{"id":238,"date":"2013-06-01T09:04:13","date_gmt":"2013-06-01T09:04:13","guid":{"rendered":"http:\/\/www.sissonen.net\/tsasouna\/wp\/traditio\/askeesista-ja-luostarielamasta\/"},"modified":"2019-11-12T13:58:54","modified_gmt":"2019-11-12T11:58:54","slug":"askeesista-ja-luostarielamasta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/2013\/06\/01\/askeesista-ja-luostarielamasta\/","title":{"rendered":"Askeesista ja luostariel\u00e4m\u00e4st\u00e4"},"content":{"rendered":"

Askeesin olemus.<\/b><\/span><\/span><\/p>\n

Sana ”askeesi” johtuu kreikkalaisesta sanasta <\/span><\/span>askesis<\/i><\/span><\/span> ja merkitsee alunperin fyysist\u00e4 harjoitusta. Laajasti k\u00e4sitettyn\u00e4 se merkitsee samaa pyrkimyst\u00e4 luonnollisten viettien hallitsemiseen. Hengen yliherruus ihmisen olemuksessa onkin se tunnusmerkki, joka erottaa h\u00e4net el\u00e4imest\u00e4. T\u00e4h\u00e4n katsoen jokainen ihminen harjoittaa askeesia. <\/span><\/span><\/p>\n

Eri uskonnoissa voidaan erottaa kahdenlaista askeesia, maagista ja tulevaan el\u00e4m\u00e4\u00e4n perustuvaa. Maaginen askeesi tarkoittaa pahojen henkien karkottamista, vastustuskyvyn ja taikavoiman saavuttamista ja yleens\u00e4 jumalallisiin voimiin vaikuttamista erilaisten tabuk\u00e4sitteiden avulla.<\/span><\/span><\/p>\n

Haudantakaiseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n perustuva askeesimuoto taas tarkoittaa paremman el\u00e4m\u00e4n valmistamista itselleen. Sellaista on mm. kristillinen askeesi. <\/span><\/span><\/p>\n

Kristillisen askeesin muodostaakin ihmisess\u00e4 tapahtuva taistelu hyv\u00e4n ja pahan v\u00e4lill\u00e4. K\u00e4site \u00bbpaha\u00bb ajatellaan usein liittyv\u00e4n aineellisuuteen, mist\u00e4 johtuu kielteinen suhtautuminen aineellisuuteen, vaikka se ei olekaan aito kristillinen k\u00e4sitys. Aito kristillinen askeesi ei pohjimmaltaan vihaa materiaa eik\u00e4 yleens\u00e4 maailmaa, vaan ainoastaan niit\u00e4 alhaisia vaistoja ja viettej\u00e4, jotka pyrkiv\u00e4t viem\u00e4\u00e4n ihmist\u00e4 alasp\u00e4in.<\/span><\/span><\/p>\n

Kristillisen askeettisen el\u00e4m\u00e4n tarkoituksena on pyh\u00e4n Kassianuksen mukaan puhtaan syd\u00e4men saavuttaminen ja p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 Jumalan valtakunnan periminen. Mutta monet kirkkois\u00e4t syvent\u00e4v\u00e4t sen tarkoitusta sanoen, ett\u00e4 askeettisella el\u00e4m\u00e4ll\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n t\u00e4ydellisyyden eli Jumalan kaltaisuuden saavuttamiseen.<\/span><\/span> Maallinen el\u00e4m\u00e4 on vain valmistusta tulevaan, haudantakaiseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Askeetit el\u00e4v\u00e4tkin etup\u00e4\u00e4ss\u00e4 tulevaisuuteen suuntautuen. He eiv\u00e4t pelk\u00e4\u00e4 kuolemaa, vaan ilomielin ottavat sen vastaan.<\/span><\/span> pyrkien mahdollisimman tarkoin toteuttamaan kristityn ihannetta el\u00e4\u00e4 Jumalalle.<\/span><\/span><\/p>\n

Fyysinen maailma sin\u00e4ns\u00e4, Jumalan luomana, ei voi olla askeetin vihollinen, H\u00e4nen koko huomionsa kiinnittyykin henkiseen maailmaan, sielun autuuteen ja taisteluun pahoja voimia vastaan. Kun ihmisess\u00e4 tapahtuu henkinen taistelu hyv\u00e4n ja pahan v\u00e4lill\u00e4, kun tahdotaan rakentaa Jumalalle kelpaavaa kristillist\u00e4 luonnetta, niin silloin kaikki maallinen j\u00e4\u00e4 itsest\u00e4\u00e4n toisarvoiseksi. Se tulee vain keinoksi tai v\u00e4likappaleeksi, jota askeetti k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tarkoitusper\u00e4ns\u00e4 saavuttamiseksi. Askeetti tahtoo kasvattaa itse\u00e4\u00e4n ihannekristityksi. Mutta jos ihminen tahtoo p\u00e4\u00e4st\u00e4 kehittym\u00e4\u00e4n varsinkin ihanteelliseksi kristityksi, on negatiivisella toiminnalla melkein suurempi merkitys kuin positiivisella. Himojensa t\u00e4ydellinen hallitseminen on menestymisen paras ehto.<\/span><\/span> Is\u00e4t selitt\u00e4v\u00e4tkin, ett\u00e4 on mahdotonta v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 himoja. Mutta ihmisen tulee pyrki\u00e4 nousemaan niiden yl\u00e4puolelle ja hallitsemaan niit\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 askeesi on ehdottomasti kaikille v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4<\/span><\/span><\/p>\n

