{"id":223,"date":"2013-05-02T04:11:04","date_gmt":"2013-05-02T04:11:04","guid":{"rendered":"http:\/\/www.sissonen.net\/tsasouna\/wp\/isien-opetuksia\/pyha-basileios-suuri-teologina-ja-ajttelijana\/"},"modified":"2019-11-12T13:59:04","modified_gmt":"2019-11-12T11:59:04","slug":"pyha-basileios-suuri-teologina-ja-ajttelijana","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/2013\/05\/02\/pyha-basileios-suuri-teologina-ja-ajttelijana\/","title":{"rendered":"Pyh\u00e4 Basileios Suuri teologina ja ajttelijana"},"content":{"rendered":"

Basileios teologina ja ajattelijana<\/span><\/b><\/span><\/p>\n

Tunnetussa laajassa saarnassaan Hexaemeron (=kuusi p\u00e4iv\u00e4\u00e4) Basileios k\u00e4sittelee maailman ja ihmisen luomista. H\u00e4nen mukaansa taivaan ja maan luominen on Jumalan aikaansaannos. Kaikella, mill\u00e4 on alku, on my\u00f6s loppu. Jumala loi ajan aineellisen maailman ymp\u00e4rist\u00f6ksi. Aika etenee aina eteenp\u00e4in. Ajan alussa Jumala loi maailman. Mutta ajan alku ei ole itse aika. Alku on ilman kestoa. Ajan alkuun p\u00e4\u00e4semme menem\u00e4ll\u00e4 taaksep\u00e4in t\u00e4st\u00e4 hetkest\u00e4. Luominen ”alussa” ei tarkoita, ett\u00e4 aika olisi luotu. Aika alkoi maailman kanssa.<\/span><\/p>\n

Enkelit luotiin ennen n\u00e4kyv\u00e4\u00e4 ja aineellista, siis ajan ulkopuolella ja ilman aikaa. Siksi aika ei ole enkeleille mink\u00e4\u00e4nlainen edellytys. Enkelit ovat luodut Jumalan sanalla. He eiv\u00e4t ole muutoksen alaisia, heiss\u00e4 ei ole lapsia, nuorukaisia ja vanhuksia, vaan heid\u00e4n luontonsa on aina puhdas ja muuttumaton. Pyh\u00e4n Hengen armosta heid\u00e4n hyveens\u00e4 ovat pysyvi\u00e4.<\/span><\/p>\n

Maailma ei heti saanut lopullista muotoaan. Aluksi maailma oli ilman j\u00e4rjestyst\u00e4. Se oli n\u00e4kym\u00e4t\u00f6n ja kaaoksessa. Luomisen ensimm\u00e4inen p\u00e4iv\u00e4 on ajan ja kehityksen ulkopuolella, erityisell\u00e4 tavalla. Jumalan sana tai k\u00e4sky sai aikaan luomisen ja tuo sana on j\u00e4\u00e4nyt maan p\u00e4\u00e4lle tulevaan aikaan asti ja tuottaa hedelm\u00e4\u00e4. Maailman j\u00e4rjest\u00e4ytyneisyys on tulosta silm\u00e4nr\u00e4p\u00e4yksellisist\u00e4 purkauksista. Maailma seuraten Jumalan lakia alkoi tuottaa kaikkea, mit\u00e4 maailmassa on. Aika ei mill\u00e4\u00e4n voinut pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4 luomista. Kaikki oleva sai alkunsa yhdess\u00e4 silm\u00e4nr\u00e4p\u00e4yksess\u00e4. Kaikki lajit olivat alusta saakka omaleimaisia. My\u00f6s el\u00e4inkunta on Basileioksen mukaan saanut alkunsa spontaanisti.<\/span><\/p>\n

Kaikessa on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 kuvaamaton viisaus. Ajallinen on samanlaista kuin ikuinen. Jos n\u00e4kyv\u00e4t ovat niin kauniita, niin my\u00f6s n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6mien on oltava sellaisia. Basileioksen mukaan koko maailma todistaa Jumalasta. Jumalan, Luojan, viisaus on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 kaikkein pienimmiss\u00e4kin asioissa.<\/span><\/p>\n

Ihminen luotiin eri tavalla kuin alempi maailma. H\u00e4net luotiin Jumalan kuvaksi, kuolemattomaksi ja hengellist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 varten. Basileioksen mukaan ihminen on maanp\u00e4\u00e4llisen el\u00e4m\u00e4n ainoa muoto, jonka Jumala loi. Luodessaan ihmisen Jumala pani h\u00e4neen jotakin omasta itsest\u00e4\u00e4n, niin ett\u00e4 ihminen tiet\u00e4\u00e4 olevansa jotenkin samankaltainen Jumalan kanssa.<\/span><\/p>\n

Maailma on kuolevien asioiden asuinpaikka. Koska ne ovat osallisia t\u00e4m\u00e4n kokonaisuuden olemuksellisesta luonnosta, ihmiset yh\u00e4 uudelleen kuolevat, jopa ennen kuin kuolema erottaa sielut ruumiista. Ihminen on sielu. Ruumis on sielun asunto. Ihminen on sielu ja \u00e4ly, koska h\u00e4net on luotu Luojansa kuvaksi. Ruumis on usein sielun vankila.<\/span><\/p>\n

Viha, himo, arkuus ja kateus h\u00e4iritsev\u00e4t sielun sis\u00e4ist\u00e4 n\u00e4k\u00f6kyky\u00e4. Siksi meid\u00e4n olisi vapauduttava niist\u00e4. Totuutta on mahdotonta tuntea, ellei syd\u00e4mess\u00e4 ole rauha. J\u00e4rki pit\u00e4\u00e4 vallassaan sielua. J\u00e4rki tekee meist\u00e4 samankaltaisia Luojan kanssa. J\u00e4rke\u00e4 alempana ovat \u00e4rtyisyys ja himo. \u00c4rtyminen, toisien sanoen sielun kyky tahtoa, on alistettava j\u00e4rjelle. Himot ja halutkin voivat olla sielulle hy\u00f6dyllisi\u00e4, jos ne alistetaan j\u00e4rjelle ja suunnataan Jumalan rakkauteen ja ikuisten siunausten kaipuuseen. Jokainen sielun kyky voi olla hyv\u00e4 tai paha, riippuen tavasta, jolla sit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n. Kaikki riippuu hengellisen el\u00e4m\u00e4n harmoniasta tai ”symmetriasta”. J\u00e4rki saa aikaan t\u00e4m\u00e4n harmonian. Synti on liikett\u00e4 pois Jumalasta, toisin sanoen El\u00e4m\u00e4st\u00e4. Se on ”el\u00e4m\u00e4n kadottaminen” ja kuoleman alku. Ensimm\u00e4inen synti oli aineellisen ja aistillisen pit\u00e4minen parempana hengellist\u00e4.<\/span><\/p>\n

