{"id":24,"date":"2012-02-04T13:10:23","date_gmt":"2012-02-04T13:10:23","guid":{"rendered":"http:\/\/www.sissonen.net\/tsasouna\/wp\/ortodoksinen-usko\/ylosnousemus\/"},"modified":"2019-11-12T14:00:32","modified_gmt":"2019-11-12T12:00:32","slug":"ylosnousemus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/2012\/02\/04\/ylosnousemus\/","title":{"rendered":"Yl\u00f6snousemus"},"content":{"rendered":"

”Ja H\u00e4n nousi yl\u00f6s kuolleista kolmantena p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kirjoitusten mukaan”<\/span><\/p>\n

Kristus nousi kuolleista! T\u00e4m\u00e4 on kristinuskon t\u00e4rkein julistus ja tosiasia, johon koko kristillinen usko ja toivo perustuu Se on Kirkon saarnan, jumalanpalveluksen ja hengellisen el\u00e4m\u00e4n ydin. Apostoli Paavali toteaa: ”…jos Kristus ei ole yl\u00f6snoussut, silloin meid\u00e4n julistuksemme on turhaa puhetta, turhaa on my\u00f6s teid\u00e4n uskonne” (1 Kor. 15: 14). Yl\u00f6snousemus on todiste siit\u00e4, ett\u00e4 Kristus todella oli luvattu Messias-Jumalihminen (Joh.2: 18-19;Mt.12:39), sill\u00e4 ihmiselle ei ole mahdollista itsens\u00e4 kuolleista her\u00e4tt\u00e4minen. Se on my\u00f6s todiste Kristuksen suorittaman lunastusty\u00f6n todellisuudesta (1 Kor.15: 17), sill\u00e4 apostoli Paavalin mukaan niill\u00e4, jotka Kristuksessa ovat, ei ole kadotustuomiota (Room. 8: 1). Kristus ei voi en\u00e4\u00e4 kuolla ja h\u00e4nen yl\u00f6snousemisensa on alkuna my\u00f6s koko h\u00e4nen lunastamansa ihmiskunnan voitolle kuolemasta. Aadamin kautta turmeltui ihmisten yhteinen luonto ja kuoleman laki p\u00e4\u00e4si valtaan. Kristuksen kautta ihmisten yhteinen luonto palautui alkuper\u00e4iseen arvoon ja yl\u00f6snousemuksen laki astui voimaan. Jumalan kaitselmuksesta yleinen yl\u00f6snousemus on kuitenkin siirretty maailman loppuun.<\/span><\/p>\n

Kirkon historian ensimm\u00e4isess\u00e4 saarnassa Pietari aloittaa julistuksensa: ”Israelilaiset, kuulkaa, mit\u00e4 mit\u00e4 teille sanon! Jeesus nasaretilainen oli Jumalan teit\u00e4 varten valitsema. Sen Jumala osoitti niill\u00e4 voimateoilla, merkeill\u00e4 ja ihmeill\u00e4, joita Jeesus h\u00e4nen l\u00e4hett\u00e4m\u00e4n\u00e4\u00e4n teki teid\u00e4n keskuudessanne, niin kuin tied\u00e4tte. T\u00e4m\u00e4n Jeesuksen te surmasitte. Te panitte lakia tuntemattomat pakanat naulitsemaan h\u00e4net ristiin, kun h\u00e4net oli annettu teid\u00e4n k\u00e4siinne niin kuin Jumala oli suunnitellut ja ennalta n\u00e4hnyt. Mutta Jumala her\u00e4tti h\u00e4net, p\u00e4\u00e4sti h\u00e4net kuoleman kidasta. Eih\u00e4n edes ollut mahdollista, ett\u00e4 kuolema olisi voinut pit\u00e4\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 vallassaan…” (Apt.2: 22 – 24)<\/span><\/p>\n

Jeesuksella oli valta antaa el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 ja valta ottaa se j\u00e4lleen takaisin: ”Is\u00e4 rakastaa minua, koska min\u00e4 annan henkeni – saadakseni sen j\u00e4lleen takaisin. Kukaan ei sit\u00e4 minulta riist\u00e4, itse min\u00e4 sen annan pois. Minulla on valta antaa se ja valta ottaa se takaisin. Niin on Is\u00e4ni k\u00e4skenyt minun tehd\u00e4”. (Joh. 10: 17 -18)<\/span><\/p>\n

