{"id":2335,"date":"2024-08-10T11:28:46","date_gmt":"2024-08-10T08:28:46","guid":{"rendered":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/?p=2335"},"modified":"2024-08-10T11:28:46","modified_gmt":"2024-08-10T08:28:46","slug":"origenes-maailman-alusta-ja-sen-syista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/2024\/08\/10\/origenes-maailman-alusta-ja-sen-syista\/","title":{"rendered":"Origenes MAAILMAN ALUSTA JA SEN SYIST\u00c4"},"content":{"rendered":"

Origenes<\/span><\/p>\n

MAAILMAN ALUSTA JA SEN SYIST\u00c4<\/span><\/p>\n

DE PRINCIPIIS – Kirja II<\/span><\/p>\n

L\u00e4hde:<\/strong><\/span><\/p>\n

THE ANTE-NICENE FATHERS. TRANSLATIONS OF The Writings of the Fathers down to A.D. 325. THE REV. ALEXANDER ROBERTS, D.D. AND JAMES DONALDSON, LL.D., EDITORS. AMERICAN REPRINT OF THE EDINBURGH EDITION. REVISED AND CHRONOLOGICALLY ARRANGED, WITH BRIEF PREFACES AND OCCASIONAL NOTES,<\/span><\/p>\n

BY A. CLEVELAND COXE, D.D.<\/span><\/p>\n

VOLUME IV.<\/span><\/p>\n

TERTULLIAN, PART FOURTH; MINUCIUS FELIX; COMMODIAN; ORIGEN, PARTS FIRST AND SECOND. AUTHORIZED EDITION.<\/span><\/p>\n

NEW YORK:<\/span><\/p>\n

CHARLES SCRIBNER’S SONS.<\/span><\/p>\n

1 9 1 3<\/span><\/p>\n

2.<\/span><\/p>\n

Copyright, 1885,<\/span><\/p>\n

by<\/span><\/p>\n

THE CHRISTIAN LITERATURE PUBLISHING COMPANY<\/span><\/p>\n

***<\/p>\n

Teos:<\/span><\/p>\n

Origen DE PRINCIPIIS<\/span><\/p>\n

K\u00e4\u00e4nn\u00f6s RS ja teko\u00e4ly Claude 3.5.Sonnet<\/span><\/p>\n

LUKU III\u00a0 \u00a0MAAILMAN ALUSTA JA SEN SYIST\u00c4<\/strong><\/p>\n

Seuraava tutkimuksen aihe on, oliko olemassa jokin muu maailma ennen nykyist\u00e4; ja jos oli, oliko se samanlainen kuin nykyinen, vai jollain tavalla erilainen tai alempiarvoisempi; vai eik\u00f6 maailmaa ollut lainkaan, vaan jotain sellaista, mink\u00e4 ymm\u00e4rr\u00e4mme olevan kaiken lopun j\u00e4lkeen, kun valtakunta luovutetaan Jumalalle, Is\u00e4lle; mik\u00e4 kuitenkin on saattanut olla toisen maailman loppu – nimitt\u00e4in sen, jonka j\u00e4lkeen t\u00e4m\u00e4 maailma sai alkunsa; ja ovatko \u00e4lyllisten luontojen erilaiset lankeemukset saaneet Jumalan tuottamaan t\u00e4m\u00e4n moninaisen ja vaihtelevan maailmantilan. T\u00e4t\u00e4kin kohtaa on mielest\u00e4ni tutkittava samalla tavalla, eli onko t\u00e4m\u00e4n maailman j\u00e4lkeen olemassa jonkinlainen s\u00e4ilytt\u00e4misen ja parantamisen j\u00e4rjestelm\u00e4, ankara tosin ja tuskallinen niille, jotka eiv\u00e4t halunneet totella Jumalan sanaa, mutta prosessi, jonka kautta opetuksen ja j\u00e4rkev\u00e4n koulutuksen avulla ne, jotka ovat omistautuneet n\u00e4ille pyrkimyksille t\u00e4ss\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ja jotka, mielens\u00e4 puhdistettuaan, ovat edenneet kykenev\u00e4ksi saavuttamaan jumalallisen viisauden, voivat saavuttaa t\u00e4ydemm\u00e4n ymm\u00e4rryksen totuudesta; ja t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen seuraa v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti kaiken loppu, ja j\u00e4lleen tulee olemaan, niiden korjaamiseksi ja parantamiseksi, jotka sit\u00e4 tarvitsevat, toinen maailma, joko nykyisen kaltainen tai sit\u00e4 parempi tai huomattavasti huonompi; ja kuinka kauan tuo maailma, mik\u00e4 tahansa se onkaan, joka tulee t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen, tulee kest\u00e4m\u00e4\u00e4n; ja tuleeko olemaan aika, jolloin miss\u00e4\u00e4n ei ole maailmaa, vai onko ollut aika, jolloin maailmaa ei ollut lainkaan; tai onko ollut tai tuleeko olemaan useita; vai tapahtuuko koskaan, ett\u00e4 tulee olemaan yksi toisen kaltainen, samanlainen kaikilta osin ja erottamaton siit\u00e4.<\/p>\n

