miten siis ihminen pelastuu, kun uskoa ei voi, hyv\u00e4\u00e4 ei voi tehd\u00e4, eik\u00e4 edes ru\u00adkoillakaan oikein? Onko h\u00e4net t\u00e4ydellisesti j\u00e4tetty Jumalan armoille? T\u00e4h\u00e4n vastaa Johannes Krysostomos: ”Vaikkakin suurin osa ja mel\u00adkeinp\u00e4 kaikki riippuu Jumalasta, H\u00e4n on kumminkin antanut v\u00e4h\u00e4i\u00adsen osan meillekin, jotta olisi hyv\u00e4 syy meid\u00e4n kruunaamiseemme.” Mik\u00e4 on t\u00e4m\u00e4 ”v\u00e4h\u00e4inen osa”, mik\u00e4 meilt\u00e4 vaaditaan? Se on, ett\u00e4 lak\u00adkaamatta tahdomme pelastua. Se ei ole tahtomista vain sanoilla, vaan todellista tahtomista, mik\u00e4 ilmenee siten, ett\u00e4 me herke\u00e4m\u00e4tt\u00e4 pakotamme itse\u00e4mme hyv\u00e4\u00e4n. Koska pelastus on l\u00e4hinn\u00e4 rukouk\u00adsessa, niin siihen sovitettuna t\u00e4m\u00e4 ”v\u00e4h\u00e4inen osa” sis\u00e4ltyy apostoli Paavalin k\u00e4skyyn: ”Rukoilkaa lakkaamatta.” (1. Tessal. 5:17)<\/span><\/p>\n

 <\/span><\/p>\n

Kaikella muulla on m\u00e4\u00e4r\u00e4tty aikansa, mutta rukoilla tulee aina. Se onkin luonnollista, jos ottaa huomioon, ett\u00e4 rukous on hengen el\u00e4\u00adm\u00e4. Ruumis ei voi el\u00e4\u00e4 ilman yht\u00e4mittaista hengitt\u00e4mist\u00e4, my\u00f6s hen\u00adki kuihtuu, jos se ei saa el\u00e4\u00e4 rukouksen kautta. Mutta kuinka heik\u00adko ihminen, joka ei voi lyhytt\u00e4k\u00e4\u00e4n tuokiota rukoilla oikealla ru\u00adkouksella, saattaa lakkaamatta rukoilla? P\u00e4\u00e4asia ei olekaan siin\u00e4, et\u00adt\u00e4 rukoilemme oikealla syd\u00e4men rukouksella, vaan t\u00e4rkeint\u00e4 on, ett\u00e4 toteutamme k\u00e4skyn: rukoilkaa lakkaamatta. Ihmisen osalle on j\u00e4\u00adtetty rukouksen lakkaamattomuus, kun taas sen palavuus on Jumalan annettavissa. Rukouksen m\u00e4\u00e4r\u00e4 on ihmisest\u00e4 riippuva, mutta laatu on Pyh\u00e4n Hengen lahja. Makarios Suuri sanoo: ”Rukoilla joten kuten, mutta <\/b>lakkaamatta, se on vallassamme, mutta rukoilla todel\u00adlisella rukouksella on Jumalan lahja.” T\u00e4m\u00e4 ei tarkoita, ett\u00e4 rukous on koneellista toimintaa; p\u00e4invastoin lakkaamattoman rukouksen harjoittajan tulee kohdistaa kaikki voimansa siihen, ett\u00e4 rukous tulee lausutuksi tarkkaavaisesti ja ett\u00e4 syd\u00e4n ottaa siihen osaa. Mutta varsinaisen pysyv\u00e4n tarkkaavaisuuden ja syd\u00e4men l\u00e4mm\u00f6n rukoilija saa vain Jumalan erikoisena armolahjana. Lakkaamaton rukous pe\u00adlastaa siten, ett\u00e4 se muuttuu v\u00e4hitellen tottumukseksi, ihmisen luon\u00adnolliseksi ominaisuudeksi; se valtaa j\u00e4rjen ja syd\u00e4men ja aikaansaa ainaisen Jumalan muistamisen ja pysyv\u00e4n rakkauden mielialan. <\/span><\/p>\n

