{"id":2476,"date":"2024-09-07T17:41:46","date_gmt":"2024-09-07T14:41:46","guid":{"rendered":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/?p=2476"},"modified":"2024-09-07T17:41:46","modified_gmt":"2024-09-07T14:41:46","slug":"pahan-ongelma","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/2024\/09\/07\/pahan-ongelma\/","title":{"rendered":"Pahan ongelma"},"content":{"rendered":"

Pahan ongelma<\/span><\/strong><\/p>\n

Arkkimandriitta Plakida (Dezey)<\/strong><\/span><\/p>\n

L\u00e4hde: \u0410\u0437\u0431\u0443\u043a\u0430 \u0432\u0435\u0440\u044b\u00a0 \u0421\u043c\u044b\u0441\u043b \u0436\u0438\u0437\u043d\u0438\u00a0 \u041e \u043f\u0440\u0438\u0440\u043e\u0434\u0435 \u0437\u043b\u0430<\/p>\n

https:\/\/azbyka.ru\/problema-zla<\/a><\/p>\n

 <\/p>\n

Miten voimme sovittaa yhteen pahan l\u00e4sn\u00e4olon maailmassa ja kaikkivaltiaan ja hyv\u00e4n Jumalan olemassaolon?1<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 ongelma on ollut olemassa kaikkina aikoina, mutta erityisen akuutti se on meid\u00e4n p\u00e4ivin\u00e4mme, kun olemme jo oppineet natsismista kuolemanleireineen, ydinaseista, Stalinin ja sen j\u00e4lkeisist\u00e4 gulageista ja kolmannen maailman katastrofeista. Ongelma, tai paremmin sanottuna pahan houkutus, on yksi nykyaikaisen ateismin l\u00e4hteist\u00e4.<\/p>\n

Kristitty kirjailija Lactantius muotoili t\u00e4m\u00e4n ongelman 4. vuosisadan vaihteessa sanoin, jotka eiv\u00e4t ole viel\u00e4k\u00e4\u00e4n menett\u00e4neet voimaa ja merkityst\u00e4: \u201dJoko Jumala haluaa poistaa pahan, mutta ei voi tehd\u00e4 sit\u00e4. Tai h\u00e4n voi tehd\u00e4 sen, mutta ei halua tehd\u00e4 sit\u00e4. Tai h\u00e4n ei voi eik\u00e4 halua tehd\u00e4 sit\u00e4. Jos h\u00e4n haluaa, mutta ei voi, h\u00e4n on voimaton, ja t\u00e4m\u00e4 on vastoin h\u00e4nen luontoaan. Jos h\u00e4n voi, mutta ei halua, h\u00e4n on paha, mik\u00e4 on my\u00f6s vastoin h\u00e4nen luontoaan. Jos h\u00e4n on sek\u00e4 haluton ett\u00e4 kykenem\u00e4t\u00f6n, h\u00e4n on sek\u00e4 paha ett\u00e4 heikko, eik\u00e4 siten voi olla Jumala. Mutta jos h\u00e4n on halukas ja kykenev\u00e4, mik\u00e4 on ainoa asia, joka vastaa sit\u00e4, mit\u00e4 h\u00e4n on, mist\u00e4 paha sitten tulee ja miksi h\u00e4n ei h\u00e4vit\u00e4 sit\u00e4? ’2.<\/p>\n

Filosofit, jotka ovat pyrkineet selitt\u00e4m\u00e4\u00e4n, miten Jumala hallitsee maailmaa, ovat korostaneet kahta v\u00e4itett\u00e4. Ensinn\u00e4kin Jumala ei ole pahan luoja. H\u00e4nell\u00e4 ei ole pahuutta siit\u00e4 yksinkertaisesta syyst\u00e4, ett\u00e4 pahaa ei ole olemassa itsen\u00e4isen\u00e4 todellisuutena. Paha ei seiso muiden luotujen asioiden joukossa. Se on negaatio, poissaolo, menetys siit\u00e4, mit\u00e4 todellisuudessa on oltava, jotta se olisi t\u00e4ysin sellainen. Toiseksi Jumala sallii pahan v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 ehtona suuremman hyv\u00e4n olemassaololle luodussa maailmankaikkeudessa. Toisaalta Jumala sallii fyysisen pahan (k\u00e4rsimyksen, erilaiset onnettomuudet, katastrofit ja tuhon), koska se on v\u00e4ist\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 t\u00e4llaisessa luodussa maailmankaikkeudessa, joka on ep\u00e4t\u00e4ydellinen ja joka koostuu lukuisista olennoista, joiden henkil\u00f6kohtainen hyv\u00e4 ei voi olla koko ajan yhtenev\u00e4inen toisten hyv\u00e4n kanssa, mutta juuri t\u00e4m\u00e4n maailmankaikkeuden olemassaolo ja sen universaalinen harmonia kumoavat sen pahan, jonka maailmankaikkeus sis\u00e4lt\u00e4\u00e4. Toisaalta Jumala sallii moraalisen pahan s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4kseen sen vapauden, jolla h\u00e4n on varustanut \u00e4lylliset olennot.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 p\u00e4\u00e4ttely vaikuttaa oikeudenmukaiselta ja ainoastaan mahdolliselta, kun sit\u00e4 tarkastellaan puhtaasti rationaalisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta, ottamatta huomioon sit\u00e4, mit\u00e4 Jumala on ilmoittanut meille suunnitelmaansa ihmisen ja maailmankaikkeuden suhteen. Filosofiaa l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 olevasta n\u00e4k\u00f6kulmasta katsottuna jumalallinen ilmoitus tarjoaa meille kuitenkin n\u00e4kemyksen, joka on dynaaminen, historiallinen ja joka avaa meille verrattomasti laajemmat n\u00e4k\u00f6alat.<\/p>\n

Puhtaasti luonnollinen maailmankaikkeus, jota Jumala ei muuta tuomalla siihen ajattomia energioitaan, sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 k\u00e4rsimyst\u00e4 ja kuolemaa. T\u00e4m\u00e4 on ainoa asia, jonka ihmismieli voi k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 luottaen vain omiin voimiinsa.<\/p>\n

