{"id":2337,"date":"2024-08-10T11:31:30","date_gmt":"2024-08-10T08:31:30","guid":{"rendered":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/?p=2337"},"modified":"2024-08-10T11:31:30","modified_gmt":"2024-08-10T08:31:30","slug":"origenes-lain-ja-profeettojen-jumala-ja-herramme-jeesuksen-kristuksen-isa-on-sama-jumala","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/2024\/08\/10\/origenes-lain-ja-profeettojen-jumala-ja-herramme-jeesuksen-kristuksen-isa-on-sama-jumala\/","title":{"rendered":"Origenes LAIN JA PROFEETTOJEN JUMALA JA HERRAMME JEESUKSEN KRISTUKSEN IS\u00c4 ON SAMA JUMALA"},"content":{"rendered":"

Origenes<\/span><\/p>\n

LAIN JA PROFEETTOJEN JUMALA JA HERRAMME JEESUKSEN KRISTUKSEN IS\u00c4 ON SAMA JUMALA<\/span><\/p>\n

DE PRINCIPIIS \u2013 Kirja II<\/span><\/p>\n

L\u00e4hde:<\/strong><\/span><\/p>\n

THE ANTE-NICENE FATHERS. TRANSLATIONS OF The Writings of the Fathers down to A.D. 325. THE REV. ALEXANDER ROBERTS, D.D. AND JAMES DONALDSON, LL.D., EDITORS. AMERICAN REPRINT OF THE EDINBURGH EDITION. REVISED AND CHRONOLOGICALLY ARRANGED, WITH BRIEF PREFACES AND OCCASIONAL NOTES,<\/span><\/p>\n

BY A. CLEVELAND COXE, D.D.<\/span><\/p>\n

VOLUME IV.<\/span><\/p>\n

TERTULLIAN, PART FOURTH; MINUCIUS FELIX; COMMODIAN; ORIGEN, PARTS FIRST AND SECOND. AUTHORIZED EDITION.<\/span><\/p>\n

NEW YORK:<\/span><\/p>\n

CHARLES SCRIBNER’S SONS.<\/span><\/p>\n

1 9 1 3<\/span><\/p>\n

2.<\/span><\/p>\n

Copyright, 1885,<\/span><\/p>\n

by<\/span><\/p>\n

THE CHRISTIAN LITERATURE PUBLISHING COMPANY<\/span><\/p>\n

***<\/p>\n

Teos<\/strong>:<\/span><\/p>\n

Origen DE PRINCIPIIS<\/span><\/p>\n

K\u00e4\u00e4nn\u00f6s RS ja teko\u00e4ly Claude 3.5.Sonnet<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

LUKU IV\u00a0 \u00a0LAIN JA PROFEETTOJEN JUMALA JA HERRAMME JEESUKSEN KRISTUKSEN IS\u00c4 ON SAMA JUMALA.<\/strong><\/p>\n

J\u00e4rjestetty\u00e4mme nyt lyhyesti n\u00e4m\u00e4 kohdat parhaamme mukaan, on seuraavaksi aikomuksemme mukaisesti kumottava ne, jotka ajattelevat, ett\u00e4 Herramme Jeesuksen Kristuksen Is\u00e4 on eri Jumala kuin H\u00e4n, joka antoi lain vastaukset Moosekselle tai l\u00e4hetti profeetat, joka on isiemme Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumala. Sill\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 uskonkohdassa meid\u00e4n on ensinn\u00e4kin oltava lujasti perustuneita. Meid\u00e4n on siis tarkasteltava evankeliumeissa usein toistuvaa ja Herramme ja Vapahtajamme kaikkiin tekoihin liitetty\u00e4 ilmaisua ”jotta t\u00e4yttyisi, mit\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tai tuo profeetta on puhunut”, kun on ilmeist\u00e4, ett\u00e4 profeetat ovat sen Jumalan profeettoja, joka loi maailman. T\u00e4st\u00e4 p\u00e4\u00e4ttelemme, ett\u00e4 H\u00e4n, joka l\u00e4hetti profeetat, itse ennusti, mit\u00e4 Kristuksesta oli m\u00e4\u00e4r\u00e4 ennustaa. Eik\u00e4 ole ep\u00e4ilyst\u00e4k\u00e4\u00e4n siit\u00e4, ett\u00e4 Is\u00e4 itse, eik\u00e4 kukaan muu H\u00e4nest\u00e4 eroava, lausui n\u00e4m\u00e4 ennustukset.<\/p>\n

