{"id":2331,"date":"2024-08-10T11:22:10","date_gmt":"2024-08-10T08:22:10","guid":{"rendered":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/?p=2331"},"modified":"2024-08-10T11:22:10","modified_gmt":"2024-08-10T08:22:10","slug":"origenes-maailmasta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/2024\/08\/10\/origenes-maailmasta\/","title":{"rendered":"Origenes\u00a0 MAAILMASTA"},"content":{"rendered":"

Origenes\u00a0<\/span><\/p>\n

MAAILMASTA<\/span><\/p>\n

DE PRINCIPIIS -KIRJA II.<\/span><\/p>\n

L\u00e4hde:<\/strong><\/span><\/p>\n

THE ANTE-NICENE FATHERS. TRANSLATIONS OF The Writings of the Fathers down to A.D. 325. THE REV. ALEXANDER ROBERTS, D.D. AND JAMES DONALDSON, LL.D., EDITORS. AMERICAN REPRINT OF THE EDINBURGH EDITION. REVISED AND CHRONOLOGICALLY ARRANGED, WITH BRIEF PREFACES AND OCCASIONAL NOTES,<\/span><\/p>\n

BY A. CLEVELAND COXE, D.D.<\/span><\/p>\n

VOLUME IV.<\/span><\/p>\n

TERTULLIAN, PART FOURTH; MINUCIUS FELIX; COMMODIAN; ORIGEN, PARTS FIRST AND SECOND. AUTHORIZED EDITION.<\/span><\/p>\n

NEW YORK:<\/span><\/p>\n

CHARLES SCRIBNER’S SONS.<\/span><\/p>\n

1 9 1 3<\/span><\/p>\n

2.<\/span><\/p>\n

Copyright, 1885,<\/span><\/p>\n

by<\/span><\/p>\n

THE CHRISTIAN LITERATURE PUBLISHING COMPANY<\/span><\/p>\n

***<\/p>\n

Teos:<\/strong><\/span><\/p>\n

Origen DE PRINCIPIIS<\/span><\/p>\n

K\u00e4\u00e4nn\u00f6s RS ja teko\u00e4ly Claude 3.5.Sonnet<\/span><\/p>\n

\n

LUKU I\u00a0 \u00a0MAAILMASTA<\/strong><\/p>\n

Vaikka kaikki edellisen kirjan keskustelut ovat viitanneet maailmaan ja sen j\u00e4rjestelyihin, n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 nyt seuraavan, ett\u00e4 meid\u00e4n tulisi erityisesti keskustella uudelleen muutamista maailmaa itse\u00e4\u00e4n koskevista kohdista, eli sen alusta ja lopusta, tai niist\u00e4 Jumalan kaitselmuksen j\u00e4rjestelyist\u00e4, jotka ovat tapahtuneet alun ja lopun v\u00e4lill\u00e4, tai niist\u00e4 tapahtumista, joiden oletetaan tapahtuneen ennen maailman luomista tai tapahtuvan lopun j\u00e4lkeen.<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa ensimm\u00e4inen selv\u00e4sti ilmenev\u00e4 kohta on, ett\u00e4 maailma kaikissa moninaisissa ja vaihtelevissa olosuhteissaan koostuu paitsi j\u00e4rjellisist\u00e4 ja jumalallisemmista luonnoista ja erilaisista ruumiista, my\u00f6s mykist\u00e4 el\u00e4imist\u00e4, villeist\u00e4 ja kesyist\u00e4 pedoista, linnuista ja kaikista vesiss\u00e4 el\u00e4vist\u00e4 olennoista; sitten toiseksi paikoista, eli taivaasta tai taivaista, ja maasta tai vedest\u00e4, sek\u00e4 ilmasta, joka on v\u00e4liss\u00e4 ja jota he kutsuvat eetteriksi, ja kaikesta mik\u00e4 tulee maasta tai syntyy siin\u00e4. Kun siis maailmassa on niin suuri moninaisuus ja niin suuri monimuotoisuus j\u00e4rjellisten olentojen itsens\u00e4 keskuudessa, mink\u00e4 vuoksi kaiken muun vaihtelun ja monimuotoisuuden oletetaan syntyneen, mik\u00e4 muu syy kuin t\u00e4m\u00e4 pit\u00e4isi antaa maailman olemassaololle, varsinkin jos otamme huomioon sen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n, jonka avulla edellisess\u00e4 kirjassa osoitettiin kaikkien asioiden palautuvan alkuper\u00e4iseen tilaansa? Ja jos t\u00e4m\u00e4 vaikuttaa loogisesti esitetylt\u00e4, mik\u00e4 muu syy, kuten olemme jo sanoneet, meid\u00e4n tulisi kuvitella niin suurelle monimuotoisuudelle maailmassa, paitsi niiden monimuotoisuus ja vaihtelevuus liikkeiss\u00e4 ja lankeemuksissa, jotka putosivat siit\u00e4 alkuper\u00e4isest\u00e4 ykseydest\u00e4 ja harmoniasta, jossa Jumala heid\u00e4t alun perin loi, ja jotka, tultuaan ajetuiksi pois tuosta hyvyyden tilasta ja vedetyiksi eri suuntiin erilaisten motiivien ja halujen kiusaavasta vaikutuksesta, ovat muuttaneet luontonsa yksinkertaisen ja jakamattoman hyvyyden erilaisiksi mielenlaaduksi?<\/p>\n