Samaan aikaan Jumala on ilmoittanut meille Sanansa kautta, ett\u00e4 h\u00e4n ei luonut maailmaa j\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n luonnon sis\u00e4lle. Se on olemassa vain siksi, ett\u00e4 se muuttuisi liittym\u00e4ll\u00e4 jumaluuden ei-transsendentteihin energioihin ja loistaisi jumalallisessa kirkkaudessa. Jumalan luovan teon p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 on muuttunut maailma, jossa ei en\u00e4\u00e4 ole onnettomuutta, k\u00e4rsimyst\u00e4 tai kuolemaa, vaan jossa Jumala on kaikki kaikessa. T\u00e4m\u00e4 on maailmankaikkeuden lopullinen tila, Jumalan suunnitelman loppuunsaattaminen, jota kuvataan Ilmestyskirjan 21. luvussa: Ja min\u00e4 n\u00e4in uuden taivaan ja uuden maan, sill\u00e4 entinen taivas ja entinen maa ovat kadonneet, eik\u00e4 merta en\u00e4\u00e4 ole. Ja min\u00e4 … n\u00e4in pyh\u00e4n kaupungin Jerusalemin, uuden, joka laskeutui alas Jumalalta taivaasta, valmistettuna kuin morsian, joka on koristeltu miehelleen. Ja min\u00e4 kuulin kova\u00e4\u00e4nisen \u00e4\u00e4nen taivaasta sanovan: \u201dKatso, Jumalan maja on ihmisten keskell\u00e4, ja h\u00e4n asuu heid\u00e4n luonaan; he ovat h\u00e4nen kansansa, ja Jumala itse on oleva heid\u00e4n Jumalansa heid\u00e4n luonaan\u201d. Ja Jumala pyyhkii pois jokaisen kyyneleen heid\u00e4n silmist\u00e4\u00e4n, eik\u00e4 kuolemaa ole en\u00e4\u00e4 oleva, ei itkua, ei itkua, ei itkua, ei sairautta ole en\u00e4\u00e4 oleva, sill\u00e4 entiset ovat menneet pois. Ja h\u00e4n, joka istui valtaistuimella, sanoi: \u201dKatso, min\u00e4 teen kaiken uudeksi \u201d (Ilm. 21:1-5).<\/p>\n

Mutta miksi Jumala ei alun perin luonut maailmankaikkeutta t\u00e4llaisessa lopullisessa, jumalallistetussa tilassa, jossa kaikki pahan muodot puuttuvat?<\/p>\n

Vastaus piilee siin\u00e4, ett\u00e4 j\u00e4rjell\u00e4 varustettujen luotujen – enkelien ja ihmisten, joiden v\u00e4lityksell\u00e4 jumalallinen kirkkaus loistaa my\u00f6s j\u00e4rjett\u00f6mille luoduille – jumalallistuminen on rakkauden liitto, ei-duaalisen jumalallisen tahdon ja luodun tahdon keskin\u00e4inen l\u00e4pileikkaus henkil\u00f6kohtaisessa keskin\u00e4isess\u00e4 rakkaudessa.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 luoduilta – enkeleilt\u00e4 ja ihmisilt\u00e4 – vapaata vastausta, jossa heid\u00e4n vapautensa sovitetaan yhteen Jumalan armon kanssa. Jotta luotujen jumalallistuminen voisi tapahtua, jotta siit\u00e4 todella tulisi universaalinen ykseys keskin\u00e4isess\u00e4 rakkaudessa, on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4, ett\u00e4 luotu voi vapaasti luopua rakkaudesta tai luopua siit\u00e4.<\/p>\n

Maailman nykyinen tila on v\u00e4liaikainen; jumalallisen suunnitelman mukaan se edustaa tilaa, jossa ihmisen vapaus voi ilmet\u00e4 valintana Jumalan ja itsekkyyden, itseriittoisuuden ja inhimillisen luodullisuuden v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n

T\u00e4t\u00e4 luomakunnan nykyist\u00e4 tilaa voidaan konkreettisesti luonnehtia kahdella ulottuvuudella. Yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 aineellinen ja el\u00e4imellinen maailma on altis sille, mit\u00e4 is\u00e4t kutsuvat turmelukseksi eli k\u00e4rsimykseksi ja kuolemaksi. Jumalalliset energiat eiv\u00e4t ole viel\u00e4 muuttaneet t\u00e4t\u00e4 maailmaa, kuten ei ole muuttunut ihminenk\u00e4\u00e4n, ja se on v\u00e4litilassa, joka p\u00e4\u00e4ttyy toisen tulemisen my\u00f6t\u00e4. T\u00e4m\u00e4 tila ei ole seurausta ainoastaan \u00e4lyllisten luotujen synnist\u00e4: ennen Aadamin luomista ja ennen h\u00e4nen rikkomustaan aineellinen maailma ei ollut muuttunut. Mutta on ilmeist\u00e4, ett\u00e4 enkelien ja sitten meid\u00e4n esi-isiemme ja kaikkien heid\u00e4n j\u00e4lkel\u00e4istens\u00e4 synti voimisti t\u00e4t\u00e4 aineellisen ja el\u00e4imellisen maailman turmeltunutta tilaa. Toisaalta vapaudella varustetut luodut (erityisesti osa Luciferia seuranneista enkeleist\u00e4 ja kaikki ihmiset – paholaisen yllytt\u00e4m\u00e4n\u00e4 ja esi-is\u00e4ns\u00e4 Aadamin j\u00e4lkeen) k\u00e4yttiv\u00e4t vapauttaan omaksi vahingokseen ja tekiv\u00e4t synti\u00e4, jolloin he et\u00e4\u00e4ntyiv\u00e4t Jumalasta – el\u00e4m\u00e4n l\u00e4hteest\u00e4.<\/p>\n

