{"id":222,"date":"2013-04-29T11:34:04","date_gmt":"2013-04-29T11:34:04","guid":{"rendered":"http:\/\/www.sissonen.net\/tsasouna\/wp\/isien-opetuksia\/pyhan-efraim-syyrialaisen-teologiasta-ja-ajttelusta\/"},"modified":"2019-11-12T13:59:04","modified_gmt":"2019-11-12T11:59:04","slug":"pyhan-efraim-syyrialaisen-teologiasta-ja-ajttelusta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/2013\/04\/29\/pyhan-efraim-syyrialaisen-teologiasta-ja-ajttelusta\/","title":{"rendered":"Pyh\u00e4n Efraim Syyrialaisen teologiasta ja ajttelusta"},"content":{"rendered":"

 <\/span><\/span><\/p>\n

Suhde Raamattuun <\/b><\/span><\/span><\/p>\n

Efraimin merkitt\u00e4vin piirre opettajana on h\u00e4nen l\u00e4heinen suhtautumisensa Raamattuun. H\u00e4nen asenteensa Raamattuun on kunnioittava, sill\u00e4 jumalalliset kirjat on annettu meille Jumalalta Pyh\u00e4n Hengen kautta. Ne ovat meid\u00e4n pelastuksen v\u00e4likappaleita. Pyhien kirjojen salaisuudet ja niiden ihmeellinen sopusointu ovat vain niiden saavutettavissa, jotka l\u00e4hestyv\u00e4t niit\u00e4 uskolla. Kahdestakymmennest\u00e4kahdesta kasvaa puu, joka tuottaa paljon hedelm\u00e4\u00e4, ja sen oksat ulottuvat maan \u00e4\u00e4rien tuolle puolen. Efraim k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Vanhan Testamentin Peshitta-teksti\u00e4 ja vain harvoin lainaa Septuagintaa, varmaankin viitaten syyriankieliseen k\u00e4\u00e4nn\u00f6kseen tai luottaen sanastoon. Aika ajoin h\u00e4n mainitsee hepreankielisen tekstin tai hepreakielisen kommentaarin, mutta ei milloinkaan lainaa niit\u00e4 suoraan.<\/span><\/span><\/p>\n

Efraim aloittaa tutkimalla Raamatun tekstien kirjaimellista merkityst\u00e4 ennen kuin selitt\u00e4\u00e4 Vanhan Testamentin tapahtumien ja henkil\u00f6iden merkityksen, mukaan lukien Aadam ja Eeva, patriarkat, vedenpaisumus, ja niin edelleen, alkumuotoina ja esikuvina. H\u00e4n selitt\u00e4\u00e4 kertomuksen luomisen kuudesta p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 kirjaimellisesti ja heprealaisen raamatun selityksen perinteen mukaisesti h\u00e4n ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 \u201dJumalan Hengen\u201d 1. Mooseksen kirjassa voimalliseksi tuuleksi, joka liikuttaa ja l\u00e4mmitt\u00e4\u00e4 vedet. Jumala loi ihmisen ei vain k\u00e4skyll\u00e4, kuten H\u00e4n loi muun maailman, vaan harkitsemalla, ik\u00e4\u00e4n kuin ideoita vaihtamalla Kolminaisuuden j\u00e4senten v\u00e4lill\u00e4. Jumala loi ihmisen muiden ruumiittomien henkien kanssa vapaalla tahdolla varustetuksi ja kykenev\u00e4ksi valitsemaan hyv\u00e4n ja pahan v\u00e4lill\u00e4. Jotta ihminen tunnistaisi Jumalan Luojakseen ja Herrakseen, Jumala antoi h\u00e4nelle ensimm\u00e4isen k\u00e4skyns\u00e4 ja kieltonsa. Efraimin k\u00e4sityksen mukaan kielletty puu on pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n puu, mutta muutakaan k\u00e4sky\u00e4 ei Jumala voinut antaa.. Jumala ei olisi voinut kertoa ensimm\u00e4iselle ihmiselle, ettei saa tappaa tai varastaa tai harjoittaa haureutta, tai ett\u00e4 h\u00e4nen tulee rakastaa l\u00e4himm\u00e4ist\u00e4\u00e4n, koska ei viel\u00e4 ollut muita ihmisi\u00e4.<\/span><\/span><\/p>\n

 <\/b><\/span><\/span><\/p>\n

Raamatun selityksen runollisen symboliikan ja kirjaimellisen tulkinnan sekoitus<\/b><\/span><\/span><\/p>\n