Lis\u00e4ksi Vapahtajan tai H\u00e4nen apostoliensa k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 lainata usein esimerkkej\u00e4 Vanhasta testamentista osoittaa, ett\u00e4 he antavat auktoriteettia muinaisille. My\u00f6s Vapahtajan kehotus, kun H\u00e4n kannustaa opetuslapsiaan yst\u00e4v\u00e4llisyyteen, ”Olkaa siis t\u00e4ydellisi\u00e4, niin kuin teid\u00e4n taivaallinen Is\u00e4nne on t\u00e4ydellinen; sill\u00e4 h\u00e4n antaa aurinkonsa nousta niin pahoille kuin hyvillekin, ja l\u00e4hett\u00e4\u00e4 sateen niin hurskaille kuin jumalattomillekin”, viittaa selv\u00e4sti jopa heikkoymm\u00e4rryksiselle, ett\u00e4 H\u00e4n ehdottaa opetuslastensa j\u00e4ljitelt\u00e4v\u00e4ksi juuri taivaan tekij\u00e4\u00e4 ja sateen antajaa eik\u00e4 ket\u00e4\u00e4n muuta Jumalaa.<\/p>\n

Edelleen, mit\u00e4 muuta ilmaisu, jota rukoilevien tulisi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4, ”Is\u00e4 meid\u00e4n, joka olet taivaissa”, n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 osoittavan, kuin ett\u00e4 Jumalaa on etsitt\u00e4v\u00e4 maailman, ts. H\u00e4nen luomakuntansa, paremmista osista? Lis\u00e4ksi eiv\u00e4tk\u00f6 ne ihailtavat periaatteet, jotka H\u00e4n esitt\u00e4\u00e4 valoista, sanoen, ettemme saisi ”vannoa taivaan kautta, koska se on Jumalan valtaistuin; eik\u00e4 maan kautta, koska se on H\u00e4nen jalkojensa astinlauta”, sovi mit\u00e4 selkeimmin yhteen profeetan sanojen kanssa: ”Taivas on minun valtaistuimeni, ja maa on minun jalkojeni astinlauta”?<\/p>\n

Ja my\u00f6s kun H\u00e4n ajoi temppelist\u00e4 ulos ne, jotka myiv\u00e4t lampaita, h\u00e4rki\u00e4 ja kyyhkysi\u00e4, ja kaatoi rahanvaihtajien p\u00f6yd\u00e4t sanoen: ”Viek\u00e4\u00e4 n\u00e4m\u00e4 t\u00e4\u00e4lt\u00e4 pois, \u00e4lk\u00e4\u00e4 tehk\u00f6 minun Is\u00e4ni huoneesta kauppataloa”, H\u00e4n ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 kutsui H\u00e4nt\u00e4 Is\u00e4kseen, jonka nimelle Salomo oli rakentanut upean temppelin. Sanat ”Ettek\u00f6 ole lukeneet, mit\u00e4 Jumala sanoi Moosekselle: Min\u00e4 olen Abrahamin Jumala ja Iisakin Jumala ja Jaakobin Jumala; ei h\u00e4n ole kuolleiden Jumala, vaan el\u00e4vien” opettavat meille mit\u00e4 selvimmin, ett\u00e4 H\u00e4n kutsui patriarkkojen Jumalaa (koska he olivat pyhi\u00e4 ja el\u00e4vi\u00e4) el\u00e4vien Jumalaksi, saman, joka oli sanonut profeetoissa: ”Min\u00e4 olen Jumala, eik\u00e4 minun rinnallani ole muuta Jumalaa.”<\/p>\n