Rukous, paasto, katumus, jumalallisten totuuksien mietiskely ja ty\u00f6 ovat ne keinot, joilla askeetti yritt\u00e4\u00e4 hillit\u00e4 himojaan. Kun puhutaan askeesin kolmesta p\u00e4\u00e4hyveest\u00e4, kuuliaisuudesta, k\u00f6yhyydest\u00e4 ja siveellisest\u00e4 puhtaudesta, niin se ei koske ainoastaan yksin\u00e4isyydess\u00e4 kilvoittelevaa erakkoa, vaan kaikkia kristityit\u00e4. Mit\u00e4 tulee kuuliaisuuteen, niin lienee itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 se on paras keino lujan tahdon kasvattamiseksi. Luostareissa se on kaikkein t\u00e4rkein asia. <\/span><\/span><\/p>\n

Rukoukseen syventyminen vapauttaa mielen kaikenlaisista aistillisista huonoista ajatuksista ja antaa tuntea rukouksen voiman. Askeetit ovat oivaltaneet ajatusten syntymisen, vallitsevan mielikuvan suuren merkityksen, niiden syysuhteet, esimerkiksi kuinka esim. viattomasta ajatuksesta johtuvat synnilliset teot, samoin yksinkertaisen mielikuvan ja yleens\u00e4 mielikuvien k\u00e4sittelyn sek\u00e4 sielun analyysin. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on mielikuvien s\u00e4\u00e4nn\u00f6steleminen ja mielialojen hallitseminen. Jokaista syd\u00e4men liikett\u00e4 tarkataan huolellisesti.<\/span><\/span> Pahojen tunteiden karkottamiseksi on paras keino rukous, mutta sen t\u00e4ytyy olla syd\u00e4men rukousta. <\/span><\/span><\/p>\n

Kristilliset kilvoittelijat erottavat kahdenlaista rukousta, ajoittaisen ja lakkaamattoman, joista j\u00e4lkimm\u00e4inen on tietenkin korkeampi. Kummassakin he erottavat viel\u00e4 kaksi astetta, ulkonaisen ja sis\u00e4isen. Sis\u00e4ist\u00e4 rukousta on my\u00f6s kahta lajia, j\u00e4rjen ja syd\u00e4men rukousta. Ulkonainen rukous rajoittuu vain m\u00e4\u00e4r\u00e4ttyihin liikkeisiin ja asentoihin sek\u00e4 rukoussanojen lausumiseen. J\u00e4rjen rukouksessa ovat jo ajatukset mukana, mutta l\u00e4mmitt\u00e4v\u00e4\u00e4 tunnetta puuttuu. Syd\u00e4men rukouksessa toimii ihmisen koko olemus. Lakkaamaton syd\u00e4men rukous, jolloin ihminen rukoilee nukkuessaankin, on kilvoittelijain rukousihanne. Se on syv\u00e4llinen ja monelle askeetillekin vaikeatajuinen asia. Siit\u00e4 on annettu askeettisessa kirjallisuudessa paljon neuvoja ja sit\u00e4 monipuolisesti kuvailtu, mutta siit\u00e4 huolimatta sen harjoittaminen omin p\u00e4in, ilman kokeneen ohjaajan apua, on jopa kielletty. Se voi n\u00e4et helposti johtaa ep\u00e4normaaliin hurmiotilaan, jopa mielenh\u00e4iri\u00f6\u00f6n<\/span><\/span><\/p>\n

Useimmissa tapauksissa ihminen, joka menee luostariin itse asiassa etsim\u00e4\u00e4n vain jotakin kadonnutta, l\u00f6yt\u00e4\u00e4 sielt\u00e4 todellisen rauhan. Luostari on monelle vapaaehtoinen vankila, jossa h\u00e4n l\u00f6yt\u00e4\u00e4 tyydytyksens\u00e4.<\/span><\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