Jotta selvi\u00e4isi selvemmin, voiko ruumiillinen aine olla olemassa ajanjaksojen aikana, ja voiko se, kuten sit\u00e4 ei ollut olemassa ennen kuin se tehtiin, j\u00e4lleen hajota olemattomuuteen, katsokaamme ensin, onko kenenk\u00e4\u00e4n mahdollista el\u00e4\u00e4 ilman ruumista. Sill\u00e4 jos yksi henkil\u00f6 voi el\u00e4\u00e4 ilman ruumista, kaikki asiat voivat my\u00f6s tulla toimeen ilman niit\u00e4; koska aiempi tutkielmamme on osoittanut, ett\u00e4 kaikki asiat pyrkiv\u00e4t kohti yht\u00e4 p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Jos kaikki asiat voivat olla olemassa ilman ruumiita, ei ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 ole ruumiillista substanssia, koska sille ei ole k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Mutta kuinka ymm\u00e4rr\u00e4mme apostolin sanat niiss\u00e4 kohdissa, joissa h\u00e4n kuolleiden yl\u00f6snousemusta k\u00e4sitelless\u00e4\u00e4n sanoo: ”T\u00e4m\u00e4n katoavaisen pit\u00e4\u00e4 pukeutua katoamattomuuteen, ja t\u00e4m\u00e4n kuolevaisen pit\u00e4\u00e4 pukeutua kuolemattomuuteen. Kun t\u00e4m\u00e4 katoavainen on pukeutunut katoamattomuuteen ja t\u00e4m\u00e4 kuolevainen on pukeutunut kuolemattomuuteen, silloin toteutuu se sana, joka on kirjoitettu: Kuolema on nielty ja voitto saatu! Miss\u00e4 on voittosi, kuolema? Miss\u00e4 on pistimesi, kuolema? Kuoleman pistin on synti, ja synnin voima on laki.” Jokin t\u00e4llainen merkitys n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 siis olevan apostolin ehdottama. Sill\u00e4 voiko ilmaisu, jota h\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4\u00e4, ”t\u00e4m\u00e4 katoavainen” ja ”t\u00e4m\u00e4 kuolevainen”, ik\u00e4\u00e4n kuin eleen kera, jolla kosketetaan tai osoitetaan, viitata mihink\u00e4\u00e4n muuhun kuin ruumiilliseen aineeseen? T\u00e4m\u00e4 ruumiin aine, joka nyt on katoavainen, pukeutuu katoamattomuuteen, kun t\u00e4ydellinen sielu, joka on varustettu katoamattomuuden merkeill\u00e4, on alkanut asua siin\u00e4.<\/p>\n

\u00c4l\u00e4 h\u00e4mm\u00e4sty, jos puhumme t\u00e4ydellisest\u00e4 sielusta ruumiin vaatteena (jota Jumalan Sanan ja H\u00e4nen viisautensa vuoksi kutsutaan nyt katoamattomuudeksi), kun Jeesus Kristus itse, joka on sielun Herra ja Luoja, sanotaan olevan pyhien vaatetus apostolin sanojen mukaan: ”Pukekaa yllenne Herra Jeesus Kristus.” Kuten Kristus siis on sielun vaatetus, niin ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 sielun sanotaan olevan ruumiin vaatetus, koska se on sen koriste, peitt\u00e4en ja k\u00e4tkien sen kuolevaisen luonnon. Ilmaisu ”T\u00e4m\u00e4n katoavaisen on pukeuduttava katoamattomuuteen” on siis kuin apostoli olisi sanonut: ”T\u00e4m\u00e4n ruumiin katoavaisen luonnon on saatava katoamattomuuden vaatetus – sielu, jolla itsess\u00e4\u00e4n on katoamattomuus”, koska se on puettu Kristukseen, joka on Jumalan Viisaus ja Sana. Mutta kun t\u00e4m\u00e4 ruumis, jonka tulevaisuudessa omistamme kirkkaammassa tilassa, on tullut osalliseksi el\u00e4m\u00e4st\u00e4, se tulee silloin kuolemattomuuden lis\u00e4ksi my\u00f6s katoamattomaksi. Sill\u00e4 mik\u00e4 tahansa kuolevainen on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 my\u00f6s katoavainen; mutta kaikkea katoavaista ei voida sanoa kuolevaiseksi. Sanomme kivest\u00e4 tai puunpalasta, ett\u00e4 se on katoavainen, mutta emme sano, ett\u00e4 siit\u00e4 seuraisi sen olevan my\u00f6s kuolevainen. Mutta koska ruumis on osallinen el\u00e4m\u00e4st\u00e4, ja koska el\u00e4m\u00e4 voidaan erottaa ja erotetaan siit\u00e4, nimit\u00e4mme sit\u00e4 kuolevaiseksi, ja toisessa merkityksess\u00e4 puhumme siit\u00e4 my\u00f6s katoavaisena.<\/p>\n