Efraimin kirjoituksia voidaan luonnehtia kirjaimellisen tulkinnan ja runollisen vertauskuvallisuuden j\u00e4rjestelm\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi yhdistelm\u00e4ksi, ja Raamattu on muuntunut historiallisista kirjoista vertausten kirjaksi. Kuitenkin h\u00e4n onnistui ilment\u00e4m\u00e4\u00e4n elimellisen yhteyden molempien Testamenttien v\u00e4lill\u00e4, jotka yhdess\u00e4 muodostavat \u201dyhden totuuden ruumiin\u201d. T\u00e4m\u00e4 on pelkk\u00e4 sana, \u201djonka yksi ainoa huulipari puhui eri sukupolville.\u201d Se sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 sek\u00e4 heikompia s\u00e4teit\u00e4 ett\u00e4 t\u00e4ydellisen valon, sek\u00e4 kuvan ett\u00e4 sen toteutumisen. Ne ovat kaksi harppua, jota yksi ainoa Taiteilija soittaa. Yhdell\u00e4 polulla on kolme osaa: Paratiisista Siioniin, Siionista Kirkkoon, ja Kirkosta Jumalan Valtakuntaan.<\/span><\/span><\/p>\n

Runollinen muoto ei aina lis\u00e4\u00e4 selvyytt\u00e4. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi Efraimin ajan syyrian kieless\u00e4 ei viel\u00e4 ole teologista k\u00e4sitteist\u00f6\u00e4. Ja sitten viel\u00e4 Efraimilla oli tarkoitus olla vakuuttunut negaation kautta ja v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 yksityiskohtaisempaa tarkastelua. \u201dAvoimesti hyv\u00e4ksyn olemiseni merkityksett\u00f6myyden, enk\u00e4 halua yritt\u00e4\u00e4 tuntea Luojaani, koska \u201dLuoksep\u00e4\u00e4sem\u00e4t\u00f6n\u201d on perimm\u00e4iselt\u00e4 luonteeltaan pelottava.\u201d H\u00e4n rajoittaa tutkimisensa siihen, mik\u00e4 on ilmoitettu eik\u00e4 yrit\u00e4 paljastaa k\u00e4tketty\u00e4 tai mit\u00e4 ei ole selv\u00e4sti ilmoitettu Raamatussa ja uskon s\u00e4\u00e4nn\u00f6iss\u00e4.<\/span><\/span><\/p>\n

 <\/b><\/span><\/span><\/p>\n

Vapaus, Jumalan kuva ja syntiinlankeemus<\/b><\/span><\/span><\/p>\n

Ihmisen Jumalan-kaltaisuus ilmenee h\u00e4nen vapaudessaan. Koska ihmisess\u00e4 on sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n Jumalan kuva, ihmisen ajatteluun sis\u00e4ltyy er\u00e4\u00e4nlainen kaikkialla oleminen ja se on kykenev\u00e4 sulkemaan piiriins\u00e4 kaikki paikat. Ensimm\u00e4inen ihminen kaunistettiin \u201dkunnian vaatteella\u201d ja \u201dtaivaallisilla vaatteilla\u201d, ja ihmisen tilan autuutta ja ylevyytt\u00e4 ennen lankeemusta ei pysty kuvailemaan. Menetimme n\u00e4m\u00e4 ensimm\u00e4isen Eevan halun ja turhamaisen tottelemattomuuden kautta, mutta toinen Eeva, Neitsyt Maria, on palauttanut ne meille takaisin. Ensimm\u00e4inen paratiisi on saatettu ennalleen Kirkossa, ja Eukaristia on t\u00e4\u00e4ll\u00e4 asetettu el\u00e4m\u00e4n puun sijalle. Efraim selitt\u00e4\u00e4 kaikki messiaaniset viittaukset edelt\u00e4kuvauksina.<\/span><\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

Ihmisen tahdon vapaudesta<\/b><\/span><\/span><\/p>\n

Ihmisen tahdon vapaudesta Efraim kirjoittaa: \u201dKatso, vapaa tahto on k\u00e4den kaltainen, joka voi ojentua kaikenkaltaisiin hedelmiin: se saattaa poimia niin el\u00e4m\u00e4n kuin kuolemankin kasvit. Katso Hyv\u00e4ntekij\u00e4\u00e4! H\u00e4n voi vaivatta pakottaa meit\u00e4 olemaan kauniita, mutta silti H\u00e4n kaikin tavoin n\u00e4kee vaivaa, ett\u00e4 me tulisimme kauniiksi omasta tahdostamme, ett\u00e4 muodostaisimme kauneutemme vapaasti ker\u00e4\u00e4mist\u00e4mme v\u00e4reist\u00e4. Jos H\u00e4n itse koristaisi meid\u00e4t, olisimme vain kuten kuva, jonka joku toinen on v\u00e4ritt\u00e4nyt ja koristanut.<\/span><\/span><\/p>\n

