{"id":2353,"date":"2024-08-10T13:56:31","date_gmt":"2024-08-10T10:56:31","guid":{"rendered":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/?p=2353"},"modified":"2024-08-10T13:56:31","modified_gmt":"2024-08-10T10:56:31","slug":"origenes-maailmasta-ja-jarjellisten-luotujen-liikkeista-olivatpa-ne-hyvia-tai-pahoja-ja-niiden-syista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/2024\/08\/10\/origenes-maailmasta-ja-jarjellisten-luotujen-liikkeista-olivatpa-ne-hyvia-tai-pahoja-ja-niiden-syista\/","title":{"rendered":"Origenes MAAILMASTA JA J\u00c4RJELLISTEN LUOTUJEN LIIKKEIST\u00c4, OLIVATPA NE HYVI\u00c4 TAI PAHOJA; JA NIIDEN SYIST\u00c4"},"content":{"rendered":"

Origenes<\/span><\/p>\n

MAAILMASTA JA J\u00c4RJELLISTEN LUOTUJEN LIIKKEIST\u00c4, OLIVATPA NE HYVI\u00c4 TAI PAHOJA; JA NIIDEN SYIST\u00c4<\/span><\/p>\n

DE PRINCIPIIS \u2013 Kirja II<\/span><\/p>\n

L\u00e4hde:<\/strong><\/span><\/p>\n

THE ANTE-NICENE FATHERS. TRANSLATIONS OF The Writings of the Fathers down to A.D. 325. THE REV. ALEXANDER ROBERTS, D.D. AND JAMES DONALDSON, LL.D., EDITORS. AMERICAN REPRINT OF THE EDINBURGH EDITION. REVISED AND CHRONOLOGICALLY ARRANGED, WITH BRIEF PREFACES AND OCCASIONAL NOTES,<\/span><\/p>\n

BY A. CLEVELAND COXE, D.D.<\/span><\/p>\n

VOLUME IV.<\/span><\/p>\n

TERTULLIAN, PART FOURTH; MINUCIUS FELIX; COMMODIAN; ORIGEN, PARTS FIRST AND SECOND. AUTHORIZED EDITION.<\/span><\/p>\n

NEW YORK:<\/span><\/p>\n

CHARLES SCRIBNER’S SONS.<\/span><\/p>\n

1 9 1 3<\/span><\/p>\n

2.<\/span><\/p>\n

Copyright, 1885,<\/span><\/p>\n

by<\/span><\/p>\n

THE CHRISTIAN LITERATURE PUBLISHING COMPANY<\/span><\/p>\n

***<\/p>\n

Teos:<\/strong><\/span><\/p>\n

Origen DE PRINCIPIIS<\/span><\/p>\n

\n

K\u00e4\u00e4nn\u00f6s RS ja teko\u00e4ly Claude 3.5.Sonnet<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

LUKU IX\u00a0 \u00a0MAAILMASTA JA J\u00c4RJELLISTEN LUOTUJEN LIIKKEIST\u00c4, OLIVATPA NE HYVI\u00c4 TAI PAHOJA; JA NIIDEN SYIST\u00c4.<\/strong><\/p>\n

Mutta palatkaamme nyt ehdotetun keskustelumme j\u00e4rjestykseen ja katsokaamme luomisen alkua, sik\u00e4li kuin ymm\u00e4rrys voi n\u00e4hd\u00e4 Jumalan luomisty\u00f6n alun. Tuossa alussa meid\u00e4n on oletettava, ett\u00e4 Jumala loi niin suuren m\u00e4\u00e4r\u00e4n j\u00e4rjellisi\u00e4 tai \u00e4lyllisi\u00e4 luotuja (tai mill\u00e4 nimell\u00e4 niit\u00e4 kutsutaankin), joita olemme aiemmin kutsuneet ymm\u00e4rryksiksi, kuin H\u00e4n ennalta n\u00e4ki riitt\u00e4v\u00e4ksi. On varmaa, ett\u00e4 H\u00e4n teki ne jonkin tietyn, itse ennalta m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4m\u00e4ns\u00e4 lukum\u00e4\u00e4r\u00e4n mukaan: sill\u00e4 ei voida kuvitella, kuten jotkut haluaisivat, ett\u00e4 luoduilla ei ole rajaa, koska miss\u00e4 ei ole rajaa, ei voi olla my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ymm\u00e4rryst\u00e4 eik\u00e4 rajoitusta. Jos n\u00e4in olisi, silloin Jumala ei varmastikaan voisi hallita eik\u00e4 ohjata luotuja olentoja. Sill\u00e4 luonnollisesti kaikki, mik\u00e4 on \u00e4\u00e4ret\u00f6nt\u00e4, on my\u00f6s k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4. Lis\u00e4ksi, kuten Raamattu sanoo, ”Jumala on j\u00e4rjest\u00e4nyt kaikki asiat luvun ja mitan mukaan;” ja siksi lukua sovelletaan oikein j\u00e4rjellisiin luotuihin tai ymm\u00e4rryksiin, jotta ne olisivat niin lukuisia, ett\u00e4 Jumala voi j\u00e4rjest\u00e4\u00e4, hallita ja ohjata niit\u00e4. Mutta mitta soveltuu asianmukaisesti aineelliseen ruumiiseen; ja t\u00e4m\u00e4n mitan, meid\u00e4n on uskottava, Jumala loi sellaiseksi kuin H\u00e4n tiesi riitt\u00e4v\u00e4n maailman kaunistamiseksi.<\/p>\n