Pyh\u00e4 apostoli siis, huomattavalla oivalluksella, viitaten ruumiillisen aineen yleiseen ensimm\u00e4iseen syyhyn, josta (aineesta) sielu jatkuvasti k\u00e4ytt\u00e4\u00e4, olivatpa sen ominaisuudet mitk\u00e4 tahansa (nyt tosin lihallisia, mutta v\u00e4hitellen hienostuneempia ja puhtaampia, joita kutsutaan hengellisiksi), sanoo: ”T\u00e4m\u00e4n katoavaisen on pukeuduttava katoamattomuuteen.” Ja toiseksi, katsoen ruumiin erityiseen syyhyn, h\u00e4n sanoo: ”T\u00e4m\u00e4n kuolevaisen on pukeuduttava kuolemattomuuteen.” Mit\u00e4 muuta katoamattomuus ja kuolemattomuus ovat kuin Jumalan viisaus, sana ja vanhurskaus, jotka muovaavat, pukevat ja koristavat sielun? Ja t\u00e4st\u00e4 johtuu, ett\u00e4 sanotaan: ”Katoavainen pukeutuu katoamattomuuteen ja kuolevainen kuolemattomuuteen.” Vaikka nyt edistymme suuresti, koska tied\u00e4mme vain osittain, profetoimme osittain ja n\u00e4emme kuin kuvastimesta h\u00e4m\u00e4r\u00e4sti niit\u00e4 asioita, jotka n\u00e4yt\u00e4mme ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4n, t\u00e4m\u00e4 katoavainen ei viel\u00e4 pukeudu katoamattomuuteen, eik\u00e4 t\u00e4m\u00e4 kuolevainen viel\u00e4 pukeudu kuolemattomuuteen; ja koska t\u00e4m\u00e4 koulutuksemme ruumiissa ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 pitkittyy pidemm\u00e4ksi ajaksi, aina siihen asti, kun nuo ruumiimme, joihin olemme k\u00e4\u00e4riytyneet, voivat Jumalan sanan, H\u00e4nen viisautensa ja t\u00e4ydellisen vanhurskautensa t\u00e4hden ansaita katoamattomuuden ja kuolemattomuuden, siksi sanotaan: ”T\u00e4m\u00e4n katoavaisen on pukeuduttava katoamattomuuteen ja t\u00e4m\u00e4n kuolevaisen kuolemattomuuteen.”<\/p>\n

Kuitenkin ne, jotka ajattelevat, ett\u00e4 j\u00e4rjelliset olennot voivat milloin tahansa johtaa olemassaoloa ruumiin ulkopuolella, voivat t\u00e4ss\u00e4 esitt\u00e4\u00e4 seuraavia kysymyksi\u00e4. Jos on totta, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 katoavainen pukeutuu katoamattomuuteen ja t\u00e4m\u00e4 kuolevainen kuolemattomuuteen, ja ett\u00e4 kuolema niell\u00e4\u00e4n lopussa; t\u00e4m\u00e4 osoittaa, ett\u00e4 mik\u00e4\u00e4n muu kuin aineellinen luonto ei tuhoudu, johon kuolema voisi vaikuttaa, kun taas ruumiissa olevien henkinen ter\u00e4vyys n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tylsistyv\u00e4n ruumiillisen aineen luonteen vuoksi. Jos he kuitenkin ovat ruumiin ulkopuolella, he v\u00e4ltt\u00e4v\u00e4t kokonaan t\u00e4llaisen h\u00e4iri\u00f6n aiheuttaman \u00e4rsytyksen. Mutta koska he eiv\u00e4t pysty v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti pakenemaan kaikkea ruumiillista vaatetusta, heit\u00e4 on pidett\u00e4v\u00e4 vain hienostuneempien ja puhtaampien ruumiiden asukkaina, joilla on ominaisuus, ettei kuolema en\u00e4\u00e4 voita niit\u00e4 eik\u00e4 sen pistin haavoita niit\u00e4; niin ett\u00e4 lopulta aineellisen luonnon v\u00e4hitellen kadotessa kuolema sek\u00e4 niell\u00e4\u00e4n ett\u00e4 lopulta h\u00e4vitet\u00e4\u00e4n, ja kaikki sen pistin tylsyy t\u00e4ysin jumalallisen armon kautta, jonka sielu on tullut kykenev\u00e4ksi vastaanottamaan ja on siten ansainnut saada katoamattomuuden ja kuolemattomuuden. Ja silloin kaikki sanovat ansaitusti: ”Kuolema, miss\u00e4 on voittosi? Kuolema, miss\u00e4 on pistimesi? Kuoleman pistin on synti.” Jos n\u00e4m\u00e4 johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t pit\u00e4v\u00e4n paikkansa, siit\u00e4 seuraa, ett\u00e4 meid\u00e4n on uskottava tilamme olevan joskus tulevaisuudessa ruumiiton; ja jos t\u00e4m\u00e4 my\u00f6nnet\u00e4\u00e4n ja kaikkien sanotaan olevan Kristukselle alamaisia, t\u00e4m\u00e4 (ruumiittomuus) on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 annettava kaikille, joihin Kristukselle alistuminen ulottuu; koska kaikki, jotka ovat Kristukselle alamaisia, tulevat lopulta olemaan alamaisia Jumalalle Is\u00e4lle, jolle Kristuksen sanotaan luovuttavan valtakunnan; ja n\u00e4in n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 silloin my\u00f6s ruumiiden tarve lakkaa. Ja jos se lakkaa, ruumiillinen aine palaa tyhj\u00e4ksi, kuten se aiemminkin ei ollut olemassa.<\/p>\n