 <\/span><\/p>\n

Pelastus on lapsellisen yksinkertainen, Jeesuksen Kristuksen ni\u00admen lakkaamattomassa avuksihuutamisessa. T\u00e4llainen pelastuksen analyysi on syntynyt kilvoittelijain kokemuksien pohjalla, kilvoitte\u00adlijain, jotka juuri lakkaamattoman rukouksen kautta olivat kohonneet <\/b>korkealle hengellisen el\u00e4m\u00e4n tasolle.<\/span><\/p>\n

 <\/i><\/b><\/span><\/p>\n

Jo kristillisyyden alkuajoista l\u00e4htien on koetettu ratkaista kysymys\u00adt\u00e4, miten ihminen voi olla Jumalan kanssa yht\u00e4mittaisessa rukous\u00adyhteydess\u00e4. Kirkkorukoukset, laulut ja psalmit, vaikka ovatkin sis\u00e4l\u00adl\u00f6lt\u00e4\u00e4n pyhi\u00e4, ovat kuitenkin monisanaisia ja siit\u00e4 syyst\u00e4 hajottavat huomion. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 on alettu k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 lyhyit\u00e4 rukouksia, joita tois\u00adtettaessa huomio pysyy vain Jumalassa. Jo sangen varhain lyhyist\u00e4 rukouksista alettiin eniten k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ns. Jeesuksen rukousta, joka kuu\u00adluu: ”Herra Jeesus Kristus, Jumalan Poika, armahda minua syntist\u00e4. ” V\u00e4hitellen se tuli yleiseen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n ja otettiin kirkkos\u00e4\u00e4nt\u00f6ihin. Jumalanpalveluksessamme eniten k\u00e4ytetty rukous: ”Herra armah\u00adda! ” on lyhennys Jeesuksen rukouksesta.<\/span><\/p>\n

 <\/span><\/p>\n

Jeesuksen rukouksen k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t lausuvat sen eri tavoin. N\u00e4m\u00e4 ero\u00adavuudet ilmenev\u00e4t siin\u00e4, ett\u00e4 joku painottaa sanaa ’Herra”, joku toi\u00adnen sanoja ’Jeesus Kristus” tai ’Jumalan Poika” tai ”armahda minua”. Voitaisiin tietysti selitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 johtuu tottumuksesta tai esimer\u00adkist\u00e4 tai uskonnollisista katsantokannoista, mutta oikeampaa on huomata siin\u00e4 Pyh\u00e4n Hengen eri armolahjoja. ”Henki itse esiintyy puolestamme rukoillen sanomattomin huokauksin”, kirjoittaa apos\u00adtoli Paavali. Niinp\u00e4 h\u00e4n, joka painottaa sanaa ”Herra”, on saanut ju\u00admalanpelon armolahjan. Jolla on rakkauden lahja, h\u00e4n lausuu sanat ’Jeesus Kristus” suuremmalla painolla. ’Jumalan Poika” \u2011sanojen ko\u00adrostaja omaa erikoisen uskon, ja ”armahda minua syntist\u00e4” \u2011sanoilla n\u00f6yryyden lahjan saanut tunnustaa mit\u00e4tt\u00f6myytens\u00e4 ja heikkouten\u00adsa Jumalan edess\u00e4. Niin kukin saa oman armolahjansa kykyjens\u00e4 ja voimiensa mukaan.<\/span><\/p>\n

 <\/span><\/p>\n

Jeesuksen rukouksen harjoittamisessa, kuten yleens\u00e4kin rukoukses\u00adsa, on kolme astetta: sanallinen rukous, j\u00e4rjen rukous ja syd\u00e4men rukous. Vasta\u2011alkaja sijoittaa Jeesuksen rukouksen jokap\u00e4iv\u00e4iseen rukouss\u00e4\u00e4nt\u00f6\u00f6ns\u00e4: sen alkuun ja loppuun tai eri rukouksien v\u00e4liin. Jeesuksen rukouksien lukum\u00e4\u00e4r\u00e4n h\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 joko oman tai rippi-\u00adis\u00e4ns\u00e4 harkinnan mukaan. Jeesuksen rukous ei olisi lakkaamaton, jos se sis\u00e4ltyisi vain aamu\u2011 ja iltarukouksiin. Sen t\u00e4hden t\u00e4m\u00e4n ru\u00adkouksen k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 pyrkii toistamaan t\u00e4t\u00e4 rukousta koko ajan, vapaa-\u00adaikoina ja ty\u00f6skentelyn aikana, jos ei \u00e4\u00e4neen, niin ainakin ajatuksis\u00adsaan. Alussa lakkaamaton rukous tuntuu vaikealta ja raskaalta, ja vasta\u2011alkajan t\u00e4ytyy pakottaa itsens\u00e4 siihen. Mutta jos h\u00e4nell\u00e4 on harras halu oppia rukoilemaan aina ja jos h\u00e4n oppii voittamaan ru\u00adkousta est\u00e4v\u00e4t himot, niin v\u00e4hitellen rukous alkaa tulla helpommak\u00adsi ja miellytt\u00e4v\u00e4mm\u00e4ksi. <\/span><\/p>\n

