{"id":2359,"date":"2024-08-10T14:22:03","date_gmt":"2024-08-10T11:22:03","guid":{"rendered":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/?p=2359"},"modified":"2024-08-10T14:22:03","modified_gmt":"2024-08-10T11:22:03","slug":"origenes-tahdon-vapaudesta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/2024\/08\/10\/origenes-tahdon-vapaudesta\/","title":{"rendered":"Origenes TAHDON VAPAUDESTA"},"content":{"rendered":"

Origenes<\/span><\/p>\n

TAHDON VAPAUDESTA<\/span><\/p>\n

DE PRINCIPIIS \u2013 Kirja III<\/span><\/p>\n

L\u00e4hde:<\/strong><\/span><\/p>\n

THE ANTE-NICENE FATHERS. TRANSLATIONS OF The Writings of the Fathers down to A.D. 325. THE REV. ALEXANDER ROBERTS, D.D. AND JAMES DONALDSON, LL.D., EDITORS. AMERICAN REPRINT OF THE EDINBURGH EDITION. REVISED AND CHRONOLOGICALLY ARRANGED, WITH BRIEF PREFACES AND OCCASIONAL NOTES,<\/span><\/p>\n

BY A. CLEVELAND COXE, D.D.<\/span><\/p>\n

VOLUME IV.<\/span><\/p>\n

TERTULLIAN, PART FOURTH; MINUCIUS FELIX; COMMODIAN; ORIGEN, PARTS FIRST AND SECOND. AUTHORIZED EDITION.<\/span><\/p>\n

NEW YORK:<\/span><\/p>\n

CHARLES SCRIBNER’S SONS.<\/span><\/p>\n

1 9 1 3<\/span><\/p>\n

2.<\/span><\/p>\n

Copyright, 1885,<\/span><\/p>\n

by<\/span><\/p>\n

THE CHRISTIAN LITERATURE PUBLISHING COMPANY<\/span><\/p>\n

***<\/p>\n

Teos:<\/strong><\/span><\/p>\n

Origen DE PRINCIPIIS<\/span><\/p>\n

K\u00e4\u00e4nn\u00f6s RS ja teko\u00e4ly Claude 3.5.Sonnet<\/span><\/p>\n

\n

LUKU I\u00a0 TAHDON VAPAUDESTA.<\/strong><\/p>\n

RUFINUKSEN LATINANKIELISEST\u00c4<\/strong><\/p>\n

Uskomme, ett\u00e4 joitain t\u00e4llaisia mielipiteit\u00e4 tulisi pit\u00e4\u00e4 koskien jumalallisia lupauksia, kun suuntaamme ymm\u00e4rryksemme tuon ikuisen ja \u00e4\u00e4rett\u00f6m\u00e4n maailman mietiskelyyn ja katselemme sen sanomatonta iloa ja autuutta. Mutta koska kirkon saarna sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 uskon tulevaan ja oikeudenmukaiseen Jumalan tuomioon, mik\u00e4 usko kannustaa ja suostuttelee ihmisi\u00e4 hyv\u00e4\u00e4n ja hyveelliseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4\u00e4n synti\u00e4 kaikin mahdollisin keinoin; ja koska t\u00e4ll\u00e4 ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 osoitetaan, ett\u00e4 on meid\u00e4n omassa vallassamme omistautua joko kiitett\u00e4v\u00e4\u00e4n tai moitittavaan el\u00e4m\u00e4\u00e4n, pid\u00e4n siksi tarpeellisena sanoa muutama sana tahdon vapaudesta, koska monet kirjoittajat ovat k\u00e4sitelleet t\u00e4t\u00e4 aihetta varsin ansiokkaasti. Ja jotta voisimme helpommin selvitt\u00e4\u00e4, mik\u00e4 on tahdon vapaus, tutkikaamme tahdon ja halun luonnetta.<\/p>\n

Kaikista liikkuvista asioista joillakin on liikkeens\u00e4 syy itsess\u00e4\u00e4n, toiset saavat sen ulkopuolelta: ja kaikki ne asiat liikkuvat vain ulkopuolelta, jotka ovat elottomia, kuten kivet ja puunpalat ja kaikki sellaiset asiat, joiden luonne on sellainen, ett\u00e4 ne pysyv\u00e4t koossa vain aineensa rakenteen tai ruumiillisen olemuksensa ansiosta. Se n\u00e4kemys on todellakin hyl\u00e4tt\u00e4v\u00e4, joka pit\u00e4isi ruumiiden hajoamista m\u00e4t\u00e4nemisen kautta liikkeen\u00e4, sill\u00e4 sill\u00e4 ei ole merkityst\u00e4 nykyiselle tarkoituksellemme. Toisilla taas on liikkeens\u00e4 syy itsess\u00e4\u00e4n, kuten el\u00e4imill\u00e4 tai puilla ja kaikilla asioilla, joita pit\u00e4\u00e4 koossa luonnollinen el\u00e4m\u00e4 tai sielu; joihin joidenkin mielest\u00e4 pit\u00e4isi lukea my\u00f6s metallien suonet. Tulen ajatellaan my\u00f6s olevan oman liikkeens\u00e4 syy, ja ehk\u00e4 my\u00f6s vesil\u00e4hteiden. Ja niist\u00e4 asioista, joilla on liikkeens\u00e4 syyt itsess\u00e4\u00e4n, joidenkin sanotaan liikkuvan itsest\u00e4\u00e4n, toisten itsens\u00e4 kautta. Ja ne erotellaan siten, ett\u00e4 ne asiat liikkuvat itsest\u00e4\u00e4n, jotka ovat elossa mutta joilla ei ole sielua; kun taas ne asiat, joilla on sielu, liikkuvat itsens\u00e4 kautta, kun niille esitet\u00e4\u00e4n mielikuva, ts. halu tai kiihotin, joka saa ne liikkumaan kohti jotakin. Lopuksi, tietyiss\u00e4 sielullisissa olennoissa on sellainen mielikuva, ts. tahto tai tunne, joka er\u00e4\u00e4nlaisella luonnollisella vaistolla kutsuu niit\u00e4 esiin ja her\u00e4tt\u00e4\u00e4 ne s\u00e4\u00e4nn\u00f6lliseen ja j\u00e4rjestelm\u00e4lliseen liikkeeseen; kuten n\u00e4emme olevan laita h\u00e4m\u00e4h\u00e4kkien kohdalla, jotka ovat…<\/p>\n

K\u00c4\u00c4NN\u00d6S KREIKASTA.<\/strong><\/p>\n

LUKU I.–TAHDON VAPAUDESTA, SELITYKSINEEN JA TULKINTOINEEN NIIST\u00c4 RAAMATUN LAUSUMISTA, JOTKA N\u00c4YTT\u00c4V\u00c4T MIT\u00c4T\u00d6IV\u00c4N SEN.<\/strong><\/p>\n

Koska kirkon saarnaamiseen sis\u00e4ltyy oppi Jumalan oikeudenmukaisesta tuomiosta, joka uskottuna todeksi kannustaa kuulijoita el\u00e4m\u00e4\u00e4n hyveellisesti ja v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4\u00e4n synti\u00e4 kaikin keinoin, sik\u00e4li kuin he selv\u00e4sti tunnustavat, ett\u00e4 kiitett\u00e4v\u00e4t ja moitittavat asiat ovat omassa vallassamme, tulkaamme ja keskustelkaamme itseksemme muutamista kohdista koskien tahdon vapautta – kysymyksest\u00e4, joka on kaikkein tarpeellisin. Ja jotta ymm\u00e4rt\u00e4isimme, mik\u00e4 on tahdon vapaus, on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 avata sen k\u00e4site, jotta t\u00e4m\u00e4n tultua tarkasti selitetyksi, aihe voidaan asettaa eteemme.Liikkuvista asioista joillakin on liikkeens\u00e4 syy itsess\u00e4\u00e4n; toiset taas liikkuvat vain ulkopuolelta. Nyt vain kannettavat esineet liikkuvat ulkopuolelta, kuten puunpalaset ja kivet ja kaikki aine, jota pit\u00e4\u00e4 koossa vain niiden rakenne. Ja j\u00e4tett\u00e4k\u00f6\u00f6n huomiotta se n\u00e4kemys, joka kutsuu ruumiiden virtausta liikkeeksi, koska sit\u00e4 ei tarvita nykyiseen tarkoitukseemme. Mutta el\u00e4imill\u00e4 ja kasveilla on liikkeens\u00e4 syy itsess\u00e4\u00e4n, ja yleisesti kaikella, jota pit\u00e4\u00e4 koossa luonto ja sielu, mihin luokkaan he sanovat my\u00f6s metallien kuuluvan. Ja n\u00e4iden lis\u00e4ksi tuli on my\u00f6s itsest\u00e4\u00e4n liikkuva, ja ehk\u00e4 my\u00f6s vesil\u00e4hteet. Nyt niist\u00e4 asioista, joilla on liikkeens\u00e4 syy itsess\u00e4\u00e4n, joidenkin sanotaan liikkuvan itsest\u00e4\u00e4n, toisten itsens\u00e4 kautta: elottomat asiat itsest\u00e4\u00e4n; elolliset olennot itsens\u00e4 kautta. Sill\u00e4 elolliset olennot liikkuvat itsens\u00e4 kautta, mielikuvan syntyess\u00e4…<\/p>\n

LATINASTA<\/strong><\/p>\n

… kiihotetaan mit\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4llisimm\u00e4ll\u00e4 tavalla mielikuvan, ts. er\u00e4\u00e4nlaisen kudontahalun ja -toiveen kautta, ryhtym\u00e4\u00e4n verkon tuottamiseen, ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 jonkin luonnollisen liikkeen kutsuessa esiin t\u00e4llaisen ty\u00f6n ponnistuksen. Eik\u00e4 t\u00e4m\u00e4n hy\u00f6nteisen havaita omaavan mit\u00e4\u00e4n muuta tunnetta kuin luonnollisen halun kutoa; samoin kuin mehil\u00e4isetkin osoittavat halua muodostaa hunajakennoja ja ker\u00e4t\u00e4, kuten sanotaan, ilmasta hunajaa.<\/p>\n

Mutta koska j\u00e4rjellisell\u00e4 el\u00e4imell\u00e4 on paitsi n\u00e4m\u00e4 luonnolliset liikkeet itsess\u00e4\u00e4n, my\u00f6s suuremmassa m\u00e4\u00e4rin kuin muilla el\u00e4imill\u00e4 j\u00e4rjen voima, jolla se voi arvioida ja m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 luonnollisia liikkeit\u00e4, ja hyl\u00e4t\u00e4 joitakin samalla kun hyv\u00e4ksyy ja omaksuu toisia, niin t\u00e4m\u00e4n j\u00e4rjen arvostelulla voidaan ihmisten liikkeit\u00e4 hallita ja ohjata kohti kiitett\u00e4v\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4. Ja t\u00e4st\u00e4 seuraa, ett\u00e4 koska t\u00e4m\u00e4n ihmisess\u00e4 olevan j\u00e4rjen luonnolla on itsess\u00e4\u00e4n kyky erottaa hyv\u00e4 pahasta, ja erottaessaan omaa kyvyn valita sen, mink\u00e4 on hyv\u00e4ksynyt, sit\u00e4 voidaan oikeutetusti pit\u00e4\u00e4 kiitoksen arvoisena valitessaan hyv\u00e4\u00e4, ja moitteen ansaitsevana seuratessaan sit\u00e4, mik\u00e4 on alhaista tai pahaa. T\u00e4t\u00e4 ei todellakaan saa mill\u00e4\u00e4n muotoa j\u00e4tt\u00e4\u00e4 huomiotta, ett\u00e4 joissakin mykiss\u00e4 el\u00e4imiss\u00e4 havaitaan s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisempi liike kuin toisissa, kuten mets\u00e4styskoirissa tai sotahevosissa, niin ett\u00e4 joillekin ne saattavat vaikuttaa liikkuvan jonkinlaisen j\u00e4rjellisen aistin ohjaamina. Mutta meid\u00e4n on uskottava t\u00e4m\u00e4n olevan seurausta ei niink\u00e4\u00e4n j\u00e4rjest\u00e4 kuin jostakin luonnollisesta vaistosta, joka on suuresti annettu t\u00e4llaisia tarkoituksia varten. Nyt, kuten olimme alkaneet huomauttaa, koska t\u00e4llainen on j\u00e4rjellisen el\u00e4imen luonne, jotkut asiat saattavat tapahtua meille ihmisille ulkopuolelta; ja n\u00e4m\u00e4, tullessaan kosketuksiin n\u00e4k\u00f6aistimme, kuuloaistimme tai mink\u00e4 tahansa muun aistimme kanssa, saattavat innostaa ja her\u00e4tt\u00e4\u00e4 meid\u00e4t hyviin liikkeisiin tai p\u00e4invastoin; ja koska ne tulevat meille ulkoisesta l\u00e4hteest\u00e4, ei ole meid\u00e4n vallassamme est\u00e4\u00e4 niiden tulemista. Mutta m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 ja hyv\u00e4ksy\u00e4, miten meid\u00e4n tulisi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 n\u00e4it\u00e4 asioita, jotka n\u00e4in tapahtuvat, on yksinomaan tuon meiss\u00e4 olevan j\u00e4rjen, ts. oman arviointikykymme teht\u00e4v\u00e4; jonka j\u00e4rjen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4 k\u00e4yt\u00e4mme ulkopuolelta tulevaa kiihotinta siihen tarkoitukseen, jonka j\u00e4rki hyv\u00e4ksyy, luonnollisten liikkeidemme m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyess\u00e4 sen auktoriteetilla joko hyviin tekoihin tai p\u00e4invastoin.<\/p>\n

Jos joku nyt sanoisi, ett\u00e4 ne asiat, jotka tapahtuvat meille ulkoisesta syyst\u00e4 ja kutsuvat esiin liikkeemme, ovat sellaisia, ett\u00e4 on mahdotonta vastustaa niit\u00e4, kutsuvatpa ne meit\u00e4 hyv\u00e4\u00e4n tai pahaan, k\u00e4\u00e4nt\u00e4k\u00f6\u00f6n t\u00e4m\u00e4n mielipiteen haltija huomionsa hetkeksi itseens\u00e4 ja tarkastelkoon huolellisesti oman…<\/p>\n

KREIKKALAISESTA TEKSTIST\u00c4<\/strong><\/p>\n

… niiss\u00e4, mik\u00e4 kutsuu esiin ponnistuksen. Ja edelleen, tietyiss\u00e4 el\u00e4imiss\u00e4 muodostuu mielikuvia, jotka kutsuvat esiin ponnistuksen, mielikuvan luonteen her\u00e4tt\u00e4ess\u00e4 ponnistuksen j\u00e4rjestelm\u00e4llisell\u00e4 tavalla, kuten h\u00e4m\u00e4h\u00e4kiss\u00e4 muodostuu mielikuva kutomisesta; ja kutomisyritys seuraa, sen mielikuvan luonteen innostaessa hy\u00f6nteist\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4llisesti vain t\u00e4h\u00e4n. Ja sen mielikuvituksellisen luonteen lis\u00e4ksi mink\u00e4\u00e4n muun ei uskota kuuluvan hy\u00f6nteiselle. Ja mehil\u00e4isess\u00e4 muodostuu mielikuva vahan tuottamisesta.<\/p>\n

J\u00e4rjellisell\u00e4 el\u00e4imell\u00e4 on kuitenkin mielikuvituksellisen luonteensa lis\u00e4ksi my\u00f6s j\u00e4rki, joka arvioi mielikuvia ja hylk\u00e4\u00e4 joitakin ja hyv\u00e4ksyy toisia, jotta el\u00e4int\u00e4 voitaisiin johtaa niiden mukaan. Siksi, koska j\u00e4rjen luonnossa on apuv\u00e4lineit\u00e4 hyveen ja paheen tarkasteluun, joita seuraamalla, n\u00e4hty\u00e4mme hyv\u00e4n ja pahan, valitsemme yhden ja v\u00e4lt\u00e4mme toista, olemme kiitoksen arvoisia antautuessamme hyveen harjoittamiseen ja moitittavia tehdess\u00e4mme p\u00e4invastoin. Emme saa kuitenkaan olla tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 suurin osa kaikille olennoille annetusta luonnosta on vaihteleva m\u00e4\u00e4r\u00e4 el\u00e4inten keskuudessa, sek\u00e4 suuremmassa ett\u00e4 pienemm\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin; niin ett\u00e4 vaisto mets\u00e4styskoirissa ja sotahevosissa l\u00e4hestyy jollain tavalla, niin sanoaksemme, j\u00e4rjen kyky\u00e4. Nyt, joutua jonkin sellaisen ulkoisen syyn alaiseksi, joka her\u00e4tt\u00e4\u00e4 meiss\u00e4 t\u00e4m\u00e4n tai tuon mielikuvan, ei tunnustetusti ole yksi niist\u00e4 asioista, jotka ovat riippuvaisia meist\u00e4 itsest\u00e4mme; mutta p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 k\u00e4yt\u00e4mme tapahtumaa t\u00e4ll\u00e4 tai toisella tavalla, ei ole mink\u00e4\u00e4n muun etuoikeus kuin meiss\u00e4 olevan j\u00e4rjen, joka tilaisuuden tullen her\u00e4tt\u00e4\u00e4 meid\u00e4t ponnisteluihin, jotka kannustavat hyveellisyyteen ja sopivuuteen, tai k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 meid\u00e4t syrj\u00e4\u00e4n p\u00e4invastaiseen.<\/p>\n

Mutta jos joku v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 ulkoinen syy on luonteeltaan sellainen, ett\u00e4 sit\u00e4 on mahdoton vastustaa sen tullessa t\u00e4ll\u00e4 tavalla, k\u00e4\u00e4nt\u00e4k\u00f6\u00f6n h\u00e4n huomionsa omiin tunteisiinsa ja liikkeisiins\u00e4 (ja katsokoon), onko…<\/p>\n

LATINALAISEN TEKSTIN K\u00c4\u00c4NN\u00d6S<\/strong><\/p>\n

…mielens\u00e4, ellei h\u00e4n ole jo havainnut, ett\u00e4 kun jonkin halun houkutus nousee, mit\u00e4\u00e4n ei saada aikaan ennen kuin sielun suostumus on saatu ja mieli on antanut luvan pahalle ehdotukselle; niin ett\u00e4 vaatimus n\u00e4ytt\u00e4isi esitett\u00e4v\u00e4n kahden osapuolen toimesta tietyin todenn\u00e4k\u00f6isin perustein tuomarille, joka asuu loukkaantumisemme tuomioistuimissa, jotta perustelujen esitt\u00e4misen j\u00e4lkeen t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6npanon p\u00e4\u00e4t\u00f6s voisi edet\u00e4 j\u00e4rjen tuomiosta. Sill\u00e4 ottaaksemme esimerkin: jos miehelle, joka on p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt el\u00e4\u00e4 pid\u00e4ttyv\u00e4isesti ja sive\u00e4sti ja pit\u00e4\u00e4 itsens\u00e4 vapaana kaikesta saastumisesta naisten kanssa, sattuisi nainen esitt\u00e4ytym\u00e4\u00e4n, yllytt\u00e4en ja houkutellen h\u00e4nt\u00e4 toimimaan vastoin tarkoitustaan, tuo nainen ei ole t\u00e4ydellinen ja ehdoton syy tai v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys h\u00e4nen rikkomukselleen, koska h\u00e4nen vallassaan on muistamalla p\u00e4\u00e4t\u00f6ksens\u00e4 hillit\u00e4 himon yllykkeit\u00e4 ja hyveen ankarilla kehotuksilla hillit\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 houkuttelevan vieh\u00e4tyksen mielihyv\u00e4\u00e4; niin ett\u00e4 kaikki suostumuksen tunne karkotettuna, h\u00e4nen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksens\u00e4 voi pysy\u00e4 lujana ja kest\u00e4v\u00e4n\u00e4. Lopuksi, jos joillekin oppineille miehille, joita jumalallinen koulutus on vahvistanut, esitt\u00e4ytyy sellaisia houkutuksia, he muistavat heti, mit\u00e4 he ovat, ja palauttavat mieleens\u00e4, mik\u00e4 on kauan ollut heid\u00e4n mietiskelyns\u00e4 ja opetuksensa aiheena, ja vahvistavat itse\u00e4\u00e4n pyhemm\u00e4n opin tuella, hylk\u00e4\u00e4v\u00e4t ja torjuvat kaikki mielihyv\u00e4n yllykkeet ja ajavat pois vastakkaiset himot sisimp\u00e4\u00e4ns\u00e4 istutetun j\u00e4rjen v\u00e4liintulolla.<\/p>\n

Koska n\u00e4m\u00e4 asemat on siis vakiinnutettu er\u00e4\u00e4nlaisella luonnollisella todistusaineistolla, eik\u00f6 ole tarpeetonta sys\u00e4t\u00e4 tekojemme syyt niihin asioihin, jotka tapahtuvat meille ulkopuolelta, ja siten siirt\u00e4\u00e4 syy pois itsest\u00e4mme, joille se kokonaan kuuluu? Sill\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on sanoa, ett\u00e4 olemme kuin puunpalasia tai kivi\u00e4, joilla ei ole liikett\u00e4 itsess\u00e4\u00e4n, vaan saavat liikkeens\u00e4 syyt ulkopuolelta. Nyt t\u00e4llainen v\u00e4ite ei ole tosi eik\u00e4 sopiva, ja se on keksitty vain, jotta tahdon vapaus voitaisiin kielt\u00e4\u00e4; ellei sitten oleteta, ett\u00e4 tahdon vapaus koostuu siit\u00e4, ett\u00e4 mik\u00e4\u00e4n, mik\u00e4 tapahtuu meille ulkopuolelta, ei voi yllytt\u00e4\u00e4 meit\u00e4 hyv\u00e4\u00e4n tai pahaan. Ja jos joku viittaisi vikojemme syyt ruumiin luonnollisiin h\u00e4iri\u00f6ihin, t\u00e4llainen teoria osoittautuu olevan vastoin kaiken opetuksen j\u00e4rke\u00e4. Sill\u00e4 kuten n\u00e4emme hyvin monissa yksil\u00f6iss\u00e4, ett\u00e4 eletty\u00e4\u00e4n siveett\u00f6m\u00e4sti ja hillitt\u00f6m\u00e4sti ja oltuaan ylellisyyden ja himon vankeja, jos heille sattuisi k\u00e4ym\u00e4\u00e4n niin, ett\u00e4 opetuksen ja ohjauksen sana her\u00e4tt\u00e4isi heid\u00e4t aloittamaan paremman el\u00e4m\u00e4ntavan, tapahtuu niin suuri muutos, ett\u00e4 ylellisist\u00e4 ja pahoista miehist\u00e4 he muuttuvat raittiiksi ja mit\u00e4 siveellisimmiksi ja lempeimmiksi; niin taas n\u00e4emme niiden tapauksessa, jotka ovat rauhallisia ja rehellisi\u00e4, ett\u00e4 seurusteltuaan levottomien ja h\u00e4pe\u00e4m\u00e4tt\u00f6mien yksil\u00f6iden kanssa, heid\u00e4n hyv\u00e4t tapansa turmeltuvat pahasta seurasta, ja he…<\/p>\n

KREIKKALAISESTA TEKSTIST\u00c4<\/strong><\/p>\n

…olemassa hyv\u00e4ksynt\u00e4\u00e4, suostumusta ja hallitsevan periaatteen taipumusta johonkin kohteeseen joidenkin uskottavien argumenttien vuoksi. Sill\u00e4 ottaaksemme esimerkin, nainen, joka on ilmestynyt miehen eteen, joka on p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt olla sive\u00e4 ja pid\u00e4tt\u00e4yty\u00e4 lihallisesta kanssak\u00e4ymisest\u00e4, ja joka on yllytt\u00e4nyt h\u00e4nt\u00e4 toimimaan vastoin tarkoitustaan, ei ole t\u00e4ydellinen syy h\u00e4nen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksens\u00e4 mit\u00e4t\u00f6imiseen. Sill\u00e4 ollessaan t\u00e4ysin mieliss\u00e4\u00e4n nautinnon ylellisyydest\u00e4 ja houkutuksesta, eik\u00e4 haluten vastustaa sit\u00e4 tai pit\u00e4\u00e4 kiinni tarkoituksestaan, h\u00e4n tekee irstaan teon. Toinen mies taas (kun samat asiat ovat tapahtuneet h\u00e4nelle, joka on saanut enemm\u00e4n opetusta ja on kurinalaistanut itsens\u00e4), kohtaa todellakin houkutuksia ja viettelyksi\u00e4; mutta h\u00e4nen j\u00e4rkens\u00e4, ollen vahvistunut korkeammalle tasolle ja huolellisesti koulutettu ja vahvistettu n\u00e4kemyksiss\u00e4\u00e4n hyveellist\u00e4 kurssia kohti, tai ollen l\u00e4hell\u00e4 vahvistusta, torjuu yllytyksen ja sammuttaa halun.<\/p>\n