Sill\u00e4 jos Vapahtaja, tiet\u00e4en ett\u00e4 H\u00e4n, joka on kirjoitettu laissa, on Abrahamin Jumala, ja ett\u00e4 sama sanoo: ”Min\u00e4 olen Jumala, eik\u00e4 minun rinnallani ole muuta Jumalaa”, tunnustaa juuri H\u00e4net Is\u00e4kseen, joka ei tied\u00e4 mink\u00e4\u00e4n muun Jumalan olemassaolosta itsens\u00e4 yl\u00e4puolella, kuten harhaoppiset olettavat, H\u00e4n julistaa j\u00e4rjett\u00f6m\u00e4sti Is\u00e4kseen H\u00e4net, joka ei tied\u00e4 suuremmasta Jumalasta. Mutta jos H\u00e4n ei tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myydest\u00e4, vaan petoksesta sanoo, ettei ole muuta Jumalaa kuin H\u00e4n itse, silloin on viel\u00e4 suurempi j\u00e4rjett\u00f6myys tunnustaa, ett\u00e4 H\u00e4nen Is\u00e4ns\u00e4 on syyllinen valheeseen. Kaikesta t\u00e4st\u00e4 p\u00e4\u00e4dyt\u00e4\u00e4n siihen johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kseen, ett\u00e4 H\u00e4n ei tunne muuta Is\u00e4\u00e4 kuin Jumalan, kaiken Perustajan ja Luojan.<\/p>\n

Olisi pitk\u00e4veteist\u00e4 koota kaikista evankeliumien kohdista todisteet, joilla osoitetaan lain ja evankeliumien Jumalan olevan yksi ja sama. Koskettakaamme lyhyesti Apostolien tekoja, jossa Stefanus ja muut apostolit osoittavat rukouksensa sille Jumalalle, joka teki taivaan ja maan ja joka puhui pyhien profeettojensa suulla, kutsuen H\u00e4nt\u00e4 ”Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumalaksi”; Jumalaksi, joka ”toi kansansa ulos Egyptin maasta.” N\u00e4m\u00e4 ilmaisut ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 selv\u00e4sti ohjaavat ymm\u00e4rryksemme uskoon Luojassa ja istuttavat kiintymyksen H\u00e4neen niiss\u00e4, jotka ovat oppineet hurskaasti ja uskollisesti n\u00e4in ajattelemaan H\u00e4nest\u00e4; Vapahtajan omien sanojen mukaan, joka kysytt\u00e4ess\u00e4, mik\u00e4 on suurin k\u00e4sky laissa, vastasi: ”Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, koko syd\u00e4mest\u00e4si, koko sielustasi ja koko mielest\u00e4si. Toinen, t\u00e4m\u00e4n vertainen, on: Rakasta l\u00e4himm\u00e4ist\u00e4si niin kuin itse\u00e4si.” Ja n\u00e4ihin H\u00e4n lis\u00e4si: ”N\u00e4iss\u00e4 kahdessa k\u00e4skyss\u00e4 riippuu koko laki ja profeetat.”<\/p>\n

