{"id":2361,"date":"2024-08-10T14:25:39","date_gmt":"2024-08-10T11:25:39","guid":{"rendered":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/?p=2361"},"modified":"2024-08-10T14:25:39","modified_gmt":"2024-08-10T11:25:39","slug":"origenes-vastustavista-voimista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/2024\/08\/10\/origenes-vastustavista-voimista\/","title":{"rendered":"Origenes VASTUSTAVISTA VOIMISTA"},"content":{"rendered":"

Origenes<\/span><\/p>\n

VASTUSTAVISTA VOIMISTA<\/span><\/p>\n

DE PRINCIPIIS \u2013 Kirja III<\/span><\/p>\n

L\u00e4hde:<\/strong><\/span><\/p>\n

THE ANTE-NICENE FATHERS. TRANSLATIONS OF The Writings of the Fathers down to A.D. 325. THE REV. ALEXANDER ROBERTS, D.D. AND JAMES DONALDSON, LL.D., EDITORS. AMERICAN REPRINT OF THE EDINBURGH EDITION. REVISED AND CHRONOLOGICALLY ARRANGED, WITH BRIEF PREFACES AND OCCASIONAL NOTES,<\/span><\/p>\n

BY A. CLEVELAND COXE, D.D.<\/span><\/p>\n

VOLUME IV.<\/span><\/p>\n

TERTULLIAN, PART FOURTH; MINUCIUS FELIX; COMMODIAN; ORIGEN, PARTS FIRST AND SECOND. AUTHORIZED EDITION.<\/span><\/p>\n

NEW YORK:<\/span><\/p>\n

CHARLES SCRIBNER’S SONS.<\/span><\/p>\n

1 9 1 3<\/span><\/p>\n

2.<\/span><\/p>\n

Copyright, 1885,<\/span><\/p>\n

by<\/span><\/p>\n

THE CHRISTIAN LITERATURE PUBLISHING COMPANY<\/span><\/p>\n

***<\/p>\n

Teos:<\/strong><\/span><\/p>\n

Origen DE PRINCIPIIS<\/span><\/p>\n

K\u00e4\u00e4nn\u00f6s RS ja teko\u00e4ly Claude 3.5.Sonnet<\/span><\/p>\n

\n

LUKU II\u00a0 \u00a0 VASTUSTAVISTA VOIMISTA<\/strong><\/p>\n

Meid\u00e4n on nyt Raamatun lausuntojen mukaisesti huomattava, kuinka vastakkaiset voimat tai itse perkele taistelee ihmissukua vastaan, yllytt\u00e4en ja vietellen ihmisi\u00e4 syntiin. Ensinn\u00e4kin Genesiksen kirjassa kerrotaan k\u00e4\u00e4rmeen vietelleen Eevan; h\u00e4nt\u00e4 koskien Mooseksen taivaaseenastumisesta kertovassa pieness\u00e4 kirjasessa, jonka apostoli Juudas mainitsee kirjeess\u00e4\u00e4n, arkkienkeli Mikael sanoo k\u00e4\u00e4rmeen, perkeleen innoittamana, olleen Aadamin ja Eevan rikkomuksen syyn\u00e4. Jotkut tutkivat my\u00f6s, kuka oli se enkeli, joka puhui Aabrahamille taivaasta sanoen: ”Nyt min\u00e4 tied\u00e4n, ett\u00e4 pelk\u00e4\u00e4t Jumalaa, kun et s\u00e4\u00e4st\u00e4nyt minun t\u00e4hteni ainoaa poikaasi, jota rakastat.” H\u00e4net kuvataan selv\u00e4sti enkeliksi, joka sanoi tiet\u00e4v\u00e4ns\u00e4 silloin, ett\u00e4 Aabraham pelk\u00e4si Jumalaa eik\u00e4 s\u00e4\u00e4st\u00e4nyt ainoaa rakastamaansa poikaa, kuten Raamattu kertoo, vaikka h\u00e4n ei sanonutkaan Aabrahamin tehneen t\u00e4m\u00e4n Jumalan t\u00e4hden vaan h\u00e4nen, puhujan, t\u00e4htens\u00e4.<\/p>\n

Meid\u00e4n on my\u00f6s selvitett\u00e4v\u00e4, kuka oli se, jonka sanotaan 2.Mooseksen\u00a0 kirjassa halunneen tappaa Mooseksen, kun t\u00e4m\u00e4 oli l\u00e4hd\u00f6ss\u00e4 Egyptiin; ja sen j\u00e4lkeen my\u00f6s, kuka on se, joka mainitaan tuhoavana enkelin\u00e4, sek\u00e4 se, joka 3.Mooseksen kirjassa kutsutaan Apopompaeukseksi eli Poistuttajaksi, josta Raamattu sanoo: ”Yksi arpa Herralle ja yksi arpa Apopompaeukselle eli Poistuttajalle.” Ensimm\u00e4isess\u00e4 Kuningasten kirjassa my\u00f6s sanotaan, ett\u00e4 paha henki kuristi Saulin; ja kolmannessa kirjassa profeetta Miika sanoo: ”Min\u00e4 n\u00e4in Herran, Israelin Jumalan, istuvan istuimellansa, ja koko taivaallisen sotajoukon seisovan h\u00e4nen edess\u00e4ns\u00e4, oikealla ja vasemmalla puolella. Ja Herra sanoi: ’Kuka viettelisi Ahabin, Israelin kuninkaan, l\u00e4htem\u00e4\u00e4n sotaan Ramot-Gileadia vastaan, ja kaatumaan siell\u00e4?’ Toinen puhui niin, toinen n\u00e4in. Silloin astui ulos henki ja asettui Herran eteen ja sanoi: ’Min\u00e4 viettelen h\u00e4net’. Herra kysyi h\u00e4nelt\u00e4: ’Mill\u00e4 keinolla?’ Se vastasi: ’Min\u00e4 l\u00e4hden ja olen vilpillinen henki kaikkien h\u00e4nen profeettojensa suussa’. Herra sanoi: ’Viettele h\u00e4net, sin\u00e4 voit siihen kyll\u00e4; mene ja tee niin’. Katso, Herra on pannut vilpillisen hengen kaikkien n\u00e4iden sinun profeettaisi suuhun; mutta Herra on puhunut pahaa sinua vastaan.”<\/p>\n