Askeesin historiaa<\/span><\/span><\/b><\/p>\n

Laajassa ymm\u00e4rrettyn\u00e4 askeesi on yht\u00e4 vanha kuin ihmiskuntakin. Se esiintyy useimmiten uskontojen yhteydess\u00e4, ja uskontoahan tavataan jo alusta alkaen kaikilla kansoilla. Askeesin tunsivat jo babylonialaiset, assyrialaiset ja egyptil\u00e4iset toista tuhatta vuotta e.Kr. Israelilaisille se oli tunnettu jo noin 1500 vuotta ennen Kristusta. Sama on huomattavissa Intiassakin, jota pidet\u00e4\u00e4n askeesin luvattuna maana, jo n. vv:n 1000\u2014800 paikkeilla e. Kr., mutta varsinkin Buddhan toiminnan alettua 6. vuosisadalla ja sen j\u00e4lkeen. Samoihin aikoihin on havaittavissa my\u00f6s Kreikassa askeesia, jota Pythagoras ja varsinkin Platon tuovat esille. Kristinuskon ilmestytty\u00e4 askeesi sai yh\u00e4 enemm\u00e4n jalansijaa ihmisten keskuudessa. Paitsi Israelin uskonnosta sai kristinusko askeettisia aineksia my\u00f6s it\u00e4maisesta ja kreikkalaisesta filosofiasta, mit\u00e4 osoittavat kristittyjen piiriss\u00e4 jo alussa syntyneet gnostikkojen askeettiset lahkot. Varsinaisen kristillisen askeesin lasketaan alkavan munkkilaisuuden perustajista Antonios Suuresta ja Pakomioksesta, jotka eliv\u00e4t 3.\u20144. vuosisadoilla j.Kr. Johannes Kassianus, joka itse oli 4. vuosisadalla kilvoitellut Egyptiss\u00e4, viittaa meille s\u00e4ilym\u00e4tt\u00f6miin l\u00e4hteisiin ja osoittaa ap. Markuksen, Aleksandrian piispan, opetuslasten olleen ensimm\u00e4isi\u00e4 kristittyj\u00e4 munkkeja. Kristillisess\u00e4 askeesissa on yh\u00e4 viel\u00e4kin lahkoja, mutta se itse on jakaantunut kahteen suurempaan suuntaan, it\u00e4maiseen ja l\u00e4nsimaiseen, jotka varsinkin kirkkojen erottua ovat melkoisesti poikenneet toisistaan.<\/span><\/span><\/p>\n

On merkille pantavaa, ett\u00e4 protestantismissakin, joka periaatteellisesti hylk\u00e4\u00e4 askeesin, silloin t\u00e4ll\u00f6in ilmenee pyrkimyst\u00e4 sis\u00e4iseen n\u00e4kemykseen, askeesin j\u00e4ljittelemiseen. Siit\u00e4 ovat osoituksena esim. teosofia ja pietismi. Jossain mieless\u00e4 askeettisia yhdyskuntia ovat my\u00f6s diakonissalaitokset. Samoin aivan \u00e4sken Englannissa syntynyt ja suurta huomiota her\u00e4tt\u00e4nyt uskonnollinen suunta, ns. Oxfordin liike .<\/span><\/span><\/p>\n

Ortodoksisessa ja l\u00e4nsimaisessa kristillisess\u00e4 askeesissa on eroavaisuuksia:<\/span><\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

Ortodoksinen askeesi.<\/span><\/span><\/p>\n

1) Kontemplaatio: p\u00e4\u00e4huomio Jumalaan.<\/span><\/span><\/p>\n

2) Anteeksi antava, k\u00e4rsiv\u00e4, n\u00f6yr\u00e4 ja rakastava. <\/span><\/span><\/p>\n

3) Kuoressa piilev\u00e4, mutta hieno hurskausel\u00e4m\u00e4. <\/span><\/span><\/p>\n

4) Askeettien harvalukuisuus.<\/span><\/span><\/p>\n

5) Ensin erakkoel\u00e4m\u00e4, sitten el\u00e4m\u00e4 ihmisten parissa.<\/span><\/span><\/p>\n

6) Munkkilaisuus yhten\u00e4inen.<\/span><\/span><\/p>\n

7) Ruumiillinen ty\u00f6 etualalla.<\/span><\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

L\u00e4nsimainen askeesi.<\/span><\/span><\/p>\n

1) Vita activa: p\u00e4\u00e4huomio ihmisiin.<\/span><\/span><\/p>\n

2) Juridinen.<\/span><\/span><\/p>\n

3) Oppineisuus, edistyneisyys, vapaamielisyys.<\/span><\/span><\/p>\n

4) Askeettien runsaslukuisuus.<\/span><\/span><\/p>\n

5) Erakkoel\u00e4m\u00e4 puuttuu<\/span><\/span><\/p>\n

6) Munkkilaisuus pirstoutunut j\u00e4rjest\u00f6ihin.<\/span><\/span><\/p>\n

7) Henkinen ty\u00f6 etualalla.<\/span><\/span><\/p>\n

Uusimmalla ajalla, varsinkin maailmansodan j\u00e4lkeen, on askeesi uusien katsantokantojen vaikutuksesta melkoisesti rappeutunut.<\/span><\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