Ihminen voi saada tietoa Jumalasta. Ensiksikin maailmassa vallitseva harmonia todistaa H\u00e4nest\u00e4. Toiseksi Jumalan voi tuntea tuntemalla itsens\u00e4. Itsetutkistelu voi johtaa Jumalan tuntemiseen. Ruumiiton sielu on kykenev\u00e4 saamaan ihmisen ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n Jumalaa, joka on my\u00f6s ruumiiton. Saamamme tieto Jumalasta on ep\u00e4t\u00e4ydellist\u00e4. Pyhien Kirjoitusten kautta saamme valmiuden saada jumalallinen ilmoitus. Raamattu on Jumala-tiedon aarrekammio. Aistien todistusten nojalla tied\u00e4mme, ett\u00e4 Jumala on olemassa. Ymm\u00e4rr\u00e4mme jopa, kuinka Jumala on olemassa. Mutta mit\u00e4 Jumala on ja mik\u00e4 H\u00e4nen olemuksensa on, sit\u00e4 ihminen ei tied\u00e4, eik\u00e4 voi tiet\u00e4\u00e4, eiv\u00e4t taivaalliset voimatkaan. Ihmisen luodun mielen kyky on rajoitettu, mutta se ei tee tyhj\u00e4ksi ”uskonnollisen tiedon” objektiivisuutta. Se, mik\u00e4 on ep\u00e4t\u00e4ydellist\u00e4, ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole ep\u00e4tosi. Jos Jumala olisi ilmaissut t\u00f6iss\u00e4\u00e4n koko voimansa, t\u00e4m\u00e4n voiman voisi kyll\u00e4 t\u00e4ydellisesti k\u00e4sitt\u00e4\u00e4, mutta ei silti h\u00e4nen olemustaan. T\u00e4m\u00e4 sama p\u00e4tee my\u00f6s Kristukseen n\u00e4hden H\u00e4nen ilmoittaessaan itsens\u00e4 el\u00e4m\u00e4ksi ja maailman valoksi, tieksi ja viinik\u00f6ynn\u00f6kseksi. Ei ole mahdollista tuntea edes Jumalan iankaikkisuutta. \u201dMeid\u00e4n tietomme Jumalasta rajoittuu siihen tuntemukseen, ett\u00e4 Jumalaa ei voida k\u00e4sitt\u00e4\u00e4\u201d, Basileios sanoo.<\/span><\/p>\n

Ensimm\u00e4isen\u00e4 Basileios ottaa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n formulan \u201dtreis hypostaseis\u201d, sill\u00e4 \u201dhypostasis\u201d merkitsee Basileiokselle samaa kuin \u201dindividuum\u201d eli \u201dpersona\u201d. Jumalan persoonien erityisominaisuuksina h\u00e4n luettelee isyys, poikuus ja pyhitys.<\/span><\/p>\n

Basileios korostaa kaikissa kirjoituksissaan Pyh\u00e4n Hengen jumaluutta ja yksiolennollisuutta. Samoin h\u00e4n melkein kaikkien kreikkalaisten isien tapaan opettaa Pyh\u00e4n Hengen l\u00e4htemisest\u00e4 \u201dIs\u00e4st\u00e4 Pojan kautta\u201d. H\u00e4n kuitenkin tuomitsee sen, ett\u00e4 Eunomius nimitti Poikaa ainoaksi Pyh\u00e4n Hengen alkul\u00e4hteeksi. Basileioksen mukaan Pojalla on kaikki yhteist\u00e4 is\u00e4n kanssa, mutta Raamattu nimitt\u00e4\u00e4 Pyh\u00e4\u00e4 Henke\u00e4 ei ainoastaan Pojan hengeksi, vaan my\u00f6s Is\u00e4n. Basileios k\u00e4ytti Kolminaisuudelle omistettua doksologiaa muodossa: \u201dKunnia Is\u00e4lle yhdess\u00e4 Pojan ja Pyh\u00e4n Hengen kanssa\u201d. Katolinen kirkko ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 asian niin, ett\u00e4 Basileios teoksessaan \u201dEunomiusta vastaan\u201d opettaa Pyh\u00e4n Hengen l\u00e4htemisest\u00e4 my\u00f6s Pojasta.1<\/span><\/p>\n

Basileioksen suurin saavutus on h\u00e4nen selityksens\u00e4 ja m\u00e4\u00e4rittelyns\u00e4 Kolminaisuudesta. H\u00e4nen teologinen systeemins\u00e4 pohjautuu Gregorios Thaumaturgoksen hyv\u00e4ksymiin Origeneen opetuksiin. Toiseksi h\u00e4n pit\u00e4\u00e4 l\u00e4hteen\u00e4\u00e4n ”homoiousiaanien” m\u00e4\u00e4ritelmi\u00e4 ja perusteita. Opetuksessaan Pyh\u00e4st\u00e4 Hengest\u00e4 h\u00e4n nojaa uusplatonisteihin. Perustana Kolminaisuusteologialleen Basileios nojaa Aristoteleen metafysiikkaan.<\/span><\/p>\n

Basileioksen opetus perustuu kastekutsumukseen. Herra itse opetti meille kasteesta ja ”yhdisti Hengen Is\u00e4n kanssa pelastuksemme v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 dogmina”. Kristillisen el\u00e4m\u00e4n ensimm\u00e4inen p\u00e4iv\u00e4, kasteen kautta pelastuksen ja yl\u00f6snousemuksen p\u00e4iv\u00e4, pyhitet\u00e4\u00e4n kutsumalla ja tunnustamalla Henki yhdess\u00e4 Is\u00e4n ja Pojan kanssa. Kasteessa kuolemme, jotta meill\u00e4 olisi uusi el\u00e4m\u00e4. Pyh\u00e4ss\u00e4 Hengess\u00e4 meid\u00e4t yhdistet\u00e4\u00e4n Jumalaan ja Jumala el\u00e4\u00e4 meiss\u00e4 Hengen kautta. Henki on pyhityksen l\u00e4hde ja periaate, l\u00e4hde, joka ei koskaan kuivu. Basileioksen uskon tunnustus todistaa Kirkon traditiosta ja erityisesti liturgioista. Basileios perustaa uskonsa Raamattuun samalla kuvaten Hengen toimintaa uusplatonistien kielell\u00e4. Kirkollisen hallinnon Basileios katsoo toteutuvan parhaiten samoin ajattelevien piispojen v\u00e4lisen\u00e4 yhteyten\u00e4 kirjeiden ja l\u00e4hettil\u00e4iden kanssa. My\u00f6s Rooman piispan h\u00e4n laskee kuuluvaksi heihin ja pit\u00e4\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 keskeisen\u00e4 hierarkkina l\u00e4nnen piispojen joukossa. Basileioksen opetus Eukaristiasta ilmenee h\u00e4nen toisen munkkeuss\u00e4\u00e4nt\u00f6ns\u00e4 172. kohdasta, jossa h\u00e4n sanoo: \u201dLuottamuksellisesti t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 meid\u00e4n uskomme Herran sanat: T\u00e4m\u00e4 on minun ruumiini, joka annetaan teid\u00e4n edest\u00e4nne\u201d. H\u00e4n piti hyv\u00e4n\u00e4 jokap\u00e4iv\u00e4ist\u00e4 Pyh\u00e4\u00e4n Ehtoolliseen osallistumista. H\u00e4n itse osallistui sakramenttiin nelj\u00e4 kertaa viikossa, sunnuntaina, keskiviikkona, perjantaina ja lauantaina, sek\u00e4 kaikkina juhlap\u00e4ivin\u00e4.<\/span><\/p>\n

Katumuksen sakramentista h\u00e4n sanoo: \u201dSynnit tulee tunnustaa sille, jolle on uskottu salaisuuksien toimittaminen, sill\u00e4 niin muinaisetkin katujat tekiv\u00e4t pyhien edess\u00e4\u201d, tarkoittaen Johannes Kastajaa ja apostoleja. Basileios kertoo omana aikanaan kirkossaan olleen nelj\u00e4 eri julkisen katumuksen luokkaa.<\/span><\/p>\n