Ortodoksisen opetuksen mukaan ei Jumalan ja Jeesuksen v\u00e4lill\u00e4 ole kilpailua ”el\u00e4mien v\u00e4lill\u00e4”, eik\u00e4 ”voimien v\u00e4lill\u00e4”. Jumalan voima ja Jeesuksen voima, Jumalan el\u00e4m\u00e4 ja Jeesuksen el\u00e4m\u00e4 ovat yksi ja sama voima ja el\u00e4m\u00e4. Kun sanotaan, ett\u00e4 Jumala her\u00e4tti Kristuksen ja ett\u00e4 Kristus nousi kuolleista omalla voimallaan, puhutaan olennaisesti samasta asiasta. ”Sill\u00e4 niin kuin Is\u00e4ll\u00e4 on el\u00e4m\u00e4 itsess\u00e4\u00e4n”, sanoo Kristus, ”on H\u00e4n tehnyt my\u00f6s Pojasta el\u00e4m\u00e4n l\u00e4hteen” (Joh.5: 26). ”Min\u00e4 ja Is\u00e4 olemme yht\u00e4” (Joh.10: 30).<\/span><\/p>\n

Kun Raamattu painottaa, ett\u00e4 Jumala her\u00e4tti Jeesuksen, se ainoastaan korostaa toistamiseen, ett\u00e4 Kristus antoi el\u00e4m\u00e4ns\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n antoi sen t\u00e4ydellisesti, ett\u00e4 h\u00e4n uhrasi sen kokonaan ja varauksettomasti Jumalaan n\u00e4hden, joka sitten antoi sen takaisin h\u00e4nen kuolleista yl\u00f6snousemisessaan.<\/span><\/p>\n

Ortodoksinen kirkko uskoo Kristuksen todelliseen kuolemaan ja h\u00e4nen todelliseen yl\u00f6snousemukseensa. Yl\u00f6snousemus ei kuitenkaan tarkoita yksinomaan henkiinher\u00e4\u00e4mist\u00e4. Ei evankeliumi eik\u00e4 Kirkko opeta, ett\u00e4 Jeesus makasi kuolleena ja sitten biologisesti her\u00e4si henkiin ja kulki samalla tavalla kuin ennen surmatuksi tulemistaan. Ja tarkasti ottaen evankeliumi ei sano, ett\u00e4 enkeli liikutti kiven haudan suulta p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4kseen Jeesuksen ulos. Enkeli siirsi kiven osoittaakseen, ett\u00e4 Jeesus ei ollut siell\u00e4. (Mk. 16; Mt.28).<\/span><\/p>\n

Yl\u00f6snousemuksessaan Jeesus on uudessa, kirkastetussa muodossa. H\u00e4n ilmestyy heti eri paikoissa. H\u00e4nt\u00e4 on vaikea tunnistaa (Lk.24: 16; Joh.20:14). H\u00e4n sy\u00f6 ja juo osittaakseen ettei ole aave. (Lk. 24: 30,39). H\u00e4n sallii itse\u00e4\u00e4n kosketeltavan. (Joh.20: 27; 21: 9) ja ilmestyy opetuslastensa keskelle ”ovien ollessa suljettuina” (Joh.20:19,26) ja ”h\u00e4vi\u00e4\u00e4 heid\u00e4n n\u00e4kyvist\u00e4\u00e4n”(Lk.24:31). Kristus nousi todellisesti kuolleista, mutta h\u00e4nen yl\u00f6snoussut ihmisyytens\u00e4 on t\u00e4ynn\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja jumaluutta. Se on ihmisyytt\u00e4 Jumalan valtakunnan iankaikkisen el\u00e4m\u00e4n uudessa muodossa<\/span><\/p>\n