Herra on antanut ihmiselle vapauden, jotta t\u00e4m\u00e4 pyrkisi H\u00e4nen kaltaisekseen ja tahtonsa ponnistuksella saisi sen, mik\u00e4 Jumalalla luonnostaan on. Kuitenkin Jumala t\u00e4ydellisyydest\u00e4\u00e4n huolimatta on vapaaehtoisesti el\u00e4nyt ihmisten keskuudessa. Jos laki n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4ns\u00e4 pakkoa, sen noudattaminen riippuu kuitenkin vapaasta tahdostamme. Se ei ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4.<\/span><\/span><\/p>\n

Luonto opettaa meille kaikkea. Jokainen oppii niin paljon kuin on mahdollista h\u00e4nen pyrkimystens\u00e4 rajoissa. Ken ei opi, sit\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n oppimattomana. On selv\u00e4, ett\u00e4 sen, joka ei alistu itse kaikkien Opettajalle, oikeutetusti sanotaan olevan eksyksiss\u00e4 omasta vapaasta tahdostaan.<\/span><\/span><\/p>\n

Ihminen voi omin voimin saada hyvin v\u00e4h\u00e4n aikaan. Omasta tahdostaan toimiva voi tavoittaa suuria, h\u00e4nen tahtonsa tavoite on korkealla, mutta todelliset aikaansaannokset pieni\u00e4. Palkitsija maksaa v\u00e4h\u00e4n hyvityst\u00e4 suoritetuista ponnistuksista. Mutta m\u00e4\u00e4r\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti H\u00e4n antaa lahjoja hyvitt\u00e4\u00e4kseen tahtoamme.<\/span><\/span><\/p>\n

Vaaka on esill\u00e4. Punnitkaamme siin\u00e4 mielemme. Punnitkaamme kaikki oma tahtomme ja verratkaamme sit\u00e4 sinun tahtoosi. Jos meid\u00e4n tahtomme osoittautuu paljon kevyemm\u00e4ksi kuin sinun tahtosi, niin my\u00f6t\u00e4tunnollasi lis\u00e4\u00e4 sen painoa t\u00e4yteen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n asti.<\/span><\/span><\/p>\n

Katso ihmist\u00e4, joka ei halua k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tervett\u00e4 k\u00e4tt\u00e4\u00e4n. Onhan h\u00f6lm\u00f6 se veli, joka ojentaa oman k\u00e4tens\u00e4, jotta toinen voisi sen avulla sy\u00f6d\u00e4 ja juoda. Viel\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n menettelee t\u00e4ll\u00e4 tavalla Jumala, joka on suonut ihmiselle vapauden. Joka tahtoo v\u00e4kisin tulla ohjatuksi, ei ansaitse armoa. Se, joka syyst\u00e4 tulee kuritetuksi, on sen huonoudellaan saanut aikaan.<\/span><\/span><\/p>\n

Vanhurskas Jumala ei tahtonut antaa seppelett\u00e4 Aadamille ilmaiseksi, joskin H\u00e4n soi h\u00e4nelle paratiisin autuuden ilman, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4n on tarvinnut n\u00e4hd\u00e4 siit\u00e4 mit\u00e4\u00e4n vaivaa. Jumala tiesi, ett\u00e4 mik\u00e4li Aadam olisi halunnut, h\u00e4n olisi voinut voittaa kiusauksen. Vanhurskaan Jumalan tahto oli Aadamin korotus\u201d.<\/span><\/span><\/p>\n

 <\/b><\/span><\/span><\/p>\n

Dogmaattinen ajattelu<\/b><\/span><\/span><\/p>\n

Efraim ei ollut dogmaatikko siin\u00e4 mieless\u00e4, ett\u00e4 olisi pyrkinyt opin systemaattiseen esitt\u00e4miseen, vaan h\u00e4n kuvasi k\u00e4sityksi\u00e4\u00e4n Jumalasta ja ihmisist\u00e4 runoutensa avulla. Ajattelutavaltaan h\u00e4n on seemil\u00e4inen. H\u00e4nen hymnins\u00e4 ovat t\u00e4ynn\u00e4 Raamatusta otettuja lainauksia ja niihin pohjautuvia assosiaatioita. H\u00e4n ei suoranaisesti lainaa, vaan viittaa raamatullisiin tapahtumiin. H\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 runsaasti typoksia, persoonia ja mysterioita sek\u00e4 symboleja. Parallellismia esiintyy my\u00f6s runsaasti. Teologina h\u00e4n porautuu syv\u00e4lle kirjoitusten salaisuuksiin eik\u00e4 j\u00e4\u00e4 kirjaimelliseen merkitykseen. H\u00e4n puolustaa ortodoksiaa ja opettaa yhdest\u00e4 jumalallisesta olemuksesta kolmessa Persoonassa, jotka ovat tasa-arvoisia. Usein h\u00e4nen opetuksessaan tulee esille Vapahtajan todellinen jumaluus ja t\u00e4ydellinen ihmisyys. K\u00e4sitys Pyh\u00e4st\u00e4 Hengest\u00e4 on viel\u00e4 kehittym\u00e4t\u00f6n. Jeesus on todellinen Jumala ja t\u00e4ydellinen ihminen. Jumalansynnytt\u00e4j\u00e4\u00e4 h\u00e4n nimitt\u00e4\u00e4 tahrattomaksi Jumalan \u00c4idiksi. H\u00e4n sanoo Neitsyt Mariasta: \u201dSin\u00e4, oi Herra ja Sinun \u00e4itisi yksin olette kaikessa kauniit, sill\u00e4 Sinulle, oi Herra, ei ole olemassa ainoatakaan tuomiota, eik\u00e4 ainoatakaan tahraa Sinun \u00c4idiss\u00e4si1. Efraim arvostaa pappeutta, joka on kolmiasteinen. Esirukouksia kuolleiden puolesta h\u00e4n pit\u00e4\u00e4 tarpeellisina ja uskoo sielujen olevan yhteydess\u00e4 toisiinsa kuoleman j\u00e4lkeen. Eukaristia h\u00e4vitt\u00e4\u00e4 kuoleman. Yl\u00f6snousemus koskee kaikkia ihmisi\u00e4. Maailman loputtua jokainen joutuu viimeiselle tuomiolle.<\/span><\/span><\/p>\n