Mutta Jumala, viisautensa sanomattomalla taidolla, muuttaa ja palauttaa kaikki asiat, mill\u00e4 tavalla ne onkin tehty, johonkin hy\u00f6dylliseen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n ja kaikkien yhteiseksi eduksi, kutsuen ne olennot, jotka erosivat niin paljon toisistaan henkisess\u00e4 rakenteessaan, yhteen ty\u00f6n ja tarkoituksen sopusointuun; niin ett\u00e4 vaikka ne ovat erilaisten motiivien vaikutuksen alaisina, ne silti t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4t yhden maailman t\u00e4yteyden ja t\u00e4ydellisyyden, ja jopa mielten moninaisuus johtaa yhteen t\u00e4ydellisyyden p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n. Sill\u00e4 yksi voima tarttuu ja pit\u00e4\u00e4 yhdess\u00e4 koko maailman monimuotoisuuden ja johtaa erilaiset liikkeet kohti yht\u00e4 ty\u00f6t\u00e4, jottei niin valtava hanke kuin maailma hajoaisi sielujen erimielisyyksiin. Ja t\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 ajattelemme, ett\u00e4 Jumala, kaikkien asioiden Is\u00e4, varmistaakseen kaikkien luotujensa pelastuksen sanansa ja viisautensa sanomattoman suunnitelman kautta, j\u00e4rjesti kunkin n\u00e4ist\u00e4 niin, ettei mik\u00e4\u00e4n henki, olkoon se sielu tai j\u00e4rjellinen olento, miten sit\u00e4 sitten kutsutaankaan, olisi pakotettu v\u00e4kisin, vastoin oman tahtonsa vapautta, mihink\u00e4\u00e4n muuhun suuntaan kuin mihin h\u00e4nen oman mielens\u00e4 motiivit h\u00e4nt\u00e4 johtivat (jottei n\u00e4in teht\u00e4ess\u00e4 vapaan tahdon k\u00e4ytt\u00e4misen voima n\u00e4ytt\u00e4isi otetun pois, mik\u00e4 varmasti tuottaisi muutoksen itse olennon luonnossa); ja ett\u00e4 n\u00e4iden vaihtelevat tarkoitukset sopeutettaisiin sopivasti ja hy\u00f6dyllisesti yhden maailman harmoniaan, joidenkin tarvitessa apua ja toisten kyetess\u00e4 antamaan sit\u00e4, ja toisten taas ollessa kamppailun ja kilpailun syyn\u00e4 niille, jotka edistyv\u00e4t, joiden keskuudessa heid\u00e4n ahkeruutensa katsottaisiin arvokkaammaksi hyv\u00e4ksy\u00e4, ja voiton j\u00e4lkeen saavutettu arvoasema pidett\u00e4isiin suuremmalla varmuudella, mik\u00e4 tulisi vahvistaa kilpailun vaikeuksilla.<\/p>\n