Katsokaamme nyt, mit\u00e4 voidaan sanoa vastaukseksi niille, jotka esitt\u00e4v\u00e4t n\u00e4it\u00e4 v\u00e4itteit\u00e4. Sill\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n seuraus, ett\u00e4 jos ruumiillinen luonto h\u00e4vitet\u00e4\u00e4n, se on j\u00e4lleen palautettava ja luotava; koska n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 mahdolliselta, ett\u00e4 j\u00e4rjelliset luonnot, joilta vapaata tahtoa ei koskaan oteta pois, voivat j\u00e4lleen joutua jonkinlaisten liikkeiden alaisiksi Herran itsens\u00e4 erityisen teon kautta, etteiv\u00e4t he ehk\u00e4, jos he olisivat aina muuttumattomassa tilassa, olisi tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 he ovat Jumalan armosta eiv\u00e4tk\u00e4 omasta ansiostaan asetettu tuohon lopulliseen onnen tilaan; ja n\u00e4ihin liikkeisiin liittyy ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 j\u00e4lleen ruumiiden moninaisuus ja monimuotoisuus, joilla maailma on aina koristettu; eik\u00e4 se koskaan koostu (mist\u00e4\u00e4n) muusta kuin moninaisuudesta ja monimuotoisuudesta – vaikutus, jota ei voida tuottaa ilman ruumiillista ainetta.<\/p>\n

En nyt ymm\u00e4rr\u00e4, mill\u00e4 todisteilla he voivat yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 kantaansa, jotka v\u00e4itt\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 joskus syntyy maailmoja, jotka eiv\u00e4t ole erilaisia toisiinsa n\u00e4hden, vaan kaikin puolin samanlaisia. Sill\u00e4 jos sanotaan olevan maailma, joka on kaikin puolin samanlainen (kuin nykyinen), niin k\u00e4y niin, ett\u00e4 Aadam ja Eeva tekev\u00e4t samat asiat kuin he tekiv\u00e4t aiemmin: tulee toisen kerran sama vedenpaisumus, ja sama Mooses johtaa j\u00e4lleen l\u00e4hes kuusisataatuhatta k\u00e4sitt\u00e4v\u00e4n kansan pois Egyptist\u00e4; Juudas pett\u00e4\u00e4 toisen kerran Herran; Paavali pit\u00e4\u00e4 toisen kerran niiden vaatteita, jotka kivittiv\u00e4t Stefanoksen; ja kaiken, mit\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 on tehty, sanotaan toistuvan – asiantila, jota en usko voitavan perustella mill\u00e4\u00e4n j\u00e4rkeilyll\u00e4, jos sieluja ohjaa vapaa tahto ja ne yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4t joko edistymist\u00e4\u00e4n tai taantumistaan tahtonsa voiman mukaisesti. Sill\u00e4 sieluja ei ajeta kierrossa, joka palaa monien aikakausien j\u00e4lkeen samaan keh\u00e4\u00e4n, niin ett\u00e4 ne tekisiv\u00e4t tai haluaisivat sit\u00e4 tai t\u00e4t\u00e4; vaan mihin tahansa heid\u00e4n oman tahtonsa vapaus t\u00e4ht\u00e4\u00e4, sinne he suuntaavat tekojensa kulun. Sill\u00e4 se, mit\u00e4 n\u00e4m\u00e4 henkil\u00f6t sanovat, on jokseenkin sama kuin jos joku v\u00e4itt\u00e4isi, ett\u00e4 jos medimnos<\/em> (antiikin kreikkalainen tilavuusmitta) viljaa kaadettaisiin maahan, jyvien putoaminen olisi toisella kerralla t\u00e4sm\u00e4lleen sama kuin ensimm\u00e4isell\u00e4, niin ett\u00e4 jokainen yksitt\u00e4inen jyv\u00e4 p\u00e4\u00e4tyisi toisen kerran l\u00e4helle sit\u00e4 jyv\u00e4\u00e4, minne se oli heitetty aiemmin, ja niin medimnos hajaantuisi samassa j\u00e4rjestyksess\u00e4 ja samoin merkein kuin aiemmin; mik\u00e4 varmasti on mahdoton tulos medimnoksen lukemattomille jyville, vaikka niit\u00e4 kaadettaisiin lakkaamatta monien aikakausien ajan. Siksi minusta tuntuu mahdottomalta, ett\u00e4 maailma voitaisiin palauttaa toisen kerran samassa j\u00e4rjestyksess\u00e4 ja samalla m\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 syntymisi\u00e4, kuolemia ja tekoja; mutta ett\u00e4 voi olla olemassa erilaisia maailmoja, joissa on merkitt\u00e4vi\u00e4 muutoksia, niin ett\u00e4 toisen maailman tila voi olla joistain kiistattomista syist\u00e4 parempi (kuin t\u00e4m\u00e4), ja toisista huonompi, ja toisista taas v\u00e4limuotoinen. Mutta mik\u00e4 t\u00e4m\u00e4n lukum\u00e4\u00e4r\u00e4 tai mitta voisi olla, tunnustan olevani tiet\u00e4m\u00e4t\u00f6n, vaikka jos joku voi sen kertoa, oppisin sen mielell\u00e4ni.<\/p>\n