Langenneet enkelit vakiintuivat luonteensa vuoksi peruuttamattomasti vihaamaan Jumalaa ja h\u00e4nen rakkaussuunnitelmaansa – ja heist\u00e4 tuli demoneita.<\/p>\n

Ihminen, Jumalan kuva, jota Luoja ei tarkoittanut kuolemaan ja k\u00e4rsimykseen ja joka olisi voinut v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 ne, jos h\u00e4n olisi s\u00e4ilytt\u00e4nyt tahtonsa ja Jumalan tahdon ykseyden, erkaantui Jumalasta ja joutui n\u00e4in ollen samalle tasolle el\u00e4inten kanssa, tuli niiden tavoin turmeltuvaksi, k\u00e4rsimyksen ja kuoleman alaiseksi. Siit\u00e4 kertoo meille 1. Mooseksen kirjan 3. luku: Mooseksen kirja 1. Mooseksen kirja kertoo: ”Naiselle [Jumala] sanoi: Min\u00e4 lis\u00e4\u00e4n sinun murheesi raskautesi aikana; sairaudessa sin\u00e4 synnyt\u00e4t lapsia, ja miehellesi sin\u00e4 tulet ihastuneeksi, ja h\u00e4n hallitsee sinua. Ja h\u00e4n sanoi Aadamille: \u201dKoska sin\u00e4 kuulit vaimosi \u00e4\u00e4nt\u00e4 ja s\u00f6it siit\u00e4 puusta, josta min\u00e4 k\u00e4skin sinua sanoen: \u2018\u00c4l\u00e4 sy\u00f6 siit\u00e4\u2019, niin kirottu on maa sinun takiasi; murheellisena sinun on sy\u00f6t\u00e4v\u00e4 sit\u00e4 koko elinaikasi. Kasvosi hiess\u00e4 sinun on sy\u00f6t\u00e4v\u00e4 leip\u00e4\u00e4, kunnes palaat takaisin maahan, josta olet otettu; sill\u00e4 tomu sin\u00e4 olet, ja tomuun sin\u00e4 palaat takaisin. Ja Aadam antoi vaimolleen nimen Eeva, sill\u00e4 h\u00e4nest\u00e4 tuli kaiken el\u00e4v\u00e4n \u00e4iti. Ja Herra Jumala teki Aadamille ja h\u00e4nen vaimolleen vaatteet nahasta ja puki heid\u00e4t. Ja Herra Jumala sanoi: \u201d ”Katso, Aadam on tullut sellaiseksi kuin joku meist\u00e4, niin ett\u00e4 h\u00e4n tiet\u00e4\u00e4 hyv\u00e4n ja pahan, ja nyt ik\u00e4\u00e4n kuin h\u00e4n ei olisi ojentanut k\u00e4tt\u00e4\u00e4n eik\u00e4 ottanut el\u00e4m\u00e4n puusta, eik\u00e4 maistanut, eik\u00e4 el\u00e4nyt iankaikkisesti\u201d. Ja Herra Jumala l\u00e4hetti h\u00e4net pois Eedenin puutarhasta viljelem\u00e4\u00e4n sit\u00e4 maata, josta h\u00e4net oli otettu. Ja h\u00e4n ajoi Aatamin ulos ja asetti Eedenin puutarhan it\u00e4puolelle kerubin ja liekehtiv\u00e4n miekan k\u00e4\u00e4ntym\u00e4\u00e4n, vartioimaan tiet\u00e4 el\u00e4m\u00e4n puuhun (1. Moos. 3:16-24).<\/p>\n

Ja Salomon viisauden kirjan 2. luvussa luemme: Jumala loi ihmisen katoamattomaksi ja teki h\u00e4net ikuisen olemassaolonsa kuvaksi; mutta perkeleen kateuden kautta tuli maailmaan kuolema (Saarn.2:23-24).<\/p>\n

Apostoli Paavali sanoo my\u00f6s Roomalaiskirjeen 5. luvussa: Room. 5:12: \u201dKoska siis yhden ihmisen kautta synti tuli maailmaan ja synnin kautta kuolema, niin kuolema siirtyi kaikkiin ihmisiin, koska h\u00e4ness\u00e4 kaikki ovat tehneet synti\u00e4 (Room. 5:12).\u201d<\/p>\n

K\u00e4rsimyksen ja kuoleman tila, johon ihminen joutuu, on siis seurausta synnist\u00e4. T\u00e4m\u00e4 ei tarkoita sit\u00e4, ett\u00e4 jokainen sairaus, joka ihmist\u00e4 kohtaa, johtuisi h\u00e4nen yksil\u00f6llisist\u00e4 synneist\u00e4\u00e4n – se on seurausta siit\u00e4, ett\u00e4 koko ihmissuku on saanut osansa langenneesta luonnosta. Ja jokainen yksitt\u00e4inen virhe sen sijaan, ett\u00e4 se vaikuttaisi vain tekij\u00e4\u00e4n, aiheuttaa tavallaan universaalin resonanssin. Ranskalainen kirjailija Leon Blois ilmaisi sen runoilijan ja profeetan nerokkuudella: \u201dVapautemme on riippuvainen maailman tasapainosta…\u201d. Jokainen ihminen, joka tekee vapaaehtoisen teon, heijastaa persoonallisuutensa \u00e4\u00e4rett\u00f6myyteen. Jos h\u00e4n antaa pennin kerj\u00e4l\u00e4iselle ep\u00e4puhtaasta syd\u00e4mest\u00e4\u00e4n, tuo penni palaa kerj\u00e4l\u00e4isen k\u00e4den l\u00e4pi, putoaa, l\u00e4vist\u00e4\u00e4 maan, kulkee planeettojen l\u00e4pi, ylitt\u00e4\u00e4 taivaanrannan ja luo uhan maailmankaikkeuteen. Jos ihminen syyllistyy ep\u00e4puhtaaseen tekoon, h\u00e4n saattaa piment\u00e4\u00e4 sill\u00e4 tuhansia syd\u00e4mi\u00e4, joita h\u00e4n ei tunne ja jotka liittyv\u00e4t salaper\u00e4isesti h\u00e4neen ja tarvitsevat kyseisen ihmisen puhtautta, aivan kuten evankeliumin sanoin janoon kuoleva matkustaja tarvitsee kupillisen vett\u00e4. Laupeuden teko, todellisen my\u00f6t\u00e4tunnon sielunliike, on veisannut h\u00e4nelle jumalallista ylistyst\u00e4 Aatamin ajasta ajan loppuun asti; h\u00e4n parantaa sairaita, lohduttaa ep\u00e4toivoisia, tyynnytt\u00e4\u00e4 myrskyj\u00e4, palauttaa vankeja, k\u00e4\u00e4nnytt\u00e4\u00e4 uskovia ja puolustaa ihmissukua.<\/p>\n