Vaikka koko maailma on j\u00e4rjestetty erilaisiin teht\u00e4viin, sen tilaa ei kuitenkaan pid\u00e4 olettaa sis\u00e4isten ristiriitojen ja erimielisyyksien tilaksi; vaan kuten meid\u00e4n yksi ruumiimme on varustettu monilla j\u00e4senill\u00e4 ja sit\u00e4 pit\u00e4\u00e4 yhdess\u00e4 yksi sielu, niin olen sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 koko maailmaa pit\u00e4isi my\u00f6s pit\u00e4\u00e4 jonkinlaisena valtavana ja suunnattomana el\u00e4imen\u00e4, jota Jumalan voima ja j\u00e4rki pit\u00e4\u00e4 yhdess\u00e4 kuin yksi sielu. T\u00e4m\u00e4n osoittaa mielest\u00e4ni my\u00f6s pyh\u00e4 Kirjoitus profeetan julistuksessa: ”Enk\u00f6 min\u00e4 t\u00e4yt\u00e4 taivasta ja maata? sanoo Herra;” ja j\u00e4lleen: ”Taivas on minun valtaistuimeni, ja maa on minun jalkajakkarani;” ja Vapahtajan sanoissa, kun H\u00e4n sanoo, ett\u00e4 meid\u00e4n ei pid\u00e4 vannoa ”taivaan kautta, sill\u00e4 se on Jumalan valtaistuin; eik\u00e4 maan kautta, sill\u00e4 se on H\u00e4nen jalkajakkaransa.” Samaan vaikutukseen ovat my\u00f6s Paavalin sanat h\u00e4nen puhuessaan ateenalaisille: ”H\u00e4ness\u00e4 me el\u00e4mme ja liikumme ja olemme.” Sill\u00e4 kuinka me el\u00e4mme ja liikumme ja olemme Jumalassa, ellei H\u00e4n k\u00e4sit\u00e4 ja pid\u00e4 yhdess\u00e4 koko maailmaa voimallaan? Ja kuinka taivas on Jumalan valtaistuin ja maa H\u00e4nen jalkajakkaransa, kuten Vapahtaja itse julistaa, ellei H\u00e4nen voimansa t\u00e4yt\u00e4 kaikkea sek\u00e4 taivaassa ett\u00e4 maalla Herran omien sanojen mukaan? Ja ett\u00e4 Jumala, kaikkien asioiden Is\u00e4, t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ja pit\u00e4\u00e4 yhdess\u00e4 maailman voimansa t\u00e4yteydell\u00e4, niiden kohtien mukaan, jotka olemme lainanneet, kukaan ei mielest\u00e4ni voi vaikeuksitta my\u00f6nt\u00e4\u00e4. Ja nyt, kun edellisen keskustelun kulku on osoittanut, ett\u00e4 j\u00e4rjellisten olentojen erilaiset liikkeet ja vaihtelevat mielipiteet ovat saaneet aikaan maailmassa olevan monimuotoisuuden, meid\u00e4n on n\u00e4ht\u00e4v\u00e4, eik\u00f6 olisi sopivaa, ett\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 maailmalla olisi alkuaan kaltainen loppu. Sill\u00e4 ei ole ep\u00e4ilyst\u00e4k\u00e4\u00e4n siit\u00e4, ett\u00e4 sen loppua on etsitt\u00e4v\u00e4 suuren monimuotoisuuden ja vaihtelun keskelt\u00e4; t\u00e4m\u00e4 vaihtelu, joka l\u00f6ytyy maailman p\u00e4\u00e4ttymisest\u00e4, tulee j\u00e4lleen tarjoamaan perustan ja tilaisuuden toisen maailman monimuotoisuuksille, joka seuraa nykyist\u00e4.<\/p>\n