N\u00e4in ollen sanoa, ett\u00e4 meit\u00e4 liikutetaan ulkopuolelta, ja siirt\u00e4\u00e4 syy pois itsest\u00e4mme julistamalla, ett\u00e4 olemme kuin puunpalasia ja kivi\u00e4, joita vedet\u00e4\u00e4n niiden ulkopuolelta vaikuttavien syiden toimesta, ei ole totta eik\u00e4 j\u00e4rjen mukaista, vaan on sen lausunto, joka haluaa tuhota vapaan tahdon k\u00e4sitteen. Sill\u00e4 jos kysyisimme t\u00e4llaiselta, mik\u00e4 on vapaa tahto, h\u00e4n sanoisi sen koostuvan siit\u00e4, ett\u00e4 kun aiomme tehd\u00e4 jotain, mik\u00e4\u00e4n ulkoinen syy ei tule yllytt\u00e4m\u00e4\u00e4n p\u00e4invastaiseen. Mutta syytt\u00e4\u00e4 toisaalta pelkk\u00e4\u00e4 ruumiin rakennetta, on j\u00e4rjet\u00f6nt\u00e4; sill\u00e4 kurinalainen j\u00e4rki, tarttuen niihin, jotka ovat kaikkein hillitt\u00f6mimpi\u00e4 ja villeimpi\u00e4 (jos he seuraavat sen kehotusta), saa aikaan muutoksen, niin ett\u00e4 muutos ja parannus parempaan on laajin, – kaikkein irstaimmat miehet tulevat usein paremmiksi kuin ne, jotka aiemmin eiv\u00e4t n\u00e4ytt\u00e4neet olevan sellaisia luonnostaan; ja kaikkein villeimm\u00e4t miehet siirtyv\u00e4t sellaiseen lempeyden tilaan, ett\u00e4 ne henkil\u00f6t, jotka eiv\u00e4t koskaan aiemmin olleet niin villej\u00e4 kuin he olivat, n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t villeilt\u00e4 verrattuna, niin suuri lempeysaste on tuotettu heid\u00e4n sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n. Ja n\u00e4emme muita miehi\u00e4, eritt\u00e4in vakaita ja kunnioitettavia, ajautuvan pois kunniallisuuden ja vakauden tilastaan pahojen tapojen seuran vuoksi, niin ett\u00e4 he lankeavat irstailun tapoihin, usein aloittaen pahuutensa keski-i\u00e4ss\u00e4 ja sy\u00f6ksyen ep\u00e4j\u00e4rjestykseen nuoruuden ajan j\u00e4lkeen, joka luonteeltaan on ep\u00e4vakaa. J\u00e4rki siis osoittaa, ett\u00e4 ulkoiset tapahtumat eiv\u00e4t riipu meist\u00e4, mutta ett\u00e4 meid\u00e4n asiamme on k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 niit\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 tai vastakkaisella tavalla, saatuamme j\u00e4rjen tuomariksi ja tutkijaksi siit\u00e4, miten meid\u00e4n tulisi kohdata ulkopuolelta tulevat tapahtumat.<\/p>\n

Nyt, ett\u00e4 meid\u00e4n asiamme on el\u00e4\u00e4 hyveellisesti, ja ett\u00e4 Jumala pyyt\u00e4\u00e4 t\u00e4t\u00e4 meilt\u00e4, koska se ei riipu H\u00e4nest\u00e4 eik\u00e4 kenest\u00e4k\u00e4\u00e4n muusta, eik\u00e4, kuten jotkut ajattelevat, kohtalosta, vaan on oma tekomme, profeetta Miika todistaa sanoessaan: ”Jos sinulle on ilmoitettu, oi ihminen, mik\u00e4 on hyv\u00e4\u00e4, tai mit\u00e4 Herra vaatii sinulta, paitsi tehd\u00e4 oikeutta ja rakastaa armoa?” Mooses my\u00f6s: ”Olen asettanut kasvojesi eteen el\u00e4m\u00e4n tien ja kuoleman tien: valitse mik\u00e4 on hyv\u00e4\u00e4 ja kulje siin\u00e4.” Jesaja my\u00f6s: ”Jos olette halukkaita ja kuulette minua, te saatte sy\u00f6d\u00e4 maan hyvyytt\u00e4; mutta jos olette haluttomia, ettek\u00e4 tahdo kuulla minua, miekka kuluttaa teid\u00e4t: sill\u00e4 Herran suu on puhunut sen.” Ja Psalmeissa: ”Jos minun kansani olisi kuullut minua, ja Israel olisi vaeltanut minun teill\u00e4ni, olisin n\u00f6yryytt\u00e4nyt heid\u00e4n vihollisensa mit\u00e4tt\u00f6miksi ja laskenut k\u00e4teni niiden p\u00e4\u00e4lle, jotka heit\u00e4 ahdistivat;” osoittaen, ett\u00e4 H\u00e4nen kansansa vallassa oli kuulla ja vaeltaa Jumalan teill\u00e4. Ja Vapahtaja my\u00f6s, kun H\u00e4n k\u00e4skee: ”Mutta min\u00e4 sanon teille, \u00e4lk\u00e4\u00e4 vastustako pahaa;” ja, ”Jokainen joka vihastuu veljeens\u00e4, on alttiina tuomiolle;” ja, ”Jokainen joka katsoo…<\/p>\n

LATINALAISESTA TEKSTIST\u00c4<\/strong><\/p>\n

…tulevat niiden kaltaisiksi, joiden pahuus on t\u00e4ydellist\u00e4. Ja n\u00e4in k\u00e4y joskus aikuisille miehille, niin ett\u00e4 sellaiset ovat el\u00e4neet sive\u00e4mmin nuoruudessa kuin vanhempina vuosina, jolloin he ovat voineet antautua vapaampaan el\u00e4m\u00e4ntapaan. P\u00e4\u00e4ttelymme tulos on siis osoittaa, ett\u00e4 ne asiat, jotka tapahtuvat meille ulkopuolelta, eiv\u00e4t ole omassa vallassamme; mutta ett\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hyvin tai huonosti niit\u00e4 asioita, jotka niin tapahtuvat, sen j\u00e4rjen avulla, joka on meiss\u00e4 ja joka erottaa ja m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4, miten n\u00e4it\u00e4 asioita tulisi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4, on vallassamme.<\/p>\n

Ja nyt vahvistaaksemme j\u00e4rjen p\u00e4\u00e4telm\u00e4t Raamatun auktoriteetilla – nimitt\u00e4in, ett\u00e4 on oma tekomme, el\u00e4mmek\u00f6 oikein vai emme, ja ett\u00e4 meit\u00e4 eiv\u00e4t pakota joko ne syyt, jotka tulevat meille ulkopuolelta, tai, kuten jotkut ajattelevat, kohtalon l\u00e4sn\u00e4olo – esit\u00e4mme profeetta Miikan todistuksen n\u00e4ill\u00e4 sanoilla: ”Jos sinulle on ilmoitettu, oi ihminen, mik\u00e4 on hyv\u00e4\u00e4, tai mit\u00e4 Herra vaatii sinulta, paitsi ett\u00e4 tekisit oikeutta ja rakastaisit laupeutta ja olisit valmis vaeltamaan Herran, sinun Jumalasi kanssa.” Mooses puhuu my\u00f6s seuraavasti: ”Olen asettanut kasvojesi eteen el\u00e4m\u00e4n tien ja kuoleman tien: valitse mik\u00e4 on hyv\u00e4\u00e4 ja vaella siin\u00e4.” Jesaja lis\u00e4ksi julistaa: ”Jos olette halukkaita ja kuulette minua, te saatte sy\u00f6d\u00e4 maan hyvyytt\u00e4. Mutta jos olette haluttomia ettek\u00e4 tahdo kuulla minua, miekka kuluttaa teid\u00e4t; sill\u00e4 Herran suu on t\u00e4m\u00e4n puhunut.” Psalmissakin on kirjoitettu: ”Jos minun kansani olisi kuullut minua, jos Israel olisi vaeltanut minun teill\u00e4ni, olisin n\u00f6yryytt\u00e4nyt heid\u00e4n vihollisensa mit\u00e4tt\u00f6miksi;” jolla h\u00e4n osoittaa, ett\u00e4 kansan vallassa oli kuulla ja vaeltaa Jumalan teill\u00e4. Vapahtaja my\u00f6s sanoessaan: ”Min\u00e4 sanon teille: \u00c4lk\u00e4\u00e4 vastustako pahaa;” ja ”Jokainen, joka vihastuu veljeens\u00e4, joutuu tuomion alaiseksi;” ja ”Jokainen, joka katsoo naista himoiten h\u00e4nt\u00e4, on jo syd\u00e4mess\u00e4\u00e4n tehnyt aviorikoksen h\u00e4nen kanssaan;” ja antaessaan tiettyj\u00e4 muita k\u00e4skyj\u00e4 – ei v\u00e4lit\u00e4 muuta merkityst\u00e4 kuin t\u00e4m\u00e4n, ett\u00e4 meid\u00e4n vallassamme on noudattaa sit\u00e4, mit\u00e4 on k\u00e4sketty. Ja siksi meid\u00e4t oikeutetusti tuomitaan, jos rikomme niit\u00e4 k\u00e4skyj\u00e4, joita pystymme pit\u00e4m\u00e4\u00e4n. Ja siksi H\u00e4n itse my\u00f6s julistaa: ”Jokainen, joka kuulee minun sanani ja tekee…<\/p>\n

LATINALAISESTA TEKSTIST\u00c4<\/strong><\/p>\n

…niit\u00e4, min\u00e4 n\u00e4yt\u00e4n, kenen kaltainen h\u00e4n on: h\u00e4n on viisaan miehen kaltainen, joka rakensi talonsa kalliolle,” jne. Samoin julistus: ”Joka kuulee n\u00e4m\u00e4 sanat eik\u00e4 tee niiden mukaan, on tyhm\u00e4n miehen kaltainen, joka rakensi talonsa hiekalle,” jne. Jopa sanat, jotka on osoitettu niille, jotka ovat H\u00e4nen oikealla puolellaan, ”Tulkaa minun luokseni, kaikki te Is\u00e4ni siunaamat,” jne.; ”sill\u00e4 minun oli n\u00e4lk\u00e4, ja te annoitte minulle sy\u00f6d\u00e4; minun oli jano, ja te annoitte minulle juoda,” osoittavat selv\u00e4sti, ett\u00e4 heist\u00e4 itsest\u00e4\u00e4n riippui, ett\u00e4 joko n\u00e4m\u00e4 olisivat kiitoksen ansaitsevia tehty\u00e4\u00e4n mit\u00e4 k\u00e4skettiin ja saatuaan mit\u00e4 luvattiin, tai nuo ansaitsisivat moitetta, jotka joko kuulivat tai saivat p\u00e4invastaista, ja joille sanottiin: ”Menk\u00e4\u00e4 pois, te kirotut, ikuiseen tuleen.” Huomatkaamme my\u00f6s, ett\u00e4 apostoli Paavali puhuttelee meit\u00e4 kuin meill\u00e4 olisi valta omaan tahtoomme ja kuin meiss\u00e4 itsess\u00e4mme olisi pelastuksemme tai tuhomme syyt: ”Halveksitko h\u00e4nen hyvyytens\u00e4 ja k\u00e4rsiv\u00e4llisyytens\u00e4 ja pitk\u00e4mielisyytens\u00e4 rikkautta, etk\u00e4 tied\u00e4, ett\u00e4 Jumalan hyvyys vet\u00e4\u00e4 sinua parannukseen? Mutta sinun kovuutesi ja katumattoman syd\u00e4mesi t\u00e4hden sin\u00e4 ker\u00e4\u00e4t itsellesi vihaa vihan p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 ja Jumalan vanhurskaan tuomion ilmestymisess\u00e4, joka antaa kullekin h\u00e4nen tekojensa mukaan: niille, jotka k\u00e4rsiv\u00e4llisesti hyv\u00e4\u00e4 tehden etsiv\u00e4t kunniaa ja kuolemattomuutta, iankaikkisen el\u00e4m\u00e4n; mutta niille, jotka ovat riidanhaluisia eiv\u00e4tk\u00e4 usko totuutta, vaan uskovat v\u00e4\u00e4ryytt\u00e4, tulee viha ja kiivaus, ahdistus ja tuska, jokaiselle ihmissielulle, joka pahaa tekee, juutalaiselle ensin ja sitten kreikkalaiselle; mutta kunnia ja kunnia ja rauha jokaiselle, joka hyv\u00e4\u00e4 tekee, juutalaiselle ensin ja sitten kreikkalaiselle.” L\u00f6yd\u00e4t my\u00f6s lukemattomia muita kohtia pyh\u00e4st\u00e4 Kirjoituksesta, jotka selv\u00e4sti osoittavat, ett\u00e4 meill\u00e4 on vapaa tahto. Muutoin olisi ristiriitaista, ett\u00e4 meille annetaan k\u00e4skyj\u00e4, joita noudattamalla voimme pelastua tai joita rikkomalla voimme tulla tuomituiksi, jos meill\u00e4 ei olisi kyky\u00e4 noudattaa niit\u00e4.<\/p>\n

Mutta koska pyhiss\u00e4 kirjoituksissa on…<\/p>\n

 <\/p>\n

KREIKKALAISESTA TEKSTIST\u00c4<\/strong><\/p>\n

…naista himoiten, on jo syd\u00e4mess\u00e4\u00e4n tehnyt aviorikoksen h\u00e4nen kanssaan;” ja mill\u00e4 tahansa muulla k\u00e4skyll\u00e4, jonka H\u00e4n antaa, julistaa, ett\u00e4 meist\u00e4 itsest\u00e4mme riippuu pit\u00e4\u00e4 se, mit\u00e4 on k\u00e4sketty, ja ett\u00e4 meid\u00e4t kohtuudella tuomitaan, jos rikomme. Ja siksi H\u00e4n sanoo lis\u00e4ksi: ”Se, joka kuulee minun sanani ja tekee niiden mukaan, on verrattavissa viisaaseen mieheen, joka rakensi talonsa kalliolle,” jne.; ”kun taas se, joka kuulee ne, mutta ei tee niiden mukaan, on kuin tyhm\u00e4 mies, joka rakensi talonsa hiekalle,” jne. Ja kun H\u00e4n sanoo niille oikealla puolellaan: ”Tulkaa, te Is\u00e4ni siunaamat,” jne.; ”sill\u00e4 minun oli n\u00e4lk\u00e4, ja te annoitte minulle sy\u00f6d\u00e4; minun oli jano, ja te annoitte minulle juoda,” on \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen ilmeist\u00e4, ett\u00e4 H\u00e4n antaa lupaukset n\u00e4ille, koska he ansaitsevat kiitosta. Mutta p\u00e4invastoin toisille, koska he ovat moitittavia verrattuna heihin, H\u00e4n sanoo: ”Menk\u00e4\u00e4 pois, te kirotut, ikuiseen tuleen!” Ja huomatkaamme, kuinka Paavali my\u00f6s keskustelee kanssamme kuin meill\u00e4 olisi vapaa tahto ja kuin olisimme itse tuhon tai pelastuksen syy, kun h\u00e4n sanoo: ”Halveksitko h\u00e4nen hyvyytens\u00e4 ja k\u00e4rsiv\u00e4llisyytens\u00e4 ja pitk\u00e4mielisyytens\u00e4 rikkautta, etk\u00e4 tied\u00e4, ett\u00e4 Jumalan hyvyys johdattaa sinut parannukseen? Mutta sinun kovuutesi ja katumattoman syd\u00e4mesi t\u00e4hden sin\u00e4 ker\u00e4\u00e4t itsellesi vihaa vihan ja Jumalan vanhurskaan tuomion ilmestymisen p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, joka antaa kullekin h\u00e4nen tekojensa mukaan: niille, jotka k\u00e4rsiv\u00e4llisesti hyv\u00e4\u00e4 tehden etsiv\u00e4t kunniaa ja kuolemattomuutta, iankaikkisen el\u00e4m\u00e4n; mutta niille, jotka ovat riidanhaluisia eiv\u00e4tk\u00e4 usko totuutta, vaan uskovat v\u00e4\u00e4ryytt\u00e4, vihaa, raivoa, ahdistusta ja tuskaa, jokaiselle ihmissielulle, joka pahaa tekee; juutalaiselle ensin ja kreikkalaiselle: mutta kunniaa ja kunniaa ja rauhaa jokaiselle, joka hyv\u00e4\u00e4 tekee; juutalaiselle ensin ja kreikkalaiselle.” On todellakin lukemattomia kohtia Kirjoituksissa, jotka vahvistavat eritt\u00e4in selv\u00e4sti vapaan tahdon olemassaolon.<\/p>\n

Mutta koska tietyt…<\/p>\n

LATINALAISESTA TEKSTIST\u00c4<\/strong><\/p>\n

itsess\u00e4\u00e4n tiettyj\u00e4 ilmaisuja, jotka esiintyv\u00e4t sellaisessa yhteydess\u00e4, ett\u00e4 niist\u00e4 voidaan n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 voitavan ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 p\u00e4invastaista, tuokaamme ne esiin ja keskustelkaamme niist\u00e4 hurskauden s\u00e4\u00e4nn\u00f6n mukaan, antakaamme niille selitys, jotta niist\u00e4 harvoista kohdista, joita nyt selit\u00e4mme, ratkaisu niihin muihin, jotka muistuttavat niit\u00e4 ja joiden kautta n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 tahdon vapaus suljetaan pois, tulisi selv\u00e4ksi. Ne ilmaisut, joita Jumala k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 puhuessaan faraosta, kuten kun H\u00e4n usein sanoo: ”Min\u00e4 paadutan faraon syd\u00e4men”, tekev\u00e4t vaikutuksen hyvin moniin. Sill\u00e4 jos Jumala paaduttaa h\u00e4net, ja h\u00e4n tekee synti\u00e4 paaduttamisen seurauksena, syy h\u00e4nen syntiins\u00e4 ei ole h\u00e4ness\u00e4 itsess\u00e4\u00e4n. Ja jos niin on, n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 faraolla ei ole vapaata tahtoa; ja t\u00e4m\u00e4n esimerkin mukaisesti v\u00e4itet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n muut, jotka tuhoutuvat, eiv\u00e4t ole syyp\u00e4it\u00e4 tuhoonsa oman vapaan tahtonsa vuoksi. My\u00f6s se ilmaisu Hesekieliss\u00e4, kun h\u00e4n sanoo: ”Min\u00e4 otan pois heid\u00e4n kiviset syd\u00e4mens\u00e4 ja annan heille lihalliset syd\u00e4met, jotta he vaeltaisivat minun k\u00e4skyiss\u00e4ni ja pit\u00e4isiv\u00e4t minun tieni”, voi tehd\u00e4 vaikutuksen joihinkin, koska n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan Jumalan lahja joko vaeltaa H\u00e4nen teill\u00e4\u00e4n tai pit\u00e4\u00e4 H\u00e4nen k\u00e4skyns\u00e4, jos H\u00e4n ottaa pois sen kivisen syd\u00e4men, joka on este H\u00e4nen k\u00e4skyjens\u00e4 pit\u00e4miselle, ja antaa ja istuttaa paremman ja vastaanottavaisemman syd\u00e4men, jota nyt kutsutaan lihalliseksi syd\u00e4meksi. Harkitse my\u00f6s meid\u00e4n Herramme ja Vapahtajamme evankeliumissa antaman vastauksen luonnetta niille, jotka kysyiv\u00e4t H\u00e4nelt\u00e4, miksi H\u00e4n puhui kansanjoukolle vertauksin. H\u00e4nen sanansa ovat: ”Jotta he n\u00e4kisiv\u00e4t eiv\u00e4tk\u00e4 n\u00e4kisi; ja kuulisivat eiv\u00e4tk\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4isi; etteiv\u00e4t he k\u00e4\u00e4ntyisi ja heid\u00e4n syntej\u00e4\u00e4n annettaisi anteeksi.” Lis\u00e4ksi apostoli Paavalin k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4t sanat, ett\u00e4 ”se ei riipu siit\u00e4, joka tahtoo, eik\u00e4 siit\u00e4, joka juoksee, vaan Jumalasta, joka armahtaa;” toisessa kohdassa my\u00f6s, ”ett\u00e4 tahtominen ja tekeminen ovat Jumalasta:” ja taas toisaalla, ”Niin H\u00e4n siis armahtaa, kenet tahtoo, ja paaduttaa, kenet tahtoo. Sin\u00e4 sanot siis minulle: Miksi H\u00e4n sitten viel\u00e4 soimaa? Sill\u00e4 kuka voi vastustaa H\u00e4nen tahtoaan? Oi ihminen, mik\u00e4 sin\u00e4 olet, ett\u00e4 v\u00e4it\u00e4t Jumalaa vastaan? Sanooko tehty tekij\u00e4lleen: Miksi olet minut n\u00e4in tehnyt? Eik\u00f6 savenvalajalla ole valta tehd\u00e4 samasta savesta toinen astia jaloa, toinen halpaa k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 varten?” – n\u00e4m\u00e4 ja samankaltaiset julistukset n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t vaikuttavan suuresti est\u00e4en monia uskomasta, ett\u00e4 jokaisella on vapaus omaan tahtoonsa, ja saaden n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n silt\u00e4, ett\u00e4 Jumalan tahdosta riippuu, pelastuuko ihminen vai tuhoutuuko.<\/p>\n

KREIKKALAISESTA TEKSTIST\u00c4<\/strong><\/p>\n

Vanhan testamentin ja Uuden testamentin kohdat johtavat vastakkaiseen johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kseen – nimitt\u00e4in, ett\u00e4 ei riipu meist\u00e4 itsest\u00e4mme pit\u00e4\u00e4 k\u00e4skyj\u00e4 ja pelastua, tai rikkoa niit\u00e4 ja tuhoutua – tuokaamme ne esiin yksi kerrallaan ja katsokaamme niiden selityksi\u00e4, jotta niist\u00e4, joita esit\u00e4mme, kuka tahansa voi samalla tavalla valita kaikki kohdat, jotka n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t mit\u00e4t\u00f6iv\u00e4n vapaan tahdon, ja harkita, mit\u00e4 niist\u00e4 sanotaan selityksen\u00e4. Ja nyt, lausunnot faraosta ovat vaivanneet monia, josta Jumala julisti useita kertoja: ”Min\u00e4 paadutan faraon syd\u00e4men.” Sill\u00e4 jos Jumala paaduttaa h\u00e4net, ja h\u00e4n tekee synti\u00e4 paaduttamisen seurauksena, h\u00e4n ei ole synnin syy itselleen; ja jos niin, silloin faraolla ei ole vapaata tahtoa. Ja joku sanoo, ett\u00e4 samalla tavalla niill\u00e4, jotka tuhoutuvat, ei ole vapaata tahtoa, eiv\u00e4tk\u00e4 he tuhoudu itsest\u00e4\u00e4n. My\u00f6s Hesekielin julistus: ”Min\u00e4 otan pois heid\u00e4n kiviset syd\u00e4mens\u00e4 ja annan heille lihalliset syd\u00e4met, jotta he vaeltaisivat minun k\u00e4skyiss\u00e4ni ja pit\u00e4isiv\u00e4t minun k\u00e4skyni,” voisi johtaa ajattelemaan, ett\u00e4 Jumala antoi voiman vaeltaa H\u00e4nen k\u00e4skyiss\u00e4\u00e4n ja pit\u00e4\u00e4 H\u00e4nen k\u00e4skyns\u00e4 poistamalla esteen – kivisen syd\u00e4men – ja istuttamalla paremman – lihallisen syd\u00e4men. Ja katsokaamme my\u00f6s evankeliumin kohtaa – Vapahtajan vastausta niille, jotka kysyiv\u00e4t, miksi H\u00e4n puhui kansanjoukolle vertauksin. H\u00e4nen sanansa ovat: ”Jotta he n\u00e4kisiv\u00e4t eiv\u00e4tk\u00e4 n\u00e4kisi; ja kuulisivat eiv\u00e4tk\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4isi; etteiv\u00e4t he k\u00e4\u00e4ntyisi ja heid\u00e4n syntej\u00e4\u00e4n annettaisi anteeksi.” My\u00f6s Paavalin kohta: ”Niin se ei riipu siit\u00e4, joka tahtoo, eik\u00e4 siit\u00e4, joka juoksee, vaan Jumalasta, joka armahtaa.” Julistukset my\u00f6s muissa paikoissa, ett\u00e4 ”sek\u00e4 tahtominen ett\u00e4 tekeminen ovat Jumalasta;” ”ett\u00e4 Jumala armahtaa, kenet tahtoo, ja paaduttaa, kenet tahtoo. Sin\u00e4 sanot siis minulle: Miksi h\u00e4n sitten viel\u00e4 soimaa? Sill\u00e4 kuka voi vastustaa h\u00e4nen tahtoaan?” ”Vakaumus on H\u00e4nest\u00e4, joka kutsuu, eik\u00e4 meist\u00e4.” ”Voi ihminen, mik\u00e4 sin\u00e4 olet v\u00e4itt\u00e4m\u00e4\u00e4n Jumalaa vastaan? Sanooko tehty tekij\u00e4lleen: Miksi olet minut n\u00e4in tehnyt? Eik\u00f6 savenvalajalla ole valta tehd\u00e4 samasta savesta toinen astia jaloa, toinen halpaa k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 varten?” N\u00e4m\u00e4 kohdat ovat itsess\u00e4\u00e4n riitt\u00e4vi\u00e4 huolestuttamaan kansanjoukkoa, ik\u00e4\u00e4n kuin ihmisell\u00e4 ei olisi vapaata tahtoa, vaan ik\u00e4\u00e4n kuin Jumala pelastaisi ja tuhoaisi kenet tahtoo.<\/p>\n