Askeesin yleiset muodot<\/b><\/span><\/span><\/p>\n

Eristyneisyysasteet.<\/span><\/span><\/p>\n

Voidaan erottaa kaksi munkkilaisel\u00e4m\u00e4n p\u00e4\u00e4muotoa, yksin\u00e4isyyden eli mietiskelyel\u00e4m\u00e4n ja yhteisel\u00e4m\u00e4n (<\/span><\/span>kinobian<\/i><\/span><\/span>) muoto. Tavallisesti jaetaan j\u00e4lkimm\u00e4inen viel\u00e4 kahteen ryhm\u00e4\u00e4n, nim. <\/span><\/span>varsinaiseen yhteisel\u00e4m\u00e4\u00e4n<\/i><\/span><\/span> eli luostariel\u00e4m\u00e4\u00e4n ja <\/span><\/span>skiittael\u00e4m\u00e4\u00e4n<\/i><\/span><\/span>. Viimeksi mainitulla tarkoitetaan erakkojen el\u00e4m\u00e4\u00e4 pieniss\u00e4, 2\u20143 henke\u00e4 k\u00e4sitt\u00e4viss\u00e4 ryhmiss\u00e4 siten, ett\u00e4 kullakin on jonkun matkan p\u00e4\u00e4ss\u00e4 em\u00e4luostarista oma majansa, jossa h\u00e4n kilvoittelee aivan itsen\u00e4isesti. Joku erakoista on skiitan valvojana. Skiittaa voisi sanoa siis joko tyt\u00e4rluostariksi tai erakkomajoista koostuvaksi yhteis\u00f6ksi. Luostariel\u00e4m\u00e4 merkitsee yhteisel\u00e4m\u00e4\u00e4 yhteisine asumuksineen, joskin eri huoneineen, ruokaloineen, t\u00f6ineen ja rukouksineen. <\/span><\/span><\/p>\n

Erakkoel\u00e4m\u00e4 on ankaraa eristymist\u00e4 kaikista ihmisist\u00e4. N\u00e4m\u00e4 kaikki kolme p\u00e4\u00e4muotoa, yhteisel\u00e4m\u00e4, skiittael\u00e4m\u00e4 ja erakkoel\u00e4m\u00e4 ovat nyky\u00e4\u00e4nkin edustettuina ortodoksisessa kirkossa.<\/span><\/span><\/p>\n

Kreikkalaiset munkit toivat munkkilaisuuden 11. vuosisadalla Ven\u00e4j\u00e4llekin, jossa se nopeasti levisi sen kaikkiin osiin. 8. vuosisadan j\u00e4lkeen tulivat Teodoros Studionilaisen, Basileios Suuren ja Pakomioksen s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen pohjalle laaditut yhteisel\u00e4m\u00e4n s\u00e4\u00e4nn\u00f6t koko it\u00e4isen luostarilaitoksen mallis\u00e4\u00e4nn\u00f6iksi.<\/span><\/span><\/p>\n

S\u00e4\u00e4nn\u00f6t, jotka pohjautuvat Pakomioksen ja l\u00e4hinn\u00e4 Teodoros Studiitan s\u00e4\u00e4nt\u00f6ihin, jakautuvat kahteen osaan, joista ensimm\u00e4inen k\u00e4sittelee luostarin sis\u00e4ist\u00e4 j\u00e4rjestyst\u00e4, toinen jumalanpalveluksia. Mainittakoon muutamia luostarin Sis\u00e4ist\u00e4 j\u00e4rjestyst\u00e4 koskevia s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4:<\/span><\/span><\/p>\n

1. yhteisel\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tulee kaiken olla yhteist\u00e4;<\/span><\/span><\/p>\n

5. yhteisten s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen lis\u00e4ksi saa luostarin esimiehelt\u00e4 pyyt\u00e4\u00e4 ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isi\u00e4 (esim. rukous- ym. s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4), mutta ei edellisten kustannuksella;<\/span><\/span><\/p>\n

6. luostarin esimies ei ensink\u00e4\u00e4n saa ruokailla yhteisen ruokalan ulkopuolella; joka tahtoo, saa pid\u00e4tty\u00e4 ruoasta esimiehen luvalla;<\/span><\/span><\/p>\n

9. iltajumalanpalveluksen j\u00e4lkeen ei ole lupa keskustella toistensa luona kammioissa;<\/span><\/span><\/p>\n

10. kammioon eli keljaan ei saa tuoda maallikoita, varsinkaan naisia ja lapsia, vaikka he olisivat sukulaisia;<\/span><\/span><\/p>\n

11. kirjeenvaihto ilman esimiehen lupaa on kielletty;<\/span><\/span><\/p>\n

14. mets\u00e4ss\u00e4 tai muualla luostarin ulkopuolella k\u00e4veleminen ilman esimiehen lupaa on kielletty;<\/span><\/span><\/p>\n

16. ei johtajalla eik\u00e4 veljest\u00f6ll\u00e4 saa olla yksityisomaisuutta;<\/span><\/span><\/p>\n

17. kaikki lahjoitukset on annettava yhteisomaisuudeksi;<\/span><\/span><\/p>\n

20. ei saa ottaa vastaan munkkeja toisesta luostarista ilman sen esimiehen lupaa;<\/span><\/span><\/p>\n

23. katuvana palaava eronnut veli otettakoon vastaan, mutta vaadittakoon h\u00e4nelt\u00e4 kirjallinen takaus kuuliaisuudestaan;<\/span><\/span><\/p>\n