Miten siis on, ett\u00e4 H\u00e4n suosittelee sille, jota H\u00e4n opetti ja jota H\u00e4n oli johtamassa opetuslapsen virkaan, t\u00e4t\u00e4 k\u00e4sky\u00e4 yli muiden, jolla ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 oli tarkoitus sytytt\u00e4\u00e4 rakkaus h\u00e4ness\u00e4 tuon lain Jumalaa kohtaan, koska sellainen oli julistettu laissa juuri n\u00e4ill\u00e4 sanoilla? Mutta olkoon my\u00f6nnetty, kaikista n\u00e4ist\u00e4 ilmeisimmist\u00e4 todisteista huolimatta, ett\u00e4 Vapahtaja puhuu jostain muusta tuntemattomasta Jumalasta sanoessaan: ”Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, koko syd\u00e4mest\u00e4si” jne. Miten siin\u00e4 tapauksessa, jos laki ja profeetat ovat, kuten he sanovat, Luojalta, ts. toiselta Jumalalta kuin H\u00e4n, jota H\u00e4n kutsuu hyv\u00e4ksi, voi loogisesti n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, mit\u00e4 H\u00e4n lis\u00e4\u00e4, nimitt\u00e4in ett\u00e4 ”n\u00e4iss\u00e4 kahdessa k\u00e4skyss\u00e4 riippuu koko laki ja profeetat”? Sill\u00e4 miten se, mik\u00e4 on vierasta ja Jumalalle ulkopuolista, voi riippua H\u00e4nest\u00e4?<\/p>\n

Ja kun Paavali sanoo: ”Min\u00e4 kiit\u00e4n Jumalaani, jota esivanhemmistani asti palvelen puhtaalla omallatunnolla”, h\u00e4n selv\u00e4sti osoittaa, ettei h\u00e4n tullut jonkun uuden Jumalan luo, vaan Kristuksen luo. Sill\u00e4 mit\u00e4 muita Paavalin esivanhempia voidaan tarkoittaa, paitsi niit\u00e4, joista h\u00e4n sanoo: ”Ovatko he heprealaisia? Min\u00e4 my\u00f6s. Ovatko he israelilaisia? Min\u00e4 my\u00f6s.” Eik\u00f6 h\u00e4nen kirjeens\u00e4 roomalaisille johdanto selv\u00e4sti osoita samaa asiaa niille, jotka osaavat ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 Paavalin kirjeit\u00e4, nimitt\u00e4in mit\u00e4 Jumalaa h\u00e4n saarnaa? Sill\u00e4 h\u00e4nen sanansa ovat: ”Paavali, Jeesuksen Kristuksen palvelija, kutsuttu apostoli, erotettu julistamaan Jumalan evankeliumia, jonka Jumala on edelt\u00e4 luvannut profeettojensa kautta pyhiss\u00e4 kirjoituksissa, h\u00e4nen Pojastansa – joka lihan puolesta on syntynyt Daavidin siemenest\u00e4 ja pyhyyden hengen puolesta kuolleistanousemisen kautta asetettu Jumalan Pojaksi voimassa – Jeesuksesta Kristuksesta, meid\u00e4n Herrastamme” jne.<\/p>\n

Lis\u00e4ksi my\u00f6s seuraava: ”\u00c4l\u00e4 sido puivan h\u00e4r\u00e4n suuta. Pit\u00e4\u00e4k\u00f6 Jumala huolta h\u00e4rist\u00e4? Vai eik\u00f6 h\u00e4n sano sit\u00e4 kokonaan meid\u00e4n t\u00e4htemme? Meid\u00e4n t\u00e4htemmeh\u00e4n on kirjoitettu, ett\u00e4 kynt\u00e4j\u00e4n tulee kynt\u00e4\u00e4 toivossa ja puivan puida osansa saamisen toivossa.” T\u00e4ll\u00e4 h\u00e4n selv\u00e4sti osoittaa, ett\u00e4 Jumala, joka antoi lain meid\u00e4n vuoksemme, ts. apostolien vuoksi, sanoo: ”\u00c4l\u00e4 sido puivan h\u00e4r\u00e4n suuta”; jonka huolenpito ei ollut h\u00e4rist\u00e4, vaan apostoleista, jotka saarnasivat Kristuksen evankeliumia. Muissakin kohdissa Paavali, omaksuen lain lupaukset, sanoo: ”Kunnioita is\u00e4\u00e4si ja \u00e4iti\u00e4si – t\u00e4m\u00e4 on ensimm\u00e4inen k\u00e4sky, jota seuraa lupaus – ett\u00e4 menestyisit ja kauan el\u00e4isit maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4, hyv\u00e4ss\u00e4 maassa, jonka Herra, sinun Jumalasi, on sinulle antava.” T\u00e4ll\u00e4 h\u00e4n ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 ilmaisee, ett\u00e4 laki ja lain Jumala ja H\u00e4nen lupauksensa ovat h\u00e4nelle mieluisia.<\/p>\n