Aloittakaamme siis siit\u00e4, mit\u00e4 sanotaan faraosta – ett\u00e4 Jumala paadutti h\u00e4net, jotta h\u00e4n ei p\u00e4\u00e4st\u00e4isi kansaa l\u00e4htem\u00e4\u00e4n; samalla tutkitaan my\u00f6s apostolin lausunto: ”Niin H\u00e4n siis armahtaa, kenet tahtoo, ja paaduttaa, kenet tahtoo.” Ja jotkut niist\u00e4, joilla on erilaisia mielipiteit\u00e4, v\u00e4\u00e4rink\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t n\u00e4it\u00e4 kohtia, itsekin l\u00e4hes tuhoamalla vapaan tahdon esittelem\u00e4ll\u00e4 tuhoutuneet luonnot, jotka eiv\u00e4t kykene pelastumaan, ja toiset pelastetut, joita on mahdotonta menett\u00e4\u00e4; ja he sanovat, ett\u00e4 farao, koska h\u00e4n on tuhoutuneen luonnon omaava, on siksi Jumalan paaduttama, joka armahtaa hengellisi\u00e4, mutta paaduttaa maallisia. Katsokaamme nyt, mit\u00e4 he tarkoittavat. Sill\u00e4 kysymme heilt\u00e4, oliko farao maallista luontoa; ja kun he vastaavat, sanomme, ett\u00e4 se, joka on maallista luontoa, on t\u00e4ysin tottelematon Jumalalle: mutta jos tottelematon, miksi h\u00e4nen syd\u00e4mens\u00e4 tarvitsee paaduttaa, eik\u00e4 vain kerran, vaan toistuvasti? Ellei ehk\u00e4, koska h\u00e4nen oli mahdollista totella (miss\u00e4 tapauksessa h\u00e4n olisi varmasti totellut, koska ei ollut maallinen, kun merkit ja ihmeet painostivat h\u00e4nt\u00e4 kovasti), Jumala tarvitsee h\u00e4nen olevan tottelemattomampi suuremmassa m\u00e4\u00e4rin, jotta H\u00e4n voi ilmaista mahtavat tekonsa kansanjoukon pelastukseksi, ja siksi paaduttaa h\u00e4nen syd\u00e4mens\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on vastauksemme heille ensiksi kumotaksemme heid\u00e4n oletuksensa, ett\u00e4 farao oli tuhoutunutta luontoa. Ja sama vastaus on annettava heille apostolin lausunnon suhteen. Sill\u00e4 kenet Jumala paaduttaa? Ne, jotka…<\/p>\n

LATINALAISESTA TEKSTIST\u00c4<\/strong><\/p>\n

Aloittakaamme siis niist\u00e4 sanoista, jotka puhuttiin faraolle, jonka sanotaan Jumalan paaduttaneen, jotta h\u00e4n ei p\u00e4\u00e4st\u00e4isi kansaa l\u00e4htem\u00e4\u00e4n; ja h\u00e4nen tapauksensa ohella tarkastellaan my\u00f6s apostolin kielt\u00e4, jossa h\u00e4n sanoo: ”Niin H\u00e4n siis armahtaa, kenet tahtoo, ja paaduttaa, kenet tahtoo.” Sill\u00e4 juuri n\u00e4ihin kohtiin harhaoppiset p\u00e4\u00e4asiassa luottavat v\u00e4itt\u00e4en, ett\u00e4 pelastus ei ole omassa vallassamme, vaan ett\u00e4 sielut ovat luonteeltaan sellaisia, ett\u00e4 ne joko v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tuhoutuvat tai pelastuvat; ja ett\u00e4 mill\u00e4\u00e4n tavalla pahan luonnon omaava sielu ei voi tulla hyv\u00e4ksi, eik\u00e4 hyveellisen luonnon omaava voi tulla pahaksi. Ja siksi he v\u00e4itt\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 my\u00f6s farao, koska h\u00e4nell\u00e4 oli tuhoutunut luonto, paadutettiin Jumalan toimesta, joka paaduttaa ne, jotka ovat maallista luontoa, mutta armahtaa niit\u00e4, jotka ovat hengellist\u00e4 luontoa. Katsokaamme siis, mik\u00e4 on heid\u00e4n v\u00e4itteens\u00e4 merkitys; ja pyyt\u00e4k\u00e4\u00e4mme ensiksi heit\u00e4 kertomaan meille, v\u00e4itt\u00e4v\u00e4tk\u00f6 he faraon sielun olleen maallista luontoa, sellaista, jota he kutsuvat tuhoutuneeksi. He vastaavat ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4, ett\u00e4 se oli maallista luontoa. Jos niin, silloin uskoa Jumalaan tai totella H\u00e4nt\u00e4, kun h\u00e4nen luontonsa vastusti sit\u00e4, oli mahdotonta. Ja jos t\u00e4m\u00e4 oli h\u00e4nen tilansa luonnostaan, mik\u00e4 lis\u00e4tarve oli paaduttaa h\u00e4nen syd\u00e4mens\u00e4, eik\u00e4 vain kerran, vaan useita kertoja, ellei siksi, ett\u00e4 h\u00e4nen oli mahdollista antaa periksi suostuttelulle? Eik\u00e4 kenenk\u00e4\u00e4n voida sanoa paaduttaneen toista, paitsi h\u00e4net, joka itsess\u00e4\u00e4n ei ollut paatunut. Ja jos h\u00e4n ei ollut itsess\u00e4\u00e4n paatunut, siit\u00e4 seuraa, ettei h\u00e4n my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ollut maallista luontoa, vaan sellainen, joka saattoi antaa periksi, kun merkit ja ihmeet lannistivat h\u00e4net. Mutta h\u00e4n oli tarpeellinen Jumalan tarkoitukselle, jotta H\u00e4n voisi ilmaista h\u00e4ness\u00e4 voimansa kansan pelastamiseksi, h\u00e4nen vastustaessaan lukuisia ihmeit\u00e4 ja taistellessaan Jumalan tahtoa vastaan, ja t\u00e4m\u00e4n vuoksi h\u00e4nen syd\u00e4mens\u00e4 sanottiin paatuneen. T\u00e4llaiset ovat vastauksemme ensiksi n\u00e4ille henkil\u00f6ille; ja n\u00e4ill\u00e4 heid\u00e4n v\u00e4itteens\u00e4 voidaan kumota, jonka mukaan he ajattelevat faraon tuhoutuneen pahan luontonsa vuoksi. Ja apostoli Paavalin kielen suhteen meid\u00e4n on vastattava heille samalla tavalla. Sill\u00e4 keit\u00e4 ovat ne, jotka Jumala paaduttaa, teid\u00e4n n\u00e4kemyksenne mukaan? Ne nimitt\u00e4in, joita te kutsutte tuhoutuneeksi luonnoksi, ja joiden, minun on…<\/p>\n

KREIKKALAISESTA TEKSTIST\u00c4<\/strong><\/p>\n

…perustuvat jo aiemmin omaksuttuun tottelemattomuuteen, kuten farao, tai ne, jotka ovat tehneet synti\u00e4 samalla tavalla kuin ne, joiden syd\u00e4met paatuivat. Sill\u00e4 jos paaduttaminen tapahtuu rangaistuksena aiemmista synneist\u00e4, ei ole ep\u00e4oikeudenmukaista, ett\u00e4 kun samat synnit on tehty, sama paaduttaminen seuraa. Mutta koska apostoli sanoo samassa kohdassa: ”Vai eik\u00f6 savenvalajalla ole valta tehd\u00e4 samasta savesta toinen astia jaloa, toinen halpaa k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 varten?” ja tekee t\u00e4m\u00e4n vertauksen vastauksena siihen, joka sanoo: ”Miksi h\u00e4n sitten viel\u00e4 soimaa? Sill\u00e4 kuka voi vastustaa h\u00e4nen tahtoaan?” – on kysytt\u00e4v\u00e4 heilt\u00e4, jotka v\u00e4itt\u00e4v\u00e4t n\u00e4iden sanojen perusteella, ett\u00e4 tietyt ihmiset ovat luonnostaan katoavia ja muut pelastettavia, mit\u00e4 he sanovat saviastioista. Ovatko ne, jotka pelastetaan, jaloa k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 varten, ja ne, jotka tuhoutuvat, halpaa k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 varten? Meid\u00e4n on kysytt\u00e4v\u00e4, onko mahdollista muuttaa jaloa k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 varten tehty astia halpaa k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 varten, tai p\u00e4invastoin? Jos he sanovat, ett\u00e4 se on mahdollista, miksi he sanovat, ett\u00e4 tietty sielu on pelastettu ja toinen tuhoutunut? Mutta jos he sanovat, ett\u00e4 se ei ole mahdollista, ett\u00e4 jaloa k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 varten tehty astia muuttuu halpaa k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 varten, tai p\u00e4invastoin, meid\u00e4n on kysytt\u00e4v\u00e4, miksi he sanovat, ett\u00e4 Jumala paaduttaa, jos on mahdotonta, ett\u00e4 jaloa k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 varten tehty astia muuttuu halpaa k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 varten? Ja toisaalta, kuinka Jumala, apostolin mukaan, muuttaa halpaa k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 varten tehdyt astiat jaloa k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 varten, jos on mahdotonta, kuten he v\u00e4itt\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 halpaa k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 varten tehty astia muuttuu jaloa k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 varten?<\/p>\n

LATINALAISESTA TEKSTIST\u00c4<\/strong><\/p>\n

…olettaa, tekisiv\u00e4t jotain muuta, ellei heit\u00e4 olisi paadutettu. Jos he todellakin tuhoutuvat paaduttamisen seurauksena, he eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 tuhoudu luonnostaan, vaan sen vuoksi, mit\u00e4 heille tapahtuu. Sitten, seuraavaksi, keit\u00e4 kohtaan Jumala osoittaa armoa? Niit\u00e4 kohtaan, jotka on m\u00e4\u00e4r\u00e4 pelastaa. Ja miss\u00e4 suhteessa n\u00e4m\u00e4 henkil\u00f6t tarvitsevat toista armahdusta, jotka pelastuvat kerran luontonsa vuoksi ja tulevat siten luonnollisesti autuuteen, paitsi ett\u00e4 jopa heid\u00e4n tapauksestaan osoitetaan, ett\u00e4 koska heid\u00e4n oli mahdollista tuhoutua, he siksi saavat armoa, jotta he eiv\u00e4t tuhoutuisi, vaan tulisivat pelastukseen ja omistaisivat hyvien valtakunnan. Ja olkoon t\u00e4m\u00e4 vastauksemme niille, jotka keksiv\u00e4t ja sepitt\u00e4v\u00e4t tarinan hyvist\u00e4 tai pahoista luonnoista, ts. maallisista tai hengellisist\u00e4 sieluista, joiden seurauksena, kuten he sanovat, kukin joko pelastuu tai tuhoutuu.<\/p>\n

Ja nyt meid\u00e4n on vastattava my\u00f6s niille, jotka haluavat lain Jumalan olevan vain oikeudenmukainen, eik\u00e4 my\u00f6s hyv\u00e4; ja kysyk\u00e4\u00e4mme heilt\u00e4, mill\u00e4 tavalla he katsovat Jumalan paaduttaneen faraon syd\u00e4men – mill\u00e4 teoilla tai mill\u00e4 tulevaisuuteen suuntautuvilla j\u00e4rjestelyill\u00e4. Sill\u00e4 meid\u00e4n on tarkasteltava k\u00e4sityst\u00e4 Jumalasta, joka meid\u00e4n mielest\u00e4mme on sek\u00e4 oikeudenmukainen ett\u00e4 hyv\u00e4, mutta heid\u00e4n mukaansa vain oikeudenmukainen. Ja osoittakoot he meille, kuinka Jumala, jonka he my\u00f6s tunnustavat oikeudenmukaiseksi, voi oikeudenmukaisesti aiheuttaa ihmisen syd\u00e4men paatumisen, jotta t\u00e4m\u00e4n paatumisen seurauksena h\u00e4n tekisi synti\u00e4 ja tuhoutuisi. Ja kuinka Jumalan oikeudenmukaisuutta voidaan puolustaa, jos H\u00e4n itse on syyn\u00e4 niiden tuhoon, jotka H\u00e4n on my\u00f6hemmin tuominnut tuomarin arvovallalla heid\u00e4n ep\u00e4uskonsa vuoksi (paatumisen kautta)? Sill\u00e4 miksi H\u00e4n syytt\u00e4\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 sanoen: ”Mutta koska et p\u00e4\u00e4st\u00e4 kansaani l\u00e4htem\u00e4\u00e4n, katso, min\u00e4 ly\u00f6n kaikki esikoiset Egyptiss\u00e4, jopa sinun esikoisesi,” ja mit\u00e4 muuta Jumala puhui Mooseksen kautta faraolle? Sill\u00e4 jokaisen, joka pit\u00e4\u00e4 kiinni Raamatussa kirjoitetun totuudesta ja haluaa osoittaa, ett\u00e4 lain ja profeettojen Jumala on oikeudenmukainen, on annettava selitys kaikille n\u00e4ille asioille ja osoitettava, ettei niiss\u00e4 ole mit\u00e4\u00e4n, mik\u00e4 v\u00e4hent\u00e4isi Jumalan oikeudenmukaisuutta, koska vaikka he kielt\u00e4v\u00e4t H\u00e4nen hyvyytens\u00e4, he my\u00f6nt\u00e4v\u00e4t H\u00e4nen olevan oikeudenmukainen tuomari ja maailman luoja. Erilainen on kuitenkin vastauksemme menetelm\u00e4 niille, jotka v\u00e4itt\u00e4v\u00e4t t\u00e4m\u00e4n maailman luojan olevan pahansuopa olento, ts. paholainen.<\/p>\n

KREIKKALAISESTA TEKSTIST\u00c4<\/strong><\/p>\n

…tuhoutuvat, ik\u00e4\u00e4n kuin he tottelisivat, ellei heit\u00e4 paadutettaisi, tai selv\u00e4sti ne, jotka pelastuisivat, koska he eiv\u00e4t ole tuhoutunutta luontoa. Ja keit\u00e4 kohtaan H\u00e4n on armollinen? Onko se niit\u00e4 kohtaan, jotka on m\u00e4\u00e4r\u00e4 pelastaa? Ja kuinka on tarvetta toiselle armolle niille, jotka on kerran valmistettu pelastukseen ja jotka tulevat kaikin tavoin siunatuiksi luontonsa vuoksi? Ellei ehk\u00e4, koska he kykenev\u00e4t joutumaan tuhoon, jos he eiv\u00e4t saisi armoa, he saavat armoa, jotta he eiv\u00e4t joutuisi siihen tuhoon, johon he kykenev\u00e4t, vaan olisivat pelastettujen tilassa. Ja t\u00e4m\u00e4 on vastauksemme sellaisille henkil\u00f6ille.<\/p>\n

Mutta niille, jotka luulevat ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4ns\u00e4 termin ”paadutettu”, meid\u00e4n on esitett\u00e4v\u00e4 kysymys: Mit\u00e4 he tarkoittavat sanoessaan, ett\u00e4 Jumala toiminnallaan paaduttaa syd\u00e4men, ja mill\u00e4 tarkoituksella H\u00e4n tekee t\u00e4m\u00e4n? Sill\u00e4 tarkastelkoot he k\u00e4sityst\u00e4 Jumalasta, joka todellisuudessa on oikeudenmukainen ja hyv\u00e4; mutta jos he eiv\u00e4t salli t\u00e4t\u00e4, my\u00f6nnett\u00e4k\u00f6\u00f6n heille toistaiseksi, ett\u00e4 H\u00e4n on oikeudenmukainen; ja osoittakoot he, kuinka hyv\u00e4 ja oikeudenmukainen Jumala, tai vain oikeudenmukainen Jumala, n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan oikeudenmukainen paaduttaessaan sen syd\u00e4men, joka tuhoutuu paatumisensa vuoksi: ja kuinka oikeudenmukainen Jumala tulee tuhon ja tottelemattomuuden syyksi, kun ihmiset joutuvat H\u00e4nen kuritettavikseen kovuutensa ja tottelemattomuutensa vuoksi. Ja miksi H\u00e4n moittii h\u00e4nt\u00e4 sanoen: ”Et p\u00e4\u00e4st\u00e4 kansaani l\u00e4htem\u00e4\u00e4n;” ”Katso, min\u00e4 ly\u00f6n kaikki esikoiset Egyptiss\u00e4, jopa sinun esikoisesi;” ja mit\u00e4 muuta on kirjattu Jumalan puhuvan faraolle Mooseksen v\u00e4lityksell\u00e4? Sill\u00e4 sen, joka uskoo Kirjoitusten olevan tosia ja Jumalan olevan oikeudenmukainen, on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 pyritt\u00e4v\u00e4, jos h\u00e4n on rehellinen, osoittamaan, kuinka Jumala k\u00e4ytt\u00e4ess\u00e4\u00e4n t\u00e4llaisia ilmaisuja voidaan selv\u00e4sti ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 oikeudenmukaiseksi. Mutta jos joku seisoisi julistaen paljain p\u00e4in, ett\u00e4 maailman Luoja oli taipuvainen pahuuteen, tarvitsisimme muita sanoja vastataksemme heille.<\/p>\n

LATINALAISESTA TEKSTIST\u00c4<\/strong><\/p>\n

Mutta koska tunnustamme Jumalan, joka puhui Mooseksen kautta, olevan paitsi oikeudenmukainen, my\u00f6s hyv\u00e4, tutkikaamme huolellisesti, kuinka oikeudenmukaisen ja hyv\u00e4n Jumalan luonteeseen sopii paaduttaa faraon syd\u00e4n. Ja katsokaamme, voimmeko apostoli Paavalin esimerkki\u00e4 seuraten ratkaista vaikeuden joidenkin rinnakkaisten esimerkkien avulla: jos voimme osoittaa esimerkiksi, ett\u00e4 yhdell\u00e4 ja samalla teolla Jumala armahtaa yht\u00e4 yksil\u00f6\u00e4, mutta paaduttaa toisen; ei tarkoituksella tai halusta, ett\u00e4 paadutettu olisi sellainen, vaan koska H\u00e4nen hyvyytens\u00e4 ja k\u00e4rsiv\u00e4llisyytens\u00e4 ilmenemisess\u00e4 niiden syd\u00e4n, jotka kohtelevat H\u00e4nen hyvyytt\u00e4\u00e4n ja pitk\u00e4mielisyytt\u00e4\u00e4n halveksunnalla ja r\u00f6yhkeydell\u00e4, paadutetaan heid\u00e4n rikostensa rangaistuksen viiv\u00e4stymisell\u00e4; kun taas ne, jotka tekev\u00e4t H\u00e4nen hyvyydest\u00e4\u00e4n ja k\u00e4rsiv\u00e4llisyydest\u00e4\u00e4n tilaisuuden katumukseensa ja uudistumiseensa, saavat armon. Osoittaaksemme selvemmin, mit\u00e4 tarkoitamme, ottakaamme esimerkki, jota apostoli Paavali k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Kirjeess\u00e4 heprealaisille, jossa h\u00e4n sanoo: ”Sill\u00e4 maa, joka juo sis\u00e4\u00e4ns\u00e4 sateen, joka usein sille tulee, ja kasvaa hy\u00f6dyllisi\u00e4 kasveja niille, joiden toimesta sit\u00e4 viljell\u00e4\u00e4n, saa siunauksen Jumalalta; mutta se, joka tuottaa orjantappuroita ja ohdakkeita, hyl\u00e4t\u00e4\u00e4n ja on l\u00e4hell\u00e4 kirousta, ja sen loppu on, ett\u00e4 se poltetaan.” Nyt n\u00e4ist\u00e4 Paavalin sanoista, jotka olemme lainanneet, k\u00e4y selv\u00e4sti ilmi, ett\u00e4 yhdell\u00e4 ja samalla Jumalan teolla – nimitt\u00e4in sill\u00e4, jolla H\u00e4n l\u00e4hett\u00e4\u00e4 sateen maan p\u00e4\u00e4lle – yksi osa maasta, kun sit\u00e4 viljell\u00e4\u00e4n huolellisesti, tuottaa hyvi\u00e4 hedelmi\u00e4; kun taas toinen, laiminly\u00f6ty ja hoitamaton, tuottaa orjantappuroita ja ohdakkeita. Ja jos joku, puhuen ik\u00e4\u00e4n kuin sateen persoonassa, sanoisi: ”Min\u00e4, sade, olen tuottanut hyv\u00e4t hedelm\u00e4t, ja min\u00e4 olen aiheuttanut orjantappuroiden ja ohdakkeiden kasvun,” niin vaikka v\u00e4ite saattaisi vaikuttaa kovalta, se olisi silti totta; sill\u00e4 ellei sade olisi langennut, ei hedelmi\u00e4, orjantappuroita eik\u00e4 ohdakkeita olisi kasvanut, kun taas sateen tulon my\u00f6t\u00e4 maa synnytti molemmat. Nyt, vaikka sateen hy\u00f6dyllisen vaikutuksen ansiosta maa on tuottanut molemmanlaisia yrttej\u00e4, yrttien moninaisuutta ei varsinaisesti pid\u00e4 lukea sateen syyksi; vaan niit\u00e4 kohtaan lankeaa oikeutetusti syyt\u00f6s huonosta siemenest\u00e4, jotka, vaikka he olisivat voineet k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 maan usein kynt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ja rikkoa kokkareet toistuvalla \u00e4estyksell\u00e4 ja kitke\u00e4 kaikki hy\u00f6dytt\u00f6m\u00e4t ja haitalliset rikkaruohot ja raivata ja valmistaa pellot tuleviin sateisiin kaikella ty\u00f6ll\u00e4 ja vaivalla, jota viljely vaatii, ovat kuitenkin laiminly\u00f6neet t\u00e4m\u00e4n, ja jotka sen mukaisesti niitt\u00e4v\u00e4t orjantappuroita ja ohdakkeita, laiskuutensa sopivinta hedelm\u00e4\u00e4. Ja seurauksena on siksi, ett\u00e4 vaikka sade lankeaa yst\u00e4v\u00e4llisesti ja puolueettomasti tasaisesti koko maan p\u00e4\u00e4lle, kuitenkin yhdell\u00e4 ja samalla sateen toiminnalla se maaper\u00e4, jota viljell\u00e4\u00e4n, tuottaa siunauksella hy\u00f6dyllisi\u00e4 hedelmi\u00e4 ahkerille ja huolellisille viljelij\u00f6ille, kun taas se, joka on kovettunut maanviljelij\u00e4n laiminly\u00f6nnin vuoksi, tuottaa vain orjantappuroita ja ohdakkeita. Siksi…<\/p>\n