 <\/span><\/b><\/span><\/p>\n

Munkkilaisuus ja askeesi<\/span><\/b><\/span><\/p>\n

Basileios k\u00e4vi Syyriassa ja Egyptiss\u00e4 tutustumassa id\u00e4n er\u00e4maaisien asketismiin. H\u00e4nen kertoessaan matkastaan k\u00e4y ilmi, mit\u00e4 h\u00e4n ensisijaisesti ihaili ja arvosti tapaamiensa kilvoittelijoiden el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. H\u00e4nen huomionsa kiintyy erityisesti heid\u00e4n ankaraan paastoonsa, uutteraan ty\u00f6skentelyyns\u00e4, kest\u00e4vyyteens\u00e4 rukouksessa, ylev\u00e4\u00e4n mielenlaatuunsa ja syd\u00e4mens\u00e4 vapauteen. Basileioksenkin el\u00e4m\u00e4\u00e4 hallitsivat askeettiset perusajatukset. Kristityn ja varsinkin munkin on pidett\u00e4v\u00e4 kaikki k\u00e4skyt eik\u00e4 h\u00e4n saa laiminly\u00f6d\u00e4 niist\u00e4 yht\u00e4k\u00e4\u00e4n. Yhdenkin k\u00e4skyn rikkominen merkitsee kaikkien k\u00e4skyjen rikkomista. Munkkiel\u00e4m\u00e4 ei merkitse el\u00e4m\u00e4nkielteisyytt\u00e4 eik\u00e4 sulje pelastustiet\u00e4 avioliitossa olevilta kristityilt\u00e4. Ruumiillisuus ja t\u00e4m\u00e4 ajallinen maailma eiv\u00e4t ole itsess\u00e4\u00e4n pahaa.<\/span><\/p>\n

Basileios yhteisty\u00f6ss\u00e4 yst\u00e4v\u00e4ns\u00e4 Gregorios Naziansilaisen kanssa laati v. 358 – 359 kirjallisia s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 ja ohjeita munkeille. Ns. Laaja s\u00e4\u00e4nt\u00f6 k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 55 s\u00e4\u00e4d\u00f6st\u00e4 ja ns. Suppea s\u00e4\u00e4nt\u00f6 puolestaan 313 s\u00e4\u00e4d\u00f6st\u00e4. Molemmat ovat kysymysten ja vastausten menetelm\u00e4ll\u00e4 rakennetut. Edellinen sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 luostariel\u00e4m\u00e4n perusperiaatteet, j\u00e4lkimm\u00e4inen taas suuren joukon yksityiskohtaisia m\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4. Luostaris\u00e4\u00e4nt\u00f6jens\u00e4 vuoksi Basileiosta voidaan kutsua kenobiittisen kilvoitteluel\u00e4m\u00e4n is\u00e4ksi. Basileios edellytt\u00e4\u00e4 luostariin pyrkij\u00e4lt\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 oivaltaa ajallisen el\u00e4m\u00e4n mit\u00e4tt\u00f6myyden ja k\u00e4sitt\u00e4\u00e4, etteiv\u00e4t sen ilot ole kest\u00e4vi\u00e4 vaan l\u00e4hinn\u00e4 kelpaavat iankaikkisen tulen polttoaineeksi. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 pyrkij\u00e4 haluaa vet\u00e4yty\u00e4 pois maailman el\u00e4m\u00e4st\u00e4, luopua lihan nautinnoista ja l\u00e4hte\u00e4 Jumalan luo johtavalle tielle. Vaikuttimien on oltava oikeat, jotta ne kest\u00e4isiv\u00e4t, ja kilvoittelun tie on n\u00e4ht\u00e4v\u00e4 totuudenmukaisesti. Basileios arvostaa hengellist\u00e4 ohjaajaj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4: pyrkij\u00e4n on h\u00e4nen mukaansa saatava uudessa yhteis\u00f6ss\u00e4\u00e4n oppimestari, joka tarkoin opettaa h\u00e4nt\u00e4 ja kouluttaa h\u00e4net koetelluksi kilvoittelijaksi. Kilvoitteluel\u00e4m\u00e4n varsinainen tarkoitus on sielun pelastus. T\u00e4t\u00e4 p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 palvelevat Jumalan k\u00e4skytkin ja siksi pelastuksen hyv\u00e4ksi ponnisteleminen nimenomaan edellytt\u00e4\u00e4 vakaata pyrkimyst\u00e4 k\u00e4skyjen t\u00e4ytt\u00e4miseen – Jumalan ja l\u00e4himm\u00e4isen rakastamiseen. Maailmasta irrottautuminen tarkoittaa erityisesti sielua tahraavista pahoista himoista irrottautumista. Basileios esitt\u00e4\u00e4 ajatuksia my\u00f6s kilvoittelijoiden yhteisel\u00e4m\u00e4st\u00e4. H\u00e4n korostaa erityisesti, ett\u00e4 kun saman pelastusp\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n omaavat el\u00e4v\u00e4t yhdess\u00e4, on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4, ett\u00e4 heill\u00e4 on yksi syd\u00e4n, yksi tahto ja yksi pyrkimys: heid\u00e4n tulee olla kuin yksi ruumis, jossa on monta j\u00e4sent\u00e4, ja n\u00e4in he muodostavat yhden kokonaisuuden. Kilvoitteluel\u00e4m\u00e4\u00e4n oleellisena osana kuuluu kuuliaisuus. Luostarissa tulee kaiken palvella pelastusta, kilvoittelun p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, Jumalan l\u00e4heisyyteen p\u00e4\u00e4semist\u00e4, H\u00e4nen yhteyteens\u00e4 kasvamista ja tahtonsa toteuttamista. Basileios kielt\u00e4\u00e4 tarpeettoman puhumisen ja keskustelemisen. H\u00e4nen mukaansa on menetelt\u00e4v\u00e4 siten, ett\u00e4 mik\u00e4li jollakulla on sanottavaa sielujen rakennukseksi, on h\u00e4nen puheensa paikallaan ja sallittu. Kuuliaisuusperiaate tulee kuitenkin mukaan, jotta kaikessa sen suhteen kasvettaisiin: veljien ei tule t\u00e4ss\u00e4k\u00e4\u00e4n tapauksessa puhua ilman esimiehen lupaa.<\/span><\/p>\n

Munkkien el\u00e4m\u00e4\u00e4n kuuluvat Basileioksen s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen mukaan yksinkertaiset ruumiilliset ty\u00f6t. Kantavana voimana kilvoittelussa on rukous kiinteine psalmilauluhetkineen ja polvistumisineen. Askeesin harjoituksessa ei pid\u00e4 pyrki\u00e4 nopeasti huipulle eik\u00e4 luotettava itseens\u00e4, ettei kokemattomuuttaan putoaisi korkeuksista. Parempi on v\u00e4h\u00e4n kerrassaan tapahtuva edistyminen. Erityisen mielell\u00e4\u00e4n Basileios puhuu paaston t\u00e4rkeydest\u00e4. Jos Aadam ja Eeva olisivat paratiisissa paastonneet eiv\u00e4tk\u00e4 sy\u00f6neet kielletyst\u00e4 puusta, ei syntiinlankeemusta olisi tapahtunut! Paastossa on otettava huomioon terveydellinen tilanne. Luostarissa oli noudatettava kurinalaista el\u00e4m\u00e4nj\u00e4rjestyst\u00e4, johon kuuluivat muun muassa s\u00e4\u00e4nn\u00f6lliset rukoushetket. Teoksessaan Moralia Basileios hahmottelee kristillisen el\u00e4m\u00e4nj\u00e4rjestyksen. Basileios ei tee eroa munkin ja maailmassa kilvoittelevien kristittyjen v\u00e4lill\u00e4. Kaikkia koskee poikkeuksetta sama kehotus: Olkaa t\u00e4ydelliset! Ainoan poikkeuksen el\u00e4m\u00e4ntavassa muodostaa suhde avioliittoon. Jumala tekee my\u00f6nnytyksen inhimilliselle heikkoudelle ja sallii avioliitossa v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 leimahtavan intohimon.<\/span><\/p>\n

Munkkilaisuuteen liittyy k\u00f6yhyydess\u00e4 el\u00e4minen, mutta kaikillekin kuuluu kehotus: \u00c4l\u00e4 kiinnit\u00e4 syd\u00e4nt\u00e4si rikkauteen!<\/span><\/p>\n