T\u00e4st\u00e4 viimeisest\u00e4 lainauksesta k\u00e4y selv\u00e4sti ilmi, ett\u00e4 er\u00e4s henki omasta (vapaasta) tahdostaan ja valinnastaan p\u00e4\u00e4tti pett\u00e4\u00e4 (Ahabin) ja puhua vilpillisesti, jotta Herra saattaisi eksytt\u00e4\u00e4 kuninkaan kuolemaan, sill\u00e4 h\u00e4n ansaitsi k\u00e4rsi\u00e4. Ensimm\u00e4isess\u00e4 aikakirjassa sanotaan my\u00f6s: ”Mutta saatana nousee Israelia vastaan ja yllytt\u00e4\u00e4 Daavidin laskemaan Israelin miesluvun.” Psalmeissa mainitaan my\u00f6s pahan enkelin ahdistelleen joitakuita henkil\u00f6it\u00e4. Saarnaajan kirjassa Salomo sanoo: ”Jos hallitsijan henki nousee sinua vastaan, \u00e4l\u00e4 j\u00e4t\u00e4 paikkaasi; sill\u00e4 s\u00e4vyisyys est\u00e4\u00e4 monta rikkomusta.” Sakariaassa kerrotaan, ett\u00e4 perkele seisoi Joosuaa vastassa h\u00e4nen oikealla puolellaan ja vastusti h\u00e4nt\u00e4. Jesaja sanoo, ett\u00e4 Herran miekka nousee lohik\u00e4\u00e4rmett\u00e4, v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 k\u00e4\u00e4rmett\u00e4 vastaan. Ja mit\u00e4 minun on sanottava Hesekielist\u00e4, joka toisessa n\u00e4yss\u00e4\u00e4n ennustaa hyvin selv\u00e4sti Tyron ruhtinasta vastaan toimivasta voimasta ja joka sanoo my\u00f6s lohik\u00e4\u00e4rmeen asuvan Egyptin virroissa? Eik\u00f6 koko Jobin kirja k\u00e4sittele muuta kuin perkeleen tekoja, joka pyyt\u00e4\u00e4 saada vallan kaikkeen, mit\u00e4 Jobilla on, h\u00e4nen poikiinsa ja h\u00e4nen ruumiiseensakin? Ja kuitenkin perkele voitetaan Jobin k\u00e4rsiv\u00e4llisyyden avulla. Siin\u00e4 kirjassa Herra on vastauksissaan antanut paljon tietoa sen lohik\u00e4\u00e4rmeen voimasta, joka vastustaa meit\u00e4. T\u00e4llaisia ovat Vanhassa testamentissa annetut lausunnot, ainakin ne mitk\u00e4 nyt muistamme, vihollisvoimista, jotka joko mainitaan Raamatussa nimelt\u00e4 tai sanotaan vastustavan ihmissukua ja joutuvan sitten rangaistuksen alaisiksi.<\/p>\n

Katsokaamme nyt my\u00f6s Uutta testamenttia, jossa saatana l\u00e4hestyy Vapahtajaa ja kiusaa h\u00e4nt\u00e4, ja jossa my\u00f6s kerrotaan Vapahtajan ajavan ulos pahojen ja saastaisten henkien, jotka olivat vallanneet monia ihmisi\u00e4, ja h\u00e4nen vapauttavan n\u00e4m\u00e4 k\u00e4rsij\u00e4t. My\u00f6s Juudakseen meni perkele, sen j\u00e4lkeen, kun t\u00e4m\u00e4 oli jo p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt kavaltaa Kristuksen, sill\u00e4 on kirjoitettu, ett\u00e4 aterian j\u00e4lkeen ”perkele meni Juudakseen”. Ja apostoli Paavali opettaa meit\u00e4 olemaan antamatta jalansijaa perkeleelle, vaan ”pukekaa yllenne Jumalan koko sota-asu, voidaksenne kest\u00e4\u00e4 perkeleen koukkuja vastaan”. H\u00e4n osoittaa, ett\u00e4 pyhien ”on k\u00e4yt\u00e4v\u00e4 taistelu, ei verta ja lihaa vastaan, vaan hallituksia vastaan, valtoja vastaan, t\u00e4ss\u00e4 pimeydess\u00e4 hallitsevia maailmanherroja vastaan, lihan henkivaltoja vastaan”. H\u00e4n sanookin, ett\u00e4 Vapahtaja itse oli ristiinnaulittu t\u00e4m\u00e4n maailman ruhtinaitten toimesta, jotka ovat hukkumaisillaan ja joiden viisautta h\u00e4n ei puhu. N\u00e4in siis pyh\u00e4 Raamattu opettaa meille, ett\u00e4 on olemassa n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 vihollisia, jotka taistelevat meit\u00e4 vastaan ja joita vastaan sen k\u00e4sket\u00e4\u00e4n meid\u00e4n varustautua. Siksi yksinkertaisimmat Herran Kristuksen uskovat ovatkin sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 kaikki synnit, joihin ihmiset ovat langenneet, johtuvat n\u00e4iden vastustajien v\u00e4sym\u00e4tt\u00f6mist\u00e4 yrityksist\u00e4 vaikuttaa syntisten mieliin, koska t\u00e4ss\u00e4 n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4ss\u00e4 taistelussa n\u00e4m\u00e4 voimat osoittautuvat ihmist\u00e4 vahvemmiksi. Sill\u00e4 jos ei olisi perkelett\u00e4, ei yksik\u00e4\u00e4n ihminen joutuisi eksyksiin.<\/p>\n