Kuitenkin Efraimin teoksista voi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 runsaan dogmaattisen aineiston. Kaikista ensimm\u00e4iseksi h\u00e4n painottaa Pyh\u00e4n Kolminaisuuden ortodoksisen tunnustuksen t\u00e4rkeytt\u00e4, sill\u00e4 \u201dilman t\u00e4t\u00e4 on mahdotonta el\u00e4\u00e4 todellista el\u00e4m\u00e4\u00e4.\u201d Kolminaisuus on salaisuus, mutta Jumalan todistus on valaissut meid\u00e4t, joten me pystymme erottamaan nimet ja tunnistamaan Jumaluuden jakamattoman ykseyden ja yht\u00e4l\u00e4isyyden. Kolminaisuudessa ei ole erottumista eik\u00e4 sekoittumista, vaan \u201dsuuri j\u00e4rjestys.\u201d Jumalalliset nimet eiv\u00e4t ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n nimi\u00e4, vaan ne ilment\u00e4v\u00e4t todellisia henkil\u00f6it\u00e4. \u201dJos ei ole henkil\u00f6\u2019, silloin nimi on vain tyhj\u00e4 \u00e4\u00e4ni.\u201d Persoonia voidaan mietiskell\u00e4 Jumalallisina nimin\u00e4. Jumalan Poika on sovelias Is\u00e4n Pojaksi, ja kaikki mik\u00e4 kuuluu Is\u00e4lle, kuuluu my\u00f6s Pojalle. K\u00e4sitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n Pojan syntyminen on luonnollinen ja ikuinen, t\u00e4ll\u00e4 samalla tavalla Is\u00e4 ilmoittaa Hengen, joka l\u00e4htee ikuisesti H\u00e4nen omasta olemuksestaan. T\u00e4m\u00e4 Kolminaisuutta koskeva dogmi on lyhyt ja yksinkertainen, mutta siit\u00e4 huolimatta t\u00e4ysin selv\u00e4. Nisibian piispan Jaakobin l\u00e4sn\u00e4olo Nikean kokouksessa mahdollisesti selitt\u00e4\u00e4 sen selkeyden. \u201dTotuus kirjoitetaan v\u00e4hin sanoin\u201d, Efraim huomauttaa, \u201d\u00e4lk\u00e4\u00e4 yritt\u00e4k\u00f6 pitki\u00e4 selityksi\u00e4\u201d.<\/span><\/span><\/p>\n

Efraimin kristologinen ajattelu on my\u00f6s esitetty selke\u00e4sti. Ensisijaisesti vastoin doketistista opetusta h\u00e4n puolustaa Kristuksen Ihmiseksitulon t\u00e4ydellisyytt\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 h\u00e4n kehittelee opetustaan Jumalan \u00c4idist\u00e4 Neitsyt \u00c4itin\u00e4. \u201dMaria olisi tarpeeton, jos Kristus olisi tullut luoksemme ilmestyksen\u00e4 ja Jumala pilailisi n\u00e4ytt\u00e4ess\u00e4\u00e4n ihmisille seimeen syntymisen.\u201d Kristus on sek\u00e4 Jumala ett\u00e4 ihminen samanaikaisesti. \u201dH\u00e4n on kokonaan alempaa astetta ja kokonaan ylemp\u00e4\u00e4 astetta, kokonaan kaikessa ja kokonaan yksi.\u201d Efraim viittaa \u201dsekoittumiseen\u201d ja painottaa t\u00e4m\u00e4n yhteyden jakamattomuutta ja Kristuksen persoonan ykseytt\u00e4. H\u00e4n sanoo v\u00e4h\u00e4n lunastuksesta, mutta perusajatuksensa on selv\u00e4: \u201dKristus tuli samankaltaiseksi meid\u00e4n kanssamme tehd\u00e4kseen meist\u00e4 samankaltaisia itsens\u00e4 kanssa. Kuolematon tulee alas kuolevaisten luo, tekee heist\u00e4 kuolemattomia, ja nousee j\u00e4lleen Is\u00e4n luo.\u201d H\u00e4n panee erityist\u00e4 painoa Vapahtajan k\u00e4rsimyksille ja H\u00e4nen laskeutumiselleen helvettiin, josta H\u00e4n johtaa Aadamin ulos kun kuolleet nousevat maan tomusta ja ylist\u00e4v\u00e4t Vapahtajaa.<\/span><\/span><\/p>\n