 <\/span><\/p>\n

Hyv\u00e4ntekev\u00e4isyyden ja diakonian opettaja<\/span><\/b><\/span><\/p>\n

Oman aikansa yhteiskunnan tilasta Basileios sanoo: ”Nyky\u00e4\u00e4n toiset kamppaavat, toiset haukkuvat kaatunutta, monet taputtavat k\u00e4si\u00e4\u00e4n, mutta ei ole ihmist\u00e4, joka s\u00e4\u00e4list\u00e4 ojentaisi k\u00e4tens\u00e4 liukastuneelle, vaikka vanhan lain mukaisesti ei v\u00e4lt\u00e4 tuomiota sek\u00e4\u00e4n, joka kulkee ohi n\u00e4hdess\u00e4\u00e4n vihamiehens\u00e4 aasin makaavan kuormansa alla (2 Moos. 23:5). Nyky\u00e4\u00e4n ei tehd\u00e4 oikein. Miksi? Siksi, ett\u00e4 kaikissa rakkaus on kylmennyt, on kadonnut veljien yhteisymm\u00e4rrys, tuntemattomaksi on k\u00e4ynyt sana ”yksimielisyys”, ovat lakanneet yst\u00e4v\u00e4lliset neuvot, miss\u00e4\u00e4n ei ole kristillist\u00e4 laupeutta, mist\u00e4\u00e4n ei l\u00f6ydy s\u00e4\u00e4liv\u00e4\u00e4 kyynelt\u00e4. Ei ole ket\u00e4\u00e4n, joka tukisi uskossa heikkoa. P\u00e4invastoin: samaan heimoon kuuluvien kesken on syntynyt sellainen pahansuopaisuus, ett\u00e4 l\u00e4himm\u00e4isen lankeamisesta iloitaan enemm\u00e4n kuin omista hyvist\u00e4 teoista.\u201d<\/span><\/p>\n

K\u00f6yhyys oli Basileioksen mukaan yhteiskunnan sosiaalinen haava. Tavallinen ty\u00f6l\u00e4iskansa eli \u00e4\u00e4rimm\u00e4isess\u00e4 puutteessa ja n\u00e4l\u00e4ss\u00e4. Rikkaat k\u00e4yttiv\u00e4t h\u00e4ik\u00e4ilem\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti omaisuuttaan omaksi hyv\u00e4kseen. My\u00f6s ulkoiset luonnonolot vaikeuttivat k\u00f6yhien asemaa. Basileioksen mukaan k\u00f6yhien sosiaalinen kurjuus oli rikkaitten kristittyjen aiheuttama h\u00e4pe\u00e4. K\u00f6yh\u00e4t kuljeksivat ymp\u00e4riins\u00e4 haisevina ja repaleisina. Heill\u00e4 ei ollut rahaa eik\u00e4 vaatteita. Muutamat heist\u00e4 myiv\u00e4t jopa lapsensa orjiksi saadakseen leip\u00e4\u00e4. Toiset valitsivat mieluummin kuoleman.<\/span><\/p>\n

Aineellinen omistaminen ja rikkaudet sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n eiv\u00e4t ole v\u00e4\u00e4rin. V\u00e4\u00e4ryytt\u00e4 on ylellisyys, moraalittomuus ja omaisuuden itsek\u00e4s k\u00e4ytt\u00f6. Kun ihminen k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 omaisuuttaan yleiseksi hyv\u00e4ksi, h\u00e4n osoittaa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4, ett\u00e4 Jumala on kaiken todellinen ja ainoa omistaja. Omaisuus ei itsess\u00e4\u00e4n ole hyv\u00e4\u00e4 eik\u00e4 pahaa, se on puolueetonta.<\/span><\/p>\n

Pyh\u00e4 Basileios Suuri oli ensimm\u00e4inen piispa, joka j\u00e4rjestelm\u00e4llisesti organisoi filantrooppisia laitoksia: sairaaloita, y\u00f6majoja k\u00f6yhille matkustajille, suojakoteja vanhuksille ja orvoille. H\u00e4n oli ensimm\u00e4inen piispa, joka teki luostarilaitoksesta sosiaalisen lunastuksen paikan.<\/span><\/p>\n

Basileios oli aikansa yhteiskunnan sosiaalisen oikeudenmukaisuuden elpymisen uupumaton saarnaaja. H\u00e4n loi vakaan kirkon hyv\u00e4ntekev\u00e4isyysj\u00e4rjest\u00f6n. H\u00e4nen vetoomuksensa munkkiyhteis\u00f6jen perustamiseksi oli samalla vetoomus tuntemaan ihmisten keskin\u00e4ist\u00e4, veljellist\u00e4 vastuuta.<\/span><\/p>\n

Basileioksen opetuksensa mukaan ihminen voi toteuttaa Jumalan tahtoa itsess\u00e4\u00e4n vain siin\u00e4 tapauksessa, ettei h\u00e4n erota kohtaloaan muiden ihmisten kohtalosta. Munkkilaisuus sellaisena kuin Basileios Suuri opetti, on valittujen el\u00e4m\u00e4ntapa. Mutta munkkilaisuuden ihanteet vastaavat evankeliumin kaikille ihmisille asettamia ihanteita jokaisen ihmisen el\u00e4m\u00e4n perustana. Jokainen v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys toisen ihmisen kohtaloa kohtaan ja kaikenlainen individualismi Basileios Suuren mukaan ei ollut perinpohjaista turmeltuneisuutta, vaan luonteeltaan my\u00f6s itsetuhoista. H\u00e4n k\u00e4ytti kaikkia persoonansa keinoja ja kaikkia kirkkonsa varoja k\u00f6yhien avustukseen. Laajentuvan metropoliittakuntansa jokaiselle alueelle piispa perusti k\u00f6yh\u00e4intaloja. Kesareassa h\u00e4n perusti majatalon ja vierasmajan, joka heid\u00e4n mittakaavassaan n\u00e4ytti kokonaiselta pikkukaupungilta. H\u00e4n huolehti erityisesti verojen oikeudenmukaisemmasta k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 maiden v\u00e4lill\u00e4 ja papiston, luostareiden ja k\u00f6yh\u00e4intalojen vapauttamisesta veroista.<\/span><\/p>\n

H\u00e4n loi suurelta osin omin voimavaroin, koko diakoniaty\u00f6kokonaisuuden. Syntyi kokonainen ”uusi kaupunki” luostarin ja kirkon ymp\u00e4rille ryhmittyneen\u00e4, joka muodostui vierasmajoista, k\u00f6yh\u00e4intaloista ja sairaaloista tartuntatauteja varten, ja piispalla itsell\u00e4\u00e4n oli siell\u00e4 asunto. Laitosta j\u00e4ljiteltiin ja ihailtiin suuresti, ja my\u00f6s arvosteltiin. Sit\u00e4 pidettiin uhkana valtiohallinnon riippumattomuudelle, v\u00e4ite jota Basileios itse kielt\u00e4ytyi hyv\u00e4ksym\u00e4st\u00e4. Henki, joka antoi voimaa n\u00e4ille laupeuden t\u00f6ille, oli enemm\u00e4n munkkilaishenkinen kuin poliittinen ja hierarkkinen. Tarkoitus ei ollut, ett\u00e4 maallikot vaipuisivat takaisin passiivisuuteen. Basileioksen saarnat olivat t\u00e4ynn\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kehotuksia ja esimerkkej\u00e4, jotka antoivat her\u00e4tteit\u00e4 kristillisen rakkauden teoille ja kristillisten hyveiden harjoittamiselle. Erityisesti vuoden 368 suuren n\u00e4l\u00e4nh\u00e4d\u00e4n aikana h\u00e4n todisti rohkeutensa vaikuttavissa saarnoissaan keinottelijoita ja v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 rikkaita vastaan. H\u00e4n itse j\u00e4rjesti ilmaisia aterioita ihmisille, joita saivat my\u00f6s maahan muuttajat, pakanat ja jopa uskottomat Israelin lapset.<\/span><\/p>\n