Me kuitenkin, jotka n\u00e4emme asian syyn selvemmin, emme kannata t\u00e4t\u00e4 n\u00e4kemyst\u00e4, kun otamme huomioon ne (synnit), jotka ilmeisesti johtuvat ruumiillisen olemuksemme v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 seurauksena. Pit\u00e4isik\u00f6 meid\u00e4n tosiaan olettaa, ett\u00e4 perkele on syyn\u00e4 siihen, ett\u00e4 tunnemme n\u00e4lk\u00e4\u00e4 tai janoa? Luulen, ettei kukaan uskalla v\u00e4itt\u00e4\u00e4 sellaista. Jos h\u00e4n siis ei ole syyn\u00e4 n\u00e4l\u00e4n ja janon tuntemiseemme, mik\u00e4 on ero siin\u00e4 vaiheessa, kun kukin on saavuttanut sukukypsyyden i\u00e4n ja tuo ajanjakso on her\u00e4tt\u00e4nyt luonnollisen himon? On ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 niin, ett\u00e4 samoin kuin perkele ei ole syyn\u00e4 n\u00e4l\u00e4n ja janon tuntemiseemme, niin ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n siihen haluun, joka luonnollisesti her\u00e4\u00e4 kypsyyden aikana, nimitt\u00e4in haluun sukupuoliyhteyteen. On varmaa, ettei t\u00e4t\u00e4 syyt\u00e4 aina pane liikkeelle perkele, niin ett\u00e4 meid\u00e4n olisi pakko olettaa, ettei ruumiilla olisi halua tuonkaltaiseen yhteyteen, ellei perkelett\u00e4 olisi olemassa. Katsokaamme seuraavaksi, jos kuten olemme jo osoittaneet, ihminen haluaa ruokaa, ei perkeleen yllytt\u00e4m\u00e4n\u00e4 vaan er\u00e4\u00e4nlaisen luonnollisen vaistonsa ajamana, olisiko mahdollista, ettei ihminen kokisi sellaista itsehillint\u00e4\u00e4 ruokaa nauttiessaan, ettei se koskaan ylitt\u00e4isi soveliaita rajoja, ts. ettei kukaan ottaisi muuta kuin mit\u00e4 tarvitsee eik\u00e4 enemp\u00e4\u00e4 kuin j\u00e4rki sallii, niin ett\u00e4 ihmiset, noudattaen kohtuutta ja maltillisuutta sy\u00f6misess\u00e4, eiv\u00e4t koskaan tekisi v\u00e4\u00e4rin. En tosin usko, ett\u00e4 niin suurta maltillisuutta voitaisiin noudattaa ihmisten keskuudessa (vaikka perkelett\u00e4 ei olisikaan yllytt\u00e4m\u00e4ss\u00e4), ettei kukaan sy\u00f6dess\u00e4\u00e4n ylitt\u00e4isi soveliaita rajoja ja hillint\u00e4\u00e4, ennen kuin olisi pitk\u00e4n tottumuksen ja kokemuksen kautta oppinut niin tekem\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Kuinka siis on asian laita? Sy\u00f6misess\u00e4 ja juomisessa oli mahdollista erehty\u00e4 ilman perkeleen yllytyst\u00e4kin, jos sattuisimme olemaan v\u00e4hemm\u00e4n maltillisia tai varovaisia (kuin pit\u00e4isi); ja pit\u00e4isik\u00f6 meid\u00e4n sitten olettaa, ettei tilanne sukupuoliyhteyden himon tai luonnollisten halujen hillinn\u00e4n suhteen ole samankaltainen? Olen todellakin sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 saman p\u00e4\u00e4ttelytavan on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4 soveltuvan my\u00f6s muihin luonnollisiin liikkeisiin, kuten ahneuden tai vihan tai surun liikkeisiin tai yleens\u00e4kin kaikkiin niihin, jotka hillitt\u00f6myyden paheesta johtuen ylitt\u00e4v\u00e4t kohtuullisuuden luonnolliset rajat. On siis ilmeisi\u00e4 syit\u00e4 kannattaa sit\u00e4 n\u00e4kemyst\u00e4, ett\u00e4 samoin kuin hyviss\u00e4 asioissa ihmistahto itsess\u00e4\u00e4n on heikko saamaan aikaan mit\u00e4\u00e4n hyv\u00e4\u00e4 (sill\u00e4 se tulee jumalallisen avun kautta t\u00e4ydelliseksi kaikessa), niin my\u00f6s vastakkaisissa asioissa saamme er\u00e4\u00e4nlaiset alkuaineet ja ik\u00e4\u00e4n kuin synnin siemenet niist\u00e4 asioista, joita k\u00e4yt\u00e4mme luonnon mukaisesti; mutta kun olemme hekumoineet niiss\u00e4 yli kohtuuden emmek\u00e4 ole vastustaneet ensimm\u00e4isi\u00e4 hillitt\u00f6myyden liikkeit\u00e4, niin vihamielinen voima tarttuessaan tilaisuuteen t\u00e4st\u00e4 ensimm\u00e4isest\u00e4 rikkomuksesta yllytt\u00e4\u00e4 ja ahdistelee meit\u00e4 kaikin tavoin pyrkien laajentamaan syntej\u00e4mme laajemmalle alueelle ja tarjoten meille ihmisille tilaisuuksia ja syntien alkuja, joita n\u00e4m\u00e4 vihollisvoimat levitt\u00e4v\u00e4t kauas ja jos mahdollista kaikkien rajojen yli. N\u00e4in kun ihmiset ensin v\u00e4h\u00e4n haluavat rahaa, ahneus alkaa kasvaa himon kasvaessa, ja lopulta tapahtuu lankeemus itsekkyydeksi. Ja t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen, kun intohimo on sokaissut mielen ja vihollisvoimat kehotuksillaan kiihottavat mielt\u00e4, rahaa ei en\u00e4\u00e4 haluta vaan se varastetaan ja hankitaan v\u00e4kivallalla tai jopa vuodattamalla verta. Lopuksi todistus siit\u00e4, ett\u00e4 niin suuret paheet johtuvat demoneista, voidaan helposti n\u00e4hd\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 ne yksil\u00f6t, joita painaa liiallinen rakkaus, hillit\u00f6n viha tai liiallinen suru, eiv\u00e4t k\u00e4rsi v\u00e4hemp\u00e4\u00e4 kuin ne, joita ruumiillisesti ahdistelevat demonit. Er\u00e4iss\u00e4 historioissa nimitt\u00e4in kerrotaan, ett\u00e4 jotkut ovat rakkauden tilasta, toiset vihan tilasta ja useat surun tilasta, ja jopa liiallisen ilon tilasta, joutuneet mielenvikaisiksi, mik\u00e4 johtuu mielest\u00e4ni siit\u00e4, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 vastakkaiset voimat, nuo demonit, olivat p\u00e4\u00e4sseet sis\u00e4\u00e4n heid\u00e4n mieliins\u00e4, jotka olivat jo avautuneet heille hillitt\u00f6myyden kautta, ja vallanneet t\u00e4ysin heid\u00e4n aistinluontonsa, varsinkin kun mik\u00e4\u00e4n hyveen kunnian tunne ei ollut her\u00e4tt\u00e4nyt heit\u00e4 vastarintaan.<\/p>\n