N\u00e4m\u00e4 ovat siis ne asiat, joiden uskomme Jumalan luoneen alussa, eli ennen kaikkea muuta. Ja t\u00e4m\u00e4n uskomme osoitettavan jopa siin\u00e4 alussa, jonka Mooses on esitellyt jokseenkin monitulkintaisin termein, kun h\u00e4n sanoo: ”Alussa Jumala loi taivaan ja maan.” Sill\u00e4 on varmaa, ett\u00e4 taivaankantta ei mainita, eik\u00e4 kuivaa maata, vaan se taivas ja maa, joista nykyinen n\u00e4kem\u00e4mme taivas ja maa my\u00f6hemmin lainasivat nimens\u00e4.<\/p>\n

Mutta koska nuo j\u00e4rjelliset luonnot, joiden olemme sanoneet yll\u00e4 tulleen luoduiksi alussa, luotiin kun niit\u00e4 ei aiemmin ollut olemassa, t\u00e4m\u00e4n olemattoman tilan ja olemassaolon alkamisen seurauksena ne ovat v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 muuttuvia ja muuntuvia; koska mik\u00e4 tahansa voima niiden olemuksessa ei ollut siin\u00e4 luonnostaan, vaan oli seurausta niiden Luojan hyvyydest\u00e4. Se, mit\u00e4 ne ovat, ei siis ole niiden omaa eik\u00e4 kest\u00e4 ikuisesti, vaan on Jumalan antamaa. Sill\u00e4 se ei aina ollut olemassa; ja kaikki, mik\u00e4 on lahja, voidaan my\u00f6s ottaa pois ja kadota. Ja syy poistamiseen koostuu sielujen liikkeist\u00e4, joita ei suoriteta oikein ja asianmukaisesti. Sill\u00e4 Luoja antoi luomilleen ymm\u00e4rryksille suosionosoituksena vapaan ja vapaaehtoisen toiminnan voiman, jolla niiss\u00e4 oleva hyv\u00e4 voisi tulla niiden omaksi, s\u00e4ilyen niiden oman tahdon ponnistuksen kautta; mutta laiskuus ja vastenmielisyys ty\u00f6h\u00f6n hyv\u00e4n s\u00e4ilytt\u00e4misess\u00e4 sek\u00e4 vastahakoisuus ja parempien asioiden laiminly\u00f6nti antoivat alun hyvyydest\u00e4 poikkeamiselle. Mutta hyv\u00e4st\u00e4 poikkeaminen ei ole mit\u00e4\u00e4n muuta kuin tulla pahaksi. On varmaa, ett\u00e4 hyvyyden puute on pahuutta. T\u00e4st\u00e4 johtuu, ett\u00e4 samassa suhteessa kuin joku lankeaa pois hyvyydest\u00e4, samassa suhteessa h\u00e4n tulee osalliseksi pahuudesta. T\u00e4ss\u00e4 tilassa, tekojensa mukaan, kukin ymm\u00e4rrys, laiminly\u00f6den hyvyytt\u00e4 joko suuremmassa tai rajoitetummassa m\u00e4\u00e4rin, vedettiin hyv\u00e4n vastakohtaan, joka ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 on paha. T\u00e4st\u00e4 k\u00e4y ilmi, ett\u00e4 kaiken Luoja salli tiettyjen vaihtelun ja moninaisuuden siementen ja syiden olemassaolon, jotta H\u00e4n voisi luoda vaihtelua ja moninaisuutta suhteessa ymm\u00e4rrysten, eli j\u00e4rjellisten luotujen, moninaisuuteen, jonka moninaisuuden on oletettava saaneen alkunsa siit\u00e4 syyst\u00e4, jonka olemme maininneet yll\u00e4. Ja mit\u00e4 tarkoitamme vaihtelulla ja moninaisuudella, sen haluamme nyt selitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Nyt kutsumme maailmaksi kaikkea, mik\u00e4 on taivaiden