Basileios teologina ja ajattelijana<\/span><\/b><\/span><\/p>\n

Tunnetussa laajassa saarnassaan Hexaemeron (=kuusi p\u00e4iv\u00e4\u00e4) Basileios k\u00e4sittelee maailman ja ihmisen luomista. H\u00e4nen mukaansa taivaan ja maan luominen on Jumalan aikaansaannos. Kaikella, mill\u00e4 on alku, on my\u00f6s loppu. Jumala loi ajan aineellisen maailman ymp\u00e4rist\u00f6ksi. Aika etenee aina eteenp\u00e4in. Ajan alussa Jumala loi maailman. Mutta ajan alku ei ole itse aika. Alku on ilman kestoa. Ajan alkuun p\u00e4\u00e4semme menem\u00e4ll\u00e4 taaksep\u00e4in t\u00e4st\u00e4 hetkest\u00e4. Luominen ”alussa” ei tarkoita, ett\u00e4 aika olisi luotu. Aika alkoi maailman kanssa.<\/span><\/p>\n

Enkelit luotiin ennen n\u00e4kyv\u00e4\u00e4 ja aineellista, siis ajan ulkopuolella ja ilman aikaa. Siksi aika ei ole enkeleille mink\u00e4\u00e4nlainen edellytys. Enkelit ovat luodut Jumalan sanalla. He eiv\u00e4t ole muutoksen alaisia, heiss\u00e4 ei ole lapsia, nuorukaisia ja vanhuksia, vaan heid\u00e4n luontonsa on aina puhdas ja muuttumaton. Pyh\u00e4n Hengen armosta heid\u00e4n hyveens\u00e4 ovat pysyvi\u00e4.<\/span><\/p>\n

Maailma ei heti saanut lopullista muotoaan. Aluksi maailma oli ilman j\u00e4rjestyst\u00e4. Se oli n\u00e4kym\u00e4t\u00f6n ja kaaoksessa. Luomisen ensimm\u00e4inen p\u00e4iv\u00e4 on ajan ja kehityksen ulkopuolella, erityisell\u00e4 tavalla. Jumalan sana tai k\u00e4sky sai aikaan luomisen ja tuo sana on j\u00e4\u00e4nyt maan p\u00e4\u00e4lle tulevaan aikaan asti ja tuottaa hedelm\u00e4\u00e4. Maailman j\u00e4rjest\u00e4ytyneisyys on tulosta silm\u00e4nr\u00e4p\u00e4yksellisist\u00e4 purkauksista. Maailma seuraten Jumalan lakia alkoi tuottaa kaikkea, mit\u00e4 maailmassa on. Aika ei mill\u00e4\u00e4n voinut pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4 luomista. Kaikki oleva sai alkunsa yhdess\u00e4 silm\u00e4nr\u00e4p\u00e4yksess\u00e4. Kaikki lajit olivat alusta saakka omaleimaisia. My\u00f6s el\u00e4inkunta on Basileioksen mukaan saanut alkunsa spontaanisti.<\/span><\/p>\n

Kaikessa on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 kuvaamaton viisaus. Ajallinen on samanlaista kuin ikuinen. Jos n\u00e4kyv\u00e4t ovat niin kauniita, niin my\u00f6s n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6mien on oltava sellaisia. Basileioksen mukaan koko maailma todistaa Jumalasta. Jumalan, Luojan, viisaus on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 kaikkein pienimmiss\u00e4kin asioissa.<\/span><\/p>\n

Ihminen luotiin eri tavalla kuin alempi maailma. H\u00e4net luotiin Jumalan kuvaksi, kuolemattomaksi ja hengellist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 varten. Basileioksen mukaan ihminen on maanp\u00e4\u00e4llisen el\u00e4m\u00e4n ainoa muoto, jonka Jumala loi. Luodessaan ihmisen Jumala pani h\u00e4neen jotakin omasta itsest\u00e4\u00e4n, niin ett\u00e4 ihminen tiet\u00e4\u00e4 olevansa jotenkin samankaltainen Jumalan kanssa.<\/span><\/p>\n

Maailma on kuolevien asioiden asuinpaikka. Koska ne ovat osallisia t\u00e4m\u00e4n kokonaisuuden olemuksellisesta luonnosta, ihmiset yh\u00e4 uudelleen kuolevat, jopa ennen kuin kuolema erottaa sielut ruumiista. Ihminen on sielu. Ruumis on sielun asunto. Ihminen on sielu ja \u00e4ly, koska h\u00e4net on luotu Luojansa kuvaksi. Ruumis on usein sielun vankila.<\/span><\/p>\n

Viha, himo, arkuus ja kateus h\u00e4iritsev\u00e4t sielun sis\u00e4ist\u00e4 n\u00e4k\u00f6kyky\u00e4. Siksi meid\u00e4n olisi vapauduttava niist\u00e4. Totuutta on mahdotonta tuntea, ellei syd\u00e4mess\u00e4 ole rauha. J\u00e4rki pit\u00e4\u00e4 vallassaan sielua. J\u00e4rki tekee meist\u00e4 samankaltaisia Luojan kanssa. J\u00e4rke\u00e4 alempana ovat \u00e4rtyisyys ja himo. \u00c4rtyminen, toisien sanoen sielun kyky tahtoa, on alistettava j\u00e4rjelle. Himot ja halutkin voivat olla sielulle hy\u00f6dyllisi\u00e4, jos ne alistetaan j\u00e4rjelle ja suunnataan Jumalan rakkauteen ja ikuisten siunausten kaipuuseen. Jokainen sielun kyky voi olla hyv\u00e4 tai paha, riippuen tavasta, jolla sit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n. Kaikki riippuu hengellisen el\u00e4m\u00e4n harmoniasta tai ”symmetriasta”. J\u00e4rki saa aikaan t\u00e4m\u00e4n harmonian. Synti on liikett\u00e4 pois Jumalasta, toisin sanoen El\u00e4m\u00e4st\u00e4. Se on ”el\u00e4m\u00e4n kadottaminen” ja kuoleman alku. Ensimm\u00e4inen synti oli aineellisen ja aistillisen pit\u00e4minen parempana hengellist\u00e4.<\/span><\/p>\n

Ihminen voi saada tietoa Jumalasta. Ensiksikin maailmassa vallitseva harmonia todistaa H\u00e4nest\u00e4. Toiseksi Jumalan voi tuntea tuntemalla itsens\u00e4. Itsetutkistelu voi johtaa Jumalan tuntemiseen. Ruumiiton sielu on kykenev\u00e4 saamaan ihmisen ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n Jumalaa, joka on my\u00f6s ruumiiton. Saamamme tieto Jumalasta on ep\u00e4t\u00e4ydellist\u00e4. Pyhien Kirjoitusten kautta saamme valmiuden saada jumalallinen ilmoitus. Raamattu on Jumala-tiedon aarrekammio. Aistien todistusten nojalla tied\u00e4mme, ett\u00e4 Jumala on olemassa. Ymm\u00e4rr\u00e4mme jopa, kuinka Jumala on olemassa. Mutta mit\u00e4 Jumala on ja mik\u00e4 H\u00e4nen olemuksensa on, sit\u00e4 ihminen ei tied\u00e4, eik\u00e4 voi tiet\u00e4\u00e4, eiv\u00e4t taivaalliset voimatkaan. Ihmisen luodun mielen kyky on rajoitettu, mutta se ei tee tyhj\u00e4ksi ”uskonnollisen tiedon” objektiivisuutta. Se, mik\u00e4 on ep\u00e4t\u00e4ydellist\u00e4, ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole ep\u00e4tosi. Jos Jumala olisi ilmaissut t\u00f6iss\u00e4\u00e4n koko voimansa, t\u00e4m\u00e4n voiman voisi kyll\u00e4 t\u00e4ydellisesti k\u00e4sitt\u00e4\u00e4, mutta ei silti h\u00e4nen olemustaan. T\u00e4m\u00e4 sama p\u00e4tee my\u00f6s Kristukseen n\u00e4hden H\u00e4nen ilmoittaessaan itsens\u00e4 el\u00e4m\u00e4ksi ja maailman valoksi, tieksi ja viinik\u00f6ynn\u00f6kseksi. Ei ole mahdollista tuntea edes Jumalan iankaikkisuutta. \u201dMeid\u00e4n tietomme Jumalasta rajoittuu siihen tuntemukseen, ett\u00e4 Jumalaa ei voida k\u00e4sitt\u00e4\u00e4\u201d, Basileios sanoo.<\/span><\/p>\n