Mutta t\u00e4t\u00e4 maailmaa, jota itse\u00e4\u00e4n kutsutaan aikakaudeksi, sanotaan monien aikakausien p\u00e4\u00e4t\u00f6kseksi. Nyt pyh\u00e4 apostoli opettaa, ett\u00e4 siin\u00e4 aikakaudessa, joka edelsi t\u00e4t\u00e4, Kristus ei k\u00e4rsinyt, eik\u00e4 edes sit\u00e4 edelt\u00e4neess\u00e4 aikakaudessa; enk\u00e4 tied\u00e4, pystynk\u00f6 luettelemaan niiden edelt\u00e4vien aikakausien m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, joissa H\u00e4n ei k\u00e4rsinyt. Osoitan kuitenkin, mist\u00e4 Paavalin lausunnoista olen p\u00e4\u00e4tynyt t\u00e4h\u00e4n ymm\u00e4rrykseen. H\u00e4n sanoo: ”Mutta nyt kerran aikakausien p\u00e4\u00e4ttyess\u00e4 H\u00e4n ilmestyi poistamaan synnin uhraamalla itsens\u00e4.” Sill\u00e4 h\u00e4n sanoo, ett\u00e4 H\u00e4net tehtiin kerran uhriksi, ja aikakausien p\u00e4\u00e4ttyess\u00e4 H\u00e4n ilmestyi poistamaan synnin. Nyt olemme selv\u00e4sti oppineet Paavalilta itselt\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4n aikakauden j\u00e4lkeen, jonka sanotaan muodostuneen muiden aikakausien p\u00e4\u00e4ttymiseksi, tulee olemaan j\u00e4lleen muita aikakausia, sill\u00e4 h\u00e4n sanoo: ”osoittaakseen tulevina aikoina armonsa ylenpalttista runsautta, hyvyydess\u00e4\u00e4n meit\u00e4 kohtaan.” H\u00e4n ei ole sanonut ”tulevassa aikakaudessa” eik\u00e4 ”kahdessa tulevassa aikakaudessa”, mist\u00e4 p\u00e4\u00e4ttelen, ett\u00e4 h\u00e4nen kielenk\u00e4ytt\u00f6ns\u00e4 viittaa moniin aikakausiin. Jos nyt on jotain suurempaa kuin aikakaudet, niin ett\u00e4 luotujen olentojen joukossa voidaan ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 tiettyj\u00e4 aikakausia, mutta muiden olentojen joukossa, jotka ylitt\u00e4v\u00e4t ja ohittavat n\u00e4kyv\u00e4t luodut, (viel\u00e4 suurempia aikakausia) (mik\u00e4 ehk\u00e4 on tilanne kaiken ennalleen asettamisessa, kun koko maailmankaikkeus tulee t\u00e4ydelliseen p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen), ehk\u00e4 sit\u00e4 ajanjaksoa, jolloin kaiken p\u00e4\u00e4ttyminen tapahtuu, on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4 jonakin suurempana kuin aikakausi. Mutta t\u00e4ss\u00e4 Pyh\u00e4n Kirjoituksen auktoriteetti liikuttaa minua, joka sanoo: ”Iankaikkisesti ja viel\u00e4.” Nyt t\u00e4m\u00e4 sana ”viel\u00e4” ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 tarkoittaa jotain suurempaa kuin aikakausi; ja katso, eik\u00f6 Vapahtajan ilmaus ”Min\u00e4 tahdon, ett\u00e4 miss\u00e4 min\u00e4 olen, siell\u00e4 nekin, jotka sin\u00e4 olet minulle antanut, olisivat minun kanssani; ja niin kuin sin\u00e4, Is\u00e4, olet minussa ja min\u00e4 sinussa, ett\u00e4 hekin meiss\u00e4 olisivat” saattaisi v\u00e4litt\u00e4\u00e4 jotain enemm\u00e4n kuin aikakauden ja aikakaudet, ehk\u00e4 jopa enemm\u00e4n kuin aikakausien aikakaudet – sen ajanjakson, jolloin kaikki eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 ole aikakaudessa, vaan kun Jumala on kaikki kaikessa.<\/p>\n