 <\/span><\/p>\n

J\u00e4rjen rukouksesta siirryt\u00e4\u00e4n pian syd\u00e4men rukouksen asteelle, jolloin lakkaamaton Jumalan l\u00e4sn\u00e4olon muistaminen s\u00e4ilyy ei vain ajatuksissa, vaan my\u00f6s syd\u00e4mess\u00e4. T\u00e4t\u00e4 ilmi\u00f6t\u00e4 pyh\u00e4t is\u00e4t nimitt\u00e4v\u00e4t j\u00e4rjen yhtymiseksi syd\u00e4meen. T\u00e4ll\u00e4 asteella kaikki ik\u00e4\u00e4n kuin siirtyy p\u00e4\u00e4st\u00e4 syd\u00e4meen, ja kaikki ajatukset ja teot tulevat valaistuiksi sis\u00e4i\u00adsell\u00e4 valolla. Ihminen huomaa t\u00e4ll\u00f6in, millaiset ajatukset h\u00e4ness\u00e4 vallitsevat ja millaisia haluja syntyy. Tuolla sis\u00e4isell\u00e4 valollaan, joka syntyy lakkaamattomasta syd\u00e4men rukousyhteydest\u00e4 Jumalan kanssa, h\u00e4n voi alistaa kaikki ajatuksensa, tunteensa ja halunsa kuuliaisiksi Jumalan tahdolle. Mutta jos h\u00e4n jotenkin poikkeaa Jumalan tahdon t\u00e4ytt\u00e4misest\u00e4, ja syv\u00e4n katumuksen ja n\u00f6yryyden tuntein anoo apua heikkoudelleen, niin Jumalan armovoima vahvistaa ja puhdistaa h\u00e4net h\u00e4nen suuren n\u00f6yryytens\u00e4 t\u00e4hden.<\/span><\/p>\n

 <\/span><\/p>\n

Kehitys lakkaamattomassa rukouksessa tapahtuu toisilla nopeasti, toisilla taas se saattaa kest\u00e4\u00e4 useita vuosia. Rukous on erilainen sil\u00adloin, kun ihminen taistelee himojensa kanssa, jolloin se on taistelu\u00adaseena, ja erilainen taas silloin, kun h\u00e4n on voittanut himonsa: se on h\u00e4nelle t\u00e4ll\u00f6in tulevan autuuden esimakua. Rukousyhteys Jumalan kanssa tulee silloin todella lakkaamattomaksi, ja syd\u00e4n tottuu t\u00e4h\u00e4n yhteyteen niin, ett\u00e4 se kest\u00e4\u00e4 silloinkin, kun ihminen ruumiillisesti nukkuu.<\/b> Syyst\u00e4 on sanottu: min\u00e4 nukun, mutta syd\u00e4meni valvoo. T\u00e4ydellisimm\u00e4ll\u00e4 ainaisen rukouksen asteella rukoilija ei en\u00e4\u00e4 tarvit\u00adse sanoja, vaan syd\u00e4n itse muodostaa sanansa lakkaamattomasti tun\u00adtien Jumalan l\u00e4sn\u00e4olon.              <\/span><\/p>\n