Mutta koska t\u00e4m\u00e4n harhaopin kannattajat joskus ovat tottuneet johtamaan yksinkertaisten syd\u00e4met harhaan tietyill\u00e4 petollisilla sofismeilla, en pid\u00e4 sopimattomana tuoda esiin v\u00e4itteit\u00e4, joita he ovat tapana esitt\u00e4\u00e4, ja kumota heid\u00e4n petoksensa ja valheensa. Seuraavat ovat siis heid\u00e4n julistuksiaan. On kirjoitettu, ett\u00e4 ”kukaan ei ole koskaan n\u00e4hnyt Jumalaa”. Mutta sit\u00e4 Jumalaa, jota Mooses saarnaa, n\u00e4ki sek\u00e4 Mooses itse ett\u00e4 h\u00e4nen is\u00e4ns\u00e4 ennen h\u00e4nt\u00e4; kun taas H\u00e4n, jonka Vapahtaja julistaa, ei ole koskaan ollut kenenk\u00e4\u00e4n n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4. Kysyk\u00e4\u00e4mme siis heilt\u00e4 ja itselt\u00e4mme, v\u00e4itt\u00e4v\u00e4tk\u00f6 he, ett\u00e4 H\u00e4n, jonka he tunnustavat Jumalaksi ja v\u00e4itt\u00e4v\u00e4t olevan eri Jumala kuin Luoja, on n\u00e4kyv\u00e4 vai n\u00e4kym\u00e4t\u00f6n.<\/p>\n

Ja jos he sanovat, ett\u00e4 H\u00e4n on n\u00e4kyv\u00e4, sen lis\u00e4ksi ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 osoitetaan olevan vastoin Raamatun julistusta, joka sanoo Vapahtajasta: ”H\u00e4n on n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4n Jumalan kuva, esikoinen ennen kaikkea luomakuntaa”, he lankeavat my\u00f6s siihen j\u00e4rjett\u00f6myyteen, ett\u00e4 v\u00e4itt\u00e4v\u00e4t Jumalan olevan ruumiillinen. Sill\u00e4 mit\u00e4\u00e4n ei voi n\u00e4hd\u00e4 ilman muotoa, kokoa ja v\u00e4ri\u00e4, jotka ovat ruumiiden erityisominaisuuksia. Ja jos Jumalan julistetaan olevan ruumis, silloin H\u00e4net todetaan my\u00f6s olevan aineellinen, koska jokainen ruumis koostuu aineesta. Mutta jos H\u00e4n koostuu aineesta, ja aine on ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 katoavaista, silloin heid\u00e4n mukaansa Jumala on altis katoavaisuudelle!<\/p>\n

Esit\u00e4mme heille toisen kysymyksen. Onko aine tehty, vai onko se luomaton, ts. ei tehty? Ja jos he vastaavat, ett\u00e4 sit\u00e4 ei ole tehty, ts. se on luomaton, kysymme heilt\u00e4, onko yksi osa ainetta Jumala ja toinen osa maailma? Mutta jos he sanovat aineesta, ett\u00e4 se on tehty, seuraa ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4, ett\u00e4 he tunnustavat H\u00e4nen, jonka he julistavat Jumalaksi, tulleen tehdyksi! – tulos, jota varmasti ei heid\u00e4n j\u00e4rkens\u00e4 eik\u00e4 meid\u00e4n voi hyv\u00e4ksy\u00e4.<\/p>\n