24. jos esimies rikkoo s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4, voivat veljet h\u00e4nt\u00e4 varoittaa yhteisesti. <\/span><\/span><\/p>\n

Mainitut kolme askeesin eristyneisyysastetta vastaavat psykologisesti ja uskonnon kannalta katsoen tiettyj\u00e4 henkisi\u00e4 ja hengellisi\u00e4 kehitysasteita.<\/span><\/span><\/p>\n

Yhteisel\u00e4m\u00e4n <\/i><\/span><\/span>aste on alin. Jokaisen munkiksi aikovan on ainakin kolme vuotta vietett\u00e4v\u00e4 yhteisel\u00e4m\u00e4\u00e4, jonka tunnusomaisin piirre on ehdoton tahtonsa alistaminen, kuuliaisuus ja n\u00f6yryys. H\u00e4n aloittaa hengellisen el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 jonkun kokeneen vanhuksen johdolla, jonka h\u00e4n saa itse valita. Sukuper\u00e4st\u00e4\u00e4n huolimatta alokas joutuu johonkin tavalliseen, h\u00e4nelle sopivaan ty\u00f6h\u00f6n, jossa vaaditaan suurta huolellisuutta. H\u00e4nen tulee totella kaikkia velji\u00e4, mutta eritt\u00e4inkin ohjaajavanhusta, jona on tavallisesti rippi-is\u00e4, joka sekin tulee olla jokaisella veljell\u00e4. Igumenille tulee olla kaikkien veljien kuuliaisia. T\u00e4m\u00e4 aste on siis varsinainen tahdonharjoitusaste, jossa kaikki ty\u00f6t ja ajatuksetkin perustuvat m\u00e4\u00e4r\u00e4yksiin ja ohjeisiin. Hengellisesti katsoen t\u00e4ss\u00e4 toisen tahto alistuu toisen tahdolle ei toisen itsens\u00e4, vaan Jumalan t\u00e4hden.<\/span><\/span><\/p>\n

Skiittael\u00e4m\u00e4n aste<\/i><\/span><\/span> on korkeampi edellist\u00e4. T\u00e4m\u00e4n el\u00e4m\u00e4n tarkoituksena on vapauttaa kilvoittelija yhteisel\u00e4m\u00e4n huolista, jotta h\u00e4n voisi paremmin keskitty\u00e4 mietiskelyyn. Skiittael\u00e4m\u00e4\u00e4n t\u00e4ytyy saada esimiehen lupa. T\u00e4ll\u00e4k\u00e4\u00e4n asteella ei ole tahdonharjoitusta j\u00e4tetty pois, vaan on m\u00e4\u00e4r\u00e4tty skiitan johtaja, jonka m\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4 on toteltava, vaikka muuten el\u00e4m\u00e4 on suhteellisen vapaata. T\u00e4ll\u00e4 asteella on jo tahto siksi voimakas, ett\u00e4 munkki t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4 ilman erikoista pakkoa.<\/span><\/span><\/p>\n

Ylin aste on <\/span><\/span>erakkoaste<\/i><\/span><\/span>, jolloin kilvoittelija on itsen\u00e4inen, kaikista kuuliaisuusvelvollisuuksista vapaa, vain muodollisesti h\u00e4n on kuuliaisuussuhteessa luostarin johtajaan.<\/span><\/span><\/p>\n

T\u00e4ten h\u00e4nell\u00e4 on hyv\u00e4 tilaisuus olla v\u00e4litt\u00f6m\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 Jumalan kanssa. H\u00e4n on t\u00e4ydellisesti voittanut oman tahtonsa. Erakoksi ei luostarin johtaja p\u00e4\u00e4st\u00e4 muita kuin vanhoja ja hengellisesti kehittyneit\u00e4 munkkeja, sill\u00e4 suoraan yksin\u00e4isyyteen vet\u00e4ytymist\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n psyykkisesti vaarallisena. T\u00e4ll\u00e4 asteella tavallisesti harjoitetaan lakkaamatonta rukousta. Yleens\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 asteella p\u00e4\u00e4see kunkin persoonallinen puoli t\u00e4ysin oikeuksiinsa. Kun erakko on kaikista s\u00e4\u00e4nn\u00f6ist\u00e4 vapaa, ei kukaan tied\u00e4, mit\u00e4 h\u00e4n majassaan tekee, mink\u00e4lainen rukouss\u00e4\u00e4nt\u00f6 h\u00e4nell\u00e4 on jne. Jokaisella erakolla on oma kilvoitustapansa. N\u00e4in on syntynyt monenlaisia askeesin erikoismuotoja. \u2014Varsinaisesti erakkoel\u00e4m\u00e4ss\u00e4 kaikki yhteydet muuhun maailmaan ovat katkaistut. Mutta usein erakot, samoin kuin skiitan asukkaat, k\u00e4yv\u00e4t sunnuntai- ja juhlap\u00e4ivin\u00e4 luostarissa yhteisiss\u00e4 jumalanpalveluksissa ja sen j\u00e4lkeen yhteisell\u00e4 aterialla, jonka j\u00e4lkeen he palaavat majoilleen.<\/span><\/span><\/p>\n