Ett\u00e4 on kuitenkin er\u00e4it\u00e4 syntej\u00e4, jotka eiv\u00e4t l\u00e4hde vastakkaisista voimista vaan saavat alkunsa ruumiin luonnollisista liikkeist\u00e4, apostoli Paavali selv\u00e4sti ilmaisee sanoessaan: ”Liha himoitsee Henke\u00e4 vastaan ja Henki lihaa vastaan; n\u00e4m\u00e4 ovat vastakkaisia toisillensa, ettette tekisi sit\u00e4, mit\u00e4 tahdotte.” Jos siis liha himoitsee Henke\u00e4 vastaan ja Henki lihaa vastaan, meid\u00e4n t\u00e4ytyy joskus taistella lihaa ja verta vastaan, ts. koska olemme ihmisi\u00e4 ja vaellamme lihan mukaan emmek\u00e4 voi joutua kiusauksiin, jotka ovat suurempia kuin ihmiselle kuuluvat, sill\u00e4 meist\u00e4 sanotaan: ”Ei teit\u00e4 ole p\u00e4\u00e4syt k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4\u00e4n muu kuin inhimillinen kiusaus; mutta Jumala on uskollinen eik\u00e4 salli teid\u00e4n kiusattavan yli sen mink\u00e4 voitte kest\u00e4\u00e4.” Sill\u00e4 samoin kuin julkisten kilpapelien j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4t eiv\u00e4t p\u00e4\u00e4st\u00e4 kilpailijoita areenalle sokeasti ja satunnaisesti vaan huolellisen tarkastuksen j\u00e4lkeen, asettaen puolueettoman harkinnan mukaisesti t\u00e4m\u00e4n tuon pariksi, joko koon tai i\u00e4n perusteella, pojat esim. poikia vastaan, miehet miehi\u00e4 vastaan, jotka ovat l\u00e4hes saman ik\u00e4isi\u00e4 tai yht\u00e4 voimakkaita, samoin meid\u00e4n on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4 jumalallisen kaitselmuksen menettelyn, joka asettaa mit\u00e4 puolueettomimmilla perusteilla kaikki n\u00e4m\u00e4, jotka astuvat t\u00e4m\u00e4n inhimillisen el\u00e4m\u00e4n taisteluihin, kunkin yksil\u00f6n voimien mukaan, mitk\u00e4 voimat ovat tiedossa vain H\u00e4nelle, joka yksin n\u00e4kee ihmisten syd\u00e4met, niin ett\u00e4 yksi taistelee yht\u00e4 lihan kiusausta vastaan, toinen toista vastaan, yht\u00e4 altistetaan sen vaikutukselle niin pitk\u00e4ksi aikaa, toista vain niin pitk\u00e4ksi, yht\u00e4 kiusaa liha t\u00e4h\u00e4n tai tuohon hekumaan, toista erilaiseen, yhden on vastustettava t\u00e4t\u00e4 tai tuota vihamielist\u00e4 voimaa, toisen taisteltava kahta tai kolmea vastaan yht\u00e4 aikaa, tai milloin t\u00e4t\u00e4, milloin tuota vihamielist\u00e4 vaikutusta vastaan, tiettyn\u00e4 ajankohtana vastustettava yht\u00e4 vihollista, toisena eri vihollista, tehty\u00e4\u00e4n tiettyj\u00e4 tekoja altistuen t\u00e4lle vihollisjoukolle, toisten tekojen j\u00e4lkeen toiselle joukolle.<\/p>\n

Ja katso, eik\u00f6 apostolin sanoissa ole viittaus johonkin t\u00e4llaiseen tilaan: ”Jumala on uskollinen eik\u00e4 salli teid\u00e4n kiusattavan yli sen, mink\u00e4 voitte kest\u00e4\u00e4”, ts. jokaista kiusataan suhteessa h\u00e4nen voimiensa tai vastustuskykyns\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n. Vaikka olemmekin sanoneet, ett\u00e4 Jumalan vanhurskaan tuomion mukaan jokaista kiusataan h\u00e4nen voimiensa mukaan, meid\u00e4n ei silti pid\u00e4 olettaa, ett\u00e4 kiusatun on kaikissa tapauksissa voitettava taistelu, samoin kuin kilpa-areenalla kamppaileva ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 voita, vaikka h\u00e4net on asetettu vastustajansa pariksi oikeudenmukaisilla j\u00e4rjestelyill\u00e4. Ellei kuitenkaan taistelupuolten voimat ole tasavertaisia, voittajan palkinto ei ole oikeudenmukaisesti ansaittu; eik\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n voitettuun kohdistu oikeutettua moitetta, koska H\u00e4n tosin sallii meid\u00e4n tulla kiusatuksi, mutta ei ”yli sen, mink\u00e4 voimme kest\u00e4\u00e4”, sill\u00e4 meit\u00e4 kiusataan voimiemme mukaan, eik\u00e4 ole kirjoitettu, ett\u00e4 kiusauksessa H\u00e4n my\u00f6s tekisi paon tien, niin ett\u00e4 kest\u00e4isimme sen, vaan paon tien, niin ett\u00e4 voisimme kest\u00e4\u00e4 sen. Mutta riippuu meist\u00e4 itsest\u00e4mme, k\u00e4yt\u00e4mmek\u00f6 t\u00e4t\u00e4 H\u00e4nen meille antamaansa voimaa ponnekkuudella vai velttoudella. Ei ole ep\u00e4ilyst\u00e4k\u00e4\u00e4n, etteik\u00f6 meill\u00e4 olisi jokaisessa kiusauksessa kest\u00e4misen voimaa, jos k\u00e4yt\u00e4mme oikein meille annettua voimaa. Mutta se ei ole sama asia kuin voittamisen voima ja voitto, kuten apostoli itse on osoittanut hyvin varovaisilla sanoilla: ”Jumala on tekev\u00e4 p\u00e4\u00e4syn siit\u00e4, niin ett\u00e4 voitte kest\u00e4\u00e4”, ei ett\u00e4 kest\u00e4isitte. Sill\u00e4 monet eiv\u00e4t kest\u00e4 kiusausta, vaan tulevat voitetuiksi. Nyt Jumala siis ei tee meille mahdolliseksi kest\u00e4\u00e4 (kiusausta) (muuten ei n\u00e4ytt\u00e4isi olevan taistelua), vaan antaa meille kest\u00e4misen voiman. Mutta t\u00e4t\u00e4 meille annettua voittamisen voimaa voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vapaan tahdon kykymme mukaan joko ahkerasti, jolloin voitamme, tai laiskasti, jolloin tulemme voitetuiksi. Sill\u00e4 jos meille olisi annettu sellainen voima, ett\u00e4 meid\u00e4n olisi v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 voitettava eik\u00e4 koskaan tultava voitetuiksi, mik\u00e4 syy taisteluun en\u00e4\u00e4 j\u00e4isi sille, jota ei voi voittaa? Tai mik\u00e4 ansio on voitossa, josta on riistetty voittamisen mahdollisuus? Mutta jos voittamisen mahdollisuus on yht\u00e4l\u00e4isesti annettu meille kaikille ja on meid\u00e4n vallassamme, miten t\u00e4t\u00e4 mahdollisuutta k\u00e4yt\u00e4mme, ahkerasti vai laiskasti, silloin voitettu moititaan oikeutetusti ja voittaja ansaitusti ylistet\u00e4\u00e4n. N\u00e4ist\u00e4 parhaamme mukaan k\u00e4sitellyist\u00e4 seikoista on mielest\u00e4ni selv\u00e4sti ilmeist\u00e4, ett\u00e4 on er\u00e4it\u00e4 rikkomuksia, joita emme suinkaan tee vihamielisten voimien painostuksesta, kun taas on toisiakin, joihin meid\u00e4t yllytt\u00e4v\u00e4t heid\u00e4n kehotuksensa liialliseen ja hillitt\u00f6m\u00e4\u00e4n hekumaan. T\u00e4st\u00e4 seuraa, ett\u00e4 meid\u00e4n on tutkittava, miten n\u00e4m\u00e4 vastakkaiset voimat saavat aikaan n\u00e4m\u00e4 yllytykset meiss\u00e4.<\/p>\n