KREIKKALAISESTA TEKSTIST\u00c4<\/strong><\/p>\n

Mutta koska he sanovat pit\u00e4v\u00e4ns\u00e4 H\u00e4nt\u00e4 oikeudenmukaisena Jumalana, ja me sellaisena, joka on samalla sek\u00e4 hyv\u00e4 ett\u00e4 oikeudenmukainen, pohtikaamme, kuinka hyv\u00e4 ja oikeudenmukainen Jumala voisi paaduttaa faraon syd\u00e4men. Katso siis, voimmeko apostolin Heprealaiskirjeess\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4n esimerkin avulla todistaa, ett\u00e4 yhdell\u00e4 toiminnalla Jumala armahtaa yht\u00e4 ihmist\u00e4 samalla kun H\u00e4n paaduttaa toisen, vaikka ei tarkoita paaduttaa; vaan (vaikka) H\u00e4nell\u00e4 on hyv\u00e4 tarkoitus, paatuminen seuraa t\u00e4llaisten henkil\u00f6iden sis\u00e4isen pahuuden periaatteen tuloksena, ja niin H\u00e4nen sanotaan paaduttavan sen, joka paadutetaan. ”Maa,” h\u00e4n sanoo, ”joka juo sis\u00e4\u00e4ns\u00e4 sateen, joka usein sille tulee, ja kasvaa hy\u00f6dyllisi\u00e4 kasveja niille, joiden toimesta sit\u00e4 viljell\u00e4\u00e4n, saa siunauksen Jumalalta; mutta se, joka tuottaa orjantappuroita ja ohdakkeita, hyl\u00e4t\u00e4\u00e4n ja on l\u00e4hell\u00e4 kirousta, ja sen loppu on, ett\u00e4 se poltetaan.” Mit\u00e4 sateeseen tulee, on siis yksi toiminta; ja kun on yksi toiminta sateen suhteen, viljelty maa tuottaa hedelm\u00e4\u00e4, kun taas laiminly\u00f6ty ja hedelm\u00e4t\u00f6n maa tuottaa orjantappuroita. Nyt voisi vaikuttaa jumalattomalta, jos H\u00e4n, joka antaa sateen, sanoisi: ”Min\u00e4 tuotin hedelm\u00e4t ja orjantappurat, jotka ovat maassa;” ja silti, vaikka jumalatonta, se on totta. Sill\u00e4 jos sadetta ei olisi tullut, ei olisi ollut hedelmi\u00e4 eik\u00e4 orjantappuroita; mutta kun se tuli oikeaan aikaan ja kohtuullisesti, molemmat tuotettiin. Maa, joka nyt joi sis\u00e4\u00e4ns\u00e4 sateen, joka usein lankesi sen p\u00e4\u00e4lle, ja silti tuotti orjantappuroita ja ohdakkeita, hyl\u00e4t\u00e4\u00e4n ja on l\u00e4hell\u00e4 kirousta. Sateen siunaus laskeutui siis jopa huonommalle maalle; mutta se, ollen laiminly\u00f6ty ja viljelem\u00e4t\u00f6n, tuotti orjantappuroita ja ohdakkeita. Samalla tavalla siis Jumalan tekem\u00e4t ihmeelliset teot ovat ik\u00e4\u00e4n kuin sade; kun taas erilaiset tarkoitukset ovat ik\u00e4\u00e4n kuin viljelty ja laiminly\u00f6ty maa, ollen (kuitenkin) kuin maa, yht\u00e4 luontoa.<\/p>\n

LATINALAISESTA TEKSTIST\u00c4<\/strong><\/p>\n

Tarkastelkaamme siis niit\u00e4 merkkej\u00e4 ja ihmeit\u00e4, jotka Jumala teki, ik\u00e4\u00e4n kuin H\u00e4nen ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 antaminaan sateina; ja ihmisten tarkoituksia ja haluja ik\u00e4\u00e4n kuin viljeltyn\u00e4 ja viljelem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 maana, joka on todellakin yht\u00e4 ja samaa luontoa, kuten kaikki maaper\u00e4 verrattuna toiseen, mutta ei samassa viljelytilassa. T\u00e4st\u00e4 seuraa, ett\u00e4 jokaisen tahto, jos se on kouluttamaton, raivokas ja raaka, joko paadutetaan Jumalan ihmeill\u00e4 ja ihmeteoilla, tullen entist\u00e4 villimm\u00e4ksi ja piikkisemm\u00e4ksi, tai siit\u00e4 tulee taipuisampi, ja se antautuu koko mielell\u00e4 kuuliaisuuteen, jos se puhdistetaan paheesta ja alistetaan koulutukseen.<\/p>\n

Mutta asian selvent\u00e4miseksi selvemmin ei ole tarpeetonta k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 toista esimerkki\u00e4, ik\u00e4\u00e4n kuin joku sanoisi, ett\u00e4 aurinko paaduttaa ja sulattaa, vaikka sulaminen ja paatuminen ovat luonteeltaan vastakkaisia asioita. Nyt ei ole v\u00e4\u00e4rin sanoa, ett\u00e4 aurinko yhdell\u00e4 ja samalla l\u00e4mp\u00f6ns\u00e4 voimalla sulattaa vahaa, mutta kuivattaa ja kovettaa mutaa: ei niin, ett\u00e4 sen voima vaikuttaisi yhdell\u00e4 tavalla mutaan ja toisella tavalla vahaan; vaan ett\u00e4 mudan ja vahan ominaisuudet ovat erilaiset, vaikka luonnostaan ne ovat yht\u00e4, molemmat ollen maasta. T\u00e4ll\u00e4 tavoin siis yksi ja sama Jumalan toiminta, jota Mooses hallinnoi merkeill\u00e4 ja ihmeill\u00e4, toi esiin faraon kovuuden, jonka h\u00e4n oli saanut pahuutensa voimakkuudessa, mutta osoitti niiden muiden egyptil\u00e4isten kuuliaisuuden, jotka olivat sekoittuneet israelilaisten joukkoon ja joiden kerrotaan l\u00e4hteneen Egyptist\u00e4 samaan aikaan heprealaisten kanssa. Mit\u00e4 tulee v\u00e4itteeseen, ett\u00e4 faraon syd\u00e4n pehmeni asteittain, niin ett\u00e4 h\u00e4n sanoi yhdell\u00e4 kertaa: ”\u00c4lk\u00e4\u00e4 menk\u00f6 kauas; menk\u00e4\u00e4 kolmen p\u00e4iv\u00e4n matka, mutta j\u00e4tt\u00e4k\u00e4\u00e4 vaimonne, lapsenne ja karjanne,” ja mit\u00e4 tulee muihin lausuntoihin, joiden mukaan h\u00e4n n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 antavan v\u00e4hitellen periksi merkeille ja ihmeille, mit\u00e4 muuta osoitetaan kuin ett\u00e4 merkkien ja ihmeiden voima teki h\u00e4neen jonkin verran vaikutusta, mutta ei niin paljon kuin olisi pit\u00e4nyt? Sill\u00e4 jos paatuminen olisi ollut sellaista luonteeltaan kuin monet sen k\u00e4sitt\u00e4v\u00e4t, h\u00e4n ei olisi antanut periksi edes muutamissa tapauksissa. Mutta mielest\u00e4ni ei ole j\u00e4rjet\u00f6nt\u00e4 selitt\u00e4\u00e4 sen kielen vertauskuvallista tai kuvaannollista luonnetta, jota k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n puhuttaessa ”paaduttamisesta”, tavallisen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n mukaisesti. Sill\u00e4 ne is\u00e4nn\u00e4t, jotka ovat huomattavia yst\u00e4v\u00e4llisyydest\u00e4\u00e4n orjiaan kohtaan, ovat usein tottuneet sanomaan j\u00e4lkimm\u00e4isille, kun n\u00e4m\u00e4 ovat tulleet r\u00f6yhkeiksi ja arvottomiksi heid\u00e4n suuren k\u00e4rsiv\u00e4llisyytens\u00e4 ja suvaitsevaisuutensa vuoksi: ”Min\u00e4 olen tehnyt teist\u00e4 sellaisia kuin olette; min\u00e4 olen pilannut teid\u00e4t; minun k\u00e4rsiv\u00e4llisyyteni on tehnyt teist\u00e4 kelvottomia: min\u00e4 olen syyp\u00e4\u00e4 teid\u00e4n kieroutuneisiin ja pahoihin tapoihinne, koska en rankaise teit\u00e4 heti jokaisesta rikkomuksesta ansioittenne mukaan.” Sill\u00e4 meid\u00e4n on ensin kiinnitett\u00e4v\u00e4 huomiota kielen vertauskuvalliseen tai kuvaannolliseen merkitykseen ja niin tultava n\u00e4kem\u00e4\u00e4n ilmaisun voima, eik\u00e4 moitittava sanaa, jonka sis\u00e4ist\u00e4 merkityst\u00e4 emme selvit\u00e4.<\/p>\n

KREIKKALAISESTA TEKSTIST\u00c4<\/strong><\/p>\n

Ja ik\u00e4\u00e4n kuin aurinko, lausuen \u00e4\u00e4nen, sanoisi: ”Min\u00e4 sulatan ja kuivatan,” sulamisen ja kuivumisen ollessa vastakkaisia asioita, h\u00e4n ei puhuisi v\u00e4\u00e4rin kyseess\u00e4 olevan asian suhteen; vahan sulaessa ja mudan kuivuessa samasta l\u00e4mm\u00f6st\u00e4; niin sama toiminta, joka suoritettiin Mooseksen v\u00e4lityksell\u00e4, todisti faraon kovuuden toisaalta, h\u00e4nen pahuutensa tuloksena, ja toisaalta sekoittuneen egyptil\u00e4isen joukon my\u00f6ntyvyyden, jotka l\u00e4htiv\u00e4t heprealaisten mukana. Ja lyhyt lausunto, ett\u00e4 faraon syd\u00e4n ik\u00e4\u00e4n kuin pehmeni, kun h\u00e4n sanoi: ”Mutta \u00e4lk\u00e4\u00e4 menk\u00f6 kauas: menk\u00e4\u00e4 kolmen p\u00e4iv\u00e4n matka ja j\u00e4tt\u00e4k\u00e4\u00e4 vaimonne,” ja mit\u00e4 tahansa muuta h\u00e4n sanoi, antaen v\u00e4hitellen periksi merkeille, todistaa, ett\u00e4 ihmeet tekiv\u00e4t jonkin verran vaikutusta jopa h\u00e4neen, mutta eiv\u00e4t saaneet aikaan kaikkea (mit\u00e4 ne olisivat voineet). Kuitenkaan t\u00e4t\u00e4k\u00e4\u00e4n ei olisi tapahtunut, jos se, mit\u00e4 monet olettavat – faraon syd\u00e4men paaduttaminen – olisi ollut Jumalan itsens\u00e4 tuottamaa. Eik\u00e4 ole j\u00e4rjet\u00f6nt\u00e4 pehment\u00e4\u00e4 t\u00e4llaisia ilmaisuja tavallisen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n mukaisesti: sill\u00e4 hyv\u00e4t is\u00e4nn\u00e4t sanovat usein orjilleen, jotka ovat pilaantuneet heid\u00e4n yst\u00e4v\u00e4llisyydest\u00e4\u00e4n ja pitk\u00e4mielisyydest\u00e4\u00e4n: ”Min\u00e4 olen tehnyt teist\u00e4 pahoja, ja min\u00e4 olen syyp\u00e4\u00e4 niin valtaviin rikkomuksiin.” Sill\u00e4 meid\u00e4n on kiinnitett\u00e4v\u00e4 huomiota ilmaisun luonteeseen ja voimaan, eik\u00e4 v\u00e4itelt\u00e4v\u00e4 sofistisesti, j\u00e4tt\u00e4en huomiotta ilmaisun merkityksen. Paavali siis, tutkittuaan n\u00e4m\u00e4 kohdat selv\u00e4sti, sanoo syntiselle: ”Vai halveksitko h\u00e4nen hyvyytens\u00e4 ja k\u00e4rsiv\u00e4llisyytens\u00e4 ja pitk\u00e4mielisyytens\u00e4 runsautta, etk\u00e4 tied\u00e4, ett\u00e4 Jumalan hyvyys vet\u00e4\u00e4 sinua parannukseen?<\/p>\n

LATINALAISESTA TEKSTIST\u00c4<\/strong><\/p>\n

Lopuksi apostoli Paavali, selv\u00e4sti k\u00e4sitelless\u00e4\u00e4n t\u00e4llaisia tapauksia, sanoo h\u00e4nelle, joka pysyi synneiss\u00e4\u00e4n: ”Halveksitko h\u00e4nen hyvyytens\u00e4 ja k\u00e4rsiv\u00e4llisyytens\u00e4 ja pitk\u00e4mielisyytens\u00e4 runsautta, etk\u00e4 tied\u00e4, ett\u00e4 Jumalan hyvyys vet\u00e4\u00e4 sinua parannukseen? Mutta sin\u00e4 kovuudessasi ja katumattomalla syd\u00e4mell\u00e4si kartutat p\u00e4\u00e4llesi vihaa vihan ja Jumalan vanhurskaan tuomion ilmestymisen p\u00e4iv\u00e4n\u00e4.” T\u00e4llaiset ovat apostolin sanat h\u00e4nelle, joka on synneiss\u00e4\u00e4n. Soveltakaamme n\u00e4it\u00e4 samoja ilmaisuja faraolle ja katsokaamme, eik\u00f6 niit\u00e4 voida puhua h\u00e4nest\u00e4kin asianmukaisesti, sill\u00e4 kovuutensa ja katumattoman syd\u00e4mens\u00e4 mukaisesti h\u00e4n kartutti ja varastoi itselleen vihaa vihan p\u00e4iv\u00e4ksi, koska h\u00e4nen kovuuttaan ei olisi koskaan voitu julistaa ja osoittaa, ellei niin monia ja suurenmoisia merkkej\u00e4 ja ihmeit\u00e4 olisi tehty.<\/p>\n

Mutta jos esitt\u00e4m\u00e4mme todisteet eiv\u00e4t vaikuta riitt\u00e4v\u00e4n t\u00e4ydellisilt\u00e4 ja apostolin vertaus n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 puuttuvan sovellettavuudesta, lis\u00e4tk\u00e4\u00e4mme profeetallisen auktoriteetin \u00e4\u00e4ni ja katsokaamme, mit\u00e4 profeetat julistavat niist\u00e4, jotka aluksi todellakin eliv\u00e4t vanhurskasta el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja ansaitsivat saada lukuisia todisteita Jumalan hyvyydest\u00e4, mutta jotka my\u00f6hemmin, ihmisi\u00e4 kun ovat, ovat eksyneet, joiden joukkoon profeetta lukee itsens\u00e4kin sanoen: ”Miksi, oi Herra, olet antanut meid\u00e4n eksy\u00e4 pois tielt\u00e4si ja paaduttanut syd\u00e4memme, niin ettemme pelk\u00e4isi sinun nime\u00e4si? Palaa palvelijoittesi t\u00e4hden, perint\u00f6si sukukuntien t\u00e4hden, ett\u00e4 mekin saisimme v\u00e4h\u00e4n aikaa peri\u00e4 jotakin pyh\u00e4lt\u00e4 vuoreltasi.” My\u00f6s Jeremia k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 samankaltaista kielt\u00e4: ”Oi Herra, sin\u00e4 olet pett\u00e4nyt meid\u00e4t, ja me tulimme petetyiksi; sin\u00e4 olet pit\u00e4nyt (meit\u00e4), ja sin\u00e4 olet voittanut.” Ilmaisu ”Miksi, oi Herra, olet paaduttanut syd\u00e4memme, niin ettemme pelk\u00e4isi sinun nime\u00e4si?”, jota k\u00e4yttiv\u00e4t ne, jotka rukoilivat armoa, on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4 kuvaannollisessa, moraalisessa merkityksess\u00e4, ik\u00e4\u00e4n kuin joku sanoisi: ”Miksi olet s\u00e4\u00e4st\u00e4nyt meit\u00e4 niin kauan etk\u00e4 kostanut meille, kun teimme synti\u00e4, vaan hylk\u00e4sit meid\u00e4t, niin ett\u00e4 pahuutemme lis\u00e4\u00e4ntyisi ja vapautemme tehd\u00e4 synti\u00e4 laajenisi rangaistuksen lakatessa?” Samoin, ellei hevonen jatkuvasti tunne ratsastajansa kannusta ja ellei sen suuta hierret\u00e4 kuolaimella, se paadutetaan. Ja poikakin, ellei h\u00e4nt\u00e4 jatkuvasti kuriteta, kasvaa r\u00f6yhke\u00e4ksi nuoreksi ja on valmis sy\u00f6ksym\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00e4 pahkaa paheeseen. Jumala siis hylk\u00e4\u00e4 ja laiminly\u00f6 ne, joiden H\u00e4n on katsonut olevan kurituksen ansaitsemattomia: ”Sill\u00e4 jota Herra rakastaa, sit\u00e4 h\u00e4n kurittaa, ja H\u00e4n ruoskii jokaista poikaa, jonka H\u00e4n ottaa vastaan.” T\u00e4st\u00e4 meid\u00e4n on oletettava, ett\u00e4 ne otetaan poikien asemaan ja rakkauteen, jotka ovat ansainneet tulla Herran kurittamiksi ja nuhtelemiksi, jotta hekin koettelemusten ja ahdistusten kest\u00e4misen kautta voisivat sanoa: ”Kuka voi meid\u00e4t erottaa Kristuksen rakkaudesta? Tuskako, vai ahdistus, vai vaino, vai n\u00e4lk\u00e4, vai alastomuus, vai vaara, vai miekka?” Sill\u00e4 kaikilla n\u00e4ill\u00e4 kunkin p\u00e4\u00e4t\u00f6s…<\/p>\n

KREIKKALAISESTA TEKSTIST\u00c4<\/strong><\/p>\n

…mutta sin\u00e4 kovuudessasi ja katumattomalla syd\u00e4mell\u00e4si kartutat p\u00e4\u00e4llesi vihaa vihan ja Jumalan vanhurskaan tuomion ilmestymisen p\u00e4iv\u00e4n\u00e4.” Nyt, annettakoon apostolin syntiselle osoittamat sanat faraolle, ja silloin h\u00e4nelle tehdyt ilmoitukset ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n tehdyiksi erityisen sopivasti, kuten sellaiselle, joka kovuutensa ja katumattoman syd\u00e4mens\u00e4 mukaisesti kartutti itselleen vihaa; koska h\u00e4nen kovuuttaan ei olisi todistettu eik\u00e4 tehty ilmeiseksi, ellei ihmeit\u00e4 olisi tehty, ja viel\u00e4p\u00e4 niin suuria ja merkitt\u00e4vi\u00e4 ihmeit\u00e4.<\/p>\n

Mutta koska t\u00e4llaiset kertomukset ovat hitaita saamaan hyv\u00e4ksynt\u00e4\u00e4 ja niit\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n pakotettuina, katsokaamme my\u00f6s profeetallisista julistuksista, mit\u00e4 sanovat ne henkil\u00f6t, jotka, vaikka ovat kokeneet Jumalan suuren hyvyyden, eiv\u00e4t ole el\u00e4neet hyveellisesti, vaan ovat my\u00f6hemmin tehneet synti\u00e4. ”Miksi, oi Herra, olet antanut meid\u00e4n eksy\u00e4 pois teilt\u00e4si? Miksi olet paaduttanut syd\u00e4memme, niin ettemme pelk\u00e4isi sinun nime\u00e4si? Palaa palvelijoittesi t\u00e4hden, perint\u00f6si sukukuntien t\u00e4hden, ett\u00e4 saisimme peri\u00e4 pienen osan pyh\u00e4st\u00e4 vuorestasi.” Ja Jeremiassa: ”Sin\u00e4 olet pett\u00e4nyt minut, oi Herra, ja min\u00e4 tulin petetyksi; sin\u00e4 olit vahva, ja sin\u00e4 voitit.” Sill\u00e4 ilmaisu ”Miksi olet paaduttanut syd\u00e4memme, niin ettemme pelk\u00e4isi sinun nime\u00e4si?”, jonka lausuvat ne, jotka anovat armoa, on luonteeltaan seuraava: ”Miksi olet s\u00e4\u00e4st\u00e4nyt meit\u00e4 niin kauan, et ole rangaissut meit\u00e4 syntiemme t\u00e4hden, vaan olet hyl\u00e4nnyt meid\u00e4t, kunnes rikkomuksemme ovat kasvaneet huippuunsa?” Nyt H\u00e4n j\u00e4tt\u00e4\u00e4 suurimman osan ihmisist\u00e4 rankaisematta, sek\u00e4 jotta kunkin tavat voitaisiin tutkia, sik\u00e4li kuin se riippuu meist\u00e4 itsest\u00e4mme, ett\u00e4 hyveelliset tulisivat ilmi sovelletun kokeen seurauksena; kun taas muut, jotka eiv\u00e4t j\u00e4\u00e4 huomaamatta Jumalalta – sill\u00e4 H\u00e4n tiet\u00e4\u00e4 kaikki asiat ennen kuin ne ovat olemassa – vaan j\u00e4rjelliselt\u00e4 luomakunnalta ja itselt\u00e4\u00e4n, voisivat my\u00f6hemmin saada parannuskeinon, koska he eiv\u00e4t olisi tunteneet hy\u00f6ty\u00e4, elleiv\u00e4t olisi…<\/p>\n

LATINALAISESTA TEKSTIST\u00c4<\/strong><\/p>\n

…osoitetaan ja n\u00e4ytet\u00e4\u00e4n, ja h\u00e4nen kest\u00e4vyytens\u00e4 lujuus tehd\u00e4\u00e4n tunnetuksi, ei niink\u00e4\u00e4n Jumalalle, joka tiet\u00e4\u00e4 kaikki asiat ennen kuin ne tapahtuvat, vaan j\u00e4rjellisille ja taivaallisille hyveille, jotka ovat saaneet osan ihmisen pelastuksen hankkimisen ty\u00f6st\u00e4, ik\u00e4\u00e4n kuin Jumalan avustajina ja palvelijoina. Toisaalta ne, jotka eiv\u00e4t viel\u00e4 tarjoa itse\u00e4\u00e4n Jumalalle sellaisella kest\u00e4vyydell\u00e4 ja kiintymyksell\u00e4, eiv\u00e4tk\u00e4 ole valmiita tulemaan H\u00e4nen palvelukseensa ja valmistamaan sielujaan koettelemukseen, sanotaan Jumalan hylk\u00e4\u00e4miksi, ts. heit\u00e4 ei opeteta, koska he eiv\u00e4t ole valmiita opetukseen, heid\u00e4n koulutuksensa tai hoitonsa lykk\u00e4\u00e4ntyess\u00e4 ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 my\u00f6hemp\u00e4\u00e4n ajankohtaan. N\u00e4m\u00e4 eiv\u00e4t varmastikaan tied\u00e4, mit\u00e4 he saavat Jumalalta, elleiv\u00e4t he ensin halua tulla hy\u00f6dytetyiksi; ja t\u00e4m\u00e4 tapahtuu lopulta, jos ihminen ensin tulee tuntemaan itsens\u00e4 ja tuntee, mitk\u00e4 ovat h\u00e4nen puutteensa, ja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, kenelt\u00e4 h\u00e4nen joko pit\u00e4isi tai voi etsi\u00e4 puutteidensa t\u00e4ydennyst\u00e4. Sill\u00e4 se, joka ei etuk\u00e4teen tunne heikkouttaan tai sairauttaan, ei voi etsi\u00e4 l\u00e4\u00e4k\u00e4ri\u00e4; tai ainakaan terveytens\u00e4 takaisin saatuaan se ihminen ei ole kiitollinen l\u00e4\u00e4k\u00e4rilleen, joka ei ensin tunnistanut h\u00e4nen sairautensa vaarallista luonnetta. Ja niin, ellei ihminen ole ensin selvitt\u00e4nyt el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 puutteita ja syntiens\u00e4 pahaa luonnetta ja tunnustanut t\u00e4t\u00e4 omin huulin, h\u00e4nt\u00e4 ei voida puhdistaa tai vapauttaa, jottei h\u00e4n olisi tiet\u00e4m\u00e4t\u00f6n siit\u00e4, ett\u00e4 se, mit\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 on, on annettu h\u00e4nelle suosionosoituksena, vaan pit\u00e4isi omanaan sit\u00e4, mik\u00e4 virtaa jumalallisesta anteliaisuudesta, mik\u00e4 ajatus ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 synnytt\u00e4\u00e4 mielen ylimielisyytt\u00e4 ja ylpeytt\u00e4 ja lopulta tulee yksil\u00f6n tuhon syyksi. Ja t\u00e4m\u00e4n, meid\u00e4n on uskottava, oli paholaisen tapaus, joka piti omanaan eik\u00e4 Jumalan antamana sit\u00e4 etusijaa, joka h\u00e4nell\u00e4 oli silloin, kun h\u00e4n oli tahraton; ja n\u00e4in t\u00e4yttyi h\u00e4ness\u00e4 julistus, ett\u00e4 ”jokainen, joka ylent\u00e4\u00e4 itsens\u00e4, alennetaan.” T\u00e4st\u00e4 minulle n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 jumalalliset salaisuudet k\u00e4tkettiin viisailta ja ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4isilt\u00e4, Kirjoitusten lausunnon mukaan, ett\u00e4 ”mik\u00e4\u00e4n liha ei kerskaisi Jumalan edess\u00e4”, ja paljastettiin lapsille – nimitt\u00e4in niille, jotka tultuaan vauvoiksi ja pieniksi lapsiksi, ts. palattuaan lasten n\u00f6yryyteen ja yksinkertaisuuteen, sitten edistyv\u00e4t; ja saavutettuaan t\u00e4ydellisyyden, muistavat, ett\u00e4 he ovat saaneet onnellisuuden tilansa, eiv\u00e4t omilla ansioillaan, vaan Jumalan armosta ja my\u00f6t\u00e4tunnosta.<\/p>\n