Askeettien arvoasteet.<\/b><\/span><\/span><\/p>\n

Kaikkia luostarin asukkaita kutsutaan yhteisell\u00e4 nimell\u00e4 veljiksi. Erikoista on se, ett\u00e4 lapsiakin, joita jo Pakomioksen ajoilta perityn tavan mukaan otetaan luostariin, kutsutaan veljiksi. T\u00e4m\u00e4n yleisnimityksen ohella veli-sanalla on erikoismerkitys. Veljeksi kutsutaan alimman arvoasteen kilvoittelijoita, siis my\u00f6skin vastatulleita ja tilap\u00e4isesti luostarissa oleskelevia. On n\u00e4et ani harvoin viel\u00e4 nytkin tapana, ett\u00e4 vanhemmat lupaavat lapsensa l\u00e4hett\u00e4\u00e4 joksikin aikaa luostariin, jos h\u00e4n paranee jostakin taudista tai pelastuu vaarasta. Samalla tavoin monet aika- ihmiset tekev\u00e4t itsens\u00e4 suhteen. Usein n\u00e4in lupaustaan t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n menneet ovatkin j\u00e4\u00e4neet elini\u00e4kseen luostariin.<\/span><\/span><\/p>\n

Kaikkia muita, paitsi ensimm\u00e4isell\u00e4 asteella olevia, sanotaan isiksi.<\/span><\/span><\/p>\n

N\u00e4iden yleisten arvoasteiden, veljien ja isien, lis\u00e4ksi on muitakin arvoasteita. Edelliset jaetaan ns. takin- tai nutunkantajiin ja noviiseihin, j\u00e4lkimm\u00e4iset viitankantajiin, varsinaisiin eli pienen skeeman ja skeema- eli suuren skeeman munkkeihin, jotka eroavat toisistaan ulkoasunsa (kr. <\/span><\/span>skeema<\/i><\/span><\/span> \u2014 ulkon\u00e4k\u00f6) puolesta. Luostariin tulijat aloittavat ensimm\u00e4isest\u00e4 asteesta, mutta voivat usein p\u00e4\u00e4st\u00e4 suoraan noviisiasteellekin, joka ei eroa edellisest\u00e4 oleellisesti muussa kuin puvussa. Kolmen vuoden kuluttua voi noviisi p\u00e4\u00e4st\u00e4 isien tai nunna- luokan ensimm\u00e4iselle asteelle, viitankantajaksi (kaapu on pitk\u00e4, leve\u00e4hihainen viitta), 25 vuotta t\u00e4ytetty\u00e4\u00e4n h\u00e4net voidaan vihki\u00e4 varsinaiseksi munkiksi tai nunnaksi ja tavallisesti vasta 60-vuotiaana skeemamunkiksi .Luostareissa on jokaiselle veljelle ja sisarelle m\u00e4\u00e4r\u00e4tty jokin kuuliaisuusteht\u00e4v\u00e4, mutta skeemamunkit ja -nunnat ovat siit\u00e4 vapautetut, jotta he voisivat paremmin antautua rukoukseen.<\/span><\/span><\/p>\n

Askeettien arvoasteet ovat jossain m\u00e4\u00e4rin yhteydess\u00e4 eristyneisyysasteiden kanssa. Alimmille arvoasteille kuuluu yhteisel\u00e4m\u00e4. Noviisit ja varsinaiset munkit ja nunnat suorittavat kaikki yhteiset ty\u00f6t. Skiittael\u00e4m\u00e4\u00e4 viett\u00e4v\u00e4t tavalliset munkit ja nunnat ja skeemaan vihityt, erakkoel\u00e4m\u00e4\u00e4 yksinomaan skeemaan vihityt.<\/span><\/span><\/p>\n

Hierarkiset arvoasteet ovat munkeilla samat kuin maallikoilla, nim. diakoni ja pappi. S\u00e4\u00e4nt\u00f6jen mukaan papiksi vihit\u00e4\u00e4n vasta kun henkil\u00f6 on el\u00e4nyt 10 vuotta luostarissa. Kuitenkin on huomautettava, ett\u00e4 kaikkien arvoasteiden saavuttamisen suhteen on olemassa poikkeuksia olosuhteiden mukaan.<\/span><\/span><\/p>\n