Efraimin kuvaus viimeisist\u00e4 p\u00e4ivist\u00e4 on sek\u00e4 runollinen ett\u00e4 eloisa. H\u00e4nen kuvauksensa uuden p\u00e4\u00e4si\u00e4isen asettamisesta Eukaristian kautta ja eukarististen lahjojen todellisesta muuttumisesta kuolemattomuuden ravinnoksi on erityisen eloisa. T\u00e4t\u00e4 taustaa vasten h\u00e4nen realistinen h\u00e4nen realistinen huomionsa yksityiskohtiin on erityisen silmiinpist\u00e4v\u00e4, ja h\u00e4n huomauttaa, ett\u00e4 leip\u00e4, jonka Vapahtaja ojentaa Juudakselle, oli ensin kostutettu vedell\u00e4, joka poisti siit\u00e4 siunauksen. Kaikki t\u00e4m\u00e4 on l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 mystist\u00e4 runoutta kuin todellista teologiaa.<\/span><\/span><\/p>\n

Efraim painottaa opetuksessaan ihmisest\u00e4 ennen kaikkea ihmisen vapautta, jonka h\u00e4n n\u00e4kee vastuullisuuden alkujuurena ja kaipauksena pyrki\u00e4 Jumalaa kohti. T\u00e4m\u00e4 pyrkimys on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyksien ja luonnon voittamista, ja se on my\u00f6s vapautumista \u201dt\u00e4htien voimasta\u201d ja alkuaineista.<\/span><\/span><\/p>\n

Perimm\u00e4inen kysymys siit\u00e4, onko ihminen vapaa, osoittautuu todeksi siin\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n on, koska \u201dkysymykset ja ep\u00e4ilykset syntyv\u00e4t vapaudesta.\u201d Luonto, jolta on riistetty vapaus, ei voi asettaa kysymyksi\u00e4. Kysymykset ovat vapauden tekoja. Vain vapaa luonto voi tutkia.\u201d Ihmisen oma sis\u00e4inen kokemus todistaa h\u00e4nen vapaudestaan.<\/span><\/span><\/p>\n

Maailma on Jumalan luoma ja \u201deik\u00e4 ole olemassa mit\u00e4\u00e4n maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4, mik\u00e4 ei olisi ei olisi h\u00e4nen vallassaan, koska kaiken alkul\u00e4hde on Jumala.\u201d Sen vuoksi paha ei ole luonnosta per\u00e4isin eik\u00e4 aineellisesta todellisuudesta, ja \u201deik\u00e4 olisi olemassa pahaa ellei olisi vapaata tahtoa.\u201d Syntiinlankeemuksessa vapaus v\u00e4\u00e4ristyi, mutta ei tuhoutunut. Ihmisen on teht\u00e4v\u00e4 valinta, ja \u201dvapauden luonne on samanlainen kaikissa ihmisiss\u00e4. Ihminen luotiin Jumalan kuvaksi, ja t\u00e4m\u00e4 ilmenee h\u00e4nen vapaudessaan ja kyvyss\u00e4\u00e4n ottaa vastaan Jumalan lahjoja. H\u00e4nen luomisteossaan ihmiselle suotiin kuolemattomuus, viisaus ja tieto, ja h\u00e4net puettiin valoon. Syntiinlankeemuksessa h\u00e4nest\u00e4 tuli kuolevainen, ja ensimm\u00e4inen synti yh\u00e4 heijastuu meiss\u00e4 kaiun tavoin. Vain Kristus vapauttaa ihmiset t\u00e4st\u00e4 kuoleman tuomiosta.<\/span><\/span><\/p>\n