Siksi Jumalan tuomiolla hyl\u00e4t\u00e4\u00e4n se, joka ansaitsee tulla hyl\u00e4tyksi, kun taas joitakin syntisi\u00e4 kohtaan Jumala osoittaa pitk\u00e4mielisyytt\u00e4; ei kuitenkaan ilman m\u00e4\u00e4r\u00e4tty\u00e4 toimintaperiaatetta. Ei, juuri se tosiasia, ett\u00e4 H\u00e4n on pitk\u00e4mielinen, koituu n\u00e4iden samojen henkil\u00f6iden eduksi, sill\u00e4 sielu, josta H\u00e4n pit\u00e4\u00e4 t\u00e4t\u00e4 huolta, on kuolematon; ja koska se on kuolematon ja ikuinen, sit\u00e4 ei, vaikka siit\u00e4 ei v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti pidet\u00e4 huolta, suljeta pois pelastuksesta, joka on lyk\u00e4tty sopivampaan aikaan. Sill\u00e4 ehk\u00e4 on hy\u00f6dyllist\u00e4 niille, jotka ovat syvemmin kyll\u00e4stetyt…<\/p>\n

KREIKKALAISESTA TEKSTIST\u00c4<\/strong><\/p>\n

…tuominneet itse\u00e4ns\u00e4. On eduksi jokaiselle, ett\u00e4 h\u00e4n havaitsee oman erityisen luonteensa [1] ja Jumalan armon. Sill\u00e4 se, joka ei havaitse omaa heikkouttaan ja jumalallista suosiota, vaikka saisikin siunauksen, ei kuitenkaan ole koetellut itse\u00e4\u00e4n eik\u00e4 tuominnut itse\u00e4\u00e4n, ja kuvittelee, ett\u00e4 taivaan armon h\u00e4nelle suoma hy\u00f6ty on h\u00e4nen omaa ansiotaan. Ja t\u00e4m\u00e4 kuvitelma, joka tuottaa my\u00f6s turhamaisuutta,[3] on lankeemuksen syy: mink\u00e4 k\u00e4sit\u00e4mme olleen paholaisen kohtalo, joka otti itselleen kunnian siit\u00e4 ensisijaisuudesta, joka h\u00e4nell\u00e4 oli synnitt\u00f6m\u00e4ss\u00e4 tilassa.[4] ”Sill\u00e4 jokainen, joka itsens\u00e4 ylent\u00e4\u00e4, alennetaan, ja jokainen, joka itsens\u00e4 alentaa, ylennet\u00e4\u00e4n.”[5] Ja huomaa, ett\u00e4 t\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 jumalalliset asiat on k\u00e4tketty viisailta ja ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4isilt\u00e4, jotta, kuten apostoli sanoo, ”mik\u00e4\u00e4n liha ei kerskaisi Jumalan edess\u00e4;”[6] ja ne on paljastettu lapsenmielisille, niille, jotka lapsuuden j\u00e4lkeen ovat tulleet parempiin asioihin ja jotka muistavat, ett\u00e4 he eiv\u00e4t ole niink\u00e4\u00e4n omien ponnistelujensa ansiosta, vaan Jumalan sanomattomasta hyvyydest\u00e4 saavuttaneet suurimman mahdollisen autuuden tilan.<\/p>\n

Ei siis ole syytt\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n, joka on hyl\u00e4tty, on j\u00e4tetty jumalallisen tuomion alaiseksi, ja ett\u00e4 Jumala on pitk\u00e4mielinen tiettyjen syntisten suhteen; vaan koska se on heille eduksi sielun kuolemattomuuden ja p\u00e4\u00e4ttym\u00e4tt\u00f6m\u00e4n maailman suhteen,[12] etteiv\u00e4t he p\u00e4\u00e4se nopeasti [13] pelastuksen tilaan, vaan heid\u00e4t johdatetaan siihen hitaammin, koettuaan ensin monia..<\/p>\n

LATINALAISESTA TEKSTIST\u00c4<\/strong><\/p>\n

pahuuksilla saavuttaakseen t\u00e4m\u00e4n pelastuksen my\u00f6hemp\u00e4n\u00e4 ajankohtana. Sill\u00e4 kuten l\u00e4\u00e4k\u00e4rit joskus, vaikka he voisivat nopeasti peitt\u00e4\u00e4 haavojen arvet, pid\u00e4tt\u00e4ytyv\u00e4t ja viivytt\u00e4v\u00e4t parantamista toistaiseksi, odottaen parempaa ja t\u00e4ydellisemp\u00e4\u00e4 toipumista, tiet\u00e4en ett\u00e4 on terveellisemp\u00e4\u00e4 hidastaa hoitoa haavojen aiheuttamissa turvotuksissa ja antaa pahanlaatuisten nesteiden valua pois jonkin aikaa, kuin kiirehti\u00e4 pintapuolista parantumista sulkemalla myrkyllinen neste suoniin, joka suljettuna tavanomaisista ulostuloistaan ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 ry\u00f6mii raajojen sis\u00e4osiin ja tunkeutuu sis\u00e4elinten ytimiin, aiheuttaen en\u00e4\u00e4 pelk\u00e4n sairauden sijaan hengenvaaran; samoin my\u00f6s Jumala, joka tuntee syd\u00e4men salaisuudet ja tiet\u00e4\u00e4 tulevaisuuden, sallii suuressa k\u00e4rsiv\u00e4llisyydess\u00e4\u00e4n tiettyjen tapahtumien sattua, jotka ulkoap\u00e4in ihmisiin vaikuttaen saavat aikaan sen, ett\u00e4 k\u00e4tketyt intohimot ja paheet tulevat esiin valoon, jotta niiden avulla puhdistettaisiin ja parannettaisiin ne, jotka suuren huolimattomuutensa ja v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytens\u00e4 vuoksi ovat p\u00e4\u00e4st\u00e4neet sis\u00e4\u00e4ns\u00e4 syntien juuret ja siemenet, niin ett\u00e4 kun ne ajetaan ulos ja tuodaan pintaan, ne voidaan tietyss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin karkottaa ja hajottaa.[1] Ja n\u00e4in, vaikka ihminen n\u00e4ytt\u00e4isi k\u00e4rsiv\u00e4n vakavista vaivoista, kokien kouristuksia kaikissa raajoissaan, h\u00e4n voi kuitenkin joskus tulevaisuudessa saada helpotusta ja vapautua vaivoistaan; ja k\u00e4rsitty\u00e4\u00e4n ahdistuksensa kyll\u00e4isyyteen asti, h\u00e4n voi monien k\u00e4rsimysten j\u00e4lkeen palautua j\u00e4lleen (oikeaan) tilaansa. Sill\u00e4 Jumala k\u00e4sittelee sieluja ei ainoastaan lyhyen nykyisen el\u00e4m\u00e4mme kannalta, joka kest\u00e4\u00e4 kuusikymment\u00e4 vuotta [4] tai enemm\u00e4n, vaan ikuisen ja p\u00e4\u00e4ttym\u00e4tt\u00f6m\u00e4n ajan n\u00e4k\u00f6kulmasta, harjoittaen kaitselmustaan kuolemattomien sielujen suhteen, aivan kuten H\u00e4n itse on ikuinen ja kuolematon. Sill\u00e4 H\u00e4n teki j\u00e4rjellisen luonnon, jonka H\u00e4n muovasi omaksi kuvakseen ja kaltaisuudekseen, katoamattomaksi; ja siksi sielua, joka on kuolematon, ei sulje pois jumalallisista parannuskeinoista ja hoidoista nykyisen el\u00e4m\u00e4n lyhyys.<\/p>\n

Ottakaamme evankeliumeistakin vertauksia n\u00e4ist\u00e4 asioista, joissa kuvataan tietty\u00e4 kalliota, jolla on v\u00e4h\u00e4n pintamultaa, johon kun siemen putoaa, sen sanotaan it\u00e4v\u00e4n nopeasti; mutta noustuaan oraalle se kuihtuu auringon noustessa taivaalle ja kuolee pois, koska se ei juurruttanut itse\u00e4\u00e4n syv\u00e4lle maahan.[2] T\u00e4m\u00e4 kallio ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 kuvaa ihmissielua, joka on kovettunut oman huolimattomuutensa vuoksi ja muuttunut kiveksi pahuutensa t\u00e4hden. Sill\u00e4 Jumala ei luomisty\u00f6ss\u00e4\u00e4n antanut kenellek\u00e4\u00e4n kivist\u00e4 syd\u00e4nt\u00e4; vaan jokaisen syd\u00e4men sanotaan muuttuvan kiviseksi h\u00e4nen oman pahuutensa ja tottelemattomuutensa vuoksi. Kuten siis, jos joku moittisi maanviljelij\u00e4\u00e4 siit\u00e4, ettei t\u00e4m\u00e4 kylv\u00e4nyt siement\u00e4\u00e4n nopeammin kiviseen maahan, koska muuhun kiviseen maaper\u00e4\u00e4n kylvetyn siemenen n\u00e4htiin it\u00e4v\u00e4n nopeasti, maanviljelij\u00e4 varmasti vastaisi: ”Kylv\u00e4n t\u00e4m\u00e4n maaper\u00e4n hitaammin t\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4, …<\/p>\n

KREIKKALAISESTA TEKSTIST\u00c4<\/strong><\/p>\n

… pahoja asioita. Sill\u00e4 kuten l\u00e4\u00e4k\u00e4rit, jotka pystyisiv\u00e4t parantamaan ihmisen nopeasti, kun he ep\u00e4ilev\u00e4t k\u00e4tketyn myrkyn olemassaoloa kehossa, tekev\u00e4t p\u00e4invastoin kuin parantaisivat, varmistaen t\u00e4m\u00e4n juuri parantamishalunsa kautta, pit\u00e4en parempana pit\u00e4\u00e4 potilasta huomattavan ajan tulehduksen ja sairauden alaisena, jotta h\u00e4n voisi varmemmin toipua terveeksi, kuin n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tuottavan nopean toipumisen ja sen j\u00e4lkeen aiheuttaa taudin uusiutumisen, ja (siten) tuo h\u00e4t\u00e4inen parannus kest\u00e4isi vain hetken; samalla tavoin my\u00f6s Jumala, joka tuntee syd\u00e4men salaisuudet ja n\u00e4kee tulevat tapahtumat, pitk\u00e4mielisyydess\u00e4\u00e4n sallii (tiettyjen tapahtumien sattua) ja niiden asioiden kautta, jotka tapahtuvat ulkoap\u00e4in, tuo esiin salaisen pahan puhdistaakseen sen, joka huolimattomuuden vuoksi on vastaanottanut synnin siemenet, jotta oksennettuaan ne pois kun ne tulivat pintaan, vaikka h\u00e4n olisi ollut syv\u00e4sti pahuuksiin sekaantunut, h\u00e4n voi sen j\u00e4lkeen saada parannuksen pahuutensa j\u00e4lkeen ja uudistua.[2] Sill\u00e4 Jumala hallitsee sieluja ei viitaten, sanoisinko, nykyisen el\u00e4m\u00e4n viiteenkymmeneen[3] vuoteen, vaan viitaten rajattomaan aikakauteen: sill\u00e4 H\u00e4n teki ajattelevan periaatteen luonteeltaan kuolemattomaksi ja itselleen sukua olevaksi; eik\u00e4 j\u00e4rjellist\u00e4 sielua, kuten t\u00e4ss\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4, suljeta pois parannuksesta.<\/p>\n

Tule nyt, ja k\u00e4ytt\u00e4k\u00e4\u00e4mme seuraavaa kuvaa [6] evankeliumista. On olemassa tietty kallio, jolla on v\u00e4h\u00e4n pintamultaa, jolle jos siemenet putoavat, ne it\u00e4v\u00e4t nopeasti; mutta noustuaan oraalle, koska niill\u00e4 ei ole juurta, ne palavat ja kuihtuvat auringon noustua. T\u00e4m\u00e4 kallio on ihmissielu, joka on kovettunut huolimattomuutensa vuoksi ja muuttunut kiveksi pahuutensa t\u00e4hden; sill\u00e4 kukaan ei saa Jumalalta luotua kivist\u00e4 syd\u00e4nt\u00e4, vaan siit\u00e4 tulee sellainen pahuuden seurauksena. Jos joku sitten moittisi maanviljelij\u00e4\u00e4 siit\u00e4, ettei t\u00e4m\u00e4 kylv\u00e4nyt siement\u00e4\u00e4n aiemmin kiviseen maaper\u00e4\u00e4n, kun h\u00e4n…<\/p>\n

LATINALAISESTA TEKSTIST\u00c4<\/strong><\/p>\n

…jotta se s\u00e4ilytt\u00e4isi vastaanottamansa siemenen; t\u00e4lle maaper\u00e4lle sopii tulla kylvetyksi hieman hitaammin, ettei sato ehk\u00e4 it\u00e4isi liian nopeasti ja tullessaan esiin vain matalan maaper\u00e4n pinnasta, olisi kykenem\u00e4t\u00f6n kest\u00e4m\u00e4\u00e4n auringon s\u00e4teit\u00e4.” Eik\u00f6 h\u00e4n, joka aiemmin moitti, my\u00f6ntyisi maanviljelij\u00e4n perusteluihin ja parempaan tiet\u00e4mykseen, ja hyv\u00e4ksyisi j\u00e4rkevist\u00e4 syist\u00e4 tehdyksi sen, mik\u00e4 aiemmin n\u00e4ytti h\u00e4nest\u00e4 perusteettomalta? Ja samalla tavoin Jumala, koko luomakuntansa t\u00e4ysin taitava maanviljelij\u00e4, ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 k\u00e4tkee ja lykk\u00e4\u00e4 toiseen aikaan ne [1] asiat, joiden me ajattelemme pit\u00e4neen saada terveytens\u00e4 aiemmin, jotta ei asioiden ulkopuoli vaan sis\u00e4puoli parantuisi. Mutta jos joku nyt vastustaisi meit\u00e4 sanoen, ett\u00e4 tietyt siemenet todellakin putoavat kalliolle, ts. kovaan ja kiviseen syd\u00e4meen, vastaisimme, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4k\u00e4\u00e4n ei tapahdu ilman Jumalallisen Kaitselmuksen j\u00e4rjestely\u00e4; sik\u00e4li kuin ilman t\u00e4t\u00e4 ei tiedett\u00e4isi, millainen tuomio koituu kuulemisen h\u00e4t\u00e4isyydest\u00e4 ja tutkimisen v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6myydest\u00e4,[3] eik\u00e4 varmastikaan, mik\u00e4 hy\u00f6ty saadaan j\u00e4rjestelm\u00e4llisest\u00e4 koulutuksesta. Ja siksi tapahtuu, ett\u00e4 sielu oppii tuntemaan puutteensa ja syytt\u00e4m\u00e4\u00e4n itse\u00e4\u00e4n, ja t\u00e4m\u00e4n mukaisesti varautumaan ja alistumaan koulutukseen, ts. jotta se n\u00e4kisi, ett\u00e4 sen viat on ensin poistettava, ja ett\u00e4 sitten sen on tultava vastaanottamaan viisauden opetusta. Kuten siis sielut ovat lukemattomat, niin ovat my\u00f6s niiden tavat, tarkoitukset, liikkeet ja halut sek\u00e4 yllykkeet erilaisia, joiden moninaisuutta ihmismieli ei mitenk\u00e4\u00e4n voi k\u00e4sitt\u00e4\u00e4; ja siksi Jumalalle yksin on j\u00e4tett\u00e4v\u00e4 t\u00e4llaisen j\u00e4rjestelyn taito, tieto ja voima, sill\u00e4 H\u00e4n yksin voi tuntea sek\u00e4 parannuskeinot kullekin yksitt\u00e4iselle sielulle ett\u00e4 mitata sen parantumisen ajan. H\u00e4n yksin siis, kuten sanoimme, tunnistaa yksitt\u00e4isten ihmisten tiet ja m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4, mit\u00e4 tiet\u00e4 H\u00e4nen tulisi johdattaa faraota, jotta H\u00e4nen nimens\u00e4 julistettaisiin H\u00e4nen kauttaan koko maassa, rangaistuaan h\u00e4nt\u00e4 ensin monilla iskuilla ja lopulta hukuttaen h\u00e4net mereen. T\u00e4ll\u00e4 hukuttamisella ei kuitenkaan pid\u00e4 olettaa, ett\u00e4 Jumalan kaitselmus faraon suhteen p\u00e4\u00e4ttyi; sill\u00e4 meid\u00e4n ei pid\u00e4 kuvitella, ett\u00e4 koska h\u00e4n hukkui, h\u00e4n olisi sen t\u00e4hden t\u00e4ysin [5] tuhoutunut: ”sill\u00e4 Jumalan k\u00e4dess\u00e4 olemme sek\u00e4 me ett\u00e4 meid\u00e4n sanamme; kaikki viisaus ja my\u00f6s ty\u00f6taidon tuntemus,”[6] kuten Raamattu julistaa. Mutta n\u00e4it\u00e4 kohtia olemme k\u00e4sitelleet kykymme mukaan, tarkastellen sit\u00e4 Raamatun lukua [7], jossa sanotaan Jumalan paaduttaneen faraon syd\u00e4men, ja sopusoinnussa lausuman kanssa: ”H\u00e4n armahtaa, kenet tahtoo, ja paaduttaa, kenet tahtoo.”[9]<\/p>\n

Katsokaamme nyt niit\u00e4 Hesekielin kohtia, joissa h\u00e4n sanoo: ”Min\u00e4 otan pois heilt\u00e4 kivisyd\u00e4men ja annan heille lihasyd\u00e4men, jotta he vaeltaisivat minun s\u00e4\u00e4d\u00f6ksiss\u00e4ni ja noudattaisivat minun k\u00e4skyj\u00e4ni.[10]<\/p>\n

KREIKKALAISESTA TEKSTIST\u00c4<\/strong><\/p>\n

n\u00e4ki muun kivisen maaper\u00e4n, joka oli vastaanottanut siemenen, kukoistavan, maanviljelij\u00e4 vastaisi: ”Kylv\u00e4n t\u00e4m\u00e4n maaper\u00e4n hitaammin, heitt\u00e4en siemeni\u00e4, jotka pystyv\u00e4t pit\u00e4m\u00e4\u00e4n kiinni, t\u00e4m\u00e4 hitaampi menetelm\u00e4 on parempi maaper\u00e4lle ja turvallisempi kuin se, joka vastaanottaa siemenen nopeammalla tavalla ja enemm\u00e4n pinnalle.” (Moittija) my\u00f6ntyisi maanviljelij\u00e4n n\u00e4kemykseen, joka puhui j\u00e4rkev\u00e4sti ja toimi taitavasti: samoin koko luonnon suuri Maanviljelij\u00e4 lykk\u00e4\u00e4 sit\u00e4 hy\u00f6ty\u00e4, jota voitaisiin pit\u00e4\u00e4 ennenaikaisena,[2] jottei se osoittautuisi pinnalliseksi. Mutta on todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4, ett\u00e4 joku voi t\u00e4ss\u00e4 vastustaa meit\u00e4 viitaten t\u00e4h\u00e4n: ”Miksi jotkut siemenist\u00e4 putoavat maahan, jossa on pinnallista multaa, sielun ollessa ik\u00e4\u00e4n kuin kallio?” Nyt meid\u00e4n on vastattava t\u00e4h\u00e4n, ett\u00e4 oli parempi t\u00e4lle sielulle, joka halusi parempia asioita h\u00e4tik\u00f6idysti,[4] eik\u00e4 tiet\u00e4 pitkin, joka johti niihin, saada toiveensa t\u00e4ytetyksi, jotta tuomitessaan itsens\u00e4 t\u00e4m\u00e4n vuoksi, se voi pitk\u00e4n ajan kuluttua kest\u00e4\u00e4 vastaanottaa luonnon mukaisen viljelyn. Sill\u00e4 sielut ovat, niin sanoaksemme, lukemattomat; ja niiden tavat ovat lukemattomat, ja niiden liikkeet, ja niiden tarkoitukset, ja niiden hy\u00f6kk\u00e4ykset, ja niiden ponnistukset, joilla on vain yksi ihailtava hallinnoija, joka tuntee sek\u00e4 ajat ett\u00e4 sopivat avut, ja l\u00e4hestymistavat, ja tiet, nimitt\u00e4in Jumala ja kaikkien asioiden Is\u00e4, joka tiet\u00e4\u00e4, kuinka H\u00e4n johdattaa jopa faraota niin suurten tapahtumien kautta, ja hukuttamalla mereen, mink\u00e4 j\u00e4lkimm\u00e4isen tapahtuman my\u00f6t\u00e4 H\u00e4nen huolenpitonsa faraosta ei lakkaa. Sill\u00e4 h\u00e4n ei tuhoutunut kokonaan hukuttuaan: ”Sill\u00e4 Jumalan k\u00e4dess\u00e4 ovat sek\u00e4 me ett\u00e4 meid\u00e4n sanamme; kaikki viisaus ja my\u00f6s ty\u00f6taidon tuntemus.”[8] Ja t\u00e4llainen on kohtuullinen puolustus koskien lausumia ”faraon syd\u00e4n paatui” ja ”Jumala armahtaa, kenet tahtoo, ja paaduttaa, kenet tahtoo.”<\/p>\n

Katsokaamme my\u00f6s Hesekielin julistusta, joka sanoo: ”Min\u00e4 otan pois heid\u00e4n kivisyd\u00e4mens\u00e4 ja annan heille lihasyd\u00e4men, jotta he vaeltaisivat minun s\u00e4\u00e4d\u00f6ksiss\u00e4ni ja pit\u00e4isiv\u00e4t minun k\u00e4skyni.”[1] Sill\u00e4 jos Jumala, kun h\u00e4n tahtoo, ottaa pois kivisyd\u00e4met ja istuttaa lihasyd\u00e4met, niin ett\u00e4 h\u00e4nen s\u00e4\u00e4d\u00f6ksi\u00e4\u00e4n noudatetaan ja h\u00e4nen k\u00e4skyj\u00e4\u00e4n pidet\u00e4\u00e4n, ei ole meid\u00e4n vallassamme poistaa pahuutta. Sill\u00e4 kivisyd\u00e4nten poistaminen ei ole mit\u00e4\u00e4n muuta kuin pahuuden poistamista, jonka mukaan joku on paatunut, h\u00e4nelt\u00e4, jolta Jumala tahtoo sen ottaa; ja lihasyd\u00e4men istuttaminen, niin ett\u00e4 ihminen voi vaeltaa Jumalan s\u00e4\u00e4d\u00f6ksiss\u00e4 ja pit\u00e4\u00e4 h\u00e4nen k\u00e4skyns\u00e4, mit\u00e4 muuta se on kuin tulla jossain m\u00e4\u00e4rin my\u00f6ntyv\u00e4iseksi ja vastustamattomaksi totuudelle ja kykenev\u00e4 harjoittamaan hyveit\u00e4? Ja jos Jumala lupaa tehd\u00e4 t\u00e4m\u00e4n, ja jos ennen kuin h\u00e4n ottaa pois kivisyd\u00e4met, me emme pane niit\u00e4 pois, on ilmeist\u00e4, ettei riipu meist\u00e4 itsest\u00e4mme poistaa pahuutta; ja jos emme me itse tee mit\u00e4\u00e4n tuottaaksemme itseemme lihasyd\u00e4nt\u00e4, vaan jos se on Jumalan tekoa, ei ole oma tekomme el\u00e4\u00e4 hyveen mukaisesti, vaan kokonaan (seurausta) jumalallisesta armosta. T\u00e4llaisia ovat sen v\u00e4itteet, joka pelkist\u00e4 (Raamatun) sanoista mit\u00e4t\u00f6i vapaan tahdon.[2] Mutta me vastaamme sanoen, ett\u00e4 meid\u00e4n tulisi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 n\u00e4m\u00e4 kohdat n\u00e4in: Ett\u00e4 kuten ihminen, esim. joka sattui olemaan tiet\u00e4m\u00e4t\u00f6n ja kouluttamaton, havaitessaan omat puutteensa, joko opettajansa kehotuksesta tai jollain muulla tavalla, antautuisi spontaanisti sille, jonka h\u00e4n katsoo kykenev\u00e4ksi johdattamaan[3] h\u00e4net koulutukseen ja hyveeseen; ja h\u00e4nen antautuessaan, h\u00e4nen opettajansa lupaa poistaa h\u00e4nen tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytens\u00e4 ja istuttaa opetuksen, ei niin kuin se ei olisi lainkaan vaikuttanut h\u00e4nen koulutukseensa ja tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden v\u00e4ltt\u00e4miseen, ett\u00e4 h\u00e4n toi itsens\u00e4 parannettavaksi, vaan koska opettaja lupasi parantaa h\u00e4nt\u00e4, joka halusi parannusta; samoin Jumalan Sana lupaa poistaa pahuuden, jota se kutsuu kivisyd\u00e4meksi, niilt\u00e4, jotka tulevat sen luo, ei jos he ovat haluttomia, vaan (vain) jos he alistuvat sairaiden Parantajalle, kuten evankeliumeissa …<\/p>\n