”Samoin tapahtuu kuolleiden yl\u00f6snousemuksessa. Se, mik\u00e4 kylvet\u00e4\u00e4n katoavana, nousee katoamattomana. Mik\u00e4 kylvet\u00e4\u00e4n v\u00e4h\u00e4p\u00e4t\u00f6isen\u00e4, nousee kirkkaana. Mik\u00e4 kylvet\u00e4\u00e4n heikkona, nousee t\u00e4ynn\u00e4 voimaa. Kylvet\u00e4\u00e4n ajallinen ruumis, nousee hengellinen ruumis… On kirjoitettu: ”Ensimm\u00e4isest\u00e4 ihmisest\u00e4 Aadamista, tuli el\u00e4v\u00e4 olento”. Mutta viimeisest\u00e4 Aadamista (s.o. Kristus) tuli el\u00e4v\u00e4ksi tekev\u00e4 henki. Ensimm\u00e4isen\u00e4 ei siis ole hengellinen, vaan ajallinen; vasta sen j\u00e4lkeen tulee hengellinen. Ensimm\u00e4inen ihminen oli maallinen, maasta l\u00e4ht\u00f6isin, toinen ihminen on taivaasta. Millainen tuo maallinen ihminen oli, sellaisia ovat kaikki maalliset ihmiset, ja millainen tuo taivaallinen ihminen on, sellaisia tulevat olemaan taivaalliset ihmiset. Ja niin kuin me nyt olemme maallisen ihmisen kaltaisia, niin me tulemme kerran taivaallisen ihmisen kaltaisiksi” (1 Kor.15: 42 – 50).<\/span><\/p>\n

N\u00e4in apostoli Paavali kuvaa Kristuksen tulemuksessa viimeisen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 tapahtuvaa kuolleiden yl\u00f6snousemusta. Samalla my\u00f6s viel\u00e4 elossa olevat muuttuvat. Tuolloin Jumalan vaikutuksesta kuolleiden ruumiit j\u00e4lleen yhdistyv\u00e4t sielujensa kanssa ja tulevat el\u00e4viksi, hengellisiksi ja kuolemattomiksi. Kuolleiden persoonallisuus s\u00e4ilyy, eik\u00e4 kysymyksess\u00e4 ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n hengellinen yl\u00f6snousemus. Kuolleiden ruumiit ovat samat, jotka hautaan laskettiin. Heille ei luoda uusia ruumiita.<\/span><\/p>\n

Monista Vanhan Testamentin kohdista ilmenee, ett\u00e4 jo tuolloin uskottiin yl\u00f6snousemukseen. Jeesus mm. opetuksessaan viittaa Moosekseen palavan pensaan edess\u00e4, jolloin h\u00e4n kuulee Jumalan puhuvan: ”Min\u00e4 olen Aabrahamin Jumala, Iisakin Jumala ja Jaakobin Jumala. Ei h\u00e4n ole kuolleiden Jumala, vaan el\u00e4vien…” (Mk.12: 26 -27). Vanhurskas Job vakuuttaa: ”Min\u00e4 tied\u00e4n, ett\u00e4 lunastajani el\u00e4\u00e4…” (Job 19: 25-27). Psalmista on vakuuttunut: ”Sin\u00e4 et hylk\u00e4\u00e4 minun sieluani tuonelaan, et anna palvelijasi joutua kuoleman valtaan” (Ps.16:10) ja toisaalla profeetta Jesaja julistaa: ”Mutta sinun kuolleesi her\u00e4\u00e4v\u00e4t eloon, heid\u00e4n ruumiinsa nousevat yl\u00f6s. Tomuun vaipuneet, her\u00e4tk\u00e4\u00e4 ja riemuitkaa”. (Jes. 26: 19). My\u00f6s Betanian Martta uskoi yl\u00f6snousemukseen, kun h\u00e4n sanoi kuolleesta veljest\u00e4\u00e4n Lasaruksesta: ”Tied\u00e4n kyll\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n nousee viimeisen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, yl\u00f6snousemuksessa”. (Joh.11: 24)<\/span><\/p>\n

Kristus itse lupaa vaeltaessaan opetuslastensa kanssa: ”Minun Is\u00e4ni tahtoo, ett\u00e4 jokaisella, joka n\u00e4kee Pojan ja uskoo h\u00e4neen, on ikuinen el\u00e4m\u00e4. Viimeisen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 min\u00e4 h\u00e4net her\u00e4t\u00e4n” (Joh.6:40). Apostoli Paavali mainitsee my\u00f6s joidenkin ep\u00e4illeen kuolleiden yl\u00f6snousemuksen todellisuutta: ”Jos kerran julistetaan, ett\u00e4 Kristus on her\u00e4tetty kuolleista, kuinka jotkut teist\u00e4 voivat sanoa, ettei kuolleiden yl\u00f6snousemusta ole?” (1 Kor.15: 12)<\/span><\/p>\n