Efraimin kirjoitukset Kirkosta ovat el\u00e4vi\u00e4 ja tunnepitoisia. Kirkko on Kristuksen Morsian ja Paimenen Pihamaa, Jumalan Huone. Talo on pystytetty kahden pylv\u00e4\u00e4n varaan, jotka ovat n\u00e4kyv\u00e4 ja n\u00e4kym\u00e4t\u00f6n maailma. Efraim kuvaa yht\u00e4jaksoisuutta asioiden j\u00e4rjestyksell\u00e4 Aadamista Kristukseen, samoin my\u00f6s apostolisen perinteen jatkuvuutta, joka v\u00e4littynyt vihkimysten ja k\u00e4tten p\u00e4\u00e4lle panemisen kautta.<\/span><\/span><\/p>\n

 <\/b><\/span><\/span><\/p>\n

Efraimin kasteteologia<\/b><\/span><\/span><\/p>\n

Efraimin opetus kasteesta ilmenee erityisesti Epifaniahymneist\u00e4. N\u00e4m\u00e4 hymnit ovat tarkoitetut seurakunnan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja niit\u00e4 k\u00e4ytettiin jumalanpalveluksissa, jolloin seurakunta yhtyi jokaiseen hymniin kuuluvaan kertos\u00e4keeseen. Epifaniahymnit tulivat p\u00e4iv\u00e4nvaloon Brittil\u00e4isen museon Nitria-kokoelmasta. <\/span><\/span><\/p>\n

Erityisesti hymnit k\u00e4sittelev\u00e4t kastetta, joka n\u00e4hd\u00e4\u00e4n Kristuksen epifanian valossa. Juhlaa vietet\u00e4\u00e4n ortodoksisessa perinteess\u00e4 tammikuun 6. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Juhlassa muistellaan Johanneksen suorittamaa Herran kastetta Jordanin vesiss\u00e4 ja laajemmin ymm\u00e4rrettyn\u00e4 inkarnoituneen Sanan julkista ilmoitusta maailmalle. H\u00e4n kastautui, jotta H\u00e4n sen kautta opettaisi, kuinka t\u00e4rke\u00e4 kaste on ihmisille. ”Taivas julisti, ett\u00e4 Kristus on Jumala ja Pyh\u00e4 Kolminaisuus ilmestyi”, kuten Efraim selostaa juhlan merkityst\u00e4. Juhlassa kirkko juhlii maailman valaisemista Kristuksen valon kautta.<\/span><\/span><\/p>\n

Epifaniahymnit muodostuvat 15 hymnist\u00e4. Ne sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t epifaniajuhlan ylistyst\u00e4 ja runsaasti Vanhan Testamentin esikuvia kasteesta ja voitelusta sek\u00e4 monin kohdin viittaavat Johannes Kastajan persoonaan Kristuksen edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4n\u00e4 ja ilmoittajana. Hymneiss\u00e4 ylistet\u00e4\u00e4n Kristuksen toimintaa ja H\u00e4nen opetustensa asteittaista kirkastumista, k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n voitelua ja sen merkityst\u00e4, kasteen esikuvia ja Kristuksen kasteen merkityst\u00e4. Pyh\u00e4 Efraim k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kasteesta nimityksi\u00e4 ”el\u00e4m\u00e4n l\u00e4hde”, ”puhdistuminen”, ”pesu”, ”kylpy”, ”kasteen povi”, ”tuli” ja ”kohtu”. H\u00e4n puhuu my\u00f6s ”Jeesuksen mysteeriosta”.<\/span><\/span><\/p>\n

Varhaiskristillisyydess\u00e4 kaste seurasi heti k\u00e4\u00e4ntymyksen j\u00e4lkeen yksinkertaisena toimituksena. Erityisesti valittua kasteen toimittajaa ei tarvittu. Ainoa t\u00e4rke\u00e4 elementti oli vesi. Varsinaista katekumeeniaikaa ei ollut eik\u00e4 edellytetty. Paasto kuitenkin kuului asiaan. Kaste tuli toimittaa Is\u00e4n, Pojan ja Pyh\u00e4n Hengen nimeen. Upotuskaste oli vallitsevana ja valelukaste hyv\u00e4ksyttiin vain erityisolosuhteissa. Varsinainen kaste tapahtui p\u00e4\u00e4si\u00e4isen vastaisena y\u00f6n\u00e4 kolminkertaisen uskontunnustuksen ja voitelemisen j\u00e4lkeen upotuskasteena baptisteriossa. Kastetta seurasi v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti mirhavoitelun sakramentti, joka alkuaikoina tapahtui k\u00e4tten p\u00e4\u00e4llepanemisena, my\u00f6hemmin mirhalla voitelemalla. Sen j\u00e4lkeen kastetut osallistuivat Ehtoolliseen.<\/span><\/span><\/p>\n