yl\u00e4puolella, tai taivaissa, tai maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4, tai niiss\u00e4 paikoissa, joita kutsutaan alemmiksi alueiksi, tai kaikkia paikkoja, jotka ovat olemassa miss\u00e4 tahansa, yhdess\u00e4 niiden asukkaiden kanssa. T\u00e4t\u00e4 kokonaisuutta siis kutsutaan maailmaksi. T\u00e4ss\u00e4 maailmassa tiettyjen olentojen sanotaan olevan ylitaivaallisia, eli sijoitettuja onnellisempiin asuinsijoihin ja puettuja taivaallisiin ja loistaviin ruumiisiin; ja n\u00e4iden joukossa osoitetaan olevan monia eroja, kuten apostoli sanoo: ”Yksi on auringon kirkkaus, toinen kuun kirkkaus ja toinen t\u00e4htien kirkkaus; sill\u00e4 yksi t\u00e4hti eroaa toisesta kirkkaudessa.” Tiettyj\u00e4 olentoja kutsutaan maallisiksi, ja niiden joukossa, eli ihmisten keskuudessa, on huomattavia eroja; sill\u00e4 jotkut heist\u00e4 ovat barbaareja, toiset kreikkalaisia; ja barbaareista jotkut ovat villej\u00e4 ja julmia, ja toiset lempe\u00e4mm\u00e4n luonteisia. Ja jotkut heist\u00e4 el\u00e4v\u00e4t perusteellisesti hyv\u00e4ksyttyjen lakien alaisuudessa; toiset taas tavallisempien tai ankarampien lakien alaisuudessa; kun taas joillakin on ep\u00e4inhimillisi\u00e4 ja raakoja tapoja pikemminkin kuin lakeja. Ja jotkut heist\u00e4 alistetaan ja alistetaan syntym\u00e4st\u00e4\u00e4n asti ja kasvatetaan orjina, joko is\u00e4ntien, ruhtinaiden tai tyrannien vallan alaisina. Toiset taas kasvatetaan vapauteen ja j\u00e4rkeen sopivammalla tavalla: jotkut tervein ruumiin, jotkut varhaisista vuosista asti sairaina; jotkut n\u00e4k\u00f6kykyns\u00e4 menett\u00e4nein\u00e4, toiset kuulonsa ja puhekykyns\u00e4; jotkut syntynein\u00e4 sellaisessa tilassa, toiset menett\u00e4en aistiensa k\u00e4yt\u00f6n heti syntym\u00e4n j\u00e4lkeen tai ainakin kohdaten sellaisen onnettomuuden saavuttaessaan aikuisuuden. Ja miksi minun pit\u00e4isi toistaa ja luetella kaikkia inhimillisen kurjuuden kauhuja, joista jotkut ovat olleet vapaita ja joihin toiset ovat joutuneet, kun jokainen voi punnita ja harkita niit\u00e4 itse? On olemassa my\u00f6s tiettyj\u00e4 n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 voimia, joille maallisten asioiden hallinto on uskottu; ja niiden keskuudessa on uskottava olevan huomattavia eroja, kuten ihmistenkin keskuudessa havaitaan olevan. Apostoli Paavali todellakin viittaa siihen, ett\u00e4 on olemassa tiettyj\u00e4 alempia voimia, ja ett\u00e4 niiden joukossa samoin tavoin on ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 etsitt\u00e4v\u00e4 moninaisuuden perustaa. Mykkien el\u00e4inten, lintujen ja niiden olentojen osalta, jotka el\u00e4v\u00e4t vesiss\u00e4, vaikuttaa tarpeettomalta vaatia; koska on varmaa, ett\u00e4 n\u00e4it\u00e4 ei pit\u00e4isi pit\u00e4\u00e4 ensisijaisina, vaan alisteisina.<\/p>\n