Koko kristillinen filosofia perustuu vapaan tahdon sanoin kuvaamattomaan merkitykseen ja k\u00e4sitykseen kattavasta ja loukkaamattomasta solidaarisuudesta.<\/p>\n

Jokainen on tietenkin henkil\u00f6kohtaisesti vastuussa itsest\u00e4\u00e4n. Mutta jokainen henkil\u00f6kohtainen teko merkitsee hyv\u00e4n tai pahan lis\u00e4\u00e4ntymist\u00e4 maailmassa.<\/p>\n

Kuten pyh\u00e4 marttyyri Irenaeus Lyonilainen selitti, sairaus ja kuolema eiv\u00e4t ole lainvastaisia rangaistuksia, joita Jumala langettaa syylliselle, vaan looginen seuraus, joka seuraa orgaanisesti synnist\u00e4: \u201dYhteys Jumalan kanssa on el\u00e4m\u00e4\u00e4, valoa ja h\u00e4nest\u00e4 tulevien etujen nauttimista. P\u00e4invastoin, kaikille niille, jotka vapaaehtoisesti erottautuvat H\u00e4nest\u00e4, H\u00e4n [rangaistuksena] m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 sen eron, jonka he itse ovat valinneet. Niinp\u00e4 Jumalasta irtautuminen on kuolemaa, valosta irtautuminen on pimeytt\u00e4, Jumalasta irtautuminen on kaikkien H\u00e4nest\u00e4 tulevien etujen menett\u00e4mist\u00e4. Mutta ne, jotka ovat luopumisensa vuoksi menett\u00e4neet sen, mit\u00e4 \u00e4sken sanoimme, ja jotka on riistetty kaikista hy\u00f6dykkeist\u00e4, joutuvat kaikenlaisen rangaistuksen kohteeksi: ei ole niin, ett\u00e4 Jumala olisi etuk\u00e4teen rankaisemassa heit\u00e4, vaan rangaistus, joka ajaa heit\u00e4 takaa, muodostuu jo siit\u00e4, ett\u00e4 he ovat riist\u00e4neet kaikki hy\u00f6dykkeet. ’3<\/p>\n

J\u00e4rjett\u00f6mien luotujen osalta heid\u00e4n turmeltuva tilansa – sellaisena kuin se on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 – liittyy kiistatta enkelin ja ihmisen syntiin. Enkeleill\u00e4 sen sijaan on ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 yhteys aineelliseen maailmaan. J. G. Newman, joka tunsi hyvin kirkkoisien teologian ja jolla oli samalla ter\u00e4v\u00e4 aisti n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4n maailman todellisuudesta, n\u00e4ki enkeleiss\u00e4 \u201dei ainoastaan sanansaattajia, joita Luoja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kommunikoidakseen ihmisten kanssa\u201d, vaan my\u00f6s palvelijoita, jotka pit\u00e4v\u00e4t yll\u00e4 j\u00e4rjestyst\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4ss\u00e4 maailmassa. \u201dUskoin\u201d, sanoo Newman, \u201dett\u00e4 enkeleill\u00e4 oli todellisia syit\u00e4 liikkeelle, valon s\u00e4teilylle ja el\u00e4m\u00e4lle niiss\u00e4 aineellisen maailmankaikkeuden perusperiaatteissa, joiden olemassaolo on meille t\u00e4ysin ilmeinen ja jotka saavat meid\u00e4t ajattelemaan syyn ja seurauksen k\u00e4sitett\u00e4 ja sit\u00e4, mit\u00e4 kutsutaan luonnonlaeiksi. Arkkienkeli Mikaelin juhlaa varten pit\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n puheessa Newman sanoo enkeleist\u00e4: \u201dJokainen ilmaliike, jokainen valon ja l\u00e4mm\u00f6n s\u00e4de, jokainen kauneuden ilmestys on, jos saan niin sanoa, heid\u00e4n vaatteidensa hapsuja, niiden puvun poimuja, jotka katsovat Jumalaa kasvoista kasvoihin…\u201d.<\/p>\n

Jos t\u00e4llainen on enkelien rooli suhteessa luotuun maailmaan ja sen omiin lakeihin, meille on selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4n maailman ruhtinaan lankeemus enkeleineen voisi tuoda maailmaan suuren mullistuksen. Joskus kysyn itselt\u00e4ni, eik\u00f6 t\u00e4m\u00e4n lankeemuksen ja tiettyjen hy\u00f6nteisten, virusten ja muiden olentojen, jotka eiv\u00e4t kuitenkaan ole olemukseltaan pahoja tai syntisi\u00e4 sin\u00e4ns\u00e4, ilkeiden, pirullisten ominaisuuksien v\u00e4lill\u00e4 ole yhteytt\u00e4.<\/p>\n