Ravinto.<\/b><\/span><\/span><\/p>\n

On v\u00e4\u00e4rin ajatella, ett\u00e4 oikean kristillisen askeesin tarkoituksena on ruumiin kiduttaminen niukalla ravinnolla. Abba Jesaja ja monet muut it\u00e4maiset askeetit kehottavat kilvoittelemaan j\u00e4rkev\u00e4sti ruoassa ja valvomisessa, rukouksessa, sill\u00e4 ruumiillisesti v\u00e4synyt ihminen ei voi rukoilla. On tunnettua, ett\u00e4 ihminen sy\u00f6 tavallisesti enemm\u00e4n kuin h\u00e4n v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tarvitsee; sanotaanpa h\u00e4nen sy\u00f6v\u00e4n kolme kertaa enemm\u00e4n kuin olisi tarpeen.<\/span><\/span> Pyhien isien mukaan on lakattava sy\u00f6m\u00e4st\u00e4 jo silloin, kun on viel\u00e4 v\u00e4h\u00e4n n\u00e4lk\u00e4.<\/span><\/span> T\u00e4t\u00e4 periaatetta noudattaen kaikissa ortodoksisissa luostareissa pidet\u00e4\u00e4n kyll\u00e4kin mahdollisimman niukka ruoka, mutta kuitenkin tarjotaan useita ruokalajeja silt\u00e4 varalta, ettei joku voisi nauttia jotakin lajia. Ruoka on yksinkertainen, tavallisesti kasviksista ja kalasta valmistettu, mutta se vastaa kuitenkin suunnilleen maalaisruokaa. Se vaihtelee paasto- ja arkiaikojen mukaan. Kalaruoka on hyvin tavallista. Liharuokia ei sy\u00f6d\u00e4 ollenkaan. Yhteisel\u00e4m\u00e4ss\u00e4 on yhteinen ruoka, eik\u00e4 kukaan saa pit\u00e4\u00e4 ruokaa kammiossaan. Skiitoissa my\u00f6s, mik\u00e4li niiss\u00e4 viel\u00e4 asuu useita munkkeja, on tavallisesti yhteinen ruoka.<\/span><\/span><\/p>\n

Erakkojen dieetti on viel\u00e4 yksinkertaisempi kuin skiitoissa asuvien. He tyytyv\u00e4t usein vain mets\u00e4n antimiin, sieniin ja marjoihin, joita ker\u00e4\u00e4v\u00e4t talvenkin varalle. He sy\u00f6v\u00e4t yksinomaan paastoruokaa, johon kuuluu yksi vihanneskeitto tai vain kylm\u00e4 ruoka, jonka he itse valmistavat ja nauttivat teen kera. Leiv\u00e4n ja muut v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mimm\u00e4t tarvikkeet heille tuodaan tai he itse noutavat luostarista ainakin viikoksi kerrallaan.<\/span><\/span><\/p>\n

Rukous.<\/b><\/span><\/span><\/p>\n

Rukous ja mietiskely yleens\u00e4 ovat ns. sis\u00e4ist\u00e4 kilvoittelua. Toiset erottavat tarkoin sis\u00e4isen ja ulkonaisen askeesin, mutta sit\u00e4 ei voi kokonaan erottaa, sill\u00e4 oikeassa askeesissa sis\u00e4isell\u00e4 kilvoittelulla t\u00e4ytyy olla yhteys ulkonaisen kanssa. Yht\u00e4 paljon kuin munkin sis\u00e4inen, hengellinen el\u00e4m\u00e4 ilmenee h\u00e4nen ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n, olipa se laupeudenty\u00f6, kirjallinen tuote tai taideteos, yht\u00e4 paljon vaikuttavat jumalanpalvelukset, rukoussanojen lausuminen, ristinmerkki ja kumarrukset ynn\u00e4 monet muut ulkonaiset menot ihmisen sis\u00e4iseen tilaan. 1 Pitkill\u00e4 rukouksilla on jonkinlainen merkitys my\u00f6s ruumiin v\u00e4sytt\u00e4misess\u00e4 lihallisten himojen kuolettamiseksi. Yhteiset jumalanpalvelukset, joihin varsinkin alokkaiden on mahdollisimman usein otettava osaa, ovat kuuliaisuusteht\u00e4v\u00e4n\u00e4 hyvi\u00e4 tahdonkasvattamiskeinoja. Rukous on pyhien isien mukaan kaikkien hyveiden \u00e4iti.<\/span><\/span><\/p>\n

Luostarissa jaetaan rukoukset kahteen osaan, yhteisiin ja yksityisiin eli keljarukouksiin. Yhteisi\u00e4 rukouksia toimitetaan kirkossa yleens\u00e4 nelj\u00e4 kertaa vuorokaudessa alkaen kello kolme aamulla. Riippuen kullekin m\u00e4\u00e4r\u00e4tyn ty\u00f6n laadusta rippi-is\u00e4 tai luostarin johtaja voi antaa t\u00e4st\u00e4 erin\u00e4isi\u00e4 huojennuksia.<\/span><\/span><\/p>\n

Yhteisten rukousten lis\u00e4ksi pyh\u00e4t is\u00e4t ovat m\u00e4\u00e4r\u00e4nneet yksityisi\u00e4 rukouksia, joita on pidett\u00e4v\u00e4 kammiossa eli keljassa. S\u00e4\u00e4nt\u00f6jen mukaan on t\u00e4ll\u00f6in monien rukouksien ja evankeliumilukujen lis\u00e4ksi luettava 500 lyhytt\u00e4, pari kolme sanaa sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4\u00e4 rukousta ja yht\u00e4 monta kumarrusta, niist\u00e4 n. 100 maahan asti, joka p\u00e4iv\u00e4 T\u00e4st\u00e4kin saa huojennusta ty\u00f6palveluksen laadun mukaan. Sek\u00e4 yleinen ett\u00e4 yksityinen rukouss\u00e4\u00e4nt\u00f6 vaihtelee juhlien ja paastoaikojen mukaan.<\/span><\/span><\/p>\n