Koska siis kaiken luodun sanotaan tulleen tehdyksi Kristuksen kautta ja Kristuksessa, kuten apostoli Paavali hyvin selv\u00e4sti osoittaa sanoessaan: ”Sill\u00e4 h\u00e4ness\u00e4 luotiin kaikki, mik\u00e4 taivaissa ja maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 on, n\u00e4kyv\u00e4iset ja n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4t, olkoot ne valtaistuimia tai herrauksia, hallituksia tai valtoja, kaikki on luotu h\u00e4nen kauttansa ja h\u00e4neen”; ja kuten Johannes evankeliumissaan osoittaa saman asian sanoen: ”Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan tyk\u00f6n\u00e4, ja Sana oli Jumala. H\u00e4n oli alussa Jumalan tyk\u00f6n\u00e4. Kaikki on saanut syntyns\u00e4 h\u00e4nen kauttaan, ja ilman h\u00e4nt\u00e4 ei ole syntynyt mit\u00e4\u00e4n, mik\u00e4 syntynyt on”; ja kuten my\u00f6s psalmissa on kirjoitettu: ”Sin\u00e4 olet tehnyt ne kaikki viisaudessasi” – koska siis Kristus on ik\u00e4\u00e4n kuin Sana ja Viisaus, ja samoin my\u00f6s Vanhurskaus, siit\u00e4 seuraa ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4, ett\u00e4 ne asiat, jotka luotiin Sanassa ja Viisaudessa, sanotaan luodun my\u00f6s siin\u00e4 vanhurskaudessa, joka on Kristus; jotta luoduissa asioissa ei n\u00e4kyisi mit\u00e4\u00e4n ep\u00e4oikeudenmukaista tai sattumanvaraista, vaan ett\u00e4 kaiken voitaisiin osoittaa olevan sopusoinnussa oikeudenmukaisuuden ja vanhurskauden lain kanssa. Miten sitten niin suuri asioiden moninaisuus ja niin suuri erilaisuus voidaan ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 kokonaan oikeudenmukaiseksi ja vanhurskaaksi, olen varma, ettei mik\u00e4\u00e4n inhimillinen voima tai kieli voi selitt\u00e4\u00e4, ellemme rukoile maahan heitt\u00e4ytynein\u00e4 anojina Sanaa, Viisautta ja Vanhurskautta itse\u00e4\u00e4n, joka on Jumalan ainosyntyinen Poika, ja joka, vuodattaen itsens\u00e4 armollaan aisteihin, suvaitsisi valaista sen, mik\u00e4 on pime\u00e4\u00e4, avata sen, mik\u00e4 on k\u00e4tketty\u00e4, ja paljastaa sen, mik\u00e4 on salaista; jos tosiaan meid\u00e4n havaitaan etsiv\u00e4n, pyyt\u00e4v\u00e4n tai kolkuttavan niin arvokkaasti, ett\u00e4 ansaitsemme saada, kun pyyd\u00e4mme, tai l\u00f6yt\u00e4\u00e4, kun etsimme, tai ett\u00e4 meille avataan, kun kolkutamme. Emme siis luota omiin voimiimme, vaan sen Viisauden apuun, joka teki kaiken, ja sen Vanhurskauden, jonka uskomme olevan kaikissa H\u00e4nen luoduissaan, vaikka emme toistaiseksi pysty sit\u00e4 julistamaan, mutta luottaen H\u00e4nen armoonsa, pyrimme tutkimaan ja selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n, miten tuo suuri moninaisuus ja erilaisuus maailmassa voi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan sopusoinnussa kaiken vanhurskauden ja j\u00e4rjen kanssa. Tarkoitan tietenkin vain j\u00e4rke\u00e4 yleisesti; sill\u00e4 olisi tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden merkki etsi\u00e4 tai tyhmyyden merkki antaa erityinen syy jokaiselle yksitt\u00e4istapaukselle.<\/p>\n

Kun nyt sanomme, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 maailma perustettiin siin\u00e4 moninaisuudessa, jossa olemme yll\u00e4 selitt\u00e4neet Jumalan sen luoneen, ja kun sanomme, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 Jumala on hyv\u00e4, vanhurskas ja mit\u00e4 oikeudenmukaisin, on lukuisia yksil\u00f6it\u00e4, erityisesti niit\u00e4, jotka tulevat Markionin, Valentinuksen ja Basilideksen koulukunnista ja ovat kuulleet, ett\u00e4 on olemassa eri luonteisia sieluja, jotka vastustavat meit\u00e4 sanoen, ett\u00e4 ei voi olla Jumalan oikeudenmukaisuuden mukaista maailmaa luodessaan m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 joillekin luoduilleen asuinsija taivaissa, eik\u00e4 ainoastaan antaa sellaista parempaa asuinpaikkaa, vaan my\u00f6s my\u00f6nt\u00e4\u00e4 heille korkeampi ja kunniallisempi asema; suosia toisia ruhtinaskuntien my\u00f6nt\u00e4misell\u00e4; antaa joillekin valtoja, toisille herruuksia; suoda joillekin kunniallisimmat paikat taivaallisissa tuomioistuimissa; antaa joidenkin loistaa kirkkaammalla kunnialla ja kimaltaa t\u00e4htim\u00e4isell\u00e4 loistolla; antaa joillekin auringon kunnia, toisille kuun kunnia, toisille t\u00e4htien kunnia; saada yksi t\u00e4hti eroamaan toisesta t\u00e4hdest\u00e4 kunniassa. Ja puhuakseni kerran kaikille ja lyhyesti, jos Luoja Jumalalta ei puutu tahtoa ryhty\u00e4 eik\u00e4 voimaa saattaa p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen hyv\u00e4\u00e4 ja t\u00e4ydellist\u00e4 ty\u00f6t\u00e4, mik\u00e4 syy voi olla siihen, ett\u00e4 j\u00e4rjellisten luontojen luomisessa, ts. olentojen, joiden olemassaolon syy H\u00e4n itse on, H\u00e4n tekisi joistakin korkeamman arvoisia ja toisista toisen, kolmannen tai monien alempien ja huonompien asteiden arvoisia?<\/p>\n