LATINALAISESTA TEKSTIST\u00c4<\/strong><\/p>\n

Seuraavaksi meille esitet\u00e4\u00e4n Vapahtajan evankeliumissa lausuma julistus: ”Ett\u00e4 n\u00e4hdess\u00e4\u00e4n he n\u00e4kisiv\u00e4t, eiv\u00e4tk\u00e4 havaitsisi; ja kuullessaan he kuulisivat, eiv\u00e4tk\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4isi; etteiv\u00e4t he sattuisi k\u00e4\u00e4ntym\u00e4\u00e4n, ja heid\u00e4n syntej\u00e4\u00e4n annettaisiin anteeksi.”[1] Johon vastustajamme huomauttaa: ”Jos ne, jotka kuulevat selvemmin, ovat ehdottomasti ojennettava ja k\u00e4\u00e4nnytett\u00e4v\u00e4, ja k\u00e4\u00e4nnytett\u00e4v\u00e4 sellaisella tavalla, ett\u00e4 he ovat arvollisia saamaan syntien anteeksiannon, ja jos ei ole heid\u00e4n omassa vallassaan kuulla sanaa selv\u00e4sti, vaan jos se riippuu Opettajasta opettaa avoimemmin ja selvemmin, kun h\u00e4n julistaa, ettei h\u00e4n julista heille sanaa selkeydell\u00e4, etteiv\u00e4t he ehk\u00e4 kuulisi ja ymm\u00e4rt\u00e4isi, ja k\u00e4\u00e4ntyisi, ja pelastuisi, seuraa varmasti, ett\u00e4 heid\u00e4n pelastuksensa ei riipu heist\u00e4 itsest\u00e4\u00e4n. Ja jos n\u00e4in on, meill\u00e4 ei ole vapaata tahtoa pelastuksen tai tuhon suhteen.” Ellei olisi lis\u00e4tty sanoja ”Etteiv\u00e4t he ehk\u00e4 k\u00e4\u00e4ntyisi, ja heid\u00e4n syntins\u00e4 annettaisiin anteeksi”, saattaisimme olla taipuvaisempia vastaamaan, ett\u00e4 Vapahtaja ei halunnut niiden yksil\u00f6iden, joiden h\u00e4n ennalta n\u00e4ki, etteiv\u00e4t tule hyviksi, ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4n taivaan valtakunnan salaisuuksia, ja ett\u00e4 siksi h\u00e4n puhui heille vertauksin; mutta koska tuo lis\u00e4ys seuraa, ”Etteiv\u00e4t he ehk\u00e4 k\u00e4\u00e4ntyisi, ja heid\u00e4n syntins\u00e4 annettaisiin anteeksi”, selitys muuttuu vaikeammaksi. Ja ensinn\u00e4kin meid\u00e4n on huomattava, mink\u00e4 puolustuksen t\u00e4m\u00e4 kohta tarjoaa niit\u00e4 harhaoppisia vastaan, jotka ovat tottuneet mets\u00e4st\u00e4m\u00e4\u00e4n Vanhasta testamentista ilmaisuja, jotka n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t heid\u00e4n n\u00e4kemyksens\u00e4 mukaan julistavan Jumalan Luojan ankaruutta ja julmuutta, kuten kun H\u00e4nen kuvataan olevan koston tai rangaistuksen tunteen vaikutuksen alaisena, tai mink\u00e4 tahansa t\u00e4llaisen tunteen, miten sit\u00e4 sitten kutsutaankaan, jonka perusteella he kielt\u00e4v\u00e4t hyvyyden olemassaolon Luojassa; sill\u00e4 he eiv\u00e4t arvioi evankeliumeja samalla mielell\u00e4 ja tunteilla, eiv\u00e4tk\u00e4 huomaa, l\u00f6ytyyk\u00f6 niist\u00e4 sellaisia lausumia, joita he tuomitsevat ja arvostelevat Vanhassa testamentissa. Sill\u00e4 ilmeisesti viitatussa kohdassa Vapahtaja osoitetaan, kuten he itsekin my\u00f6nt\u00e4v\u00e4t, olevan puhumatta selv\u00e4sti juuri t\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4, etteiv\u00e4t ihmiset k\u00e4\u00e4ntyisi, ja…<\/p>\n

KREIKKALAISESTA TEKSTIST\u00c4<\/strong><\/p>\n

…sairaat l\u00f6ydet\u00e4\u00e4n tulemassa Vapahtajan luo ja pyyt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 saadakseen parantumisen, ja niin he paranevat. Ja, saanen sanoa, sokeiden n\u00e4\u00f6n palautuminen on, sik\u00e4li kuin heid\u00e4n pyynt\u00f6ns\u00e4 koskee, niiden teko, jotka uskovat olevansa kykenevi\u00e4 parantumaan; mutta n\u00e4\u00f6n palauttamisen suhteen se on Vapahtajamme ty\u00f6t\u00e4. N\u00e4in siis Jumalan Sana lupaa istuttaa tiedon niihin, jotka tulevat sen luo, ottamalla pois kivisen ja kovan syd\u00e4men, joka on pahuus, jotta joku voisi vaeltaa jumalallisissa k\u00e4skyiss\u00e4 ja pit\u00e4\u00e4 jumalalliset m\u00e4\u00e4r\u00e4ykset.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen oli kohta evankeliumista, jossa Vapahtaja sanoi, ett\u00e4 t\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 h\u00e4n puhui vertauksin niille, jotka olivat ulkopuolella, jotta ”n\u00e4hdess\u00e4\u00e4n he eiv\u00e4t n\u00e4kisi ja kuullessaan he eiv\u00e4t ymm\u00e4rt\u00e4isi; etteiv\u00e4t he k\u00e4\u00e4ntyisi ja heid\u00e4n syntej\u00e4\u00e4n annettaisiin anteeksi.”[1] Nyt vastustajamme sanoo: ”Jos jotkut henkil\u00f6t varmasti k\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t kuullessaan selvempi\u00e4 sanoja, niin ett\u00e4 heist\u00e4 tulee arvollisia saamaan syntien anteeksiannon, ja jos ei riipu heist\u00e4 itsest\u00e4\u00e4n kuulla n\u00e4it\u00e4 selvempi\u00e4 sanoja, vaan h\u00e4nest\u00e4 joka opettaa, ja h\u00e4n t\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 ei julista niit\u00e4 heille selvemmin, etteiv\u00e4t he n\u00e4kisi ja ymm\u00e4rt\u00e4isi, ei ole sellaisten vallassa pelastua; ja jos n\u00e4in on, meill\u00e4 ei ole vapaata tahtoa pelastuksen ja tuhon suhteen.” Tehokas todellakin olisi vastaus t\u00e4llaisiin argumentteihin, ellei olisi lis\u00e4yst\u00e4 ”Etteiv\u00e4t he k\u00e4\u00e4ntyisi ja heid\u00e4n syntins\u00e4 annettaisiin anteeksi” – nimitt\u00e4in, ett\u00e4 Vapahtaja ei halunnut niiden, joista ei ollut tuleva hyvi\u00e4 ja hyveellisi\u00e4, ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4n (opetuksensa) mystisempi\u00e4 (osia), ja t\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 puhui heille vertauksin; mutta nyt sanojen ”Etteiv\u00e4t he k\u00e4\u00e4ntyisi ja heid\u00e4n syntins\u00e4 annettaisiin anteeksi” vuoksi puolustus on vaikeampaa. Ensinn\u00e4kin meid\u00e4n on siis huomattava kohdan merkitys harhaoppisten suhteen, jotka mets\u00e4st\u00e4v\u00e4t niit\u00e4 osia Vanhasta testamentista, joissa esitet\u00e4\u00e4n, kuten he itse rohkeasti v\u00e4itt\u00e4v\u00e4t, maailman Luojan julmuus [2][3]…<\/p>\n

LATINALAISESTA TEKSTIST\u00c4<\/strong><\/p>\n

…kun he k\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t, saavat syntien anteeksiannon. Jos sanat ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n vain kirjaimellisesti, niiss\u00e4 ei varmastikaan ole mit\u00e4\u00e4n v\u00e4hemp\u00e4\u00e4 kuin niiss\u00e4 kohdissa, joita he arvostelevat Vanhassa testamentissa. Ja jos he ovat sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 jotkin t\u00e4llaisessa yhteydess\u00e4 Uudessa testamentissa esiintyv\u00e4t ilmaisut kaipaavat selityst\u00e4, on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4, ett\u00e4 my\u00f6s Vanhassa testamentissa esiintyv\u00e4t, joita arvostellaan, voidaan vapauttaa syyt\u00f6ksist\u00e4 samankaltaisella selityksell\u00e4, niin ett\u00e4 t\u00e4llaisin keinoin molemmissa testamenteissa esiintyvien kohtien voidaan osoittaa olevan per\u00e4isin yhdelt\u00e4 ja samalta Jumalalta. Mutta palatkaamme, niin hyvin kuin voimme, esitettyyn kysymykseen.<\/p>\n

Sanoimme aiemmin, kun k\u00e4sittelimme faraon tapausta, ett\u00e4 joskus ei johda hyviin tuloksiin, jos ihminen paranee liian nopeasti, varsinkin jos tauti, ollessaan suljettuna kehon sis\u00e4osiin, raivoaa suuremmalla kiihkeydell\u00e4. Siksi Jumala, joka tuntee salaiset asiat ja tiet\u00e4\u00e4 kaikki asiat ennen kuin ne tapahtuvat, suuressa hyvyydess\u00e4\u00e4n viivytt\u00e4\u00e4 sellaisten parantamista ja lykk\u00e4\u00e4 heid\u00e4n toipumistaan my\u00f6hemp\u00e4\u00e4n ajankohtaan, ja niin sanoakseni parantaa heit\u00e4 olemalla parantamatta heit\u00e4, ettei liian suotuisa terveydentila [4] tekisi heist\u00e4 parantumattomia. On siis mahdollista, ett\u00e4 niiden tapauksessa, joille ”ulkopuolisina” Herramme ja Vapahtajamme sanat oli osoitettu, H\u00e4n, n\u00e4hden syd\u00e4nten ja munuaisten tutkimisestaan, etteiv\u00e4t he viel\u00e4 kyenneet vastaanottamaan selvemp\u00e4\u00e4 opetusta, peitti kielen verholla syv\u00e4llisempien salaisuuksien merkityksen, etteiv\u00e4t he ehk\u00e4 nopeasti k\u00e4\u00e4ntyen ja parantuen, ts. saatuaan nopeasti syntiens\u00e4 anteeksiannon, helposti liukuisi takaisin samaan tautiin, jonka he…<\/p>\n

KREIKKALAISESTA TEKSTIST\u00c4<\/strong><\/p>\n

H\u00e4nen tarkoituksessaan kostaa ja rangaista pahoja,[1] tai mill\u00e4 muulla nimell\u00e4 he haluavatkaan kutsua sellaista ominaisuutta, puhuen vain, jotta he voisivat sanoa, ettei hyvyytt\u00e4 ole olemassa Luojassa; ja jotka eiv\u00e4t k\u00e4sittele Uutta testamenttia samalla tavalla, eiv\u00e4tk\u00e4 vilpitt\u00f6m\u00e4ss\u00e4 hengess\u00e4,[2] vaan sivuuttavat kohdat, jotka ovat samankaltaisia kuin ne, joita he pit\u00e4v\u00e4t moitittavina Vanhassa testamentissa. Sill\u00e4 ilmeisesti ja evankeliumin mukaan Vapahtaja osoitetaan, kuten he v\u00e4itt\u00e4v\u00e4t, aiemmilla sanoillaan olevan puhumatta selv\u00e4sti t\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4, etteiv\u00e4t ihmiset k\u00e4\u00e4ntyisi, ja k\u00e4\u00e4nnytty\u00e4\u00e4n tulisivat ansaitsemaan syntien anteeksiannon: mik\u00e4 lausuma itsess\u00e4\u00e4n ei ole mitenk\u00e4\u00e4n huonompi [3] kuin ne Vanhan testamentin kohdat, joita vastaan esitet\u00e4\u00e4n vastalauseita. Ja jos he pyrkiv\u00e4t puolustamaan evankeliumia, meid\u00e4n on kysytt\u00e4v\u00e4 heilt\u00e4, eiv\u00e4tk\u00f6 he toimi moitittavalla tavalla k\u00e4sitelless\u00e4\u00e4n samoja kysymyksi\u00e4 eri tavoin; ja vaikka he eiv\u00e4t kompastukaan Uuteen testamenttiin, vaan pyrkiv\u00e4t puolustamaan sit\u00e4, he kuitenkin esitt\u00e4v\u00e4t syyt\u00f6ksen Vanhaa testamenttia vastaan samankaltaisista kohdista, vaikka heid\u00e4n pit\u00e4isi tarjota puolustus samalla tavalla Uuden testamentin kohdista. Ja siksi me pakotamme heid\u00e4t yht\u00e4l\u00e4isyyksien vuoksi pit\u00e4m\u00e4\u00e4n kaikkia yhden Jumalan kirjoituksina. Tulkaa siis, ja antakaa meid\u00e4n parhaamme mukaan antaa vastaus meille esitettyyn kysymykseen.<\/p>\n

V\u00e4itimme my\u00f6s, kun tutkimme faraon aihetta, ett\u00e4 joskus nopea parantuminen ei ole eduksi niille, jotka paranevat, jos he helposti p\u00e4\u00e4sev\u00e4t eroon niist\u00e4 vaivoista, joihin he ovat sotkeutuneet, jouduttuaan hankalien sairauksien valtaan. Sill\u00e4 halveksien pahaa helposti parannettavana ja olematta varuillaan toista kertaa siihen lankeamista vastaan, he joutuvat siihen (uudelleen). Siksi t\u00e4llaisten henkil\u00f6iden tapauksessa iankaikkinen Jumala, salaisuuksien Tuntija, joka tiet\u00e4\u00e4 kaikki asiat ennen kuin ne ovat olemassa, hyvyytens\u00e4 mukaisesti viivytt\u00e4\u00e4 nopeamman avun l\u00e4hett\u00e4mist\u00e4, ja niin sanoakseni auttaessaan ei auta, j\u00e4lkimm\u00e4isen toimintatavan ollessa heid\u00e4n etu…<\/p>\n

LATINALAISESTA TEKSTIST\u00c4<\/strong><\/p>\n

…olivat huomanneet voitavan parantaa ilman mit\u00e4\u00e4n vaikeuksia. Sill\u00e4 jos n\u00e4in on, kukaan ei voi ep\u00e4ill\u00e4, ett\u00e4 rangaistus kaksinkertaistuu ja pahuuden m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvaa; koska ei ainoastaan toisteta syntej\u00e4, jotka n\u00e4yttiv\u00e4t tulleen anteeksi annetuiksi, vaan my\u00f6s hyveen tuomioistuin saastutetaan, kun sen polkevat petolliset ja saastuneet olennot, jotka ovat sis\u00e4lt\u00e4 t\u00e4ynn\u00e4 k\u00e4tketty\u00e4 pahuutta. Ja mik\u00e4 l\u00e4\u00e4ke voi koskaan olla niille, jotka sy\u00f6ty\u00e4\u00e4n pahuuden saastaista ja likaista ravintoa ovat maistaneet hyveen suloisuutta ja ottaneet sen makeutta suuhunsa, mutta ovat j\u00e4lleen ryhtyneet synnin kuolettavaan ja myrkylliseen ravintoon? Ja kuka ep\u00e4ilee, ettei viivytys ja tilap\u00e4inen hylk\u00e4\u00e4minen ole parempi, jotta jos he tulevaisuudessa joskus kyll\u00e4styv\u00e4t pahuuteen ja inho siihen iloon, josta he nyt nauttivat, Jumalan sana voidaan lopulta asianmukaisesti selvent\u00e4\u00e4 heille eik\u00e4 pyh\u00e4\u00e4 anneta koirille eik\u00e4 helmi\u00e4 heitet\u00e4 sikojen eteen, jotka tallaavat ne jalkoihinsa ja k\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t ja raatelevat ja hy\u00f6kk\u00e4\u00e4v\u00e4t niiden kimppuun, jotka ovat julistaneet heille Jumalan sanan? N\u00e4m\u00e4 ovat siis ne, jotka sanotaan olevan ”ulkopuolella”, ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 vastakohtana niille, jotka sanotaan olevan ”sis\u00e4puolella” ja kuulevan Jumalan sanan suuremmalla selkeydell\u00e4. Ja kuitenkin ”ulkopuolella” olevat kuulevat sanan, vaikka se on vertausten peitossa ja sananlaskujen varjostama. On my\u00f6s muita kuin ”ulkopuolella” olevia, joita kutsutaan tyyroslaisiksi, eiv\u00e4tk\u00e4 he kuule lainkaan, joista Vapahtaja tiesi, ett\u00e4 he olisivat kauan sitten tehneet parannuksen, istuessaan s\u00e4kiss\u00e4 ja tuhkassa, jos samat ihmeet, jotka tehtiin muiden keskuudessa, olisi tehty heid\u00e4n keskuudessaan, mutta he eiv\u00e4t kuitenkaan kuule niit\u00e4 asioita, joita jopa ”ulkopuolella” olevat kuulevat. Ja uskon, ett\u00e4 t\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 heid\u00e4n pahuutensa aste oli paljon alempi ja huonompi kuin niiden, jotka sanotaan olevan ”ulkopuolella”, ts. jotka eiv\u00e4t ole kaukana niist\u00e4, jotka ovat ”sis\u00e4puolella”, ja jotka ovat ansainneet kuulla sanan, vaikkakin vertauksissa; ja koska heid\u00e4n parantumisensa ehk\u00e4 viiv\u00e4styi siihen aikaan, jolloin se on heille tuomiop\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kevyemp\u00e4\u00e4 kuin niille, joiden edess\u00e4 ne ihmeet, joista on kerrottu, tehtiin, niin ett\u00e4 he viimein, vapauduttuaan syntien painosta, voivat helpommin ja kest\u00e4v\u00e4mmin astua pelastuksen tielle.<\/p>\n

KREIKASTA<\/strong><\/p>\n

On siis todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 ”ulkopuolella” olevat, joista puhumme, kun Vapahtaja oli edelt\u00e4 n\u00e4hnyt, kuten oletamme, etteiv\u00e4t he (todenn\u00e4k\u00f6isesti) pysyisi vakaasti k\u00e4\u00e4ntymyksess\u00e4\u00e4n, jos he kuulisivat selvemmin sanotut sanat, Vapahtaja kohteli heit\u00e4 niin, etteiv\u00e4t he kuulleet selv\u00e4sti syv\u00e4llisempi\u00e4 (opetuksiaan), etteiv\u00e4t he, nopean k\u00e4\u00e4ntymyksen ja syntien anteeksiannon j\u00e4lkeen parantumalla, halveksisi pahuutensa haavoja, ik\u00e4\u00e4n kuin ne olisivat lievi\u00e4 ja helppoja parantaa, ja taas nopeasti lankeaisi niihin. Ja ehk\u00e4 he my\u00f6s k\u00e4rsiv\u00e4t rangaistusta entisist\u00e4 hyveett\u00f6myyksist\u00e4\u00e4n, joihin he olivat syyllistyneet hyl\u00e4tty\u00e4\u00e4n sen, eiv\u00e4tk\u00e4 he olleet viel\u00e4 t\u00e4ytt\u00e4neet (t\u00e4ytt\u00e4) aikaa; jotta heid\u00e4t, j\u00e4tettyn\u00e4 jumalallisen kaitselmuksen ulkopuolelle ja t\u00e4ytettyn\u00e4 yh\u00e4 enemm\u00e4n heid\u00e4n itsens\u00e4 kylv\u00e4mill\u00e4 pahuuksilla, kutsuttaisiin sen j\u00e4lkeen vakaampaan parannukseen, etteiv\u00e4t he taas nopeasti kietoisi itse\u00e4\u00e4n niihin pahuuksiin, joihin he olivat ennen langenneet, kun he kohtelivat hyveen vaatimuksia ylimielisesti ja antautuivat pahempiin asioihin. Niit\u00e4 siis, jotka sanotaan olevan ”ulkopuolella” (ilmeisesti verrattuna ”sis\u00e4puolella” oleviin), kun he eiv\u00e4t ole kovin kaukana ”sis\u00e4puolella” olevista, vaikka ”sis\u00e4puolella” olevat kuulevat selv\u00e4sti, he itse kuulevat ep\u00e4selv\u00e4sti, koska heille puhutaan vertauksilla; he kuulevat kuitenkin. Taas toiset ”ulkopuolella” olevista, joita kutsutaan tyyroslaisiksi, vaikka edelt\u00e4 tiedettiin, ett\u00e4 he olisivat kauan sitten tehneet parannuksen istuessaan s\u00e4kiss\u00e4 ja tuhkassa, jos Vapahtaja olisi tullut heid\u00e4n rajojensa \u00e4\u00e4reen, eiv\u00e4t kuule edes niit\u00e4 sanoja, joita ”ulkopuolella” olevat kuulevat (ollen todenn\u00e4k\u00f6isesti ansioltaan paljon alempia kuin ”ulkopuolella” olevat), jotta he toisena aikana, sen j\u00e4lkeen kun on ollut heille kevyemp\u00e4\u00e4 kuin niille, jotka eiv\u00e4t ottaneet sanaa vastaan (joiden joukossa h\u00e4n mainitsi my\u00f6s tyyroslaiset), kuullessaan sanan sopivampana aikana saisivat pysyv\u00e4mm\u00e4n parannuksen. Mutta pane merkille, olemme halunneet tutkia (totuutta) …<\/p>\n

LATINASTA<\/strong><\/p>\n

Jos joku kuitenkin vastustaisi v\u00e4itett\u00e4mme, ett\u00e4 saarnan sana tarkoituksella sivuutettiin tiettyjen pahantahtoisten ja kelvottomien ihmisten kohdalla, ja kysyisi, miksi sanaa saarnattiin niille, joita halveksitut tyyroslaiset pitiv\u00e4t parempina (mill\u00e4 menettelyll\u00e4 heid\u00e4n pahuutensa varmasti kasvoi ja heid\u00e4n tuomionsa tuli ankarammaksi, kun he kuulivat sanan, johon he eiv\u00e4t uskoneet), heit\u00e4 on vastattava seuraavasti: Jumala, kaikkien ihmismielten Luoja, edelt\u00e4 n\u00e4hden valitukset H\u00e4nen kaitselmustaan vastaan, erityisesti niiden taholta, jotka sanovat: ”Kuinka olisimme voineet uskoa, kun emme n\u00e4hneet niit\u00e4 asioita, joita toiset n\u00e4kiv\u00e4t, emmek\u00e4 kuulleet niit\u00e4 sanoja, joita saarnattiin toisille? Siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin syyt\u00f6s on poistettu meilt\u00e4, koska ne, joille sana julistettiin ja merkit osoitettiin, eiv\u00e4t viivytelleet lainkaan vaan tulivat uskoviksi, voitettuna itse ihmeiden voimasta”; haluten tuhota valitustenaiheet t\u00e4m\u00e4nkaltaisille ja osoittaa, ettei kyse ollut Jumalan kaitselmuksen salaamisesta vaan ihmismielen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4, joka oli heid\u00e4n turmiokseen, antoi armonsa lahjoja jopa kelvottomille ja ep\u00e4uskoisille, jotta jokainen suu todella tukkiutuisi ja ihmismieli tiet\u00e4isi, ett\u00e4 kaikki puute oli sen omalla puolella eik\u00e4 Jumalan; ja jotta samalla ymm\u00e4rrett\u00e4isiin ja tunnistettaisiin, ett\u00e4 h\u00e4n saa raskaamman kadotustuomion, joka on halveksinut h\u00e4nelle annettuja jumalalisia lahjoja, kuin se, joka ei ole ansainnut niit\u00e4 saada tai kuulla, ja ett\u00e4 on jumalallisen armahtavaisuuden erikoisuus ja \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen oikeudenmukaisen hallinnon merkki, ett\u00e4 se joskus salaa joiltakin yksil\u00f6ilt\u00e4 tilaisuuden joko n\u00e4hd\u00e4 tai kuulla jumalallisen voiman salaisuuksia, etteiv\u00e4t he, n\u00e4hty\u00e4\u00e4n ihmeiden voiman ja tunnistettuaan ja kuultuaan sen viisauden salaisuudet, kohdatessaan ne ylenkatseella ja v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6myydell\u00e4, joutuisi jumalattomuutensa takia ankarampaan rangaistukseen.<\/p>\n