Varhaisen Syyrian kirkon kastek\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 oli aikoinaan kuitenkin hieman erilainen. Tunnettiin vain yksi voitelu, joka suoritettiin ennen kastetta. J\u00e4rjestys siis oli: voitelu – varsinainen kaste – Ehtoollinen. Kastetta edelt\u00e4v\u00e4 voitelu on per\u00e4isin vanhasta syyrialaisesta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6st\u00e4. Vanhin kirjallinen todiste t\u00e4st\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6st\u00e4 on Johanneksen, Sebedeuksen pojan Teot. Siit\u00e4 mainitaan my\u00f6s Tuomaan Teoissa. My\u00f6s Kahdentoista Patriarkan Testamentissa ilmenee varhaisin syyrialainen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6. Todenn\u00e4k\u00f6isesti koko vartalo voideltiin. Syyrialaisessa Didascalia Apostolorumissa sanotaan: \u201dMutta jos on saatavilla nainen, varsinkin diakonissa, ei ole oikein, ett\u00e4 miehet n\u00e4kev\u00e4t naiset, vaan k\u00e4den p\u00e4\u00e4llepanemisella voitele vain p\u00e4\u00e4 \u2026 ja j\u00e4lkeenp\u00e4in \u2026 voidelkoon naisdiakoni naiset, kuten edell\u00e4 sanoimme.\u201d<\/span><\/span><\/p>\n

Edellisest\u00e4 k\u00e4y my\u00f6s ilmi, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4n voiteleminen tapahtui yhden k\u00e4den p\u00e4\u00e4llepanemisena. Kastettavan naisen voiteli diakonissa \u00f6ljyll\u00e4. Jos naista ei ollut saatavilla, voideltiin vain p\u00e4\u00e4, kuten tapahtui Israelin pappeja ja kuninkaita voideltaessa. Naisten osalta diakonissa t\u00e4ydensi voitelun kasteen j\u00e4lkeen.<\/span><\/span><\/p>\n

Efraimin mukaan ihmisen tie kohti Jumala-yhteytt\u00e4 alkaa kasteesta. Sit\u00e4 edelt\u00e4\u00e4 valmistautumisaika. Kasteen edellytyksen\u00e4 Efraim pit\u00e4\u00e4 omaisuudesta luopumista ja k\u00f6yhyyden omaksumista. Vaaditaan paastoa ja antaumusta sek\u00e4 valmiutta uhrata ruumiinsa. Itsetutkistelu ja sis\u00e4inen her\u00e4\u00e4minen johtavat haluun luopua synnist\u00e4 sek\u00e4 varmuuteen, ett\u00e4 ei voi itse vanhurskauttaa itse\u00e4\u00e4n. Kasteeseen sis\u00e4ltyv\u00e4\u00e4 lahjaa Efraim pit\u00e4\u00e4 ylenpalttisen suurena. Kristuksen kaste merkitsi valon ja tietoisuuden levi\u00e4mist\u00e4 maailmaan merkkin\u00e4 uudesta aikakaudesta. Kristus pyhitti vedet meid\u00e4n kastettamme varten, Aadamin lasten syntien sovittamiseksi. Kaste merkitsee anteeksiantamusta ja sovitusta ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4, liittymist\u00e4 Hengen lapseuteen ja Kristuksen ruumiin j\u00e4senyyteen. Se on uudestisyntyminen veden kautta sek\u00e4 sovitus ja kruunaus, katoamaton puku, joka vaatettaa ikuisesti. Se on el\u00e4m\u00e4 ja varustus kuolemaa vastaan ja merkitsee pimeyden hylk\u00e4\u00e4mist\u00e4 ja pukeutumista valoon. Efraim pit\u00e4\u00e4 kastetta tien\u00e4 t\u00e4ydellisyyteen ja liittymisen\u00e4 Kristuksen sukuper\u00e4\u00e4n, sek\u00e4 sovintona taivaan kanssa. Kastetut saavat syd\u00e4miins\u00e4 toivon, joka Herran kanssa asuu heiss\u00e4. Jos Kristus pysyy heid\u00e4n syd\u00e4miss\u00e4\u00e4n, turmelus ei ylety heihin.<\/span><\/span><\/p>\n

Efraim ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 kasteen universaalisena ja kosmisena tapahtumana. Kristuksen kaste t\u00e4ydellisti ja puhdisti luomakunnan ja H\u00e4nen kastettaan seuraten kastetut saavuttavat yl\u00f6snousemuksen ja H\u00e4nen valtakuntansa. Kaste on todellisen el\u00e4m\u00e4n alku ja varustus kuolemaa vastaan. T\u00e4m\u00e4 parannuksen mahdollisuus on tarkoitettu kaikille. Taivasten valtakunta on avoinna ja Kristus pyyt\u00e4\u00e4 k\u00e4ym\u00e4\u00e4n sis\u00e4lle Eedeniin. Kaste merkitsee paratiisin kadotetun kunnian uudelleen l\u00f6yt\u00e4mist\u00e4. Aadam ja Eeva saavat takaisin kruununsa, jotka k\u00e4\u00e4rme varasti.<\/span><\/span><\/p>\n