Seuraavaksi he vastustavat meit\u00e4 maallisten olentojen suhteen, ett\u00e4 joillakin on syntym\u00e4st\u00e4\u00e4n onnellisempi kohtalo kuin toisilla; kuten yksi mies esimerkiksi siitet\u00e4\u00e4n Abrahamista ja syntyy lupauksen kautta; toinen taas Iisakista ja Rebekasta, ja joka jo kohdussa syrj\u00e4ytt\u00e4\u00e4 veljens\u00e4 ja jonka sanotaan olevan Jumalan rakastama ennen syntym\u00e4\u00e4ns\u00e4. Jopa se seikka – erityisesti se, ett\u00e4 yksi mies syntyy heprealaisten keskuudessa, joiden parissa h\u00e4n saa opetusta jumalallisessa laissa; toinen kreikkalaisten keskuudessa, jotka itsekin ovat viisaita ja oppineita miehi\u00e4; ja sitten toinen etiopialaisten keskuudessa, jotka ovat tottuneet sy\u00f6m\u00e4\u00e4n ihmislihaa; tai skyyttien keskuudessa, joiden parissa is\u00e4nmurha on lain sallima teko; tai Tauruksen kansan keskuudessa, jossa muukalaiset uhrataan – on vahva vastav\u00e4ite. Heid\u00e4n argumenttinsa on siis t\u00e4m\u00e4: Jos on olemassa t\u00e4llainen suuri olosuhteiden moninaisuus ja t\u00e4m\u00e4 erilainen ja vaihteleva syntym\u00e4tilanne, jossa vapaan tahdon kyky\u00e4 ei ole (sill\u00e4 kukaan ei valitse itselleen, miss\u00e4, kenen kanssa tai miss\u00e4 olosuhteissa h\u00e4n syntyy); jos siis t\u00e4m\u00e4 ei johdu sielujen luonteen eroista, ts. ett\u00e4 paha sielu on m\u00e4\u00e4r\u00e4tty pahalle kansalle ja hyv\u00e4 sielu vanhurskaalle kansalle, mik\u00e4 muu johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s j\u00e4\u00e4 kuin ett\u00e4 n\u00e4iden asioiden t\u00e4ytyy olettaa olevan sattuman ja kohtalon s\u00e4\u00e4telemi\u00e4? Ja jos se my\u00f6nnet\u00e4\u00e4n, silloin ei en\u00e4\u00e4 uskota, ett\u00e4 Jumala on tehnyt maailman tai hallitsee sit\u00e4 kaitselmuksellaan; ja seurauksena Jumalan tuomio kunkin yksil\u00f6n teoista n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 asialta, jota ei pid\u00e4 odottaa. T\u00e4ss\u00e4 asiassa todellakin se, mik\u00e4 on selv\u00e4sti asioiden totuus, on yksin H\u00e4nen etuoikeutensa tiet\u00e4\u00e4, joka tutkii kaiken, jopa Jumalan syvyydet.<\/p>\n