Sill\u00e4 vastustajamme v\u00e4itt\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 jos se ei riipu siit\u00e4, joka tahtoo, eik\u00e4 siit\u00e4, joka juoksee, vaan Jumalasta, joka armahtaa, ettei ihminen pelastuisi, pelastuksemme ei ole omassa vallassamme. Sill\u00e4 luontomme on sellainen, ett\u00e4 voimme joko pelastua tai olla pelastumatta, tai sitten pelastuksemme riippuu yksin H\u00e4nen tahdostaan, joka, jos tahtoo, osoittaa armahtavaisuutta ja suo pelastuksen. Kysyk\u00e4\u00e4mme siis ensin t\u00e4llaisilta ihmisilt\u00e4, eik\u00f6…<\/p>\n

KREIKASTA<\/strong><\/p>\n

Jos joku kuitenkin kyselisi niist\u00e4 asioista, joita vastustetaan, miksi ne, jotka n\u00e4kiv\u00e4t ihmeit\u00e4 ja kuulivat jumalallisia sanoja, eiv\u00e4t hy\u00f6tyneet, kun taas tyyroslaiset olisivat tehneet parannuksen, jos sellaisia olisi tehty ja puhuttu heid\u00e4n keskuudessaan; ja kyselisi ja sanoisi: Miksi Vapahtaja julisti sellaisia n\u00e4ille ihmisille, heid\u00e4n omaksi vahingokseen, jotta heid\u00e4n syntins\u00e4 luettaisiin heille raskaammaksi? meid\u00e4n on vastattava sellaiselle, ett\u00e4 H\u00e4n, joka ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 kaikkien H\u00e4nen kaitselmustaan moittivien mielet – (v\u00e4itt\u00e4en) ett\u00e4 se johtuu siit\u00e4, etteiv\u00e4t he ole uskoneet, koska se ei sallinut heid\u00e4n n\u00e4hd\u00e4, mit\u00e4 se antoi toisten n\u00e4hd\u00e4, eik\u00e4 j\u00e4rjest\u00e4nyt heille kuultavaksi niit\u00e4 sanoja, joista toiset kuullessaan hy\u00f6tyiv\u00e4t – haluten osoittaa, ettei heid\u00e4n puolustuksensa perustu j\u00e4rkeen, H\u00e4n suo ne edut, joita H\u00e4nen hallintaansa moittivat pyysiv\u00e4t; jotta he, saatuaan ne, eiv\u00e4t kuitenkaan edelleenk\u00e4\u00e4n alistuisi hy\u00f6tym\u00e4\u00e4n, vaan lakkaisivat sellaisesta r\u00f6yhkeydest\u00e4; ja tultuaan t\u00e4ss\u00e4 asiassa vapaiksi oppisivat, ett\u00e4 Jumala joskus viivytt\u00e4\u00e4 ja lykk\u00e4\u00e4 etujen antamista tietyille henkil\u00f6ille, antamatta n\u00e4hd\u00e4 ja kuulla niit\u00e4 asioita, jotka n\u00e4hdyiksi ja kuulluiksi tultuaan tekisiv\u00e4t niiden synnin, jotka eiv\u00e4t uskoneet, niin suurten ja omintakeisten tekojen j\u00e4lkeen, raskaammaksi ja vakavammaksi.<\/p>\n

Katsotaan seuraavaksi kohtaa: ”Ei siis ole sen, joka tahtoo, eik\u00e4 sen, joka juoksee, vaan armahtavan Jumalan.” Sill\u00e4 he, jotka moittivat, sanovat: Jos ”ei ole sen, joka tahtoo, eik\u00e4 sen, joka juoksee, vaan armahtavan Jumalan”, pelastus ei riipu meist\u00e4 itsest\u00e4mme, vaan H\u00e4nen j\u00e4rjestelyist\u00e4\u00e4n, joka on muovannut meid\u00e4t…<\/p>\n

LATINASTA<\/strong><\/p>\n

Haluavatko he sitten siunausten tavoittelun olevan hyv\u00e4 vai paha teko; ja onko hyv\u00e4n tavoittelu lopullisena p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 kiitett\u00e4v\u00e4\u00e4. Jos he vastaisivat, ett\u00e4 sellainen menettely ansaitsee moitetta, he olisivat ilmeisesti hulluja; sill\u00e4 kaikki pyh\u00e4t miehet sek\u00e4 haluavat siunauksia ett\u00e4 tavoittelevat niit\u00e4, eiv\u00e4tk\u00e4 varmastikaan ole moitittavia. Kuinka siis se, joka ei pelastukaan, jos h\u00e4n on pahantahtoinen, haluaa siunauksia ja tavoittelee niit\u00e4, mutta ei l\u00f6yd\u00e4 niit\u00e4? Sill\u00e4 he sanovat, ettei paha puu tee hyvi\u00e4 hedelmi\u00e4, vaikka siunausten haluaminen on hyv\u00e4 hedelm\u00e4. Ja kuinka pahan puun hedelm\u00e4 voi olla hyv\u00e4? Ja jos he v\u00e4itt\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 siunausten haluaminen ja niiden tavoittelu on v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4, siis ei hyv\u00e4\u00e4 eik\u00e4 pahaa, vastaamme, ett\u00e4 jos siunausten haluaminen ja niiden tavoittelu on v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4, niin sen vastakohtakin on v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4, nimitt\u00e4in pahuuksien haluaminen ja niiden tavoittelu; kun taas on varmaa, ettei pahuuksien haluaminen ja niiden tavoittelu ole v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 vaan ilmeisen pahaa. On siis vahvistettu, ett\u00e4 siunausten haluaminen ja niiden seuraaminen ei ole v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 vaan hyveellist\u00e4.<\/p>\n

Torjuttuamme n\u00e4m\u00e4 vastustukset antamallamme vastauksella, siirtyk\u00e4\u00e4mme itse asian k\u00e4sittelyyn, jossa sanotaan: ”Ei siis ole sen, joka tahtoo, eik\u00e4 sen, joka juoksee, vaan armahtavan Jumalan.” Psalmien kirjassa – Askelmalauluissa, jotka luetaan Salomon omiksi – esiintyy seuraava lause: ”Ellei Herra rakenna huonetta, sen rakentajat tekev\u00e4t turhaa ty\u00f6t\u00e4; ellei Herra valvo kaupunkia, vartija valvoo turhaan.” N\u00e4ill\u00e4 sanoilla h\u00e4n ei tosin neuvo meit\u00e4 lakkaaman rakentamasta tai vartioiman sit\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4mme olevaa kaupunkia; vaan mit\u00e4 h\u00e4n osoittaa, on t\u00e4m\u00e4, ett\u00e4 mik\u00e4 tahansa ilman Jumalaa rakennettu ja mik\u00e4 tahansa ilman H\u00e4nt\u00e4 varjeltu, on turhaan rakennettu ja turhaan varjeltu. Sill\u00e4 kaikessa hyvin rakennetussa ja hyvin varjellussa Herra pidet\u00e4\u00e4n joko rakentamisen tai varjelun syyn\u00e4. Kuten jos esimerkiksi n\u00e4kisimme jonkin upean rakennelman ja kauniilla rakennustaidolla pystytetyn huikean rakennuksen, emmek\u00f6 aivan oikein ja ansaitusti sanoisi, ettei sellaista ole rakennettu ihmisvoimin vaan jumalallisella avulla ja voimalla? Ja silti sellaisesta lausumasta ei tarkoitettaisi, ett\u00e4 ihmisponnistusten ty\u00f6 ja ahkeruus olisivat olleet toimettomia eiv\u00e4tk\u00e4 vaikuttaneet mit\u00e4\u00e4n. Tai j\u00e4lleen, jos n\u00e4kisimme jonkin kaupungin, jota vihollinen piirittikin ankarasti, jossa uhkaavia piirityskoneita tuotiin muuria vastaan ja paikka oli suuressa ahdingossa vallin, aseiden, tulen ja kaikkien sodank\u00e4ynnin v\u00e4lineiden puristuksessa, joilla tuhoa valmistellaan, emmek\u00f6 aivan oikein ja ansaitusti sanoisi, jos vihollinen torjuttaisiin ja ajettaisiin pakoon, ett\u00e4 vapautetun kaupungin pelastus oli Jumalan aikaansaama? Ja silti emme sill\u00e4 tarkoittaisi, ett\u00e4 joko vartioiden valppaus, nuorukaisten vireill\u00e4 olo tai vartijoiden suojelu olisi puuttunut. Ja apostolia on my\u00f6s ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4 samalla tavalla, koska ihmistahto yksin\u00e4\u00e4n ei riit\u00e4 pelastuksen saavuttamiseen; eik\u00e4 mik\u00e4\u00e4n kuolevainen voi juoksemalla voittaa taivaallisia palkintoja ja saavuttaa korkeaa kutsumme p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 Kristuksessa Jeesuksessa, ellei t\u00e4t\u00e4 meid\u00e4n omaa hyv\u00e4\u00e4 tahtoamme, valmista p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4isyytt\u00e4mme ja mit\u00e4 ahkeruutta meiss\u00e4 lieneekin, auteta tai varusteta jumalallisella avulla. Ja siit\u00e4 syyst\u00e4 apostoli sanoi aivan johdonmukaisesti: ”Ei siis ole sen, joka tahtoo, eik\u00e4 sen, joka juoksee, vaan armahtavan Jumalan”; samalla tavoin kuin jos sanoisimme maanviljelyksest\u00e4, mit\u00e4 todellakin on kirjoitettu: ”Min\u00e4 istutin, Apollos kasteli, mutta Jumala antoi kasvun. Ei siis istuttaja ole mik\u00e4\u00e4n, eik\u00e4 kastelija, vaan Jumala, joka kasvun antoi.” Niinp\u00e4, samoin kuin kun pelto on tuottanut hyvi\u00e4 ja runsaita satoja t\u00e4yteen kypsyyteen, kukaan hurskasmielinen ja j\u00e4rkev\u00e4 ei v\u00e4itt\u00e4isi, ett\u00e4 peltomies olisi ne hedelm\u00e4t tehnyt, vaan my\u00f6nt\u00e4isi, ett\u00e4 Jumala oli ne tuottanut; samoin my\u00f6s meid\u00e4n t\u00e4ydellisyytemme saavutetaan, ei tosin siten, ett\u00e4 pysymme toimettomuudessa ja joutilaina, vaan jonkinlaisella toiminnallamme: ja silti sen t\u00e4yttymyst\u00e4 ei lueta meille vaan Jumalalle, joka on ty\u00f6n ensimm\u00e4inen ja ylin syy. Niin my\u00f6s, kun laiva on voittanut meren vaarat, vaikka tulos saavutetaankin merenkulkijoiden suurella ty\u00f6ll\u00e4 ja koko merenkulkutaidon avulla sek\u00e4 per\u00e4miehen innolla ja huolellisuudella ja my\u00f6t\u00e4isten tuulten suosiolla ja t\u00e4htien merkkien tarkalla seuraamisella, ei kukaan j\u00e4rkev\u00e4 luonnehtisi laivan pelastumista, kun se aaltojen pieks\u00e4m\u00e4n\u00e4 ja kuohuja v\u00e4sytt\u00e4m\u00e4n\u00e4 on vihdoin saapunut turvallisesti satamaan, millek\u00e4\u00e4n muulle kuin Jumalan armolle. Eiv\u00e4t edes merenkulkijat tai per\u00e4mies rohkene sanoa: ”Min\u00e4 pelastin laivan”, vaan he viittaavat kaiken Jumalan armoon; ei niin ett\u00e4 he tuntisivat, etteiv\u00e4t ole lainkaan my\u00f6t\u00e4vaikuttaneet taidollaan ja ty\u00f6ll\u00e4\u00e4n laivan pelastumiseen, vaan koska he tiet\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 vaikka he tekiv\u00e4tkin ty\u00f6n, laivan pelastuminen oli Jumalan ansiota. Samoin my\u00f6s el\u00e4m\u00e4mme kilpajuoksussa meid\u00e4n itsemme on n\u00e4ht\u00e4v\u00e4 vaivaa ja ponnisteltava ahkerasti ja innokkaasti; mutta pelastus on toivottava Jumalalta ty\u00f6mme hedelm\u00e4n\u00e4. Muutenhan, jos Jumala ei vaadi meilt\u00e4 mit\u00e4\u00e4n ponnistelua, H\u00e4nen k\u00e4skyns\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4isiv\u00e4t tarpeettomilta. Turhaan my\u00f6s Paavali moittii joitakuita totuudesta luopumisesta ja kiitt\u00e4\u00e4 toisia uskossa pysymisest\u00e4; ja turhaan h\u00e4n antaa seurakunnille m\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4 ja ohjeita: turhaan my\u00f6s me itse joko haluamme tai tavoittelemme hyv\u00e4\u00e4. Mutta on varmaa, etteiv\u00e4t n\u00e4m\u00e4 asiat tapahdu turhaan; ja on varmaa, etteiv\u00e4t apostolit anna ohjeita turhaan eiv\u00e4tk\u00e4 Herra s\u00e4\u00e4d\u00e4 lakeja syytt\u00e4. Siit\u00e4 seuraa siis, ett\u00e4 me pikemminkin julistamme turhaksi harhaoppisten pahantahtoiset puheet n\u00e4it\u00e4 hyvi\u00e4 lausumia vastaan.<\/p>\n

KREIKASTA<\/strong><\/p>\n

Haluavatko he sitten kysy\u00e4 n\u00e4ilt\u00e4 ihmisilt\u00e4, onko hyv\u00e4n haluaminen hyveellist\u00e4 vai pahaa; ja onko hyv\u00e4n tavoittelu kiitett\u00e4v\u00e4\u00e4 vai moitittavaa? Ja jos he sanovat, ett\u00e4 se on moitittavaa, he antavat mielet\u00f6nt\u00e4 vastausta; sill\u00e4 pyh\u00e4t haluavat ja juoksevat, eiv\u00e4tk\u00e4 ilmeisesti siten tee mit\u00e4\u00e4n moitittavaa. Mutta jos he sanovat, ett\u00e4 hyv\u00e4n haluaminen ja sen tavoittelu on hyveellist\u00e4, me kysymme heilt\u00e4, kuinka turmeltunut luonto haluaa parempia asioita? Sill\u00e4 se on kuin paha puu tekisi hyvi\u00e4 hedelmi\u00e4, koska parempien asioiden haluaminen on hyveellist\u00e4. He antavat kenties kolmannen vastauksen, ett\u00e4 hyv\u00e4n haluaminen ja sen tavoittelu on yksi niist\u00e4 v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6mist\u00e4 asioista, jotka eiv\u00e4t ole kauniita eiv\u00e4tk\u00e4 pahoja. T\u00e4h\u00e4n meid\u00e4n on sanottava, ett\u00e4 jos hyv\u00e4n haluaminen ja sen tavoittelu on v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4, niin sen vastakohtakin on v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4, nimitt\u00e4in pahan haluaminen ja sen tavoittelu. Mutta pahan haluaminen ja sen tavoittelu ei ole v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4. Eik\u00e4 siis my\u00f6sk\u00e4\u00e4n hyv\u00e4n haluaminen ja sen tavoittelu ole v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4. Sellainen on siis puolustus, jonka ajattelen voivamme esitt\u00e4\u00e4 lausumalle: ”Ei siis ole sen, joka tahtoo, eik\u00e4 sen, joka juoksee, vaan armahtavan Jumalan.” Salomo sanoo psalmien kirjassa (sill\u00e4 Askelmalaulut ovat h\u00e4nen, joista lainataan n\u00e4m\u00e4 sanat): ”Ellei Herra rakenna huonetta, niin sen rakentajat tekev\u00e4t turhaa ty\u00f6t\u00e4; ellei Herra pid\u00e4 kaupungista vaaria, niin vartija valvoo turhaan” – ei kuitenkaan neuvoakseen meit\u00e4 olemaan rakentamatta tai pit\u00e4m\u00e4tt\u00e4 vaaria sielumme kaupungista, vaan osoittaakseen, ett\u00e4 mik\u00e4 tahansa ilman Jumalaa rakennettu eik\u00e4 saa H\u00e4nelt\u00e4 vartiointia, se on turhaan rakennettu ja turhaan vartioitu, koska Jumala voitaisiin kohtuudella nimitt\u00e4\u00e4 rakennuksen Herraksi ja kaiken Hallitsijaksi, sielunkaupungin vartioinnin Valvojaksi. Niinp\u00e4 samoin kuin jos sanoisimme, ettei sellainen rakennus ole rakentajan vaan Jumalan ty\u00f6t\u00e4, taivaallisen…<\/p>\n

KREIKASTA<\/strong><\/p>\n

Ja ett\u00e4 se ei johtunut vartijan onnistuneista ponnisteluista, vaan kaiken ylitse olevasta Jumalasta, ettei sellainen kaupunki k\u00e4rsinyt vahinkoa vihollisiltaan, emme olisi v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4, kun ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 jotain oli my\u00f6s tehty inhimillisill\u00e4 keinoilla, mutta etu kiitollisesti luettiin Jumalalle, joka sen aikaan sai; samoin, koska pelkk\u00e4 inhimillinen halu ei riit\u00e4 p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n saavuttamiseen eik\u00e4 juoksijoiden, ik\u00e4\u00e4n kuin urheilijoiden, juoksu auta heit\u00e4 voittamaan Jumalan korkeaa kutsua Kristuksessa Jeesuksessa – sill\u00e4 n\u00e4m\u00e4 asiat toteutuvat Jumalan avulla – on hyvin sanottu, ettei se ”ole sen, joka tahtoo, eik\u00e4 sen, joka juoksee, vaan armahtavan Jumalan”. Ik\u00e4\u00e4n kuin maanviljelyksest\u00e4 sanottaisiin, mit\u00e4 todellakin on kirjoitettu: ”Min\u00e4 istutin, Apollos kasteli, ja Jumala antoi kasvun. Ei siis istuttaja ole mit\u00e4\u00e4n, eik\u00e4 kastelija, vaan Jumala, joka kasvun antoi.” Emme voisi hurskaina v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4ysien satojen tuottaminen oli peltomiehen tai kastelijan ty\u00f6t\u00e4, vaan Jumalan ty\u00f6t\u00e4. Samoin oma t\u00e4ydellisyytemme saavutetaan, ei niin kuin emme itse tekisi mit\u00e4\u00e4n; sill\u00e4 se ei valmistukaan meid\u00e4n toimestamme, vaan Jumala tuottaa suurimman osan siit\u00e4. Ja jotta t\u00e4m\u00e4 v\u00e4ite uskottaisiin selvemmin, otamme esimerkin merenkulun taidosta. Sill\u00e4 verrattuna tuulten vaikutukseen, ilman lempeyteen ja t\u00e4htien valoon, jotka kaikki my\u00f6t\u00e4vaikuttavat miehist\u00f6n pelastumiseen, mink\u00e4 osuuden voitaisiin sanoa merenkulun taidolla olevan laivan saattamisessa satamaan? – koska merenk\u00e4vij\u00e4tk\u00e4\u00e4n hurskaudesta eiv\u00e4t usein rohkene v\u00e4itt\u00e4\u00e4 pelastaneensa laivaa, vaan viittaavat kaiken Jumalaan; ei niin ett\u00e4 eiv\u00e4t olisi tehneet mit\u00e4\u00e4n, vaan koska se, mit\u00e4 oli tehty Kaitselmuksen toimesta, oli \u00e4\u00e4rett\u00f6m\u00e4n paljon suurempaa kuin mit\u00e4 heid\u00e4n taitonsa oli saanut aikaan. Ja pelastuksemme asiassa se, mit\u00e4 Jumala tekee, on \u00e4\u00e4rett\u00f6m\u00e4n paljon suurempaa kuin mit\u00e4 me itse teemme; ja siksi luulen, ett\u00e4 on sanottu: ”Ei siis ole sen, joka tahtoo, eik\u00e4 sen, joka juoksee, vaan armahtavan Jumalan.” Sill\u00e4 jos selitt\u00e4isimme lauseen heid\u00e4n kuvittelemallaan tavalla, ett\u00e4 ”ei siis ole sen, joka tahtoo, eik\u00e4 sen, joka juoksee, vaan armahtavan Jumalan”, k\u00e4skyt olisivat tarpeettomia; ja turhaan Paavali itse moittii joitakuita luopumisesta ja kiitt\u00e4\u00e4 toisia pysymisest\u00e4, ja s\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 lakeja seurakunnille: turhaan my\u00f6s me antaudumme haluamaan parempia asioita ja turhaan (yrit\u00e4mme) juosta. Mutta ei ole turhaa, ett\u00e4 Paavali antaa sellaisia neuvoja, moittien toisia ja kiitt\u00e4en toisia; eik\u00e4 turhaa, ett\u00e4 antaudumme haluamaan parempia asioita ja tavoittelemaan etev\u00e4mpi\u00e4 asioita. He eiv\u00e4t siis ole hyvin selitt\u00e4neet t\u00e4m\u00e4n jakeen merkityst\u00e4.<\/p>\n

LATINASTA<\/strong><\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen seurasi se, ett\u00e4 ”tahto ja teko ovat Jumalasta”. Vastustajamme v\u00e4itt\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 jos tahto on Jumalasta ja jos teko on H\u00e4nest\u00e4, tai jos toimimme tai haluamme hyvin tai pahoin, se on Jumalasta, niin silloin emme ole vapaatahtoisia. T\u00e4h\u00e4n meid\u00e4n on vastattava, etteiv\u00e4t apostolin sanat sano, ett\u00e4 pahan tahtominen on Jumalasta tai ett\u00e4 hyv\u00e4n tahtominen on H\u00e4nest\u00e4; eik\u00e4 ett\u00e4 hyv\u00e4n tai pahan tekeminen on Jumalasta; vaan h\u00e4nen lausumansa on yleinen, ett\u00e4 tahto ja teko ovat Jumalasta. Sill\u00e4 samoin kuin meill\u00e4 on Jumalasta t\u00e4m\u00e4 ominaisuus, ett\u00e4 olemme ihmisi\u00e4, ett\u00e4 hengit\u00e4mme, ett\u00e4 liikumme; samoin meill\u00e4 on Jumalasta (kyky), jolla tahtomme, ik\u00e4\u00e4n kuin sanoisimme, ett\u00e4 liikkumiskykymme on Jumalasta, tai ett\u00e4 n\u00e4iden teht\u00e4vien suorittaminen yksitt\u00e4isill\u00e4 j\u00e4senill\u00e4 ja niiden liikkeet ovat Jumalasta. Mist\u00e4 en tietenk\u00e4\u00e4n ymm\u00e4rr\u00e4 t\u00e4t\u00e4, ett\u00e4 koska k\u00e4si liikkuu esimerkiksi rankaisemaan v\u00e4\u00e4rin tai tekem\u00e4\u00e4n varkautta, teko olisi Jumalasta, vaan ainoastaan ett\u00e4 liikkumiskyky on Jumalasta; mutta meid\u00e4n velvollisuutemme on k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 nuo liikkeet, joiden suorittamiskyky meill\u00e4 on Jumalasta, joko hyviin tai pahoihin tarkoituksiin. Ja niin apostoli sanoo, ett\u00e4 saamme kyll\u00e4 tahtomahtikyvyn, mutta ett\u00e4 v\u00e4\u00e4rink\u00e4yt\u00e4mme tahtoa joko hyviin tai pahoihin haluihin. Samalla tavalla meid\u00e4n on my\u00f6s arvioitava tuloksia.<\/p>\n