Mit\u00e4 tulee syd\u00e4mest\u00e4mme nouseviin ajatuksiin tai tekojemme muisteluun tai mink\u00e4 tahansa asioiden tai syiden pohdintaan, huomaamme, ett\u00e4 ne joskus l\u00e4htev\u00e4t meist\u00e4 itsest\u00e4mme, joskus taas vastakkaiset voimat panivat ne alulle; eiv\u00e4t harvoin my\u00f6s Jumala tai pyh\u00e4t enkelit anna niit\u00e4 meille. T\u00e4llainen v\u00e4ite saattaa kuitenkin n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 uskomattomalta, elleiv\u00e4t pyh\u00e4t kirjoitukset todista sit\u00e4. Ett\u00e4 ajatuksia siis nousee meiss\u00e4 itsess\u00e4mme, Daavid todistaa psalmissa sanoessaan: ”Ihmisen ajatus on tunnustava sinulle, ja ajatuksen j\u00e4\u00e4nn\u00f6s on pyhitt\u00e4v\u00e4 sinulle juhlap\u00e4iv\u00e4n.” Ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 kuitenkin tapahtuu my\u00f6s vastakkaisten voimien vaikutuksesta, Salomo osoittaa Saarnaajan kirjassa seuraavasti: ”Jos hallitsijan henki nousee sinua vastaan, \u00e4l\u00e4 l\u00e4hde paikaltasi, sill\u00e4 maltti est\u00e4\u00e4 suuria rikkomuksia.” My\u00f6s apostoli Paavali todistaa samasta asiasta sanoessaan: ”Ja kukistamme kaikki itsens\u00e4 korottavat ajatukset, jotka nousevat Kristuksen tuntemista vastaan.” Ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 kuitenkin on Jumalasta l\u00e4ht\u00f6isin, Daavid julistaa sanoessaan psalmeissa: ”Autuas on se mies, jonka apu on sinussa, Herra, h\u00e4nen syd\u00e4mess\u00e4\u00e4n on sinun noususi.” Ja apostoli sanoo, ett\u00e4 ”Jumala pani Tiituksen syd\u00e4meen”.<\/p>\n

Ett\u00e4 tietyt ajatukset her\u00e4tet\u00e4\u00e4n ihmisten syd\u00e4miss\u00e4 joko hyvien tai pahojen enkelien toimesta, osoittaa sek\u00e4 Tobiaan seurannut enkeli, ett\u00e4 profeetan sanat, jossa h\u00e4n sanoo: ”Ja minussa puhuva enkeli vastasi.” My\u00f6s Paimenen kirja julistaa saman sanoen, ett\u00e4 kutakin yksil\u00f6\u00e4 seuraa kaksi enkeli\u00e4, niin ett\u00e4 aina kun hyvi\u00e4 ajatuksia nousee syd\u00e4meemme, hyv\u00e4 enkeli her\u00e4tt\u00e4\u00e4 ne, mutta jos p\u00e4invastaisia, niin paha enkeli yllytt\u00e4\u00e4 niihin. Saman julistaa Barnabas kirjeess\u00e4\u00e4n sanoessaan, ett\u00e4 on kaksi tiet\u00e4, valkeus ja pimeys, joiden yli h\u00e4n v\u00e4itt\u00e4\u00e4 asetetun tiettyj\u00e4 enkeleit\u00e4 – Jumalan enkelit valkeuden tielle, Saatanan enkelit pimeyden tielle. Meid\u00e4n ei kuitenkaan pid\u00e4 kuvitella, ett\u00e4 syd\u00e4meemme her\u00e4tetyist\u00e4, olivatpa ne hyvi\u00e4 tai pahoja, seuraisi muuta kuin vain (mielen) liikahdus ja yllytys joko hyv\u00e4\u00e4n tai pahaan. Sill\u00e4 on aivan voimissamme, kun paha voima on alkanut yllytt\u00e4\u00e4 meit\u00e4 pahaan, torjua luotamme nuo kelvottomat kehotukset ja vastustaa inhottavia houkutuksia ja olla tekem\u00e4tt\u00e4 mit\u00e4\u00e4n lainkaan moitittavaa. Ja toisaalta on mahdollista, kun jumalallinen voima kutsuu meit\u00e4 parempaan, olla tottelematta kutsua, sill\u00e4 vapaa tahto s\u00e4ilyy meill\u00e4 kummassakin tapauksessa. Sanoimme tosiaan edell\u00e4, ett\u00e4 tietyt hyvien tai pahojen tekojen muistelut her\u00e4tet\u00e4\u00e4n meiss\u00e4 joko jumalallisen kaitselmuksen tai vastakkaisten voimien toimesta, kuten Esterin kirjassa osoitetaan, kun Artahsasta ei ollut muistanut sen vanhurskaan miehen Mordokain palveluksia, mutta y\u00f6llisten valvomisvaivainsa uuvuttamana Jumala pani h\u00e4nen mieleens\u00e4 vaatia suurten tekojensa vuosikirjoja luettavaksi, jolloin Mordokain palvelusten muistaminen sai h\u00e4net k\u00e4skem\u00e4\u00e4n vihollisensa Hamanin hirtt\u00e4m\u00e4\u00e4n mutta Mordokaille annettavaksi loistavia kunnianosoituksia ja koko pyh\u00e4lle kansalle suojaa uhkaavalta vaaralta.<\/p>\n