Me kuitenkin, vaikka olemmekin vain ihmisi\u00e4, emme ruoki harhaoppisten r\u00f6yhkeytt\u00e4 vaikenemalla, vaan vastaamme heid\u00e4n vastav\u00e4itteisiins\u00e4 sellaisilla vastauksilla, joita meille tulee mieleen, siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin kuin kykymme sallivat. Olemme usein osoittaneet niill\u00e4 julistuksilla, joita pystyimme tuottamaan Pyhist\u00e4 kirjoituksista, ett\u00e4 Jumala, kaiken Luoja, on hyv\u00e4, oikeudenmukainen ja kaikkivaltias. Kun H\u00e4n alussa loi ne olennot, jotka H\u00e4n halusi luoda, ts. j\u00e4rjelliset luonnot, H\u00e4nell\u00e4 ei ollut muuta syyt\u00e4 luoda niit\u00e4 kuin itsens\u00e4 t\u00e4hden, ts. oman hyvyytens\u00e4 vuoksi. Koska H\u00e4n itse siis oli niiden asioiden olemassaolon syy, jotka oli m\u00e4\u00e4r\u00e4 luoda, H\u00e4ness\u00e4, jossa ei ollut vaihtelua eik\u00e4 muutosta eik\u00e4 voiman puutetta, H\u00e4n loi kaikki, jotka H\u00e4n teki, tasa-arvoisiksi ja samanlaisiksi, koska H\u00e4ness\u00e4 itsess\u00e4\u00e4n ei ollut syyt\u00e4 tuottaa vaihtelua ja monimuotoisuutta. Mutta koska nuo j\u00e4rjelliset luodut itse, kuten olemme usein osoittaneet ja tulemme viel\u00e4 osoittamaan sopivassa paikassa, oli varustettu vapaan tahdon voimalla, t\u00e4m\u00e4 tahdon vapaus kannusti kutakin joko edistym\u00e4\u00e4n Jumalan j\u00e4ljittelyss\u00e4 tai johti h\u00e4net ep\u00e4onnistumiseen laiminly\u00f6nnin kautta. Ja t\u00e4m\u00e4, kuten olemme jo todenneet, on syy monimuotoisuuteen j\u00e4rjellisten luotujen keskuudessa, ja sen alkuper\u00e4 ei ole Luojan tahdossa tai tuomiossa, vaan yksil\u00f6llisen tahdon vapaudessa. Nyt Jumala, joka katsoi oikeudenmukaiseksi j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 luotunsa heid\u00e4n ansioidensa mukaan, toi n\u00e4m\u00e4 erilaiset ymm\u00e4rrykset yhden maailman harmoniaan, jotta H\u00e4n voisi koristaa ik\u00e4\u00e4n kuin yhden asunnon, jossa ei pit\u00e4isi olla vain kulta- ja hopea-astioita, vaan my\u00f6s puu- ja saviastioita (ja jotkut tosiaan kunniaksi ja toiset h\u00e4pe\u00e4ksi), noilla erilaisilla astioilla tai sieluilla tai ymm\u00e4rryksill\u00e4. Ja n\u00e4m\u00e4 ovat mielest\u00e4ni syyt siihen, miksi tuo maailma esitt\u00e4\u00e4 monimuotoisuuden n\u00e4k\u00f6kulman, samalla kun Jumalallinen Kaitselmus jatkaa kunkin yksil\u00f6n s\u00e4\u00e4tely\u00e4 h\u00e4nen liikkeidens\u00e4 tai tunteidensa ja tarkoituksensa moninaisuuden mukaan. T\u00e4m\u00e4n vuoksi Luoja ei n\u00e4yt\u00e4 ep\u00e4oikeudenmukaiselta jakaessaan (jo mainituista syist\u00e4) jokaiselle h\u00e4nen ansioidensa mukaan; eik\u00e4 kunkin syntym\u00e4n onnellisuutta tai onnettomuutta, tai mit\u00e4 tahansa olosuhteita, jotka h\u00e4nen osakseen lankeavat, pidet\u00e4 sattumanvaraisina; eik\u00e4 uskota eri luojien tai eri luonteisten sielujen olemassaoloon.<\/p>\n

Mutta edes Pyh\u00e4 kirjoitus ei minusta n\u00e4yt\u00e4 olevan t\u00e4ysin vaiti t\u00e4m\u00e4n salaisuuden luonteesta, kuten kun apostoli Paavali, keskustellessaan Jaakobin ja Eesaun tapauksesta, sanoo: ”Ennen kuin kaksoset olivat syntyneetk\u00e4\u00e4n ja tehneet mit\u00e4\u00e4n hyv\u00e4\u00e4 tai pahaa – jotta Jumalan valinnan mukainen aivoitus pysyisi, ei tekojen t\u00e4hden, vaan kutsujan t\u00e4hden – sanottiin Rebekalle: ’Vanhempi on palveleva nuorempaa’, niin kuin kirjoitettu on: ’Jaakobia min\u00e4 rakastin, mutta Eesauta min\u00e4 vihasin.'” Ja sen j\u00e4lkeen h\u00e4n vastaa itselleen ja sanoo: ”Mit\u00e4 siis sanomme? Ei kaiketi Jumalassa ole v\u00e4\u00e4ryytt\u00e4?” Ja jotta h\u00e4n antaisi meille mahdollisuuden tutkia n\u00e4it\u00e4 asioita ja selvitt\u00e4\u00e4, miten n\u00e4m\u00e4 asiat eiv\u00e4t tapahdu ilman syyt\u00e4, h\u00e4n vastaa itselleen ja sanoo: ”Pois se!” Sill\u00e4 sama kysymys, kuten minusta n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, joka nousee esiin Jaakobin ja Eesaun kohdalla, voidaan esitt\u00e4\u00e4 koskien kaikkia taivaallisia ja maallisia luotuja, ja jopa alemman maailman olentoja. Ja samalla tavoin minusta tuntuu, ett\u00e4 kuten h\u00e4n siell\u00e4 sanoo: ”Ennen kuin kaksoset olivat syntyneetk\u00e4\u00e4n ja tehneet mit\u00e4\u00e4n hyv\u00e4\u00e4 tai pahaa”, niin voitaisiin sanoa my\u00f6s kaikista muista asioista: ”Kun niit\u00e4 ei viel\u00e4 ollut” luotu, ”eiv\u00e4tk\u00e4 ne olleet viel\u00e4 tehneet mit\u00e4\u00e4n hyv\u00e4\u00e4 tai pahaa, jotta Jumalan valinnan mukainen s\u00e4\u00e4d\u00f6s pysyisi”, ett\u00e4 (kuten jotkut ajattelevat) jotkut asiat toisaalta luotiin taivaallisiksi, toiset maallisiksi ja toiset taas maan alle, ”ei tekojen t\u00e4hden” (kuten he ajattelevat), ”vaan kutsujan t\u00e4hden”, mit\u00e4 sanomme siis, jos asiat ovat n\u00e4in? ”Onko Jumalassa v\u00e4\u00e4ryytt\u00e4? Pois se!”<\/p>\n