LATINASTA<\/strong><\/p>\n

Mutta mit\u00e4 tulee apostolin lausuntoon: ”Niin muodoin h\u00e4n armahtaa, ket\u00e4 tahansa armahtaa, ja ket\u00e4 tahansa h\u00e4n kovettaa. Sin\u00e4 saatat siis sanoa minulle: miksi h\u00e4n viel\u00e4 nuhtele? Sill\u00e4 kuka voi est\u00e4\u00e4 h\u00e4nen tahtoansa? Voi ihminen, mik\u00e4 sin\u00e4 olet riitelem\u00e4\u00e4n Jumalaa vastaan? Saaneekohan valmiste sanoa valmistajallensa: miksi minusta t\u00e4llaisen teit? Vai eik\u00f6 kurinpit\u00e4j\u00e4ll\u00e4 ole valta samasta savenseoksesta tehd\u00e4 toista astiaa kunniaan, toista h\u00e4pe\u00e4\u00e4n?” Joku saattaa kenties sanoa, ett\u00e4 samoin kuin kurinpit\u00e4j\u00e4 samasta savenseoksesta tekee toisia astioita kunniaan ja toisia h\u00e4pe\u00e4\u00e4n, niin Jumala luo toisia ihmisi\u00e4 kadotukseen ja toisia pelastukseen; eik\u00e4 siten ole omassa vallassamme tulla joko pelastukseen tai kadotukseen, mink\u00e4 p\u00e4\u00e4ttelyn mukaan emme n\u00e4yt\u00e4 olevan vapaatahtoisia. Meid\u00e4n on vastattava t\u00e4ll\u00e4 mielipiteell\u00e4 oleville kysym\u00e4ll\u00e4, onko mahdollista, ett\u00e4 apostoli on itsens\u00e4 kanssa ristiriidassa? Ja jos t\u00e4t\u00e4 ei voida kuvitella apostolista, miten h\u00e4n sitten heid\u00e4n mukaansa n\u00e4ytt\u00e4isi olevan oikeudenmukainen moittimaan niit\u00e4, jotka tekiv\u00e4t huorin Korintissa, tai niit\u00e4, jotka tekiv\u00e4t synti\u00e4 eiv\u00e4tk\u00e4 katuneet siveett\u00f6myytt\u00e4\u00e4n, huoruuttaan ja saastaisuuttaan, johon olivat syyllistyneet? Kuinka h\u00e4n my\u00f6s suuresti ylist\u00e4\u00e4 niit\u00e4, jotka tekiv\u00e4t oikein, kuten Onesiforuksen perhett\u00e4, sanoen: ”Herra antakoon laupeuden Onesiforuksen huoneelle, sill\u00e4 h\u00e4n usein virvoitti minua, eik\u00e4 h\u00e4vennyt minun kahleittani, vaan tultuaan Roomaan, h\u00e4n ahkerasti etsi minua ja l\u00f6ysi minut. Herra antakoon h\u00e4nen l\u00f6yt\u00e4\u00e4 laupeuden Herralta sin\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4.” Ei nyt sovi apostoliseen vakavuuteen moittia sit\u00e4, joka on moitteen arvoinen, siis on tehnyt synti\u00e4, ja suuresti ylist\u00e4\u00e4 sit\u00e4, joka on ylistyksen arvoinen hyvien tekojensa t\u00e4hden; ja taas, ik\u00e4\u00e4n kuin kenenk\u00e4\u00e4n vallassa ei olisi tehd\u00e4 mit\u00e4\u00e4n hyv\u00e4\u00e4 tai pahaa, sanoa, ett\u00e4 Luoja sai aikaan sen, ett\u00e4 jokainen toimisi hyveellisesti tai kelvottomasti, koska h\u00e4n tekee toisen astian kunniaan ja toisen h\u00e4pe\u00e4\u00e4n. Ja kuinka h\u00e4n voi lis\u00e4t\u00e4 sen lausuman: ”Kaikkien meid\u00e4n t\u00e4ytyy olla ilmestyv\u00e4 Kristuksen tuomioistuimen eteen, ett\u00e4 kukin saisi sen mukaan, kuin ruumiissa on tehnyt, sopiiko se hyv\u00e4ksi tai pahaksi”? Sill\u00e4 mit\u00e4 hyv\u00e4n palkkaa annetaan h\u00e4nelle, joka ei voinut tehd\u00e4 pahaa, kun Luoja oli luonut h\u00e4net juuri sit\u00e4 varten? Tai mit\u00e4 rangaistusta ansaitusti langetetaan h\u00e4nelle, joka ei voinut tehd\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 Luojansa luomisty\u00f6n t\u00e4hden?<\/p>\n

KREIKASTA<\/strong><\/p>\n

Viel\u00e4 apostolin lausunto n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kuitenkin vet\u00e4v\u00e4n meit\u00e4 siihen johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kseen, ettemme ole vapaatahtoisia, jossa h\u00e4n vastustaen itse\u00e4\u00e4n sanoo: ”Niin muodoin h\u00e4n armahtaa, ket\u00e4 tahansa armahtaa, ja ket\u00e4 tahansa h\u00e4n kovettaa. Sin\u00e4 saatat siis sanoa minulle: miksi h\u00e4n viel\u00e4 nuhtele? Sill\u00e4 kuka voi est\u00e4\u00e4 h\u00e4nen tahtoansa? Voi ihminen, mik\u00e4 sin\u00e4 olet riitelem\u00e4\u00e4n Jumalaa vastaan? Saaneekohan valmiste sanoa valmistajallensa: miksi minusta t\u00e4llaisen teit? Vai eik\u00f6 kurinpit\u00e4j\u00e4ll\u00e4 ole valta samasta savenseoksesta tehd\u00e4 toista astiaa kunniaan, toista h\u00e4pe\u00e4\u00e4n?” Sill\u00e4 tullaan sanomaan: Jos kurinpit\u00e4j\u00e4 samasta savenseoksesta tekee toisia astioita kunniaan ja toisia h\u00e4pe\u00e4\u00e4n, ja Jumala n\u00e4in muovaa toisia ihmisi\u00e4 pelastukseen ja toisia kadotukseen, niin pelastus tai kadotus ei riipu meist\u00e4 itsest\u00e4mme, emmek\u00e4 ole vapaatahtoisia. Meid\u00e4n on nyt kysytt\u00e4v\u00e4 h\u00e4nelt\u00e4, joka n\u00e4in k\u00e4sittelee n\u00e4it\u00e4 kohtia, onko mahdollista k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 apostolin olevan itsens\u00e4 kanssa ristiriidassa. Otaksun kuitenkin, ettei kukaan rohkene sanoa niin. Jos siis apostoli ei puhu ristiriitaisesti, kuinka h\u00e4n voi h\u00e4nen mukaansa, joka n\u00e4in h\u00e4nt\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, kohtuullisesti nuhdella yksil\u00f6\u00e4 Korintissa, joka oli tehnyt huorin, tai niit\u00e4, jotka olivat luopuneet eiv\u00e4tk\u00e4 olleet katuneet irstaisuuttaan ja saastaisuuttaan, josta olivat olleet syyllisi\u00e4? Ja kuinka h\u00e4n voi siunata niit\u00e4, joita h\u00e4n kiitt\u00e4\u00e4 hyvin tehneiksi, niin kuin Onesiforuksen huonetta n\u00e4ill\u00e4 sanoilla: ”Herra antakoon laupeuden Onesiforuksen huoneelle, sill\u00e4 h\u00e4n usein virvoitti minua eik\u00e4 h\u00e4vennyt minun kahleitani.<\/p>\n

Mutta kun h\u00e4n oli Roomassa, h\u00e4n ahkerasti etsi minua ja l\u00f6ysi minut. Herra antakoon h\u00e4nen l\u00f6yt\u00e4\u00e4 laupeuden Herralta sin\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4.” Ei ole johdonmukaista saman apostolin moittia syntist\u00e4 moitittavana ja ylist\u00e4\u00e4 hyvin tehnytt\u00e4 kiitoksen arvoisena; ja taas toisaalta sanoa, ik\u00e4\u00e4n kuin mik\u00e4\u00e4n ei riippuisi meist\u00e4 itsest\u00e4mme, ett\u00e4 syy oli Luojassa siihen, miksi toinen astia muovattiin kunniaan ja toinen h\u00e4pe\u00e4\u00e4n. Ja kuinka t\u00e4m\u00e4 lausunto on oikea: ”Sill\u00e4 kaikkien meid\u00e4n t\u00e4ytyy olla ilmestyv\u00e4 Kristuksen tuomioistuimen eteen, ett\u00e4 kukin saisi sen mukaan, kuin ruumiissa on tehnyt, sopiipa se hyv\u00e4ksi tai pahaksi”, koska ne, jotka ovat tehneet pahaa, ovat edistyneet t\u00e4llaiseen kelvottomuuteen siksi, ett\u00e4 heid\u00e4t luotiin astioiksi h\u00e4pe\u00e4\u00e4n, kun taas ne, jotka ovat el\u00e4neet hyveellisesti, ovat tehneet hyv\u00e4\u00e4, koska heid\u00e4t luotiin alun perin t\u00e4t\u00e4 varten ja tulivat astioiksi kunniaan? Ja edelleen, eik\u00f6 toisaalla annettu lausunto ole ristiriidassa sen k\u00e4sityksen kanssa, jonka n\u00e4m\u00e4 henkil\u00f6t johtavat sanoista, jotka olemme lainanneet (ett\u00e4 se on Luojan syy, ett\u00e4 toinen astia on kunniassa ja toinen h\u00e4pe\u00e4ss\u00e4), nimitt\u00e4in ”ett\u00e4 suuressa talossa on astioita, ei ainoastaan kultaisia ja hopeaisia, vaan my\u00f6s puisia ja savisia, ja toisia kunniaan, toisia h\u00e4pe\u00e4\u00e4n. Jos siis joku puhdistaa itsens\u00e4, niin h\u00e4n on oleva kunnia-astia, pyhitetty ja hyv\u00e4lle Is\u00e4nn\u00e4lle sovelias, valmistettu kaikkiin hyviin t\u00f6ihin”? Sill\u00e4 jos se, joka puhdistaa itsens\u00e4, tulee kunnia-astiaksi, ja se, joka sallii itsens\u00e4 j\u00e4\u00e4d\u00e4 puhdistamattomaksi, tulee h\u00e4pe\u00e4astiaksi, niin n\u00e4iden sanojen mukaan Luoja ei ole lainkaan syyllinen. Sill\u00e4 Luoja tekee kunnia- ja h\u00e4pe\u00e4astioita, ei alun perin ennalta n\u00e4kemyksens\u00e4 mukaan, koska h\u00e4n ei tuomitse eik\u00e4 vanhurskauta etuk\u00e4teen sen mukaan; vaan (h\u00e4n tekee) niist\u00e4 kunnia-astioita, jotka puhdistivat itsens\u00e4, ja niist\u00e4 h\u00e4pe\u00e4astioita, jotka antoivat itsens\u00e4 j\u00e4\u00e4d\u00e4 puhdistamattomiksi, niin ett\u00e4 vanhemmista syist\u00e4 (jotka vaikuttivat) kunnia- ja h\u00e4pe\u00e4astioiden muovaamisessa, toinen luotiin edelliseen tilaan ja toinen j\u00e4lkimm\u00e4iseen. Mutta jos kerran my\u00f6nn\u00e4mme, ett\u00e4 oli olemassa tiettyj\u00e4 vanhempia syit\u00e4 kunnia- ja h\u00e4pe\u00e4astian muovaamisessa, mik\u00e4 j\u00e4rjett\u00f6myys on palata sielun alkuun ja (olettaa), ett\u00e4 oli olemassa viel\u00e4 vanhempi syy siihen, miksi Jaakob rakastettiin ja Eesau vihattiin, koskien Jaakobia ennen h\u00e4nen ruumiillistumistaan ja Eesauta ennen kuin h\u00e4net oli siitetty Rebekan kohtuun?<\/p>\n

LATINASTA<\/strong><\/p>\n

Mutta se juuri lausunto, ett\u00e4 samasta savenseoksesta muovaillaan sek\u00e4 kunnia- ett\u00e4 h\u00e4pe\u00e4- astia, ei ahdista meit\u00e4 kovasti; sill\u00e4 me v\u00e4it\u00e4mme, ett\u00e4 kaikkien j\u00e4rkisielujen luonto on sama, niin kuin yhden savisaven luonto kuvataan olevan kurinpit\u00e4j\u00e4n k\u00e4sittelyss\u00e4. Koska siis j\u00e4rkiolennon luonto on yksi, Jumala, aikaisempien ansioiden perusteiden mukaan, loi ja muovasi siit\u00e4, niin kuin kurinpit\u00e4j\u00e4 yhdest\u00e4 savenseoksesta, toisia kunniaan ja toisia h\u00e4pe\u00e4\u00e4n. Mit\u00e4 nyt tulee apostolin sanoihin, jotka h\u00e4n lausuu ik\u00e4\u00e4n kuin moittivaan s\u00e4vyyn: ”Voi ihminen, mik\u00e4 sin\u00e4 olet riitelem\u00e4\u00e4n Jumalaa vastaan?”, h\u00e4n tarkoittaa minun k\u00e4sitykseni mukaan osoittaa, ettei sellainen moite koske mit\u00e4\u00e4n oikeamielist\u00e4 ja vanhurskaasti el\u00e4v\u00e4\u00e4 uskovaa, jolla on luottamus Jumalaan, sellaista kuin Mooses oli, josta Raamattu sanoo: ”Mooses puhui, ja Jumala vastasi h\u00e4nelle \u00e4\u00e4nell\u00e4ns\u00e4”; ja niin kuin Jumala vastasi Moosekselle, niin my\u00f6s jokainen pyh\u00e4 vastaa Jumalalle. Mutta se, joka on ep\u00e4uskoinen eik\u00e4 uskalla vastata Jumalalle el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 ja vaelluksensa kelvottomuuden t\u00e4hden, eik\u00e4 n\u00e4iss\u00e4 asioissa pyri oppimaan ja edistym\u00e4\u00e4n, vaan vastustamaan ja riistelem\u00e4\u00e4n, ja joka, sanoaksemme selvemmin, on sellainen, ett\u00e4 voisi lausua ne sanat, jotka apostoli ilmaisee sanoessaan: ”Miksi h\u00e4n siis viel\u00e4 nuhtele? Sill\u00e4 kuka voi est\u00e4\u00e4 h\u00e4nen tahtoansa?” – sellaiseen voi apostolin moite oikein kohdistua: ”Voi ihminen, mik\u00e4 sin\u00e4 olet riitelem\u00e4\u00e4n Jumalaa vastaan?” T\u00e4m\u00e4 moite kohdistuu siis ei uskoviin ja pyhiin, vaan ep\u00e4uskoisiin ja kelvottomiin ihmisiin.<\/p>\n

Niille taas, jotka esitt\u00e4v\u00e4t olevan eriluontoisia sieluja ja k\u00e4\u00e4nt\u00e4v\u00e4t t\u00e4m\u00e4n apostolin lausunnon oman mielipiteens\u00e4 tueksi, meid\u00e4n on vastattava seuraavasti: Jos hekin my\u00f6nt\u00e4v\u00e4t sen, mit\u00e4 apostoli sanoo, ett\u00e4 yhdest\u00e4 savenseoksesta muodostetaan sek\u00e4 ne, jotka tehd\u00e4\u00e4n kunniaan, ett\u00e4 ne, jotka tehd\u00e4\u00e4n h\u00e4pe\u00e4\u00e4n, joita he sanovat pelastuvaksi ja tuhoutuvan luonnoksi, niin silloin ei en\u00e4\u00e4 ole eriluontoisia sieluja, vaan yksi luonto kaikille. Ja jos he my\u00f6nt\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 yksi ja sama kurinpit\u00e4j\u00e4 voi ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 merkit\u00e4 yht\u00e4 Luojaa, niin silloin ei…<\/p>\n

LATINASTA<\/strong><\/p>\n

Mutta koska apostolin sanat, kun h\u00e4n puhuu kunnia- ja h\u00e4pe\u00e4-astioista, ett\u00e4 ”jos siis joku puhdistaa itsens\u00e4, niin h\u00e4n on oleva kunnia-astia, pyhitetty ja hyv\u00e4lle Is\u00e4nn\u00e4lle sovelias, valmistettu kaikkiin hyviin t\u00f6ihin”, n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t j\u00e4tt\u00e4v\u00e4n kaiken meid\u00e4n itsemme valtaan eiv\u00e4tk\u00e4 mit\u00e4\u00e4n Jumalan valtaan, kun taas niiss\u00e4 sanoissa, joissa h\u00e4n julistaa, ett\u00e4 ”kurinpit\u00e4j\u00e4ll\u00e4 on valta yli saven, samasta seoksesta tehd\u00e4 toinen astia kunniaan, toinen h\u00e4pe\u00e4\u00e4n”, h\u00e4n n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 j\u00e4tt\u00e4v\u00e4n kaiken Jumalalle – niin ei ole ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 lausunnot ovat ristiriitaisia, vaan molemmat merkitykset on sovitettava yhteen ja niist\u00e4 on johdettava yksi merkitys, nimitt\u00e4in ettei ole luultava, ett\u00e4 ne asiat, jotka ovat meid\u00e4n vallassamme, voidaan tehd\u00e4 ilman Jumalan apua, eik\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n niit\u00e4, jotka ovat Jumalan k\u00e4dess\u00e4, voida saattaa loppuun ilman meid\u00e4n tekojemme, halujemme ja aikomuksiemme v\u00e4liintuloa, koska meill\u00e4 ei ole omassa vallassamme niin tahtoa tai tehd\u00e4 mit\u00e4\u00e4n, ettemmek\u00f6 tiet\u00e4isi, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 kyky, jolla voimme tahtoa tai tehd\u00e4, on annettu meille Jumalalta sen eron mukaan, mink\u00e4 olemme edell\u00e4 osoittaneet. Tai taas, kun Jumala muovailee astioita, toisia kunniaan ja toisia h\u00e4pe\u00e4\u00e4n, meid\u00e4n on luultava, ettei h\u00e4n katso meid\u00e4n tahtoamme tai aikomuksiamme tai ansioitamme kunkin kunniaksi tai h\u00e4pe\u00e4ksi syyksi, ik\u00e4\u00e4n kuin ne olisivat jonkinlaista ainetta, josta h\u00e4n muovailisi kunkin meist\u00e4 joko kunnia- tai h\u00e4pe\u00e4-astiaksi, vaan sielun itse liike tai ymm\u00e4rryksen aikomus voi jo itsess\u00e4\u00e4n ilmaista h\u00e4nelle, joka ei ole tiet\u00e4m\u00e4t\u00f6n syd\u00e4mest\u00e4\u00e4n ja mielens\u00e4 ajatuksista, onko h\u00e4nen astiansa muovailtava kunniaan vai h\u00e4pe\u00e4\u00e4n. Mutta riitt\u00e4k\u00f6\u00f6t n\u00e4m\u00e4 kohdat, joita olemme kykyjen mukaan k\u00e4sitelleet tahdon vapauteen liittyvist\u00e4 kysymyksist\u00e4.<\/p>\n

KREIKASTA<\/strong><\/p>\n

Mutta koska apostolin sanat h\u00e4nen puhuessaan kunnia- tai h\u00e4pe\u00e4-astioista, ett\u00e4 ”jos joku siis puhdistaa itsens\u00e4, h\u00e4n on oleva kunnia-astia, pyhitetty ja hyv\u00e4lle Is\u00e4nn\u00e4lle sovelias, valmistettu kaikkiin hyviin t\u00f6ihin”, n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t j\u00e4tt\u00e4v\u00e4n kaiken Jumalan valtaan eiv\u00e4tk\u00e4 mit\u00e4\u00e4n meid\u00e4n omaan valtoihimme, kun taas niiss\u00e4 sanoissa, joissa h\u00e4n julistaa, ett\u00e4 ”kurinpit\u00e4j\u00e4ll\u00e4 on valta saven yli, samasta seoksesta tehd\u00e4 toinen astia kunniaan, toinen h\u00e4pe\u00e4\u00e4n”, h\u00e4n n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 j\u00e4tt\u00e4v\u00e4n kaiken Jumalalle – niin ei ole ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 lausunnot ovat ristiriitaisia, vaan molemmat merkitykset on sovitettava yhteen ja niist\u00e4 on johdettava yksi merkitys, nimitt\u00e4in ettemme luule, ett\u00e4 ne asiat, jotka ovat omassa vallassamme, voidaan tehd\u00e4 ilman Jumalan apua, tai ett\u00e4 ne, jotka ovat Jumalan k\u00e4dess\u00e4, voidaan saattaa p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen ilman meid\u00e4n tekojemme, halujemme ja aikomustemme v\u00e4liintuloa, koska meill\u00e4 ei ole omassa vallassamme niin tahtoa tai tehd\u00e4 mit\u00e4\u00e4n, ettemmek\u00f6 tiet\u00e4isi, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 kyky, jolla voimme tahtoa tai tehd\u00e4, on annettu meille Jumalalta sen eron mukaan, mink\u00e4 olemme edell\u00e4 osoittaneet. Tai taas, kun Jumala muovailee astioita, toisia kunniaan ja toisia h\u00e4pe\u00e4\u00e4n, meid\u00e4n on luultava, ettei h\u00e4n katso meid\u00e4n tahtoamme tai aikomuksiamme tai ansioitamme kunkin kunniaksi tai h\u00e4pe\u00e4ksi syyksi, ik\u00e4\u00e4n kuin ne olisivat jonkinlaista ainetta, josta h\u00e4n muovailisi kunkin meist\u00e4 joko kunnia- tai h\u00e4pe\u00e4-astiaksi, vaan sielun itse liike tai ymm\u00e4rryksen aikomus voi jo itsess\u00e4\u00e4n ilmaista h\u00e4nelle, joka ei ole tiet\u00e4m\u00e4t\u00f6n syd\u00e4mest\u00e4\u00e4n ja mielens\u00e4 ajatuksista, onko h\u00e4nen astiansa muovailtava kunniaan vai h\u00e4pe\u00e4\u00e4n. Mutta riitt\u00e4k\u00f6\u00f6t n\u00e4m\u00e4 kohdat, joita olemme kykyjen mukaan k\u00e4sitelleet tahdon vapauteen liittyvist\u00e4 kysymyksist\u00e4.<\/p>\n

LATINASTA<\/strong><\/p>\n

Mutta koska apostoli toisaalla ei v\u00e4it\u00e4, ett\u00e4 astian tuleminen kunnia- tai h\u00e4pe\u00e4-astiaksi riippuu Jumalasta, vaan palauttaa kaiken meihin itseemme sanoen: ”Jos siis joku puhdistaa itsens\u00e4, h\u00e4n on oleva kunnia-astia, pyhitetty ja hyv\u00e4lle Is\u00e4nn\u00e4lle sovelias, valmistettu kaikkiin hyviin t\u00f6ihin”; ja toisaalla h\u00e4n ei edes v\u00e4it\u00e4, ett\u00e4 se riippuu meist\u00e4 itsest\u00e4mme, vaan n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 antavan kaiken Jumalalle sanoen: ”Kurinpit\u00e4j\u00e4ll\u00e4 on valta saven yli, samasta seoksesta tehd\u00e4 toinen astia kunniaan, toinen h\u00e4pe\u00e4\u00e4n”; ja koska h\u00e4nen lausuntonsa eiv\u00e4t ole ristiriitaisia, meid\u00e4n on sovitettava ne yhteen ja johdettava niist\u00e4 yksi t\u00e4ydellinen lausunto. Ei meid\u00e4n oma voimamme Jumalan tiedosta erillisen\u00e4 pakota meit\u00e4 edistym\u00e4\u00e4n, eik\u00e4 Jumalan tietokaan, ellemme mekin my\u00f6t\u00e4vaikuta hyv\u00e4\u00e4n tulokseen; eik\u00e4 meid\u00e4n oma voimamme Jumalan tiedosta ja meille kuuluvan voiman k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 erillisen\u00e4 tee miehest\u00e4 kunnia- tai h\u00e4pe\u00e4astiaa; eik\u00e4 Jumalan tahto yksin\u00e4\u00e4n muovaa miest\u00e4 kunniaan tai h\u00e4pe\u00e4\u00e4n, ellei h\u00e4n pid\u00e4 tahtoamme er\u00e4\u00e4nlaisena muuntuvana aineena, joka kallistuu parempaan tai huonompaan k\u00e4yt\u00f6kseen. Ja n\u00e4m\u00e4 huomautukset riitt\u00e4k\u00f6\u00f6t meilt\u00e4 tahdon vapaudesta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Origenes TAHDON VAPAUDESTA DE PRINCIPIIS \u2013 Kirja III L\u00e4hde: THE ANTE-NICENE FATHERS. TRANSLATIONS OF The Writings of the Fathers down<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"colormag_page_container_layout":"default_layout","colormag_page_sidebar_layout":"default_layout","footnotes":""},"categories":[3],"tags":[],"class_list":["post-2359","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-isien-opetuksia"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2359","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2359"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2359\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2360,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2359\/revisions\/2360"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2359"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2359"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2359"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}