Toisaalta taas meid\u00e4n t\u00e4ytyy olettaa, ett\u00e4 perkele vihollisensa vaikutuksesta her\u00e4tti sen kehotuksen ylipappien ja kirjanoppineiden mieliin, jonka he tekiv\u00e4t Pilatukselle tullessaan ja sanoessaan: ”Herra, me muistamme, ett\u00e4 se villitsij\u00e4 viel\u00e4 el\u00e4ess\u00e4\u00e4n sanoi: Kolmen p\u00e4iv\u00e4n per\u00e4st\u00e4 min\u00e4 nousen yl\u00f6s.” My\u00f6s Juudaan ajatus Herramme ja Vapahtajamme kavaltamisesta ei l\u00e4htenyt h\u00e4nen oman mielens\u00e4 pahuudesta yksin. Sill\u00e4 kirjoitus todistaa, ett\u00e4 ”perkele oli jo pannut h\u00e4nen syd\u00e4meens\u00e4 ajatuksen kavaltaa H\u00e4net”. Sen t\u00e4hden Salomo oikein k\u00e4ski sanoen: ”Yli kaiken varjele syd\u00e4nt\u00e4si.” Ja apostoli Paavali varoittaa meit\u00e4: ”Sen t\u00e4hden tulee meid\u00e4n sit\u00e4 uskollisemmin noudattaa kuulemiamme, ettemme kulkisi niist\u00e4 ohitse.” Ja sanoessaan: ”\u00c4lk\u00e4\u00e4k\u00e4 antako perkeleelle sijaa”, h\u00e4n osoittaa tuolla kehotuksella, ett\u00e4 perkeleelle tehd\u00e4\u00e4n tiet\u00e4 tietyill\u00e4 teoilla tai er\u00e4\u00e4nlaisella mielen velttoudella, niin ett\u00e4 jos h\u00e4n vain p\u00e4\u00e4see sis\u00e4\u00e4n syd\u00e4meemme, h\u00e4n joko saa meid\u00e4t valtaansa tai ainakin saastuttaa sielun, ellei ole saanut t\u00e4ydellist\u00e4 valtaa siihen, heitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 meihin tulisia nuoliaan, joilla meid\u00e4t joskus syv\u00e4lt\u00e4 haavoitetaan, joskus vain sytytet\u00e4\u00e4n palamaan. Harvoin tosin, vain muutamissa tapauksissa, n\u00e4m\u00e4 tuliset nuolet sammutetaan, niin etteiv\u00e4t l\u00f6yd\u00e4 paikkaa, josta haavoittaa, ts. kun joku on katettu uskon vahvalla ja mahtavalla kilvell\u00e4. Efesolaiskirjeen sanat: ”Ei meill\u00e4 ole taistelu verta ja lihaa vastaan, vaan hallituksia vastaan, valtoja vastaan, t\u00e4m\u00e4n pimeyden maailmanvaltiasta vastaan, lihattomia pahoja henkivaltoja vastaan korkeuksissa”, on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4 niin, ett\u00e4 ”meill\u00e4” tarkoitetaan: ”minulla Paavalilla ja teill\u00e4 efesolaisilla ja kaikilla, joilla ei ole taistelu verta ja lihaa vastaan”, sill\u00e4 sellaisten on taisteltava hallituksia ja valtoja vastaan, t\u00e4m\u00e4n maailman pimeyden hallitsijoita vastaan, ei niin kuin korinttolaisilla, joiden taistelu oli viel\u00e4 verta ja lihaa vastaan eik\u00e4 heit\u00e4 ollut kohdannut muuta kiusausta kuin mik\u00e4 ihmiselle on tavallista.<\/p>\n