Aikojen lopussa tapahtuva kuolleiden yl\u00f6snousemus on samanaikainen ja kaikkia koskeva. Silloin kaikki, sek\u00e4 hyv\u00e4t ett\u00e4 pahat, Kristukseen uskovat sek\u00e4 uskottomat, vanhurskaat ja syntiset, nousevat kaikki samanaikaisesti Kristuksen tulemuksen p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 yl\u00f6s kuolleista.<\/span><\/p>\n

Raamatun opetus on, ett\u00e4 yl\u00f6snousemus on yleinen ilman poikkeusta tai rajoitusta, sill\u00e4 Kristus on koko ihmiskunnan lunastaja ja h\u00e4n on kukistanut viimeisen vihollisen, kuoleman. Juutalaiset uskoivat vain vanhurskaiden nousevan yl\u00f6s ja pakanain sielujen j\u00e4\u00e4v\u00e4n helvetin ikuiseen vaivaan. Kristinuskon alkuaikoina ilmeni my\u00f6s k\u00e4sitys, ett\u00e4 autuaiden el\u00e4m\u00e4\u00e4n kutsumattomat ja kelvottomat kokonaan h\u00e4vi\u00e4v\u00e4t.<\/span><\/p>\n

Ilmestyskirjassa mainitaan ”ensimm\u00e4inen yl\u00f6snousemus” (Ilm. 20: 5). Ortodoksisen opetuksen mukaan t\u00e4ll\u00e4 tarkoitetaan ihmiskunnan k\u00e4\u00e4ntymist\u00e4 synnist\u00e4 ja sopimista Jumalan kanssa sek\u00e4 ihmisen vapauttamista ja uudestisyntymist\u00e4, mik\u00e4 toteutuu kasteen sakramentissa.<\/span><\/p>\n

Yl\u00f6snousseet ruumiit ovat olemukseltaan samanlaisia kuin maallisessa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 s\u00e4ilytt\u00e4en sukupuoli- ja ik\u00e4erot. T\u00e4t\u00e4 mielt\u00e4 on kirkkois\u00e4 Augustinus. Ruumiit ovat katoamattomia. Niiden on mahdotonta en\u00e4\u00e4 uudelleen kuolla. Niiss\u00e4 ei ole sairauksia, ne ovat t\u00e4ynn\u00e4 voimaa ja tarmoa eiv\u00e4tk\u00e4 ne tarvitse ruokaa eiv\u00e4tk\u00e4 juomaa. Avioliittoon n\u00e4hden ne ovat enkelien kaltaisia. Yl\u00f6snousemusruumiit ovat hengellisi\u00e4. Nykyinen ruumiimme on intohimoinen, tuleva ruumiimme taas hengellinen ja himoton. Kuitenkaan ruumiimme eiv\u00e4t tule ilmamaisiksi tai eteerisiksi. Kirkastetuissa ruumiissa ei ilmene katoavaisuutta, puutteellisuutta, heikkoutta eik\u00e4 sielullisuutta, vaan ne ovat t\u00e4ydellisi\u00e4. Matteuksen evankeliumissa mainitaan, ett\u00e4 ”Jumalan omat loistavat silloin Is\u00e4ns\u00e4 valtakunnassa niin kuin aurinko”(Mt.13: 43). Yl\u00f6snousemusruumis on siis valoa levitt\u00e4v\u00e4.<\/span><\/p>\n

Kristuksen yl\u00f6snousemus on Vanhan testamentin t\u00e4yttymys. Kristuksessa kaikki odotukset ja toiveet t\u00e4yttyiv\u00e4t. ”Kuolema on nielty ja voitto saatu. Miss\u00e4 on voittosi, kuolema? Miss\u00e4 on pistimesi, kuolema” (1 Kor.15: 55)<\/span><\/p>\n