Jos nyt keskustelumme kuluessa on todettu, ett\u00e4 asiat ovat n\u00e4in, n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 seuraavan, ett\u00e4 meid\u00e4n on seuraavaksi tarkasteltava ruumiillisen olemisen luonnetta, koska maailman monimuotoisuus ei voi olla olemassa ilman ruumiita. On ilmeist\u00e4 asioiden itsens\u00e4 luonteesta, ett\u00e4 ruumiillinen luonto sallii monimuotoisuuden ja muutoksen vaihtelun, niin ett\u00e4 se kykenee k\u00e4ym\u00e4\u00e4n l\u00e4pi kaikki mahdolliset muutokset, kuten esimerkiksi puun muuttumisen tuleksi, tulen savuksi, savun ilmaksi, \u00f6ljyn tuleksi. Eik\u00f6 ruoka itse, oli se sitten ihmisen tai el\u00e4inten, osoita samaa muutoksen perustaa? Sill\u00e4 mit\u00e4 tahansa otamme ruoaksi, se muuttuu ruumiimme aineeksi. Mutta kuinka vesi muuttuu maaksi tai ilmaksi, ja ilma j\u00e4lleen tuleksi, tai tuli ilmaksi, tai ilma vedeksi, vaikka ei ole vaikea selitt\u00e4\u00e4, on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 vain mainita ne, sill\u00e4 tarkoituksemme on keskustella ruumiillisen aineen luonteesta. Aineella ymm\u00e4rr\u00e4mme siis sit\u00e4, mik\u00e4 on asetettu ruumiiden alle, nimitt\u00e4in sit\u00e4, mink\u00e4 kautta, ominaisuuksien antamisen ja istuttamisen kautta, ruumiit ovat olemassa; ja mainitsemme nelj\u00e4 ominaisuutta – kuumuus, kylmyys, kuivuus, kosteus. N\u00e4m\u00e4 nelj\u00e4 ominaisuutta, jotka on istutettu <greek>ulh<\/greek>:hen eli aineeseen (sill\u00e4 aineen havaitaan olevan olemassa omassa luonnossaan ilman noita aiemmin mainittuja ominaisuuksia), tuottavat erilaisia ruumiiden lajeja. Vaikka t\u00e4m\u00e4 aine on, kuten olemme sanoneet edell\u00e4, oman varsinaisen luontonsa mukaan ilman ominaisuuksia, sit\u00e4 ei koskaan l\u00f6ydet\u00e4 olemassa ilman ominaisuutta. Enk\u00e4 voi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, kuinka niin monet merkitt\u00e4v\u00e4t miehet ovat olleet sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 aine, joka on niin suuri ja jolla on sellaiset ominaisuudet, ett\u00e4 se riitt\u00e4\u00e4 kaikille maailman ruumiille, jotka Jumala halusi olevan olemassa, ja on Luojan palvelija ja orja kaikille muodoille ja lajeille, joita H\u00e4n halusi kaikissa asioissa, vastaanottaen itseens\u00e4 kaikki ominaisuudet, joita H\u00e4n halusi sille antaa, oli luomaton, ts. ei Jumalan itsens\u00e4 muodostama, joka on kaikkien asioiden Luoja, vaan ett\u00e4 sen luonto ja voima olivat sattuman tulosta. Ja olen h\u00e4mm\u00e4stynyt, ett\u00e4 he moittivat niit\u00e4, jotka kielt\u00e4v\u00e4t joko Jumalan luomisvoiman tai H\u00e4nen kaitselmuksellisen maailman hallinnointinsa, ja syytt\u00e4v\u00e4t heit\u00e4 jumalattomuudesta, koska he ajattelevat, ett\u00e4 niin suuri ty\u00f6 kuin maailma voisi olla olemassa ilman arkkitehtia tai valvojaa; samalla kun he itse joutuvat samankaltaisen jumalattomuuden syyt\u00f6ksen kohteeksi sanoessaan, ett\u00e4 aine on luomaton ja ikuinen luomattoman Jumalan kanssa. T\u00e4m\u00e4n n\u00e4kemyksen mukaan siis, jos oletamme argumentin vuoksi, ett\u00e4 ainetta ei ollut olemassa, kuten n\u00e4m\u00e4 v\u00e4itt\u00e4v\u00e4t, sanoen ett\u00e4 Jumala ei voinut luoda mit\u00e4\u00e4n, kun mit\u00e4\u00e4n ei ollut olemassa, ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 H\u00e4n olisi ollut toimeton, kun H\u00e4nell\u00e4 ei ollut ainetta, johon toimia, jonka aineen he sanovat tulleen H\u00e4nelle ei H\u00e4nen omasta j\u00e4rjestelyst\u00e4\u00e4n, vaan sattumalta; ja he ajattelevat, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4, joka l\u00f6ydettiin sattumalta, kykeni riitt\u00e4m\u00e4\u00e4n H\u00e4nelle niin valtavaan hankkeeseen ja H\u00e4nen mahtinsa voiman ilment\u00e4miseen, ja hyv\u00e4ksym\u00e4ll\u00e4 H\u00e4nen viisautensa koko suunnitelman, voitaisiin erottaa ja muodostaa maailmaksi. Nyt t\u00e4m\u00e4 vaikuttaa minusta hyvin absurdilta ja niiden miesten mielipiteelt\u00e4, jotka ovat t\u00e4ysin tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 luomattoman luonnon voimasta ja \u00e4lykkyydest\u00e4. Mutta jotta n\u00e4kisimme asioiden luonteen hieman selvemmin, olkoon my\u00f6nnetty, ett\u00e4 v\u00e4h\u00e4n aikaa ainetta ei ollut olemassa, ja ett\u00e4 Jumala, kun mit\u00e4\u00e4n ei aiemmin ollut olemassa, sai ne asiat tulemaan olemassaoloon, joita H\u00e4n halusi, miksi meid\u00e4n pit\u00e4isi olettaa, ett\u00e4 Jumala loisi aineen joko paremmaksi tai suuremmaksi, tai toisenlaiseksi, kuin sen, jonka H\u00e4n tuotti omasta voimastaan ja viisaudestaan, jotta se olisi olemassa, mit\u00e4 aiemmin ei ollut? Loisiko H\u00e4n huonomman ja alemman aineen, vai samanlaisen kuin sen, jota he kutsuvat luomattomaksi? Nyt ajattelen, ett\u00e4 kenelle tahansa n\u00e4ytt\u00e4ytyy hyvin helposti, ett\u00e4 sen parempi eik\u00e4 huonompi aine olisi voinut ottaa maailman muodot ja lajit, ellei se olisi ollut sellaista kuin se, joka todella otti ne. Ja eik\u00f6 sitten vaikuta jumalattomalta kutsua sit\u00e4 luomattomaksi, joka, jos uskotaan Jumalan muodostamaksi, ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 havaittaisiin sellaiseksi kuin se, jota he kutsuvat luomattomaksi?<\/p>\n