Meid\u00e4n ei kuitenkaan pid\u00e4 olettaa, ett\u00e4 kunkin yksil\u00f6n on taisteltava kaikkia n\u00e4it\u00e4 (vastustajia) vastaan. On mahdotonta, ett\u00e4 kukaan ihminen, vaikka olisikin pyhimys, voisi taistella niit\u00e4 kaikkia vastaan yht\u00e4 aikaa. Jos se todella mill\u00e4\u00e4n tavoin olisi mahdollista, mik\u00e4 varmasti on mahdotonta, inhimillinen luonto ei voisi kest\u00e4\u00e4 sit\u00e4 tuhoutumatta kokonaan. Mutta niin kuin esimerkiksi jos viisikymment\u00e4 sotilasta sanoisi l\u00e4htev\u00e4ns\u00e4 taistelemaan viitt\u00e4kymment\u00e4 muuta vastaan, ei ymm\u00e4rrett\u00e4isi, ett\u00e4 yhden heist\u00e4 olisi taisteltava koko viitt\u00e4kymment\u00e4 vastaan, vaan kukin sanoisi oikein: ”Taistelu oli viitt\u00e4kymment\u00e4 vastaan”, kaikki kaikkia vastaan, niin my\u00f6s on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4 apostolin tarkoittaneen, ett\u00e4 kaikkien Kristuksen urheilijoiden ja sotilaiden on painia ja taistella kaikkia lueteltuja vastustajia vastaan – taistelu tosin on k\u00e4yt\u00e4v\u00e4 kaikkia vastaan, mutta yksitt\u00e4isten henkil\u00f6iden joko yksitt\u00e4isi\u00e4 voimia tai ainakin sellaisella tavalla vastaan kuin Jumala, taistelun vanhurskas johtaja, m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Sill\u00e4 olen sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 on olemassa tietty inhimillisen luonnon voimien raja, vaikka olisikin Paavali, josta sanotaan: ”H\u00e4n on minulle valittu ase”, tai Pietari, jota eiv\u00e4t helvetin portit voita, tai Mooses, Jumalan yst\u00e4v\u00e4, ei kukaan heist\u00e4 voisi ilman tuhoutumistaan kest\u00e4\u00e4 n\u00e4iden vastakkaisten voimien koko yht\u00e4aikaista hy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4, ellei ainoan H\u00e4nen voimansa toimisi h\u00e4ness\u00e4, H\u00e4nen, joka sanoi: ”Olkaa hyv\u00e4ss\u00e4 turvassa, min\u00e4 olen voittanut maailman.” Ja siksi Paavali huudahtaakin luottavaisesti: ”Voin tehd\u00e4 kaikki Kristuksen voiman avulla, joka minua vahvistaa”, ja viel\u00e4: ”Olen kyll\u00e4 tehnyt enemm\u00e4n ty\u00f6t\u00e4 kuin he kaikki, en kuitenkaan min\u00e4, vaan Jumalan armo, joka on ollut minun kanssani.” T\u00e4m\u00e4n ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 ei-inhimillisen, h\u00e4ness\u00e4 vaikuttavan ja puhuvan voiman t\u00e4hden Paavali siis saattoi sanoa: ”Sill\u00e4 min\u00e4 olen lujasti vakuutettu siit\u00e4, ettei kuolema eik\u00e4 el\u00e4m\u00e4, ei enkelit eik\u00e4 henkivallat, ei nykyiset eik\u00e4 tulevaiset, ei voimat, ei korkeus eik\u00e4 syvyys, eik\u00e4 mik\u00e4\u00e4n muu luotu voi erottaa meit\u00e4 Jumalan rakkaudesta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, meid\u00e4n Herrassamme.” En n\u00e4et luule, ett\u00e4 ihmisluonto yksin\u00e4\u00e4n voisi taistella enkeleit\u00e4 ja korkeuksien ja syvyyksien voimia ja mit\u00e4\u00e4n muuta luotua vastaan, vaan kun se tuntee Herran l\u00e4sn\u00e4olon asuvan itsess\u00e4\u00e4n, luottamus jumalalliseen apuun saa sen sanomaan: ”Herra on minun valkeuteni ja autuuteni, ket\u00e4 min\u00e4 pelk\u00e4\u00e4n? Herra on el\u00e4m\u00e4ni turva, ket\u00e4 min\u00e4 pelj\u00e4styn? Vaikka vihollisparvet minua piiritt\u00e4isiv\u00e4t sotaankin, en pelk\u00e4isi; vaikka nostaisi sotaa minua vastaan, min\u00e4 pysyisin turvassa.” T\u00e4st\u00e4 p\u00e4\u00e4ttelen, ettei ihminen ehk\u00e4 koskaan yksin kykenisi voittamaan vastakkaista voimaa, ellei h\u00e4nell\u00e4 olisi jumalallisen avun turvaa. Siit\u00e4 my\u00f6s sanotaan enkelin painineen Jaakobin kanssa. Ymm\u00e4rr\u00e4n kuitenkin t\u00e4ss\u00e4 kirjoittajan tarkoittavan, ett\u00e4 enkelin painia Jaakobin kanssa ei ollut samaa kuin painia h\u00e4nt\u00e4 vastaan, vaan enkeli, joka paini h\u00e4nen kanssaan, oli l\u00e4sn\u00e4 varjelemassa h\u00e4nt\u00e4, ja t\u00e4m\u00e4 enkeli, tutustuttuaan my\u00f6s h\u00e4nen hengelliseen edistymiseens\u00e4, antoi h\u00e4nelle lis\u00e4ksi nimen Israel, ts. h\u00e4n oli h\u00e4nen kanssaan taistelussa ja avusti h\u00e4nt\u00e4 kamppailussa, koska ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 oli toinenkin enkeli, jota vastaan h\u00e4n taisteli ja jonka kanssa h\u00e4nen oli k\u00e4yt\u00e4v\u00e4 kamppailu. Lopulta Paavali ei ole sanonut meid\u00e4n painelevamme ruhtinaita tai valtoja vastaan, vaan hallituksia ja valtoja vastaan. Ja siksi vaikka Jaakob paini, h\u00e4n ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 paini jotakuta niist\u00e4 valloista vastaan, jotka, kuten Paavali julistaa, vastustavat ja taistelevat ihmissukua ja varsinkin pyhi\u00e4 vastaan. Ja siksi kirjoitus lopulta sanookin h\u00e4nest\u00e4, ett\u00e4 ”h\u00e4n paini enkelin kanssa ja oli voiton saanut Jumalasta”, niin ett\u00e4 taistelu k\u00e4yd\u00e4\u00e4n enkelin avulla, mutta voiton palkinto johtaa voittajan Jumalan luo.<\/p>\n