Keskusteltuamme n\u00e4ist\u00e4 maailman luonnetta koskevista kohdista parhaan kykymme mukaan, ei tunnu sopimattomalta tutkia, mik\u00e4 on termin ”maailma” merkitys, jolla Pyh\u00e4ss\u00e4 Kirjoituksessa osoitetaan usein olevan eri merkityksi\u00e4. Sill\u00e4 sit\u00e4, mit\u00e4 me kutsumme latinaksi mundus<\/em>, kutsutaan kreikaksi kosmos<\/em>, ja kosmos tarkoittaa paitsi maailmaa, my\u00f6s koristetta. Lopuksi Jesajassa, miss\u00e4 nuhteleva kieli on suunnattu Siionin tytt\u00e4rille, ja miss\u00e4 h\u00e4n sanoo: ”Kultaisen p\u00e4\u00e4koristeen sijaan sinulla on kaljuus tekojesi t\u00e4hden”, h\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 samaa termi\u00e4 tarkoittamaan sek\u00e4 koristetta ett\u00e4 maailmaa, nimitt\u00e4in kosmos. Sill\u00e4 maailman suunnitelman sanotaan sis\u00e4ltyv\u00e4n ylipapin vaatetukseen, kuten l\u00f6yd\u00e4mme Salomon viisaudesta, miss\u00e4 h\u00e4n sanoo: ”Sill\u00e4 pitk\u00e4ss\u00e4 vaatteessa oli koko maailma.” Meid\u00e4n maatamme asukkaineen kutsutaan my\u00f6s maailmaksi, kuten kun Kirjoitus sanoo: ”Koko maailma on pahan vallassa.” Klemens, apostolien opetuslapsi, mainitsee todella ne, joita kreikkalaiset kutsuivat nimell\u00e4 Antikthones, ja muut maan osat, joihin kukaan meid\u00e4n kansastamme ei voi p\u00e4\u00e4st\u00e4, eik\u00e4 kukaan niist\u00e4, jotka ovat siell\u00e4, voi ylitt\u00e4\u00e4 meit\u00e4, joita h\u00e4n my\u00f6s kutsui maailmoiksi, sanoen: ”Valtameri on ihmisille ylitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n; ja ne ovat sanoja, jotka ovat sen toisella puolella, joita hallitsevat n\u00e4m\u00e4 samat hallitsevan Jumalan j\u00e4rjestelyt.” Sit\u00e4 maailmankaikkeutta, jota taivas ja maa rajoittavat, kutsutaan my\u00f6s maailmaksi, kuten Paavali julistaa: ”Sill\u00e4 t\u00e4m\u00e4n maailman muoto on katoamassa.” Meid\u00e4n Herramme ja Vapahtajamme osoittaa my\u00f6s tietyn toisen maailman t\u00e4m\u00e4n n\u00e4kyv\u00e4n lis\u00e4ksi, jota olisi todella vaikea kuvailla ja tehd\u00e4 tunnetuksi. H\u00e4n sanoo: ”Min\u00e4 en ole t\u00e4st\u00e4 maailmasta.” Sill\u00e4 ik\u00e4\u00e4n kuin H\u00e4n olisi jostakin toisesta maailmasta, H\u00e4n sanoo: ”Min\u00e4 en ole t\u00e4st\u00e4 maailmasta.” Nyt, t\u00e4st\u00e4 maailmasta olemme sanoneet etuk\u00e4teen, ett\u00e4 selitys oli vaikea; ja t\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4, ettei kenellek\u00e4\u00e4n annettaisi tilaisuutta olettaa, ett\u00e4 me v\u00e4it\u00e4mme tiettyjen kuvien olemassaoloa, joita kreikkalaiset kutsuvat ”ideoiksi”: sill\u00e4 on varmasti vierasta meid\u00e4n (kirjoittajillemme) puhua aineettomasta maailmasta, joka on olemassa vain mielikuvituksessa tai ajatuksien ohikiit\u00e4v\u00e4ss\u00e4 maailmassa; ja miten he voivat v\u00e4itt\u00e4\u00e4 joko, ett\u00e4 Vapahtaja tulee sielt\u00e4 tai ett\u00e4 pyh\u00e4t menev\u00e4t sinne, en n\u00e4e. Ei ole kuitenkaan ep\u00e4ilyst\u00e4k\u00e4\u00e4n siit\u00e4, ett\u00e4 Vapahtaja viittaa johonkin loistavampaan ja erinomaisempaan kuin t\u00e4m\u00e4 nykyinen maailma, johon H\u00e4n kannustaa ja rohkaisee uskovia pyrkim\u00e4\u00e4n. Mutta onko se maailma, johon H\u00e4n haluaa viitata, kaukana erill\u00e4\u00e4n ja jaettu t\u00e4st\u00e4 joko sijainnin, luonteen tai kunnian perusteella; vai onko se ylivoimainen kunniassa ja laadussa, mutta rajoitettu t\u00e4m\u00e4n maailman rajojen sis\u00e4lle (mik\u00e4 tuntuu minusta todenn\u00e4k\u00f6isemm\u00e4lt\u00e4), on kuitenkin ep\u00e4varmaa ja mielest\u00e4ni sopimaton aihe ihmisen ajattelulle. Mutta siit\u00e4, mit\u00e4 Klemens n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 osoittavan sanoessaan: ”Valtameri on ihmisille ylitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n, ja ne maailmat, jotka ovat sen takana”, puhuessaan monikossa maailmoista, jotka ovat sen takana, joiden h\u00e4n vihjaa olevan Korkeimman Jumalan saman kaitselmuksen hallinnoimia ja ohjaamia, h\u00e4n n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 heitt\u00e4v\u00e4n meille joitakin ituja siit\u00e4 n\u00e4kemyksest\u00e4, jonka mukaan koko olemassa olevien asioiden maailmankaikkeus, taivaallinen ja ylitaivaallinen, maallinen ja helvetillinen, kutsutaan yleisesti yhdeksi t\u00e4ydelliseksi maailmaksi, jonka sis\u00e4ll\u00e4 tai jonka kautta muiden maailmojen, jos niit\u00e4 on, on oletettava sis\u00e4ltyv\u00e4n. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 h\u00e4n halusi auringon tai kuun palloa ja muita planeetoiksi kutsuttuja taivaankappaleita kutsuttavan kukin maailmoiksi. Viel\u00e4p\u00e4 sit\u00e4 erinomaista palloa itse\u00e4\u00e4n, jota he kutsuvat kiintot\u00e4hdiksi (aplane<\/em>), he haluavat kuitenkin kutsuttavan asianmukaisesti maailmaksi. Lopuksi he kutsuvat Barukin profeetan kirjan todistamaan t\u00e4t\u00e4 v\u00e4itett\u00e4, koska siin\u00e4 seitsem\u00e4n maailmaa tai taivasta osoitetaan selvemmin. Kuitenkin sen sf\u00e4\u00e4rin yl\u00e4puolelle, jota he kutsuvat kiintot\u00e4hdiksi (aplane), he haluavat toisen sf\u00e4\u00e4rin olevan olemassa, jonka he sanovat, aivan kuten meid\u00e4n taivaamme sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 kaikki sen alla olevat asiat, k\u00e4sitt\u00e4v\u00e4n valtavalla koollaan ja kuvaamattomalla laajuudellaan kaikkien sf\u00e4\u00e4rien tilat yhdess\u00e4 sen mahtavammassa ymp\u00e4rysmitassa; niin ett\u00e4 kaikki asiat ovat sen sis\u00e4ll\u00e4, kuten t\u00e4m\u00e4 meid\u00e4n maamme on taivaan alla. Ja t\u00e4m\u00e4nkin uskotaan kutsuttavan Pyhiss\u00e4 kirjoituksissa hyv\u00e4ksi maaksi ja el\u00e4vien maaksi, jolla on oma taivaansa, joka on korkeampi ja johon pyhien nimien sanotaan olevan kirjoitettu tai Vapahtajan kirjoittaneen; t\u00e4ll\u00e4 taivaalla tuo maa on rajattu ja suljettu, jonka Vapahtaja evankeliumissa lupaa n\u00f6yrille ja armollisille. Sill\u00e4 he haluaisivat t\u00e4m\u00e4n meid\u00e4n maamme, jota aiemmin kutsuttiin ”Kuivaksi”, saaneen nimens\u00e4 tuon maan nimest\u00e4, kuten t\u00e4m\u00e4 taivas my\u00f6s nimettiin taivaankanneksi tuon taivaan nimikkeen mukaan. Mutta olemme k\u00e4sitelleet t\u00e4llaisia mielipiteit\u00e4 laajemmin siin\u00e4 kohdassa, jossa meid\u00e4n piti tutkia sen julistuksen merkityst\u00e4, ett\u00e4 alussa ”Jumala loi taivaat ja maan.” Sill\u00e4 toinen taivas ja toinen maa osoitetaan olevan olemassa sen ”taivaankannen” lis\u00e4ksi, jonka sanotaan tehdyn toisen p\u00e4iv\u00e4n j\u00e4lkeen, tai sen ”kuivan maan” lis\u00e4ksi, jota my\u00f6hemmin kutsuttiin ”maaksi.” Varmasti se, mit\u00e4 jotkut sanovat t\u00e4st\u00e4 maailmasta, ett\u00e4 se on katoavainen, koska se on tehty, ja silti se ei ole turmeltunut, koska Jumalan tahto, joka teki sen ja pit\u00e4\u00e4 sen koossa, ettei turmeltuminen hallitsisi sit\u00e4, on vahvempi ja voimakkaampi kuin turmeltuminen, voidaan oikeammin olettaa siit\u00e4 maailmasta, jota olemme kutsuneet yll\u00e4 ”kiintot\u00e4htien” sf\u00e4\u00e4riksi, koska Jumalan tahdosta se ei ole lainkaan altis turmeltumiselle, sill\u00e4 se ei ole ihaillut mit\u00e4\u00e4n turmeltumisen syit\u00e4, koska se on pyhien ja t\u00e4ysin puhdistettujen maailma, eik\u00e4 jumalattomien, kuten t\u00e4m\u00e4 meid\u00e4n maailmamme. Meid\u00e4n on lis\u00e4ksi n\u00e4ht\u00e4v\u00e4, ettei ehk\u00e4 juuri t\u00e4h\u00e4n viitaten apostoli sanoo: ”Sill\u00e4 me emme katso n\u00e4kyv\u00e4isi\u00e4, vaan n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6mi\u00e4, sill\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4iset ovat ajallisia, mutta n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4t iankaikkisia. Sill\u00e4 me tied\u00e4mme, ett\u00e4 jos t\u00e4m\u00e4n majan maallinen asumuksemme hajotetaan, meill\u00e4 on Jumalalta asumus, iankaikkinen maja taivaissa, joka ei ole k\u00e4sin tehty.” Ja kun h\u00e4n sanoo muualla: ”Kun min\u00e4 katselen sinun taivaitasi, sinun sormiesi tekoa”, ja kun Jumala sanoi kaikkien n\u00e4kyvien asioiden suhteen profeettansa suulla: ”Minun k\u00e4teni on tehnyt kaiken t\u00e4m\u00e4n”, H\u00e4n julistaa, ett\u00e4 se iankaikkinen asumus taivaissa, jonka H\u00e4n lupaa pyhilleen, ei ollut k\u00e4sin tehty, osoittaen ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 luomisen eron n\u00e4kyviss\u00e4 ja n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6miss\u00e4 asioissa. Sill\u00e4 samaa asiaa ei pid\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ilmauksilla ”ne asiat, joita ei n\u00e4hd\u00e4” ja ”ne asiat, jotka ovat n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6mi\u00e4”. Sill\u00e4 ne asiat, jotka ovat n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6mi\u00e4, eiv\u00e4t ole vain n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6mi\u00e4, vaan niill\u00e4 ei ole edes n\u00e4kyvyyden ominaisuutta, ollen sit\u00e4 mit\u00e4 kreikkalaiset kutsuvat asomata<\/em>, eli aineettomiksi; kun taas ne, joista Paavali sanoo: ”Niit\u00e4 ei n\u00e4hd\u00e4”, omaavat todellakin n\u00e4kyvyyden ominaisuuden, mutta, kuten h\u00e4n selitt\u00e4\u00e4, niit\u00e4 eiv\u00e4t viel\u00e4 n\u00e4e ne, joille ne on luvattu.<\/p>\n