Oli miten oli, on selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Saatana on tehnyt harmittomista olennoista ihmiselle kiusauksen v\u00e4lineit\u00e4, ja kun ihminen k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 niit\u00e4 itsekkyytens\u00e4 ja nautinnonhalunsa tyydytt\u00e4miseen, h\u00e4n on ottanut ne haltuunsa ja pahentanut entisest\u00e4\u00e4n turmelusta, joka on ominaista h\u00e4nen nykyiselle tilalleen. T\u00e4m\u00e4 on ristiriidassa koko luomakuntaa el\u00e4v\u00f6itt\u00e4v\u00e4n salaisen dynamiikan kanssa, sill\u00e4 apostoli Paavalin sanojen mukaan luomakunta odottaa toiveikkaana Jumalan poikien ilmestymist\u00e4, koska luomakunta ei alistunut turhamaisuuteen vapaaehtoisesti vaan sen tahdon mukaisesti, joka sen alisti, siin\u00e4 toivossa, ett\u00e4 luomakunta itse vapautuu turmeluksen orjuudesta Jumalan lasten kirkkauden vapauteen. Sill\u00e4 me tied\u00e4mme, ett\u00e4 koko luomakunta huokaisee ja vaivaa yhdess\u00e4 t\u00e4h\u00e4n asti (Room. 8:19-22).<\/p>\n

N\u00e4in ollen se paha, josta k\u00e4rsimme t\u00e4\u00e4ll\u00e4 maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4, on seurausta synnist\u00e4. Eik\u00e4 Jumala ole sen luoja. H\u00e4n ei voisi poistaa pahaa viem\u00e4tt\u00e4 meilt\u00e4 valinnanvapauttamme, joka on kallein hyv\u00e4mme ja jumalallistumisemme edellytys.<\/p>\n

Voimmeko sanoa, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 paha on Jumalan ja h\u00e4nen kaitselmuksensa hallinnan ulkopuolella? Yksiselitteisesti ei. Niille pahuuden lajeille, joita Jumala ei halua, h\u00e4n asettaa rajat ja k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 ne ihmisten todellisen hyv\u00e4n palvelukseen suhteuttaen armollisen apunsa koettelemuksen vakavuuteen. Niinp\u00e4 apostoli Paavali kirjoitti korinttilaisille: \u201d Ei teit\u00e4 ole kiusattu muulla kuin inhimillisell\u00e4 kiusauksella, ja Jumala on uskollinen, joka ei anna teid\u00e4n joutua kiusaukseen yli voimienne, vaan my\u00f6s antaa teille helpotuksen, kun teit\u00e4 kiusataan, niin ett\u00e4 voitte kest\u00e4\u00e4 sen (1.Kor.10:13). Ja ainakin yhdess\u00e4 Roomalaiskirjeen tekstin versiossa lukee: Lis\u00e4ksi me tied\u00e4mme, ett\u00e4 niille, jotka rakastavat Jumalaa, jotka ovat h\u00e4nen tahtonsa mukaan kutsutut, kaikki toimii yhdess\u00e4 hyv\u00e4ksi (Room. 8:28).<\/p>\n

Siksi vain t\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 meid\u00e4n kohtaloksemme lankeavia k\u00e4rsimyksi\u00e4 ja koettelemuksia voidaan pit\u00e4\u00e4 Jumalalta tulevina, h\u00e4nen l\u00e4hett\u00e4min\u00e4\u00e4n, ja ne tulisi ottaa luottavaisin mielin vastaan. K\u00e4rsimykset, jotka Jumala sallii, jotka h\u00e4n vapauttaa samassa m\u00e4\u00e4rin kuin voimaa niiden voittamiseen ja jotka on l\u00e4hetetty alas omaksi parhaaksemme, eiv\u00e4t ole Pyh\u00e4n Johannes Krysostomoksen sanoin todellista pahuutta, ne eiv\u00e4t ole muuta kuin l\u00e4\u00e4k\u00e4rin m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4mi\u00e4 kivuliaita toimenpiteit\u00e4.<\/p>\n

Todellinen paha on vain tekem\u00e4mme synti. ’Paha? T\u00e4m\u00e4 sana on moniselitteinen, ja haluan selitt\u00e4\u00e4 teille sen kaksi merkityst\u00e4 pel\u00e4ten, ettette t\u00e4m\u00e4n ilmaisun moniselitteisyyden vuoksi sekoita asioiden luonnetta ja p\u00e4\u00e4dy jumalanpilkkaan.<\/p>\n

Paha, todellinen paha, on haureutta, aviorikosta, ahneutta ja kaikkia muita lukemattomia syntej\u00e4, jotka ansaitsevat tuomion ja ankarimmat rangaistukset. Toiseksi pahaa – muussa kuin yhteiskunnallisessa mieless\u00e4 – on n\u00e4l\u00e4nh\u00e4t\u00e4, rutto, kuolema, sairaus ja kaikki muut samanhenkiset onnettomuudet. Mutta n\u00e4m\u00e4 eiv\u00e4t ole varsinaisesti todellisia pahuuksia; kaikille n\u00e4ille ilmi\u00f6ille on vain annettu t\u00e4m\u00e4 nimi. Miksi ne eiv\u00e4t siis ole pahoja? Jos ne olisivat pahoja, ne eiv\u00e4t olisi syyn\u00e4 niin moneen hy\u00f6tyyn meille – ja ne v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t ylpeytt\u00e4, vapauttavat [meid\u00e4t] v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6myydest\u00e4, antavat [meille] voimaa, elvytt\u00e4v\u00e4t tarkkaavaisuutta ja ahkeruutta. ’Kun h\u00e4n tappoi heid\u00e4t’, sanoo profeetta Daavid, ’ he etsiv\u00e4t h\u00e4nt\u00e4 ja k\u00e4\u00e4ntyiv\u00e4t ja turvautuivat varhaisesta aamusta l\u00e4htien Jumalaan’ (Ps 77:34). T\u00e4ss\u00e4 on siis korjaava paha, joka tekee meist\u00e4 sek\u00e4 puhtaampia ett\u00e4 ahkerampia, paha, joka opettaa meille jumalallista filosofiaa, eik\u00e4 suinkaan sellainen, joka ansaitsee pilkan ja tuomion. J\u00e4lkimm\u00e4ist\u00e4 ei tietenk\u00e4\u00e4n ole Jumala luonut, vaan se syntyy omasta tahdostamme, jonka edellinen pyrkii katkaisemaan. Jos Raamattu ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 pahan nimell\u00e4 surumme, joka johtuu k\u00e4rsimyksest\u00e4, se ei tarkoita, ett\u00e4 suru olisi v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 paha: se on sit\u00e4 vain ihmisten mielest\u00e4. Todellisuudessa paha ei ole vain varkaus ja aviorikos, vaan se on my\u00f6s onnettomuus, jota meid\u00e4n kieless\u00e4mme kutsutaan pahaksi, ja juuri t\u00e4m\u00e4n kielenk\u00e4yt\u00f6n kanssa pyh\u00e4 kirjoittaja on johdonmukainen. T\u00e4t\u00e4 profeetta tarkoittaa, kun h\u00e4n sanoo: \u201d Onko kaupungissa mit\u00e4\u00e4n onnettomuutta, jota Herra ei sallisi?\u201d (Aam.3:6). Profeetta Jesaja, joka puhui Herran puolesta, lausui saman asian: Min\u00e4, [Herra] … teen rauhan ja tuotan onnettomuuksia 4 (Jes.45:7); onnettomuudet tarkoittavat onnettomuuksia. T\u00e4m\u00e4 on sama paha, johon Kristus viittaa evankeliumissa ilmaisemalla suruaan ja k\u00e4rsimyst\u00e4\u00e4n seuraavasti: riitt\u00e4\u00e4 jokaiselle p\u00e4iv\u00e4lle h\u00e4nen huolenpitonsa (Matt. 6:34). On ilmeist\u00e4, ett\u00e4 Kristus tarkoittaa t\u00e4ll\u00e4 niit\u00e4 taakkoja ja k\u00e4rsimyksi\u00e4, joille h\u00e4n altistaa meid\u00e4t ja jotka, toistan, paljastavat eniten h\u00e4nen kaitselmuksensa ja hyvyytens\u00e4.<\/p>\n