Kuten siis, kun Kirjoituksia tutkitaan huolellisesti Jaakobin ja Eesaun suhteen, ei havaita olevan v\u00e4\u00e4ryytt\u00e4 Jumalassa, ett\u00e4 sanottaisiin ennen kuin he olivat syntyneet tai tehneet mit\u00e4\u00e4n t\u00e4ss\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4: ”vanhempi on palveleva nuorempaa”; ja kuten ei havaita olevan v\u00e4\u00e4ryytt\u00e4, ett\u00e4 jo kohdussa Jaakob syrj\u00e4ytti veljens\u00e4, jos tunnemme, ett\u00e4 Jumala rakasti h\u00e4nt\u00e4 ansaitusti h\u00e4nen aiemman el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 ansioiden mukaan, niin ett\u00e4 h\u00e4n ansaitsi tulla asetetuksi veljens\u00e4 edelle; niin on my\u00f6s taivaallisten luotujen suhteen, jos huomaamme, ett\u00e4 monimuotoisuus ei ollut luodun alkuper\u00e4inen tila, vaan ett\u00e4 aiemmin olemassa olleiden syiden vuoksi Luoja valmistaa kullekin erilaisen teht\u00e4v\u00e4n suhteessa h\u00e4nen ansionsa asteeseen, t\u00e4ll\u00e4 perusteella tosiaan, ett\u00e4 kukin, sen suhteen ett\u00e4 Jumala on luonut h\u00e4net ymm\u00e4rrykseksi tai j\u00e4rjelliseksi hengeksi, on mielens\u00e4 liikkeiden ja sielunsa tunteiden mukaan ansainnut itselleen suuremman tai pienemm\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4n ansiota, ja on tullut joko Jumalan rakkauden tai H\u00e4nen vastenmielisyytens\u00e4 kohteeksi; samalla kun kuitenkin jotkut niist\u00e4, joilla on suurempi ansio, on m\u00e4\u00e4r\u00e4tty k\u00e4rsim\u00e4\u00e4n toisten kanssa maailman tilan kaunistamiseksi ja velvollisuuden t\u00e4ytt\u00e4miseksi alemman asteen luotuja kohtaan, jotta he t\u00e4ll\u00e4 tavoin itse voisivat olla osallisia Luojan kest\u00e4vyydest\u00e4, apostolin sanojen mukaan: ”Sill\u00e4 luomakunta on alistettu katoavaisuuden alle – ei omasta tahdostaan, vaan alistajan – kuitenkin toivon varaan.”<\/p>\n

Pit\u00e4en siis mieless\u00e4 apostolin ilmaiseman ajatuksen, kun h\u00e4n Eesaun ja Jaakobin syntym\u00e4st\u00e4 puhuessaan sanoo: ”Onko Jumalassa v\u00e4\u00e4ryytt\u00e4? Pois se”, ajattelen, ett\u00e4 t\u00e4t\u00e4 samaa ajatusta tulisi huolellisesti soveltaa kaikkien muiden luotujen tapaukseen, koska, kuten aiemmin huomautimme, Luojan vanhurskauden tulisi ilmet\u00e4 kaikessa. Ja t\u00e4m\u00e4, minusta n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, tulee n\u00e4kym\u00e4\u00e4n selke\u00e4mmin lopulta, jos jokaisen, olipa kyseess\u00e4 taivaallinen, maallinen tai maanalainen olento, sanotaan kantavan monimuotoisuutensa syyt itsess\u00e4\u00e4n ja edelt\u00e4v\u00e4sti ruumiilliseen syntym\u00e4\u00e4ns\u00e4 n\u00e4hden. Sill\u00e4 kaikki on luotu Jumalan Sanalla ja H\u00e4nen Viisaudellaan, ja H\u00e4nen Oikeudenmukaisuutensa on asettanut ne j\u00e4rjestykseen. Ja H\u00e4nen armonsa my\u00f6t\u00e4tunnolla H\u00e4n huolehtii kaikista ihmisist\u00e4 ja rohkaisee kaikkia k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n mit\u00e4 tahansa keinoja, jotka voivat johtaa heid\u00e4n parantumiseensa, ja kannustaa heit\u00e4 pelastukseen.<\/p>\n