Erakoille tietenkin kuuluvat samat keljarukoukset kuin kaikille muillekin, mutta sit\u00e4 paitsi he suorittavat vapaehtoisia rukouksia. Heill\u00e4 on kullakin oma rukouss\u00e4\u00e4nt\u00f6ns\u00e4, jota eiv\u00e4t tied\u00e4 ketk\u00e4\u00e4n muut kuin he itse. Yleens\u00e4 erakon el\u00e4m\u00e4 on niin salattua, ettei sit\u00e4 ole helppo tutkia. S\u00e4\u00e4nt\u00f6jen mukaan he saavat joka sunnuntai tulla luostariin yhteisiin rukouksiin, mutta sek\u00e4\u00e4n ei ole aivan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4. Joskus he eiv\u00e4t k\u00e4y luostarissa jopa kuukausim\u00e4\u00e4riin.<\/span><\/span><\/p>\n

Kuuliaisuus ja vanhus-j\u00e4rjestelm\u00e4.<\/b><\/span><\/span><\/p>\n

Kuuliaisuus on heikkotahtoisille mit\u00e4 parhain keino eteenp\u00e4in pyrkimisess\u00e4. Jos itse ei voi p\u00e4\u00e4st\u00e4 mihink\u00e4\u00e4n ratkaisuun, niin on parasta antautua kokonaan kokeneen henkil\u00f6n ohjattavaksi. Kaikkialla on munkkilaisuus, jonne tulee tavallisesti ep\u00e4r\u00f6ivi\u00e4 ihmisi\u00e4, pit\u00e4nyt kuuliaisuutta eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 velvollisuutena.<\/span><\/span><\/p>\n

Vanhus-j\u00e4rjestelm\u00e4n (ven.<\/span><\/span>startsesvo<\/i><\/span><\/span>) mukaan tulee jokaisella munkilla olla neuvonantajansa. T\u00e4llaisena voi olla joko rippi-is\u00e4, siis pappismunkki, joka toimittaa synninp\u00e4\u00e4st\u00f6sakramenttiakin, tai ilman hierarkista arvoa oleva henkil\u00f6.<\/span><\/span><\/p>\n

Vanhuksen luona k\u00e4ynti siis ei ole sama kuin synnintunnustuksella k\u00e4ynti. Edellinen on vain hengellinen ohjaus, mutta j\u00e4lkimm\u00e4inen kirkollinen sakramentti, jonka voi toimittaa vain pappi.<\/span><\/span><\/p>\n

Jokainen alokas valitsee itselleen vanhuksen, joka antaa h\u00e4nelle joka p\u00e4iv\u00e4 neuvoja. Oppilaalla ei saa olla omaa tahtoa eik\u00e4 omia ajatuksia. Oppilaiden tulee ilmaista vanhukselle kaikki p\u00e4iv\u00e4n aikana esiin sukeltaneet ajatukset ja sielulliset liikkeet sek\u00e4 teot, pyyt\u00e4\u00e4 h\u00e4nelt\u00e4 neuvoja kaikissa luostariel\u00e4m\u00e4n tilanteissa, ottaa n\u00f6yr\u00e4sti vastaan h\u00e4nen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4m\u00e4ns\u00e4 rangaistukset sek\u00e4 muut ty\u00f6t ja yleens\u00e4 kaikessa osoittaa h\u00e4nelle t\u00e4ydellist\u00e4 kuuliaisuutta ja tottelevaisuutta eik\u00e4 saa tehd\u00e4 mit\u00e4\u00e4n ilman h\u00e4nen siunaustaan.<\/span><\/span><\/p>\n

Vanhukseksi nimitt\u00e4\u00e4 luostarin esimies hyv\u00e4ksi kilvoittelijaksi ja hengellisess\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 kokeneeksi tunnetun pappismunkin tai munkin. Jokaisen tulee pit\u00e4\u00e4 vanhusta kuolemaansa asti. Luostarin esimiehell\u00e4kin on vanhus, vaikka h\u00e4n itse edustaa muodollisesti koko luostarin vanhusta.<\/span><\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Askeesin olemus. Sana ”askeesi” johtuu kreikkalaisesta sanasta askesis ja merkitsee alunperin fyysist\u00e4 harjoitusta. Laajasti k\u00e4sitettyn\u00e4 se merkitsee samaa pyrkimyst\u00e4 luonnollisten<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"colormag_page_container_layout":"default_layout","colormag_page_sidebar_layout":"default_layout","footnotes":""},"categories":[7],"tags":[],"class_list":["post-238","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-traditio"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/238","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=238"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/238\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":788,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/238\/revisions\/788"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=238"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=238"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=238"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}