Hahmoteltuamme siis n\u00e4m\u00e4 kolme n\u00e4kemyst\u00e4 kaiken lopusta ja korkeimmasta autuudesta siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin kuin pystyimme ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n, p\u00e4\u00e4tt\u00e4k\u00f6\u00f6n jokainen lukijamme itse, huolellisesti ja tarkasti, voidaanko joku niist\u00e4 hyv\u00e4ksy\u00e4 ja omaksua. On sanottu, ett\u00e4 meid\u00e4n on oletettava joko ett\u00e4 aineeton olemassaolo on mahdollista sen j\u00e4lkeen, kun kaikki on alistettu Kristukselle ja Kristuksen kautta Jumalalle Is\u00e4lle, jolloin Jumala on kaikki kaikessa; tai ett\u00e4 kun kaikki on alistettu Kristukselle ja Kristuksen kautta Jumalalle (joiden kanssa ne muodostivat my\u00f6s yhden hengen, henkien ollessa j\u00e4rjellisi\u00e4 olentoja), silloin my\u00f6s ruumiillinen aines, yhdistyneen\u00e4 puhtaimpiin ja erinomaisimpiin henkiin ja muuttuneena eetteriseen tilaan suhteessa sen omaksuvien laatuun tai ansioihin (apostolin sanojen mukaan ”Mekin muutumme”), loistaa kirkkaudessa; tai ainakin ett\u00e4 kun n\u00e4kyvien asioiden muoto katoaa ja kaikki turmelus on ravistettu ja puhdistettu pois, ja kun koko t\u00e4m\u00e4n maailman t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4 tila, jossa planeettojen kehien sanotaan olevan, on j\u00e4tetty taakse ja alle, silloin saavutetaan hurskaiden ja hyvien kiinte\u00e4 asuinsija, joka sijaitsee sen keh\u00e4n yl\u00e4puolella, jota kutsutaan kiinte\u00e4ksi (aplanes<\/em>), kuin hyv\u00e4ss\u00e4 maassa, el\u00e4vien maassa, jonka n\u00f6yr\u00e4t ja lempe\u00e4t periv\u00e4t;<\/p>\n