Ensimm\u00e4isen\u00e4 Basileios ottaa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n formulan \u201dtreis hypostaseis\u201d, sill\u00e4 \u201dhypostasis\u201d merkitsee Basileiokselle samaa kuin \u201dindividuum\u201d eli \u201dpersona\u201d. Jumalan persoonien erityisominaisuuksina h\u00e4n luettelee isyys, poikuus ja pyhitys.<\/span><\/p>\n

Basileios korostaa kaikissa kirjoituksissaan Pyh\u00e4n Hengen jumaluutta ja yksiolennollisuutta. Samoin h\u00e4n melkein kaikkien kreikkalaisten isien tapaan opettaa Pyh\u00e4n Hengen l\u00e4htemisest\u00e4 \u201dIs\u00e4st\u00e4 Pojan kautta\u201d. H\u00e4n kuitenkin tuomitsee sen, ett\u00e4 Eunomius nimitti Poikaa ainoaksi Pyh\u00e4n Hengen alkul\u00e4hteeksi. Basileioksen mukaan Pojalla on kaikki yhteist\u00e4 is\u00e4n kanssa, mutta Raamattu nimitt\u00e4\u00e4 Pyh\u00e4\u00e4 Henke\u00e4 ei ainoastaan Pojan hengeksi, vaan my\u00f6s Is\u00e4n. Basileios k\u00e4ytti Kolminaisuudelle omistettua doksologiaa muodossa: \u201dKunnia Is\u00e4lle yhdess\u00e4 Pojan ja Pyh\u00e4n Hengen kanssa\u201d. Katolinen kirkko ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 asian niin, ett\u00e4 Basileios teoksessaan \u201dEunomiusta vastaan\u201d opettaa Pyh\u00e4n Hengen l\u00e4htemisest\u00e4 my\u00f6s Pojasta.1<\/span><\/p>\n

Basileioksen suurin saavutus on h\u00e4nen selityksens\u00e4 ja m\u00e4\u00e4rittelyns\u00e4 Kolminaisuudesta. H\u00e4nen teologinen systeemins\u00e4 pohjautuu Gregorios Thaumaturgoksen hyv\u00e4ksymiin Origeneen opetuksiin. Toiseksi h\u00e4n pit\u00e4\u00e4 l\u00e4hteen\u00e4\u00e4n ”homoiousiaanien” m\u00e4\u00e4ritelmi\u00e4 ja perusteita. Opetuksessaan Pyh\u00e4st\u00e4 Hengest\u00e4 h\u00e4n nojaa uusplatonisteihin. Perustana Kolminaisuusteologialleen Basileios nojaa Aristoteleen metafysiikkaan.<\/span><\/p>\n

Basileioksen opetus perustuu kastekutsumukseen. Herra itse opetti meille kasteesta ja ”yhdisti Hengen Is\u00e4n kanssa pelastuksemme v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 dogmina”. Kristillisen el\u00e4m\u00e4n ensimm\u00e4inen p\u00e4iv\u00e4, kasteen kautta pelastuksen ja yl\u00f6snousemuksen p\u00e4iv\u00e4, pyhitet\u00e4\u00e4n kutsumalla ja tunnustamalla Henki yhdess\u00e4 Is\u00e4n ja Pojan kanssa. Kasteessa kuolemme, jotta meill\u00e4 olisi uusi el\u00e4m\u00e4. Pyh\u00e4ss\u00e4 Hengess\u00e4 meid\u00e4t yhdistet\u00e4\u00e4n Jumalaan ja Jumala el\u00e4\u00e4 meiss\u00e4 Hengen kautta. Henki on pyhityksen l\u00e4hde ja periaate, l\u00e4hde, joka ei koskaan kuivu. Basileioksen uskon tunnustus todistaa Kirkon traditiosta ja erityisesti liturgioista. Basileios perustaa uskonsa Raamattuun samalla kuvaten Hengen toimintaa uusplatonistien kielell\u00e4. Kirkollisen hallinnon Basileios katsoo toteutuvan parhaiten samoin ajattelevien piispojen v\u00e4lisen\u00e4 yhteyten\u00e4 kirjeiden ja l\u00e4hettil\u00e4iden kanssa. My\u00f6s Rooman piispan h\u00e4n laskee kuuluvaksi heihin ja pit\u00e4\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 keskeisen\u00e4 hierarkkina l\u00e4nnen piispojen joukossa. Basileioksen opetus Eukaristiasta ilmenee h\u00e4nen toisen munkkeuss\u00e4\u00e4nt\u00f6ns\u00e4 172. kohdasta, jossa h\u00e4n sanoo: \u201dLuottamuksellisesti t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 meid\u00e4n uskomme Herran sanat: T\u00e4m\u00e4 on minun ruumiini, joka annetaan teid\u00e4n edest\u00e4nne\u201d. H\u00e4n piti hyv\u00e4n\u00e4 jokap\u00e4iv\u00e4ist\u00e4 Pyh\u00e4\u00e4n Ehtoolliseen osallistumista. H\u00e4n itse osallistui sakramenttiin nelj\u00e4 kertaa viikossa, sunnuntaina, keskiviikkona, perjantaina ja lauantaina, sek\u00e4 kaikkina juhlap\u00e4ivin\u00e4.<\/span><\/p>\n

Katumuksen sakramentista h\u00e4n sanoo: \u201dSynnit tulee tunnustaa sille, jolle on uskottu salaisuuksien toimittaminen, sill\u00e4 niin muinaisetkin katujat tekiv\u00e4t pyhien edess\u00e4\u201d, tarkoittaen Johannes Kastajaa ja apostoleja. Basileios kertoo omana aikanaan kirkossaan olleen nelj\u00e4 eri julkisen katumuksen luokkaa.<\/span><\/p>\n

Munkkilaisuus ja askeesi<\/span><\/b><\/span><\/p>\n

Basileios k\u00e4vi Syyriassa ja Egyptiss\u00e4 tutustumassa id\u00e4n er\u00e4maaisien asketismiin. H\u00e4nen kertoessaan matkastaan k\u00e4y ilmi, mit\u00e4 h\u00e4n ensisijaisesti ihaili ja arvosti tapaamiensa kilvoittelijoiden el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. H\u00e4nen huomionsa kiintyy erityisesti heid\u00e4n ankaraan paastoonsa, uutteraan ty\u00f6skentelyyns\u00e4, kest\u00e4vyyteens\u00e4 rukouksessa, ylev\u00e4\u00e4n mielenlaatuunsa ja syd\u00e4mens\u00e4 vapauteen. Basileioksenkin el\u00e4m\u00e4\u00e4 hallitsivat askeettiset perusajatukset. Kristityn ja varsinkin munkin on pidett\u00e4v\u00e4 kaikki k\u00e4skyt eik\u00e4 h\u00e4n saa laiminly\u00f6d\u00e4 niist\u00e4 yht\u00e4k\u00e4\u00e4n. Yhdenkin k\u00e4skyn rikkominen merkitsee kaikkien k\u00e4skyjen rikkomista. Munkkiel\u00e4m\u00e4 ei merkitse el\u00e4m\u00e4nkielteisyytt\u00e4 eik\u00e4 sulje pelastustiet\u00e4 avioliitossa olevilta kristityilt\u00e4. Ruumiillisuus ja t\u00e4m\u00e4 ajallinen maailma eiv\u00e4t ole itsess\u00e4\u00e4n pahaa.<\/span><\/p>\n