Pyh\u00e4 Gregorios Teologi kuvaa Kristuksen kuoleman ja yl\u00f6snousemuksen merkityst\u00e4 p\u00e4\u00e4si\u00e4ispuheessaan:<\/span><\/p>\n

”Eilen minut ristiinnaulittiin H\u00e4nen kanssaan, t\u00e4n\u00e4\u00e4n minut kirkastetaan H\u00e4nen kanssaan. Eilen kuolin H\u00e4nen kanssaan, t\u00e4n\u00e4\u00e4n minut tehd\u00e4\u00e4n el\u00e4v\u00e4ksi H\u00e4nen kanssaan. Eilen minut haudattiin H\u00e4nen kanssaan, t\u00e4n\u00e4\u00e4n minut nostetaan yl\u00f6s kuolleista H\u00e4nen kanssaan. Uhratkaamme H\u00e4nelle, joka k\u00e4rsi ja nousi j\u00e4lleen yl\u00f6s… itsemme, Jumalalle kallisarvoisimman ja soveliaimman.<\/span><\/p>\n

Tulkaamme Kristuksen kaltaisiksi, koska Kristus tuli meid\u00e4n kaltaiseksemme.<\/span><\/p>\n

Tulkaamme jumalallisiksi H\u00e4nen t\u00e4htens\u00e4, koska H\u00e4n tuli ihmiseksi.<\/span><\/p>\n

H\u00e4n otti vastaan kaikkein pahimman voidakseen antaa meille parhaimman.<\/span><\/p>\n

H\u00e4n tuli k\u00f6yh\u00e4ksi, jotta k\u00f6yhyydell\u00e4\u00e4n H\u00e4n voisi tehd\u00e4 meid\u00e4t rikkaiksi.<\/span><\/p>\n

H\u00e4n hyv\u00e4ksyi palvelijan hahmon, jotta me saisimme takaisin vapautemme.<\/span><\/p>\n

H\u00e4n tuli alas, jotta voisimme nousta yl\u00f6s.<\/span><\/p>\n

H\u00e4nt\u00e4 kiusattiin, jotta H\u00e4nen kauttaan voisimme saada voiton.<\/span><\/p>\n

H\u00e4nt\u00e4 halveksittiin, jotta H\u00e4n voisi kirkastaa meid\u00e4t.<\/span><\/p>\n

H\u00e4n kuoli pelastaakseen meid\u00e4t.<\/span><\/p>\n

H\u00e4n nousi yl\u00f6s taivaaseen nostaakseen luokseen meid\u00e4t, jotka olimme alas heitetyt syntiinlankeemuksen takia.<\/span><\/p>\n

Antakaamme kaikki, uhratkaamme kaikki H\u00e4nelle, joka antoi itsens\u00e4 lunnaiksi ja sovitukseksemme.<\/span><\/p>\n

Tarvitsimme lihaksitulleen Jumalan, Jumalan, joka l\u00e4hetettiin kuolemaan, jotta voisimme el\u00e4\u00e4.<\/span><\/p>\n

Meid\u00e4t kuoletettiin yhdess\u00e4 H\u00e4nen kanssaan, jotta puhdistuisimme.<\/span><\/p>\n

Nousimme yl\u00f6s H\u00e4nen kanssaan, koska olimme kuolleet H\u00e4nen kanssaan.<\/span><\/p>\n

Meid\u00e4t kirkastettiin H\u00e4nen kanssaan, koska nousimme j\u00e4lleen yl\u00f6s H\u00e4nen kanssaan.<\/span><\/p>\n

Muutamat veritipat loivat uudestaan koko luomakunnan!<\/span><\/p>\n

(St.Gregory the Theologian: Easter Orations: On Death and Resurrection in Christ)<\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

”Ja H\u00e4n nousi yl\u00f6s kuolleista kolmantena p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kirjoitusten mukaan” Kristus nousi kuolleista! T\u00e4m\u00e4 on kristinuskon t\u00e4rkein julistus ja tosiasia, johon<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"colormag_page_container_layout":"default_layout","colormag_page_sidebar_layout":"default_layout","footnotes":""},"categories":[5],"tags":[],"class_list":["post-24","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-ortodoksinen-usko"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/24","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=24"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/24\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":992,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/24\/revisions\/992"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=24"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=24"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=24"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}