 <\/b><\/span><\/p>\n

Paasto<\/span><\/h3>\n

 <\/span><\/strong><\/span><\/p>\n

Paasto pid\u00e4tt\u00e4\u00e4 monisanaisuutta,<\/strong> sanoo pyh\u00e4 Johannes Klimakos. Se on s\u00e4\u00e4lin ovi ja se vartioi kuuliaisuutta, se tuhoaa pahoja ajatuksia ja h\u00e4vitt\u00e4\u00e4 syd\u00e4men tunteettomuuden. Paasto on paratiisin portti: kun vatsa k\u00e4rsii puutetta, niin syd\u00e4n n\u00f6yrtyy; paastoava rukoilee raittiin mielin, mutta pid\u00e4ttym\u00e4tt\u00f6m\u00e4n mieli on t\u00e4ynn\u00e4 ep\u00e4puhtaita mielikuvia ja ajatuksia.<\/span><\/p>\n

 <\/span><\/p>\n

Paasto on rakkauden ja antaumuksen ilmaus: haluamme uhrata maallisen kestityksen l\u00e4hesty\u00e4ksemme taivaallista. Aivan liian paljon askarruttavat ajatuksiamme elatushuolet ja makuaistin houkutukset: haluamme vapautua niist\u00e4. N\u00e4in on paasto nivel vapautustapahtumassa ja v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n tuki taistelussa itsekk\u00e4it\u00e4 haluja vastaan. Yhdistyneen\u00e4 rukoukseen paasto on er\u00e4s ihmiskunnan suuria lahjoja, jota huolellisesti vaalivat ne, jotka kerran ovat p\u00e4\u00e4sseet siit\u00e4 osallisiksi.<\/span><\/p>\n

 <\/span><\/p>\n

Paastotessa kasvaa kiitollisuus H\u00e4nt\u00e4 kohtaan joka on antanut ihmiselle mahdollisuuden paastota. Paasto avaa p\u00e4\u00e4sytiet alueille, jotka olet n\u00e4hnyt vilahdukselta vain aavistuksen omaisesti: el\u00e4m\u00e4nilmaukset ja kaikki ilmi\u00f6t ymp\u00e4rill\u00e4si ja itsess\u00e4si saavat uuden valaistuksen, ohikiit\u00e4v\u00e4t hetket uuden h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4n ja rikkaan sis\u00e4ll\u00f6n. Mietiskellen valvomisen korvaa selvyydess\u00e4 valvominen; levoton etsint\u00e4 vaihtuu levolliseen vastaanottamiseen mieli kiitollisena ja n\u00f6yr\u00e4n\u00e4. N\u00e4enn\u00e4isesti ratkaisemattomat, vaivaavat ongelmat avaavat sisimp\u00e4ns\u00e4 kuin kyps\u00e4t kukanter\u00e4t: rukouksella. Paastotessa kasvaa kiitollisuus H\u00e4nt\u00e4 kohtaan joka on antanut ihmiselle mahdollisuuden paastota. Paasto avaa p\u00e4\u00e4sytiet alueille, jotka olet n\u00e4hnyt vilahdukselta vain aavistuksen omaisesti: el\u00e4m\u00e4n ilmaukset ja kaikki ilmi\u00f6t ymp\u00e4rill\u00e4si ja itsess\u00e4si saavat uuden valaistuksen, ohi kiit\u00e4v\u00e4t hetken uuden h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4n ja rikkaan sis\u00e4ll\u00f6n. Mietiskellen valvomisen korvaa selvyydess\u00e4 valvominen, levoton etsint\u00e4 vaihtuu levolliseen vastaanottamiseen mieli kiitollisena ja n\u00f6yr\u00e4n\u00e4. N\u00e4enn\u00e4iset, ratkaisemattomat, vaivaavat ongelmat avaavat sisimp\u00e4ns\u00e4 kuin kyps\u00e4t kukanter\u00e4t: rukouksella, paastolla ja valvomisella, n\u00e4ill\u00e4 yhteisesti, tulee meid\u00e4n kolkuttaa sit\u00e4 porttia, jonka soisimme n\u00e4\u00adkev\u00e4mme avattuna.<\/span><\/p>\n

 <\/span><\/p>\n

T\u00e4st\u00e4 l\u00f6yd\u00e4mme my\u00f6s syyn siihen, ett\u00e4 paastoa usein k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n pyhien isien mittapuuna: paljon paastoava on paljon rakastava, ja se joka rakasti paljon, <\/i>saa paljon anteeksi (Luuk. 7: 47). Se, joka paastoaa paljon, saa my\u00f6skin paljon anteeksi.<\/span><\/p>\n