L\u00e4\u00e4k\u00e4ri ansaitsee kiitosta, ei ainoastaan silloin, kun h\u00e4n vie potilaansa ulos puutarhaan tai niitylle, kun h\u00e4n antaa h\u00e4nen nauttia kylvyst\u00e4, vaan my\u00f6s – ja erityisesti – silloin, kun h\u00e4n pakottaa h\u00e4net n\u00e4\u00e4ntym\u00e4\u00e4n n\u00e4lk\u00e4\u00e4n, kun h\u00e4n hukuttaa h\u00e4net n\u00e4lk\u00e4\u00e4n ja janoon, kun h\u00e4n panee h\u00e4net s\u00e4nkyyn ja tekee h\u00e4nen olinpaikastaan vankilan, kun h\u00e4n riist\u00e4\u00e4 h\u00e4nelt\u00e4 valon ja ymp\u00e4r\u00f6i h\u00e4net paksuilla verhoilla, kun h\u00e4n tunkeutuu h\u00e4nen ruumiiseensa raudalla ja tulella, kun h\u00e4n antaa h\u00e4nelle katkeraa juomaa, – sill\u00e4 h\u00e4nh\u00e4n h\u00e4n on silti l\u00e4\u00e4k\u00e4ri. Jos nyt niin paljon k\u00e4rsimyksi\u00e4, joille h\u00e4n meid\u00e4t altistaa, ei est\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 edelleen kantamasta l\u00e4\u00e4k\u00e4rin nime\u00e4, eik\u00f6 [meid\u00e4n] mielemme n\u00e4rk\u00e4sty siit\u00e4, miten Jumalaa pilkataan, miten h\u00e4nen universaalin kaitselmuksensa hyvyytt\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 tunnusteta – samalla kun h\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 meille niin paljon onnettomuuksia: esimerkiksi n\u00e4l\u00e4n ja jopa kuoleman? Jumala on kuitenkin ainoa oikea sielujen ja ruumiiden l\u00e4\u00e4k\u00e4ri. Usein, kun h\u00e4n huomaa, ett\u00e4 luontomme l\u00f6yt\u00e4\u00e4 nautintoa vauraudesta ja kerskailee sill\u00e4 ja antaa paheellisen ylpeyden vallata sen, h\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 puutetta, n\u00e4lk\u00e4\u00e4, kuolemaa ja kaikkia muita k\u00e4rsimyksi\u00e4 tiet\u00e4min\u00e4\u00e4n keinoina vapauttaakseen luontomme sit\u00e4 ahmivasta sairaudesta \u201d5.<\/p>\n

Pyh\u00e4 Johannes Krysostomos vahvistaa siis yleismaailmallisen periaatteen. Mutta h\u00e4n ei kuitenkaan v\u00e4it\u00e4, ett\u00e4 ihminen voisi tunnistaa koettelemuksen perusteet ja motiivit kaikissa tapauksissa. Jumalan sana vakuuttaa meille, ett\u00e4 kaikki, mit\u00e4 Jumala sallii, on ihmisen parhaaksi ja ik\u00e4\u00e4n kuin h\u00e4nen \u00e4\u00e4rett\u00f6m\u00e4n rakkautensa sakramentti. Kaikki, mit\u00e4 Jumala sallii, on yht\u00e4 kunnioituksen arvoista kuin se, mit\u00e4 h\u00e4n my\u00f6nt\u00e4\u00e4, sanoo Leon Blois. T\u00e4m\u00e4 ei kuitenkaan paljasta Jumalan teiden ja h\u00e4nen ekonomiansa salaisuutta. Eik\u00e4 meid\u00e4n teht\u00e4v\u00e4mme ole kysy\u00e4, miksi Jumala on sallinut sit\u00e4 tai t\u00e4t\u00e4.<\/p>\n