Mutta he sanovat, Jumala on n\u00e4kym\u00e4t\u00f6n. Ja mit\u00e4 te teette? Jos sanotte, ett\u00e4 H\u00e4n on luonnostaan n\u00e4kym\u00e4t\u00f6n, silloin H\u00e4nen ei pit\u00e4isi olla n\u00e4kyv\u00e4 Vapahtajallekaan. P\u00e4invastoin Jumalaa, Kristuksen Is\u00e4\u00e4, sanotaan n\u00e4hdyksi, koska ”joka n\u00e4kee Pojan”, h\u00e4n sanoo, ”n\u00e4kee my\u00f6s Is\u00e4n”. T\u00e4m\u00e4 varmasti ahdistaisi meit\u00e4 kovasti, ellei ilmaisua ymm\u00e4rrett\u00e4isi oikeammin ymm\u00e4rt\u00e4misest\u00e4 eik\u00e4 n\u00e4kemisest\u00e4. Sill\u00e4 se, joka on ymm\u00e4rt\u00e4nyt Pojan, ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 my\u00f6s Is\u00e4n. T\u00e4ll\u00e4 tavoin siis Mooseksenkin on oletettava n\u00e4hneen Jumalan, ei katsoen H\u00e4nt\u00e4 ruumiillisella silm\u00e4ll\u00e4, vaan ymm\u00e4rt\u00e4en H\u00e4net syd\u00e4men n\u00e4yll\u00e4 ja mielen k\u00e4sityksell\u00e4, ja sekin vain jossain m\u00e4\u00e4rin.<\/p>\n

Sill\u00e4 on ilmeist\u00e4, ett\u00e4 H\u00e4n, joka antoi vastauksia Moosekselle, sanoi: ”Sin\u00e4 et voi n\u00e4hd\u00e4 minun kasvojani, mutta saat n\u00e4hd\u00e4 minun selk\u00e4puoleni”. N\u00e4m\u00e4 sanat on tietysti ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4 siin\u00e4 mystisess\u00e4 merkityksess\u00e4, joka sopii jumalallisiin sanoihin, hylk\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ja halveksimalla ne vanhojen naisten sadut, joita tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4t henkil\u00f6t keksiv\u00e4t Jumalan etu- ja takaosista. \u00c4lk\u00f6\u00f6n kukaan todellakaan olettako, ett\u00e4 olemme antautuneet mihink\u00e4\u00e4n jumalattomuuden tunteeseen sanoessamme, ett\u00e4 Is\u00e4 ei ole n\u00e4kyv\u00e4 edes Vapahtajalle. Harkitkoon h\u00e4n erottelua, jota k\u00e4yt\u00e4mme k\u00e4sitelless\u00e4mme harhaoppisia. Sill\u00e4 olemme selitt\u00e4neet, ett\u00e4 on eri asia n\u00e4hd\u00e4 ja tulla n\u00e4hdyksi, ja toinen asia tiet\u00e4\u00e4 ja tulla tiedetyksi, tai ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ja tulla ymm\u00e4rretyksi.<\/p>\n

N\u00e4keminen ja n\u00e4hdyksi tuleminen on siis ruumiiden ominaisuus, jota ei varmasti voida asianmukaisesti soveltaa Is\u00e4\u00e4n, Poikaan tai Pyh\u00e4\u00e4n Henkeen heid\u00e4n keskin\u00e4isiss\u00e4 suhteissaan. Sill\u00e4 Kolminaisuuden luonto ylitt\u00e4\u00e4 n\u00e4kemisen mitan, my\u00f6nt\u00e4en ruumiissa oleville, ts. kaikille muille luoduille, n\u00e4kemisen ominaisuuden suhteessa toisiinsa. Mutta luonnolle, joka on ruumiiton ja suurimmaksi osaksi \u00e4lyllinen, ei mik\u00e4\u00e4n muu ominaisuus ole sopiva kuin tiet\u00e4minen tai tiedetyksi tuleminen, kuten Vapahtaja itse julistaa sanoessaan: ”Ei kukaan tunne Poikaa, paitsi Is\u00e4; eik\u00e4 kukaan tunne Is\u00e4\u00e4, paitsi Poika ja se, jolle Poika tahtoo h\u00e4net ilmoittaa.” On siis selv\u00e4\u00e4, ettei H\u00e4n ole sanonut: ”Kukaan ei ole n\u00e4hnyt Is\u00e4\u00e4, paitsi Poika”, vaan ”Kukaan ei tunne Is\u00e4\u00e4, paitsi Poika”.<\/p>\n