Basileios yhteisty\u00f6ss\u00e4 yst\u00e4v\u00e4ns\u00e4 Gregorios Naziansilaisen kanssa laati v. 358 – 359 kirjallisia s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 ja ohjeita munkeille. Ns. Laaja s\u00e4\u00e4nt\u00f6 k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 55 s\u00e4\u00e4d\u00f6st\u00e4 ja ns. Suppea s\u00e4\u00e4nt\u00f6 puolestaan 313 s\u00e4\u00e4d\u00f6st\u00e4. Molemmat ovat kysymysten ja vastausten menetelm\u00e4ll\u00e4 rakennetut. Edellinen sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 luostariel\u00e4m\u00e4n perusperiaatteet, j\u00e4lkimm\u00e4inen taas suuren joukon yksityiskohtaisia m\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4. Luostaris\u00e4\u00e4nt\u00f6jens\u00e4 vuoksi Basileiosta voidaan kutsua kenobiittisen kilvoitteluel\u00e4m\u00e4n is\u00e4ksi. Basileios edellytt\u00e4\u00e4 luostariin pyrkij\u00e4lt\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 oivaltaa ajallisen el\u00e4m\u00e4n mit\u00e4tt\u00f6myyden ja k\u00e4sitt\u00e4\u00e4, etteiv\u00e4t sen ilot ole kest\u00e4vi\u00e4 vaan l\u00e4hinn\u00e4 kelpaavat iankaikkisen tulen polttoaineeksi. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 pyrkij\u00e4 haluaa vet\u00e4yty\u00e4 pois maailman el\u00e4m\u00e4st\u00e4, luopua lihan nautinnoista ja l\u00e4hte\u00e4 Jumalan luo johtavalle tielle. Vaikuttimien on oltava oikeat, jotta ne kest\u00e4isiv\u00e4t, ja kilvoittelun tie on n\u00e4ht\u00e4v\u00e4 totuudenmukaisesti. Basileios arvostaa hengellist\u00e4 ohjaajaj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4: pyrkij\u00e4n on h\u00e4nen mukaansa saatava uudessa yhteis\u00f6ss\u00e4\u00e4n oppimestari, joka tarkoin opettaa h\u00e4nt\u00e4 ja kouluttaa h\u00e4net koetelluksi kilvoittelijaksi. Kilvoitteluel\u00e4m\u00e4n varsinainen tarkoitus on sielun pelastus. T\u00e4t\u00e4 p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 palvelevat Jumalan k\u00e4skytkin ja siksi pelastuksen hyv\u00e4ksi ponnisteleminen nimenomaan edellytt\u00e4\u00e4 vakaata pyrkimyst\u00e4 k\u00e4skyjen t\u00e4ytt\u00e4miseen – Jumalan ja l\u00e4himm\u00e4isen rakastamiseen. Maailmasta irrottautuminen tarkoittaa erityisesti sielua tahraavista pahoista himoista irrottautumista. Basileios esitt\u00e4\u00e4 ajatuksia my\u00f6s kilvoittelijoiden yhteisel\u00e4m\u00e4st\u00e4. H\u00e4n korostaa erityisesti, ett\u00e4 kun saman pelastusp\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n omaavat el\u00e4v\u00e4t yhdess\u00e4, on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4, ett\u00e4 heill\u00e4 on yksi syd\u00e4n, yksi tahto ja yksi pyrkimys: heid\u00e4n tulee olla kuin yksi ruumis, jossa on monta j\u00e4sent\u00e4, ja n\u00e4in he muodostavat yhden kokonaisuuden. Kilvoitteluel\u00e4m\u00e4\u00e4n oleellisena osana kuuluu kuuliaisuus. Luostarissa tulee kaiken palvella pelastusta, kilvoittelun p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, Jumalan l\u00e4heisyyteen p\u00e4\u00e4semist\u00e4, H\u00e4nen yhteyteens\u00e4 kasvamista ja tahtonsa toteuttamista. Basileios kielt\u00e4\u00e4 tarpeettoman puhumisen ja keskustelemisen. H\u00e4nen mukaansa on menetelt\u00e4v\u00e4 siten, ett\u00e4 mik\u00e4li jollakulla on sanottavaa sielujen rakennukseksi, on h\u00e4nen puheensa paikallaan ja sallittu. Kuuliaisuusperiaate tulee kuitenkin mukaan, jotta kaikessa sen suhteen kasvettaisiin: veljien ei tule t\u00e4ss\u00e4k\u00e4\u00e4n tapauksessa puhua ilman esimiehen lupaa.<\/span><\/p>\n

Munkkien el\u00e4m\u00e4\u00e4n kuuluvat Basileioksen s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen mukaan yksinkertaiset ruumiilliset ty\u00f6t. Kantavana voimana kilvoittelussa on rukous kiinteine psalmilauluhetkineen ja polvistumisineen. Askeesin harjoituksessa ei pid\u00e4 pyrki\u00e4 nopeasti huipulle eik\u00e4 luotettava itseens\u00e4, ettei kokemattomuuttaan putoaisi korkeuksista. Parempi on v\u00e4h\u00e4n kerrassaan tapahtuva edistyminen. Erityisen mielell\u00e4\u00e4n Basileios puhuu paaston t\u00e4rkeydest\u00e4. Jos Aadam ja Eeva olisivat paratiisissa paastonneet eiv\u00e4tk\u00e4 sy\u00f6neet kielletyst\u00e4 puusta, ei syntiinlankeemusta olisi tapahtunut! Paastossa on otettava huomioon terveydellinen tilanne. Luostarissa oli noudatettava kurinalaista el\u00e4m\u00e4nj\u00e4rjestyst\u00e4, johon kuuluivat muun muassa s\u00e4\u00e4nn\u00f6lliset rukoushetket. Teoksessaan Moralia Basileios hahmottelee kristillisen el\u00e4m\u00e4nj\u00e4rjestyksen. Basileios ei tee eroa munkin ja maailmassa kilvoittelevien kristittyjen v\u00e4lill\u00e4. Kaikkia koskee poikkeuksetta sama kehotus: Olkaa t\u00e4ydelliset! Ainoan poikkeuksen el\u00e4m\u00e4ntavassa muodostaa suhde avioliittoon. Jumala tekee my\u00f6nnytyksen inhimilliselle heikkoudelle ja sallii avioliitossa v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 leimahtavan intohimon.<\/span><\/p>\n

Munkkilaisuuteen liittyy k\u00f6yhyydess\u00e4 el\u00e4minen, mutta kaikillekin kuuluu kehotus: \u00c4l\u00e4 kiinnit\u00e4 syd\u00e4nt\u00e4si rikkauteen!<\/span><\/p>\n