 <\/span><\/p>\n

Pyh\u00e4t is\u00e4t suosittelevat \u00bbkohtuullista\u00bb paastoa: ei pid\u00e4 antaa ruumiin heikenty\u00e4 liikaa, silloin my\u00f6s sielu k\u00e4rsii vaurion. Ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n pid\u00e4 siirty\u00e4 paas\u00adtoon liian \u00e4kki\u00e4: kaikki vaatii harjoitusta, ja jo\u00adkaisen on kokeilemalla p\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4 p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n, huo\u00admioonottaen oma luontonsa ja ty\u00f6ns\u00e4. Erilaisten ravintoaineiden valikointi on hylj\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4: kaikki ravinto on Jumalan antamaa, mutta viisasta on v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 sellaisia aineita, jotka lis\u00e4\u00e4v\u00e4t ruumiin painoa ja sen haluja: voimakkaita mausteita, lihaa, v\u00e4kijuomia ja sellaista, mik\u00e4 vain hivelee maku\u00adaistia. Muuten voi sy\u00f6d\u00e4 mit\u00e4 vain, mik\u00e4 on hal\u00adpaa ja l\u00e4hinn\u00e4 saatavissa, he sanovat. Mutta \u00bbkoh\u00adtuullisella\u00bb he tarkoittavat yht\u00e4 ateriaa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4, ja niin kevytt\u00e4, ettei se t\u00e4yt\u00e4 vatsaa kyll\u00e4iseksi asti.  <\/span><\/p>\n

 <\/span><\/p>\n

Eukaristia<\/span><\/h4>\n

 <\/span><\/p>\n

V\u00e4\u00adh\u00e4n ennen Bysantin keisarikunnan kukis\u00adtumista, noin vuonna 1440, jotkut papit ot\u00adtivat Konstantinopolissa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n tavan sanoa kullekin ehtoolliselle tulijalle taval\u00adlisten ehtoollisella lausuttavien sanojen j\u00e4lkeen: ”Ota vastaan Pyh\u00e4 Henki.” Kun pyh\u00e4lt\u00e4 Markus Efesolaiselta (n. 1394 – 1445) kysyttiin h\u00e4nen mielipidett\u00e4\u00e4n t\u00e4st\u00e4 liturgisesta uudistuksesta, h\u00e4n vastasi, ett\u00e4 se oli teologisesti puolusteltavissa: ”Osal\u00adlistuessamme Herran pyh\u00e4st\u00e4 ruumiista ja kalliista verest\u00e4 me osallistumme my\u00f6s Py\u00adh\u00e4st\u00e4 Hengest\u00e4.” <\/span><\/p>\n

 <\/span><\/p>\n

Tulla siksi mit\u00e4 on. <\/i>Eukaristiassa, kuten Kirkon j\u00e4senyyden antavassa kas\u00adteessa, meist\u00e4 tulee Hengen kantajia: Ja koko hengellisen el\u00e4m\u00e4mme p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 voidaan lyhyesti tiivist\u00e4\u00e4 sanonnassa: Tule siksi mit\u00e4 olet.<\/i> <\/i>Kasteen ja pyh\u00e4n ehtoolli\u00adsen v\u00e4lityksell\u00e4 Henki yhdess\u00e4 Kristuksen kanssa asustaa jo syd\u00e4memme sisimm\u00e4ss\u00e4 temppeliss\u00e4. Vaikka me sanommekin Hen\u00adgelle: ”Tule”, H\u00e4n on jopa t\u00e4ll\u00e4kin hetkell\u00e4 sisimm\u00e4ss\u00e4mme. Mutta oman huolimatto\u00admuutemme ja syntisyytemme vuoksi me olemme suureksi osaksi tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 t\u00e4s\u00adt\u00e4 sis\u00e4isest\u00e4 l\u00e4sn\u00e4olosta. Meid\u00e4n on ”tulta\u00adva siksi mit\u00e4 olemme” siin\u00e4 mieless\u00e4, ett\u00e4 meid\u00e4n on l\u00f6ydett\u00e4v\u00e4 H\u00e4net, joka jo on l\u00e4sn\u00e4, toimittava tietoisesti yhdess\u00e4 H\u00e4nen toimintansa kanssa, joka syd\u00e4mess\u00e4mme jatkuu joka hetki, ja kuunneltava H\u00e4nen \u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4n, joka jatkuvasti ja nytkin pu\u00adhuu sisimm\u00e4ss\u00e4mme (vrt. Room 8: 26; Gal 4:6).<\/span><\/p>\n