Pyh\u00e4 Johannes Krysostomos esitt\u00e4\u00e4 tutkielmassaan \u201dJumalallisesta kaitselmuksesta\u201d kysymyksen: \u201dMiksi t\u00e4ss\u00e4 maailmassa sallitaan pahojen ihmisten, demonien ja paholaisten toimet?\u201d – ja vastaa itse: \u201dJos ihmettelet, miksi n\u00e4m\u00e4 asiat tapahtuvat, jos et luota H\u00e4nen suunnitelmiensa syviin ja selitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6miin syihin, vaan teet vain niin, ett\u00e4 kyselet vaatimattomia kysymyksi\u00e4, etenet t\u00e4ss\u00e4 yh\u00e4 pidemm\u00e4lle ja pidemm\u00e4lle, alat kysy\u00e4 itselt\u00e4si monista muistakin asioista, kuten \u00a0esim.: Miksi harhaoppien syntymiselle on edelleen maaper\u00e4, miksi paholaisen, demonien, lukuisiin harhaoppeihin langenneiden pahojen ihmisten ja – mik\u00e4 t\u00e4rkeint\u00e4 – Antikristuksen on tapahduttava, kun heill\u00e4 on sellainen harhaanjohtamisen voima, ett\u00e4 heid\u00e4n tekonsa kykenev\u00e4t Kristuksen sanan mukaan h\u00e4mment\u00e4m\u00e4\u00e4n, jos se olisi mahdollista, jopa valittuja itse\u00e4\u00e4n? Kaikelle t\u00e4lle ei siis tarvitse etsi\u00e4 [selityst\u00e4], vaan on tyydytt\u00e4v\u00e4 jumalallisen viisauden selitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyteen\u201d.<\/p>\n

Krysostomos on sanonut jo hieman ylemp\u00e4n\u00e4 samassa teoksessa:<\/p>\n

’Kun n\u00e4et serafien leijuvan ylev\u00e4n ja majesteettisen valtaistuimen ymp\u00e4rill\u00e4, suojaavan silmi\u00e4\u00e4n siipipeitteell\u00e4, peitt\u00e4v\u00e4n jalkansa, selk\u00e4ns\u00e4 ja kasvonsa ja s\u00e4teilev\u00e4n h\u00e4mm\u00e4styst\u00e4 t\u00e4ynn\u00e4 olevia huutoja … Ettek\u00f6 te itse juokse piiloon, ettek\u00f6 te piiloudu maan alle – te, jotka haluatte tunkeutua tuollaisella rohkeudella Jumalan kaitselmuksen salaisuuteen, jonka voima on sanoin kuvaamaton, k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n ja taivaan voimien kautta…? Sill\u00e4 kaiken, mik\u00e4 t\u00e4h\u00e4n liittyy, tiet\u00e4v\u00e4t Poika ja Pyh\u00e4 Henki, eik\u00e4 kukaan muu \u201d6.<\/p>\n

Mutta Jumala ei tyytynyt siihen, ett\u00e4 h\u00e4n antoi jumalalliselle johdatukselleen koettelemukset ja k\u00e4rsimykset, jotka lankeavat meid\u00e4n p\u00e4\u00e4llemme. H\u00e4n ei rajoittunut siihen, ett\u00e4 h\u00e4n hallitsi niit\u00e4 kaitselmuksellaan ja asetti ne n\u00e4in pelastuksemme palvelukseen.<\/p>\n

Kaiken t\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi Is\u00e4 l\u00e4hetti Pojan ottamaan p\u00e4\u00e4lleen meid\u00e4n luontomme kaikkine synnin seurauksineen, k\u00e4rsimyksineen ja kuolemineen. Ja koska Herra Jeesus Kristus oli Jumala ja ihminen, h\u00e4n pystyi ottamalla ne p\u00e4\u00e4lleen muuttamaan radikaalisti niiden merkityksen. K\u00e4rsimys ja kuolema olivat seurausta ja merkki siit\u00e4, ett\u00e4 ihminen lankesi pois Jumalasta synnin seurauksena. Ja nyt, kun Kristus oli ottanut ne vastaan Is\u00e4n tahdon mukaisesti ja rakkaudesta ihmisi\u00e4 kohtaan – omia teloittajiaan lukuun ottamatta – niist\u00e4 tuli merkki ja ilmaus h\u00e4nen lapsellisesta rakkaudestaan Is\u00e4\u00e4 kohtaan ja h\u00e4nen jumalallisesta ihmisyydest\u00e4\u00e4n. N\u00e4in h\u00e4n voitti k\u00e4rsimyksen ja kuoleman. L\u00e4hett\u00e4m\u00e4ll\u00e4 Henkens\u00e4 syd\u00e4meemme h\u00e4n antoi meille my\u00f6s mahdollisuuden tehd\u00e4 k\u00e4rsimyksest\u00e4mme ja kuolemastamme mit\u00e4 suotuisimman ehdon kaikesta itsekkyydest\u00e4 luopumiselle, rakkaudellemme Jumalaa ja kaikkia ihmisi\u00e4 kohtaan sek\u00e4 anteeksiantamukselle kaikille vihollisille ja vastustajille.<\/p>\n

Kristus ei tullut poistamaan maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 vallitsevaa k\u00e4rsimyst\u00e4 ja pahuutta, mutta kuolemansa ja yl\u00f6snousemuksensa kautta h\u00e4n antoi meille mahdollisuuden voittaa kuolema kuolemalla kuoleman, odottaen sit\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4, jolloin h\u00e4n palaa kirkkaudessa, jolloin kuolema lopullisesti nielaistaan voitoksi.<\/p>\n