Ja nyt, jos vastustajamme ajattelevat, ett\u00e4 heill\u00e4 on perusteet kumota meid\u00e4t, jotka v\u00e4it\u00e4mme Jumalan olevan t\u00e4ysin tunteeton ja t\u00e4ysin vapaa kaikista sen kaltaisista tunteista, niiden ilmaisujen vuoksi, jotka esiintyv\u00e4t Vanhassa testamentissa, kuten kun Jumalan sanotaan vihastuvan tai katuvan, tai kun kuvataan mit\u00e4 tahansa inhimillist\u00e4 tunnetta tai intohimoa, meid\u00e4n on osoitettava heille, ett\u00e4 samankaltaisia lausuntoja l\u00f6ytyy jopa evankeliumin vertauksista.<\/p>\n

Kuten kun sanotaan, ett\u00e4 h\u00e4n, joka istutti viinitarhan ja vuokrasi sen viljelij\u00f6ille, jotka tappoivat l\u00e4hetetyt palvelijat ja lopulta surmasivat jopa pojan, sanotaan vihaisena ottaneen viinitarhan pois heilt\u00e4 ja luovuttaneen pahat viljelij\u00e4t tuhoon sek\u00e4 antaneen viinitarhan toisille, jotka antaisivat h\u00e4nelle hedelm\u00e4n ajallaan. Ja samoin niiden kansalaisten suhteen, jotka perheen p\u00e4\u00e4n l\u00e4hdetty\u00e4 saamaan itselleen kuningaskuntaa, l\u00e4hettiv\u00e4t sanansaattajia h\u00e4nen per\u00e4\u00e4ns\u00e4 sanoen: ”Emme tahdo t\u00e4m\u00e4n miehen hallitsevan meit\u00e4”; sill\u00e4 perheen p\u00e4\u00e4 saatuaan kuningaskunnan palasi ja vihaisena k\u00e4ski tappaa heid\u00e4t edess\u00e4\u00e4n ja polttaa heid\u00e4n kaupunkinsa tulella.<\/p>\n

Mutta kun luemme joko Vanhasta tai Uudesta testamentista Jumalan vihasta, emme ota t\u00e4llaisia ilmaisuja kirjaimellisesti, vaan etsimme niist\u00e4 hengellist\u00e4 merkityst\u00e4, jotta ajattelisimme Jumalasta niin kuin H\u00e4n ansaitsee tulla ajatelluksi. Ja n\u00e4ist\u00e4 kohdista, kun selitimme toisen psalmin jaetta ”Silloin h\u00e4n puhuu heille vihassaan, pelottaa heit\u00e4 hirmuisuudessaan”, osoitimme parhaan heikon kykymme mukaan, miten t\u00e4llainen ilmaisu tulisi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Origenes LAIN JA PROFEETTOJEN JUMALA JA HERRAMME JEESUKSEN KRISTUKSEN IS\u00c4 ON SAMA JUMALA DE PRINCIPIIS \u2013 Kirja II L\u00e4hde: THE<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"colormag_page_container_layout":"default_layout","colormag_page_sidebar_layout":"default_layout","footnotes":""},"categories":[3],"tags":[],"class_list":["post-2337","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-isien-opetuksia"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2337","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2337"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2337\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2338,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2337\/revisions\/2338"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2337"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2337"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2337"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}