 <\/span><\/p>\n

N\u00e4in me ymm\u00e4rr\u00e4mme, ett\u00e4 kaikkeen kristilliseen kokemukseemme kuuluu el\u00e4v\u00f6itt\u00e4v\u00e4 keskustelu sen v\u00e4lill\u00e4, mik\u00e4 ”jo” on olemassa, ja sen, mik\u00e4 ”ei viel\u00e4” ole. Meill\u00e4 jo on Henki kasteen ja ehtoollisen v\u00e4lityksell\u00e4 \u2011 mutta ei viel\u00e4 <\/i>tietoisen osallisuuden t\u00e4yteydell\u00e4. Markus Askeetti (5.vs.) on osunut asian ytimeen. H\u00e4nen opetuksensa liittyy kasteeseen, mutta h\u00e4nen perusteluaan voitaisiin helposti laajentaa k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4\u00e4n my\u00f6s eukaristia.<\/span><\/p>\n

 <\/span><\/p>\n

Edistyyp\u00e4 ihminen uskossa kuinka pitk\u00e4lle tahansa, saavuttakoonpa h\u00e4n miten suuria armolahjoja tahansa \u2011 , h\u00e4n ei koskaan l\u00f6yd\u00e4 eik\u00e4 voi koskaan l\u00f6yt\u00e4\u00e4k\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n enemp\u00e4\u00e4 kuin sen, mink\u00e4 h\u00e4n jo on salaisesti vastaanottanut kasteessa. T\u00e4ydellisen\u00e4 Jumalana Kristus suo kastetuille Hengen t\u00e4ydellisen armon. Omasta puolestamme me emme voi lis\u00e4t\u00e4 t\u00e4t\u00e4 armoa, mutta se paljastuu ja ilmaisee itsens\u00e4 meille asteettain siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin kuin me t\u00e4yt\u00e4mme k\u00e4skyt. Mit\u00e4 tahansa me siis H\u00e4nelle osoitammekin uudestisyntymisemme j\u00e4lkeen, se on jo ollut meiss\u00e4 k\u00e4tkettyn\u00e4 ja on alkujaan tullut H\u00e4nelt\u00e4.          <\/span><\/p>\n

 <\/span><\/p>\n

Jatkossa Markus siteeraa roomalaiskirjeen kohdan 11: 34 \u201136. N\u00e4in h\u00e4n ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 koko askeettisen ja mystisen el\u00e4m\u00e4n sen kasteen armon alati kasvavana ”paljastumisena”, joka suotiin meille alussa: alussa on p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4mme. L\u00e4htem\u00e4ll\u00e4 liikkeelle siit\u00e4 vaiheesta, jossa Henki vaikuttaa meiss\u00e4 salaisesti” ja peitellyll\u00e4 tavalla, meit\u00e4 kutsutaan etenem\u00e4\u00e4n tietoisen tiedostamisen <\/i>tilaan, jossa me tunnemme Hengen l\u00e4sn\u00e4olon syd\u00e4mess\u00e4mme ”aktiivisesti”, suoraan, t\u00e4ydell\u00e4 ”varmuudella” ja ”sis\u00e4isell\u00e4 ymm\u00e4rryksell\u00e4”. T\u00e4m\u00e4 on hengellisen el\u00e4m\u00e4mme p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4.<\/span><\/p>\n

 <\/span><\/p>\n

 Alustus Kiihtelysvaran tiistaiseurassa  12.04.2005<\/strong><\/span>
<\/span><\/b><\/p>\n

 <\/strong><\/span><\/span><\/b><\/p>\n

 <\/strong><\/span><\/span><\/b><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

  1.Kristuksen seuraaminen   ”Jos joku tahtoo olla minun palvelijani, seuratkoon minua”, sanoi Herra. (Joh. 12:26) Jokainen kristitty on pyh\u00e4ss\u00e4<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"colormag_page_container_layout":"default_layout","colormag_page_sidebar_layout":"default_layout","footnotes":""},"categories":[7],"tags":[],"class_list":["post-248","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-traditio"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/248","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=248"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/248\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":778,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/248\/revisions\/778"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=248"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=248"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=248"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}