 <\/span><\/p>\n

Hyv\u00e4ntekev\u00e4isyyden ja diakonian opettaja<\/span><\/b><\/span><\/p>\n

Oman aikansa yhteiskunnan tilasta Basileios sanoo: ”Nyky\u00e4\u00e4n toiset kamppaavat, toiset haukkuvat kaatunutta, monet taputtavat k\u00e4si\u00e4\u00e4n, mutta ei ole ihmist\u00e4, joka s\u00e4\u00e4list\u00e4 ojentaisi k\u00e4tens\u00e4 liukastuneelle, vaikka vanhan lain mukaisesti ei v\u00e4lt\u00e4 tuomiota sek\u00e4\u00e4n, joka kulkee ohi n\u00e4hdess\u00e4\u00e4n vihamiehens\u00e4 aasin makaavan kuormansa alla (2 Moos. 23:5). Nyky\u00e4\u00e4n ei tehd\u00e4 oikein. Miksi? Siksi, ett\u00e4 kaikissa rakkaus on kylmennyt, on kadonnut veljien yhteisymm\u00e4rrys, tuntemattomaksi on k\u00e4ynyt sana ”yksimielisyys”, ovat lakanneet yst\u00e4v\u00e4lliset neuvot, miss\u00e4\u00e4n ei ole kristillist\u00e4 laupeutta, mist\u00e4\u00e4n ei l\u00f6ydy s\u00e4\u00e4liv\u00e4\u00e4 kyynelt\u00e4. Ei ole ket\u00e4\u00e4n, joka tukisi uskossa heikkoa. P\u00e4invastoin: samaan heimoon kuuluvien kesken on syntynyt sellainen pahansuopaisuus, ett\u00e4 l\u00e4himm\u00e4isen lankeamisesta iloitaan enemm\u00e4n kuin omista hyvist\u00e4 teoista.\u201d<\/span><\/p>\n

K\u00f6yhyys oli Basileioksen mukaan yhteiskunnan sosiaalinen haava. Tavallinen ty\u00f6l\u00e4iskansa eli \u00e4\u00e4rimm\u00e4isess\u00e4 puutteessa ja n\u00e4l\u00e4ss\u00e4. Rikkaat k\u00e4yttiv\u00e4t h\u00e4ik\u00e4ilem\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti omaisuuttaan omaksi hyv\u00e4kseen. My\u00f6s ulkoiset luonnonolot vaikeuttivat k\u00f6yhien asemaa. Basileioksen mukaan k\u00f6yhien sosiaalinen kurjuus oli rikkaitten kristittyjen aiheuttama h\u00e4pe\u00e4. K\u00f6yh\u00e4t kuljeksivat ymp\u00e4riins\u00e4 haisevina ja repaleisina. Heill\u00e4 ei ollut rahaa eik\u00e4 vaatteita. Muutamat heist\u00e4 myiv\u00e4t jopa lapsensa orjiksi saadakseen leip\u00e4\u00e4. Toiset valitsivat mieluummin kuoleman.<\/span><\/p>\n

Aineellinen omistaminen ja rikkaudet sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n eiv\u00e4t ole v\u00e4\u00e4rin. V\u00e4\u00e4ryytt\u00e4 on ylellisyys, moraalittomuus ja omaisuuden itsek\u00e4s k\u00e4ytt\u00f6. Kun ihminen k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 omaisuuttaan yleiseksi hyv\u00e4ksi, h\u00e4n osoittaa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4, ett\u00e4 Jumala on kaiken todellinen ja ainoa omistaja. Omaisuus ei itsess\u00e4\u00e4n ole hyv\u00e4\u00e4 eik\u00e4 pahaa, se on puolueetonta.<\/span><\/p>\n

Pyh\u00e4 Basileios Suuri oli ensimm\u00e4inen piispa, joka j\u00e4rjestelm\u00e4llisesti organisoi filantrooppisia laitoksia: sairaaloita, y\u00f6majoja k\u00f6yhille matkustajille, suojakoteja vanhuksille ja orvoille. H\u00e4n oli ensimm\u00e4inen piispa, joka teki luostarilaitoksesta sosiaalisen lunastuksen paikan.<\/span><\/p>\n

Basileios oli aikansa yhteiskunnan sosiaalisen oikeudenmukaisuuden elpymisen uupumaton saarnaaja. H\u00e4n loi vakaan kirkon hyv\u00e4ntekev\u00e4isyysj\u00e4rjest\u00f6n. H\u00e4nen vetoomuksensa munkkiyhteis\u00f6jen perustamiseksi oli samalla vetoomus tuntemaan ihmisten keskin\u00e4ist\u00e4, veljellist\u00e4 vastuuta.<\/span><\/p>\n

Basileioksen opetuksensa mukaan ihminen voi toteuttaa Jumalan tahtoa itsess\u00e4\u00e4n vain siin\u00e4 tapauksessa, ettei h\u00e4n erota kohtaloaan muiden ihmisten kohtalosta. Munkkilaisuus sellaisena kuin Basileios Suuri opetti, on valittujen el\u00e4m\u00e4ntapa. Mutta munkkilaisuuden ihanteet vastaavat evankeliumin kaikille ihmisille asettamia ihanteita jokaisen ihmisen el\u00e4m\u00e4n perustana. Jokainen v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys toisen ihmisen kohtaloa kohtaan ja kaikenlainen individualismi Basileios Suuren mukaan ei ollut perinpohjaista turmeltuneisuutta, vaan luonteeltaan my\u00f6s itsetuhoista. H\u00e4n k\u00e4ytti kaikkia persoonansa keinoja ja kaikkia kirkkonsa varoja k\u00f6yhien avustukseen. Laajentuvan metropoliittakuntansa jokaiselle alueelle piispa perusti k\u00f6yh\u00e4intaloja. Kesareassa h\u00e4n perusti majatalon ja vierasmajan, joka heid\u00e4n mittakaavassaan n\u00e4ytti kokonaiselta pikkukaupungilta. H\u00e4n huolehti erityisesti verojen oikeudenmukaisemmasta k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 maiden v\u00e4lill\u00e4 ja papiston, luostareiden ja k\u00f6yh\u00e4intalojen vapauttamisesta veroista.<\/span><\/p>\n

H\u00e4n loi suurelta osin omin voimavaroin, koko diakoniaty\u00f6kokonaisuuden. Syntyi kokonainen ”uusi kaupunki” luostarin ja kirkon ymp\u00e4rille ryhmittyneen\u00e4, joka muodostui vierasmajoista, k\u00f6yh\u00e4intaloista ja sairaaloista tartuntatauteja varten, ja piispalla itsell\u00e4\u00e4n oli siell\u00e4 asunto. Laitosta j\u00e4ljiteltiin ja ihailtiin suuresti, ja my\u00f6s arvosteltiin. Sit\u00e4 pidettiin uhkana valtiohallinnon riippumattomuudelle, v\u00e4ite jota Basileios itse kielt\u00e4ytyi hyv\u00e4ksym\u00e4st\u00e4. Henki, joka antoi voimaa n\u00e4ille laupeuden t\u00f6ille, oli enemm\u00e4n munkkilaishenkinen kuin poliittinen ja hierarkkinen. Tarkoitus ei ollut, ett\u00e4 maallikot vaipuisivat takaisin passiivisuuteen. Basileioksen saarnat olivat t\u00e4ynn\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kehotuksia ja esimerkkej\u00e4, jotka antoivat her\u00e4tteit\u00e4 kristillisen rakkauden teoille ja kristillisten hyveiden harjoittamiselle. Erityisesti vuoden 368 suuren n\u00e4l\u00e4nh\u00e4d\u00e4n aikana h\u00e4n todisti rohkeutensa vaikuttavissa saarnoissaan keinottelijoita ja v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 rikkaita vastaan. H\u00e4n itse j\u00e4rjesti ilmaisia aterioita ihmisille, joita saivat my\u00f6s maahan muuttajat, pakanat ja jopa uskottomat Israelin lapset.<\/span><\/p>\n


<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Basileios teologina ja ajattelijana Tunnetussa laajassa saarnassaan Hexaemeron (=kuusi p\u00e4iv\u00e4\u00e4) Basileios k\u00e4sittelee maailman ja ihmisen luomista. H\u00e4nen mukaansa taivaan ja<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"colormag_page_container_layout":"default_layout","colormag_page_sidebar_layout":"default_layout","footnotes":""},"categories":[3],"tags":[],"class_list":["post-223","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-isien-opetuksia"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/223","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=223"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/223\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":803,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/223\/revisions\/803"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=223"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=223"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=223"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}