T\u00e4lle maalle kuuluu se taivas (joka suuremmalla laajuudellaan ymp\u00e4r\u00f6i ja sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 itse tuon maan), jota kutsutaan todella ja ensisijaisesti taivaaksi, jossa taivas ja maa, kaiken loppu ja t\u00e4ydellisyys, voidaan turvallisesti ja luottavaisesti sijoittaa – miss\u00e4 n\u00e4m\u00e4, k\u00e4rsitty\u00e4\u00e4n rangaistuksensa ja puhdistuttuaan rikkomuksistaan, voivat t\u00e4ytetty\u00e4\u00e4n ja suoritettuaan jokaisen velvollisuutensa ansaita asuinpaikan tuossa maassa; kun taas ne, jotka ovat olleet kuuliaisia Jumalan sanalle ja ovat sen j\u00e4lkeen kuuliaisuudellaan osoittaneet olevansa viisauden arvoisia, sanotaan ansaitsevan tuon taivaan tai taivaiden valtakunnan;<\/p>\n

Ja n\u00e4in ennustus t\u00e4yttyy arvokkaammalla tavalla: ”Autuaita ovat s\u00e4vyis\u00e4t, sill\u00e4 he saavat peri\u00e4 maan”; ja ”Autuaita ovat hengess\u00e4\u00e4n k\u00f6yh\u00e4t, sill\u00e4 heid\u00e4n on taivasten valtakunta”; ja Psalmien julistus: ”H\u00e4n korottaa sinut, ja sin\u00e4 perit maan.” Sill\u00e4 sit\u00e4 kutsutaan laskeutumiseksi t\u00e4lle maalle, mutta korotukseksi sille, joka on ylh\u00e4\u00e4ll\u00e4. T\u00e4ll\u00e4 tavoin siis n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 avautuvan er\u00e4\u00e4nlainen tie pyhien l\u00e4htiess\u00e4 tuolta maalta noihin taivaisiin; niin ett\u00e4 he eiv\u00e4t niink\u00e4\u00e4n n\u00e4yt\u00e4 pysyv\u00e4n tuossa maassa, vaan asuttavan sit\u00e4 aikomuksenaan siirty\u00e4 taivasten valtakunnan perint\u00f6\u00f6n saavutettuaan my\u00f6s tuon t\u00e4ydellisyyden asteen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Origenes MAAILMAN ALUSTA JA SEN SYIST\u00c4 DE PRINCIPIIS – Kirja II L\u00e4hde: THE ANTE-NICENE FATHERS. TRANSLATIONS OF The Writings of<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"colormag_page_container_layout":"default_layout","colormag_page_sidebar_layout":"default_layout","footnotes":""},"categories":[3],"tags":[],"class_list":["post-2335","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-isien-opetuksia"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2335","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2335"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2335\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2336,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2335\/revisions\/2336"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2335"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2335"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2335"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}