Kuten er\u00e4s nykyaikainen Jobin kirjan tulkitsija on kirjoittanut: \u201dJotta voisimme hyv\u00e4ksy\u00e4 k\u00e4rsimyksen mysteerin, tarvitaan tietty mielentila, jota ilman kauneimmillakaan j\u00e4rkeilyill\u00e4 ei olisi meihin mit\u00e4\u00e4n vaikutusta, tai ainakaan ne eiv\u00e4t rauhoittaisi meit\u00e4 lainkaan. T\u00e4llainen mielentila on kuin lapsen resignaatio, joka tunnustaa, ettei h\u00e4n tunne kaikkia asioita ja erityisesti omaa olemustaan loppuun asti, ja joka t\u00e4m\u00e4n seurauksena hyv\u00e4ksyy sen, ett\u00e4 h\u00e4net on luotu, eik\u00e4 en\u00e4\u00e4 ihmettele, ett\u00e4 h\u00e4n on osallisena tapahtumissa, joiden osanottajat tuntevat vain h\u00e4nen olemuksensa syy. Ainoastaan se voi kest\u00e4\u00e4 k\u00e4rsimyst\u00e4 maailmassa, joka lakkaa yritt\u00e4m\u00e4st\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 sen kaikkein syvimmiss\u00e4 syvyyksiss\u00e4 ja turvautuu kaikesta huolimatta siihen ajatukseen, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 el\u00e4m\u00e4, joka on toisinaan niin julmasti [ep\u00e4onnesta] s\u00e4rkynyt, on kuitenkin kaikkivoivan ja \u00e4\u00e4rett\u00f6m\u00e4n hyv\u00e4n Jumalan ty\u00f6t\u00e4. Palatakseni siis viel\u00e4 kerran [k\u00e4rsimyksen arvoitukseen], [sanokaamme], ett\u00e4 kaikki muut vastaukset, paitsi ne, jotka ovat johdonmukaisia sen kanssa, ovat arvottomia. ’7<\/p>\n

Kristitylle alistuminen Jumalan teille, h\u00e4nen tavalleen ohjata el\u00e4m\u00e4\u00e4mme, saa hyvin konkreettisen muodon – ristin hyv\u00e4ksyminen pelastuksen v\u00e4lineen\u00e4, Kristuksen ristin hyv\u00e4ksyminen ja meid\u00e4n ristimme yhdist\u00e4minen Herran ristiin. Evankeliumia lukiessamme n\u00e4emme, kuinka vaikeaa Kristuksen oli vakuuttaa apostolit ristin k\u00e4rsimyksen v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myydest\u00e4. Sama ongelma on meill\u00e4. Ei riit\u00e4, ett\u00e4 uskomme puhtaasti teoreettisesti, ett\u00e4 Kristus toteutti pelastuksen ristin kautta. On my\u00f6s v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4, ett\u00e4 me, k\u00e4\u00e4nt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 katseemme syd\u00e4meemme, Pyh\u00e4n Hengen valaisemina, ymm\u00e4rr\u00e4mme hyvin konkreettisesti ja todellisella tavalla, ett\u00e4 jokaiselle meist\u00e4 risti, k\u00e4rsimyksemme, on ainoa tie yl\u00f6snousemukseen, ett\u00e4 risti itsess\u00e4\u00e4n sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 yl\u00f6snousemuksen voiman.<\/p>\n

Munkki Maximos Kavsokalivilainen sanoo Dobrotolubii-julkaisussa v\u00e4litetyss\u00e4 keskustelussa munkki Gregorios Sinaitikuksen kanssa, ett\u00e4 kun Pyh\u00e4 Henki t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ihmisen hengen, h\u00e4n alkaa n\u00e4hd\u00e4 asiat ymp\u00e4rill\u00e4\u00e4n aivan eri tavalla kuin ihmiset yleens\u00e4 n\u00e4kev\u00e4t ne. Eik\u00f6 kristitty siis ole pohjimmiltaan ihminen, joka Pyh\u00e4n Hengen valaisemana n\u00e4kee k\u00e4rsimyksess\u00e4, kuolemassa, kaikessa, mit\u00e4 risti meille asettaa, jotain aivan muuta kuin tavallinen ihminen – nimitt\u00e4in yl\u00f6snousemuksen kirkkauden?<\/p>\n

Huomautuksia:<\/strong><\/p>\n

1 Arkkimandriitta Placide Deseille. Le probl-me du mal. Saint-Laurent-en-Royans, 1995. Toimittajat kiitt\u00e4v\u00e4t arkimandriitta Placidea h\u00e4nen Alpha et Omega -lehdess\u00e4 julkaistavaksi l\u00e4hett\u00e4mist\u00e4\u00e4n artikkeleista. Lactantius. Jumalan vihasta, kohta 13.<\/span><\/p>\n

2 K\u00e4\u00e4nn\u00f6s. Y. A. Kazatchkov, 1998.<\/span><\/p>\n

3 Irenaeus.Lyinilainen \u00a0Harhaoppeja vastaan, 5, 27, 2.<\/span><\/p>\n

4 Kummassakintapauksessa kreikankielisess\u00e4 tekstiss\u00e4 – kak, slaavilaisessa – paha (mn. pahasta). – Per.<\/span><\/p>\n

5 SaintJohnChrysostomos. Keskusteluja Antiokian kansalle, 1, 45.<\/span><\/p>\n

6 PyhimysJohannesKrysostomos. Jumalallisesta kaitselmuksesta, k. 12 ja 3.<\/span><\/p>\n

7 A. Feuillet. L’nigme de la souffrance et la rponse de Dieu \/\/ Dieu Vivant. \u2116 17 (1950). – P. 80.<\/span><\/p>\n

Ranskasta k\u00e4\u00e4nt\u00e4nyt Y. Kazachkov<\/span><\/p>\n

Almanakka \u201dAlfa ja Omega\u201d, nro 17, 1998.<\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Pahan ongelma Arkkimandriitta Plakida (Dezey) L\u00e4hde: \u0410\u0437\u0431\u0443\u043a\u0430 \u0432\u0435\u0440\u044b\u00a0 \u0421\u043c\u044b\u0441\u043b \u0436\u0438\u0437\u043d\u0438\u00a0 \u041e \u043f\u0440\u0438\u0440\u043e\u0434\u0435 \u0437\u043b\u0430 https:\/\/azbyka.ru\/problema-zla   Miten voimme sovittaa yhteen pahan<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"colormag_page_container_layout":"default_layout","colormag_page_sidebar_layout":"default_layout","footnotes":""},"categories":[5],"tags":[],"class_list":["post-2476","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-ortodoksinen-usko"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2476","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2476"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2476\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2477,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2476\/revisions\/2477"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2476"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2476"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2476"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}