Kuten siis ei ole ep\u00e4ilyst\u00e4k\u00e4\u00e4n siit\u00e4, ett\u00e4 tuomiop\u00e4iv\u00e4n\u00e4 hyv\u00e4t erotetaan pahoista ja vanhurskaat ep\u00e4vanhurskaista, ja kaikki Jumalan tuomion mukaan jaetaan ansioittensa mukaan niihin paikkoihin, joita he ovat arvollisia, niin olen sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 jokin samankaltainen asiantila vallitsi aiemmin, kuten Jumalan salliessa osoitamme seuraavassa. Sill\u00e4 on uskottava, ett\u00e4 Jumala tekee ja j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 kaikki asiat ja kaikkina aikoina tuomionsa mukaan. Sill\u00e4 sanat, joita apostoli k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sanoessaan: ”Suuressa talossa ei ole ainoastaan kulta- ja hopea-astioita, vaan my\u00f6s puu- ja saviastioita, ja toiset ovat jaloa, toiset halpaa k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 varten”; ja ne, jotka h\u00e4n lis\u00e4\u00e4 sanoen: ”Jos nyt joku puhdistaa itsens\u00e4 t\u00e4m\u00e4nkaltaisista, tulee h\u00e4nest\u00e4 astia jaloa k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 varten, pyhitetty, is\u00e4nn\u00e4lleen hy\u00f6dyllinen, kaikkiin hyviin tekoihin valmis”, osoittavat ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 t\u00e4m\u00e4n, ett\u00e4 se joka puhdistaa itsens\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4, tulee olemaan valmis jokaiseen hyv\u00e4\u00e4n ty\u00f6h\u00f6n tulevassa; kun taas se, joka ei puhdista itse\u00e4\u00e4n, tulee olemaan ep\u00e4puhtautensa m\u00e4\u00e4r\u00e4n mukaan astia halpaa k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 varten, ts. arvoton. On siis mahdollista ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 on ollut my\u00f6s aiemmin j\u00e4rjellisi\u00e4 astioita, joko puhdistettuja tai ei, ts. jotka joko puhdistivat itsens\u00e4 tai eiv\u00e4t tehneet niin, ja ett\u00e4 sen seurauksena jokainen astia, puhtautensa tai ep\u00e4puhtautensa m\u00e4\u00e4r\u00e4n mukaan, sai paikan, alueen, tilan syntym\u00e4ss\u00e4 tai teht\u00e4v\u00e4n suoritettavaksi t\u00e4ss\u00e4 maailmassa. Kaiken t\u00e4m\u00e4n, aina n\u00f6yrimp\u00e4\u00e4n asti, Jumala huolehtii ja erottelee viisautensa voimalla, j\u00e4rjest\u00e4en kaikki asiat hallitsevalla tuomiollaan mit\u00e4 puolueettomimman korvauksen mukaan, siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin kuin kutakin tulee auttaa tai huolehtia h\u00e4nen ansioidensa mukaisesti. T\u00e4ss\u00e4 varmasti osoitetaan jokainen oikeudenmukaisuuden periaate, kun olosuhteiden ep\u00e4tasa-arvoisuus s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 ansion mukaisen korvauksen oikeudenmukaisuuden. Mutta ansioiden perusteet kussakin yksitt\u00e4istapauksessa tunnistaa todella ja selke\u00e4sti vain Jumala itse, yhdess\u00e4 ainosyntyisen Sanansa, Viisautensa ja Pyh\u00e4n Henkens\u00e4 kanssa<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Origenes MAAILMASTA JA J\u00c4RJELLISTEN LUOTUJEN LIIKKEIST\u00c4, OLIVATPA NE HYVI\u00c4 TAI PAHOJA; JA NIIDEN SYIST\u00c4 DE PRINCIPIIS \u2013 Kirja II L\u00e4hde:<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"colormag_page_container_layout":"default_layout","colormag_page_sidebar_layout":"default_layout","footnotes":""},"categories":[3],"tags":[],"class_list":["post-2353","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-isien-opetuksia"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2353","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2353"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2353\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2354,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2353\/revisions\/2354"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2353"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2353"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2353"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}