Mutta jotta uskoisimme pyh\u00e4n Kirjoituksen auktoriteetilla, ett\u00e4 asia on n\u00e4in, kuule kuinka makkabilaiskirjassa, jossa seitsem\u00e4n marttyyrin \u00e4iti kehottaa poikaansa kest\u00e4m\u00e4\u00e4n kidutusta, t\u00e4m\u00e4 totuus vahvistetaan; sill\u00e4 h\u00e4n sanoo: ”Pyyd\u00e4n sinua, poikani, katsomaan taivasta ja maata ja kaikkea, mit\u00e4 niiss\u00e4 on, ja n\u00e4it\u00e4 katsellessasi tiet\u00e4m\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 Jumala teki kaikki n\u00e4m\u00e4 asiat, kun niit\u00e4 ei ollut olemassa.” My\u00f6s Paimenen kirjassa, ensimm\u00e4isess\u00e4 k\u00e4skyss\u00e4, h\u00e4n puhuu seuraavasti: ”Usko ennen kaikkea, ett\u00e4 on yksi Jumala, joka loi ja j\u00e4rjesti kaikki asiat ja sai kaikki asiat tulemaan olemassaoloon tyhj\u00e4st\u00e4.” Ehk\u00e4 my\u00f6s ilmaisu Psalmeissa viittaa t\u00e4h\u00e4n: ”H\u00e4n puhui, ja ne tulivat tehdyiksi; H\u00e4n k\u00e4ski, ja ne luotiin.” Sill\u00e4 sanat ”H\u00e4n puhui, ja ne tulivat tehdyiksi” n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t osoittavan, ett\u00e4 tarkoitetaan niiden asioiden substanssia, jotka ovat olemassa; kun taas toiset, ”H\u00e4n k\u00e4ski, ja ne luotiin”, n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t puhuvan niist\u00e4 ominaisuuksista, joilla itse substanssi on muovattu.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Origenes\u00a0 MAAILMASTA DE PRINCIPIIS -KIRJA II. L\u00e4hde: THE ANTE-NICENE FATHERS. TRANSLATIONS OF The Writings of the Fathers down to A.D.<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"colormag_page_container_layout":"default_layout","colormag_page_sidebar_layout":"default_layout","footnotes":""},"categories":[3],"tags":[],"class_list":["post-2331","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-isien-opetuksia"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2331","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2331"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2331\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2332,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2331\/revisions\/2332"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2331"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2331"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2331"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}