Meid\u00e4n ei tosiaan pid\u00e4 luulla, ett\u00e4 t\u00e4llaisia kamppailuja k\u00e4yd\u00e4\u00e4n ruumiillisilla voimilla ja painikoulun otteilla, vaan henki taistelee henke\u00e4 vastaan, Paavalin julistuksen mukaisesti, ett\u00e4 taistelumme on hallituksia, valtoja ja t\u00e4m\u00e4n maailman pimeyden hallitsijoita vastaan. Kamppailujen luonne on pikemminkin ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4 seuraavasti: kun meit\u00e4 kohtaavat menetykset ja vaarat tai meit\u00e4 vastaan nostetaan panetteluja ja per\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 syyt\u00f6ksi\u00e4, eiv\u00e4t vihollisvoimat pyri vain siihen, ett\u00e4 k\u00e4rsisimme n\u00e4it\u00e4 koettelemuksia, vaan ett\u00e4 niiden kautta meid\u00e4t ajettaisiin joko liialliseen vihaan tai suruun tai viimeiseen ep\u00e4toivoon, tai ainakin, mik\u00e4 on suurempi synti, ett\u00e4 meid\u00e4t, v\u00e4sytty\u00e4mme ja lannistuttuamme jonkin vastoink\u00e4ymisen painosta, pakotettaisiin valittamaan Jumalaa vastaan, ik\u00e4\u00e4n kuin h\u00e4n ei hallitsisi ihmisten el\u00e4m\u00e4\u00e4 vanhurskaasti ja oikeudenmukaisesti. T\u00e4m\u00e4n seurauksena voi olla, ett\u00e4 uskomme horjuu, toiveemme pettyv\u00e4t, meid\u00e4t pakotetaan luopumaan mielipiteidemme totuudesta tai meid\u00e4t vied\u00e4\u00e4n Jumalaa koskeviin jumalattomiin k\u00e4sityksiin. T\u00e4llaisia asioita on kirjoitettu Jobista, sen j\u00e4lkeen, kun perkele oli pyyt\u00e4nyt Jumalalta valtaa h\u00e4nen omaisuuteensa. T\u00e4st\u00e4 meille my\u00f6s opetetaan, ettemme joudu vahingon tai menetyksen kohteeksi mink\u00e4\u00e4n satunnaisen hy\u00f6kk\u00e4yksen vuoksi, kun joku meist\u00e4 menett\u00e4\u00e4 omaisuuttaan, eik\u00e4 se johdu sattumasta, kun joku meist\u00e4 joutuu vangiksi tai kun rakkaiden ihmisten asunnot luhistuvat raunioiksi, sill\u00e4 kaikkien t\u00e4llaisten tapausten suhteen jokaisen uskovaisen tulee sanoa: ”Sinulla ei olisi voimaa minua vastaan ollenkaan, ellei sit\u00e4 olisi annettu sinulle ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4.” Huomaa n\u00e4et, ettei Jobin talo sortunut poikiensa p\u00e4\u00e4lle, ennen kuin perkele oli saanut ensin vallan heihin. Eiv\u00e4tk\u00e4 ratsumiehethy\u00f6k\u00e4nneet kolmessa joukkueessa ry\u00f6st\u00e4m\u00e4\u00e4n h\u00e4nen kamelejaan tai h\u00e4rki\u00e4\u00e4n ja muuta karjaansa, elleiv\u00e4t olisi antautuneet sen hengen palvelukseen, jonka tahdon palvelijoiksi he olivat itsens\u00e4 luovuttaneet. Eik\u00e4 se tuli, joka n\u00e4ytti silt\u00e4, tai ukkosenjyrin\u00e4, jollaiseksi se on luultu, olisi iskenyt patriarkan lammaslaumaan, elleiv\u00e4t perkele olisi sanonut Jumalalle: ”Etk\u00f6 ole pannut aitaa kaiken sen ymp\u00e4rille, mik\u00e4 on h\u00e4nen omaisuuttansa sek\u00e4 ulkona ett\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4 ja ymp\u00e4rill\u00e4? Mutta nyt, ojenna k\u00e4tesi ja kurkota kaikkeen, mit\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 on, ja h\u00e4n perkaa sinua vasten kasvoillesi.”<\/p>\n

Kaiken edell\u00e4 sanotun tarkoitus on osoittaa, ett\u00e4 kaikki maailmassa tapahtuvat v\u00e4litapaukset, olipa niiss\u00e4 kyse surullisista tai muista tapahtumista, eiv\u00e4t tosin ole Jumalan aikaansaamia, mutta eiv\u00e4t my\u00f6sk\u00e4\u00e4n tapahdu ilman h\u00e4nt\u00e4. H\u00e4n ei ainoastaan est\u00e4 noita pahoja ja vastarinnan henkivoimia, jotka haluavat saada n\u00e4m\u00e4 tapahtumat aikaan, vaan jopa sallii niiden tehd\u00e4 niin, tosin vain tietyiss\u00e4 tilanteissa ja tietyille yksil\u00f6ille, kuten sanotaan itse Jobista, ett\u00e4 h\u00e4n tietyksi ajaksi joutui toisten vallan alaiseksi ja h\u00e4nen kotinsa ry\u00f6stettiin v\u00e4\u00e4rintekij\u00f6iden toimesta. Siksi pyh\u00e4 Raamattu opettaa meit\u00e4 ottamaan kaiken tapahtuvan Jumalalta l\u00e4hteneen\u00e4, tiet\u00e4en, ettei mik\u00e4\u00e4n tapahdu ilman h\u00e4nt\u00e4. Kuinka voisimmekaan ep\u00e4ill\u00e4 t\u00e4t\u00e4, ett\u00e4 mik\u00e4\u00e4n ei tule ihmiselle ilman Jumalaa, kun Herramme ja Vapahtajamme julistaa: ”Eik\u00f6 pari varpusta myyd\u00e4 rovolla? Ei kuitenkaan j\u00e4\u00e4 ainoakaan niist\u00e4 laskematta Is\u00e4nne edess\u00e4, joka on taivaissa.” Mutta asian v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys on vienyt meid\u00e4t pitk\u00e4lle sivupolulle k\u00e4sitelless\u00e4mme vihollisvoimien ihmisille k\u00e4ym\u00e4\u00e4 taistelua ja niit\u00e4 surullisempia tapahtumia, jotka osuvat ihmisen el\u00e4m\u00e4nosaksi, ts. sen kiusauksia – Jobin julistuksen mukaan: ”Eik\u00f6 ihmisen koko el\u00e4m\u00e4 maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 ole ainoa, suuri kiusaus?” – jotta niiden tapahtumistapa ja se henki, jolla meid\u00e4n tulisi niihin suhtautua, tulisivat selv\u00e4sti osoitetuiksi. Huomatkaamme seuraavaksi, kuinka ihmiset lankeavat v\u00e4\u00e4r\u00e4n tiedon syntiin tai mit\u00e4 tarkoitusta vastakkaiset voimat ovat taipuvaisia ajamaan kiistalla meit\u00e4 vastaan t\u00e4llaisissa asioissa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Origenes VASTUSTAVISTA VOIMISTA DE PRINCIPIIS \u2013 Kirja III L\u00e4hde: THE ANTE-NICENE FATHERS. TRANSLATIONS OF The Writings of the Fathers down<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"colormag_page_container_layout":"default_layout","colormag_page_sidebar_layout":"default_layout","footnotes":""},"categories":[3],"tags":[],"class_list":["post-2361","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-isien-opetuksia"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2361","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2361"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2361\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2362,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2361\/revisions\/2362"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2361"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2361"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2361"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}