Efraim opettaa my\u00f6s kasteen ja Ehtoollisen yhteytt\u00e4. Kaste sovittaa synnit, jotta kastettu voisi kelvollisesti osallistua Kristuksen Ruumiiseen. Pyh\u00e4 Ehtoollinen on el\u00e4m\u00e4n l\u00e4\u00e4ke kaikille. Kasteen armo tulee s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4. Ihminen voi saada vain yhden kasteen, jonka j\u00e4lkeen tulee luopua synnist\u00e4. Siksi turmelukselle ei saa antaa valtaa. Kastepuvun voimalla on pysytt\u00e4v\u00e4 erossa kaikesta saastutuksesta. Ennen kastetta vallinneesta vanhasta ihmisest\u00e4 tulee luopua ja v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4\u00e4. Kasteveden armo tulee s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 keskell\u00e4 synnin tulvaa ja kastettujen tulee voittaa maailman pimeys lampuillaan. Langenneille on katumus mahdollinen ja v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n. Jos on saastuttanut itsens\u00e4, on kyett\u00e4v\u00e4 kyynelin puhdistamaan itsens\u00e4. My\u00f6s yhdyskunnan rukous voi tuoda anteeksiannon katuvalle.<\/span><\/span><\/p>\n

Voitelua Efraim pit\u00e4\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4. Vanhassa syyrialaisessa kastek\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 voitelun sakramentti toimitettiin ennen kastetta toisin kuin omana aikanamme. Tunnettiin vain yksi voitelu, joka tapahtui ennen kastetta. Voitelu tapahtui yhden k\u00e4den p\u00e4\u00e4lle panemisena. Naista kastettaessa oli mukana diakonissa, joka voiteli naisen \u00f6ljyll\u00e4. Omasta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6st\u00e4mme poiketen koko vartalo voideltiin. Efraim opettaa, ett\u00e4 Kristus ja voitelu liittyv\u00e4t yhteen. Ilman Kristusta ei ole voitelua, eik\u00e4 ilman voitelua ole osallisuutta Kristukseen. Voitelu on n\u00e4kyv\u00e4 merkki salaisesta, sis\u00e4llisest\u00e4 sinet\u00f6innist\u00e4, jonka Kristus suorittaa. Se erottaa ihmiset vanhasta Israelista, \u201d salaisuuden pojat\u201d muukalaisista. Sis\u00e4lt\u00e4en totuuden se erottaa voidellut niist\u00e4, joita ei ole voideltu. Voitelu on hyv\u00e4 sanoma pelastuksesta, ja tekee voidellut Herran kaltaisiksi. Kristus omassa persoonassaan sinet\u00f6i lampaansa, jotka ennen olivat susia, ja erottaa lammaslauman susista. Kastetuista tulee yksi lauma, joka saa ravintonsa Kristuksen Ruumiista. Voitelu merkitsee rikkomusten poistamista ja ruumiin pyhitt\u00e4mist\u00e4 Jumalan temppeliksi, joissa voidellut palvelevat H\u00e4nt\u00e4 uhreillaan. Pyh\u00e4 Kolminaisuus tulee asumaan voideltuun. Ruumis, joka on uhri, tulee loistavaksi, ja mieli suitsutusastiaksi. Henki riemuitsee sis\u00e4isess\u00e4 temppeliss\u00e4, Kristuksen ikuisessa asunnossa. Kristuksen sovittava veri vihmoutuu sis\u00e4isesti ruumiisiin ja sekoittuu ymm\u00e4rrykseen, l\u00e4p\u00e4isten kaiken. Ihmisest\u00e4 tulee armon astia ja arvollinen osallistumaan Kristuksen Ruumiiseen ja Vereen. Voitelu on kuninkaiden tunnusmerkki, el\u00e4m\u00e4n sinetti, joka saa synnin pakenemaan, taivaat t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 sulotuoksu enkeleille. Pyh\u00e4 Ehtoollinen on yhteys, voitelun \u00f6ljy pyhitys. Voitelua ei ole mahdollista uudistaa. Sen t\u00e4hden ei saa sallia turmeluksen saavan valtaa voitelun j\u00e4lkeen. Voitelu merkitsee v\u00e4\u00e4ryyksien tyhj\u00e4ksi tekemist\u00e4 sek\u00e4 ihmist\u00e4 tuhoavien voimien karkottamista. Sen kautta kristityt erottuvat muista ja tulevat Kristuksen kaltaisiksi.<\/span><\/span><\/p>\n

Saavuttaakseen tulevan valtakunnan siunauksen ihmisen on muututtava mielelt\u00e4\u00e4n. Jumalan kuvana ihmisen on mahdollista voittaa paha Jumalan armovoiman avulla ja saavuttaa paikka Jumalan asunnossa.<\/span><\/span><\/p>\n

Jumala tekee ihmisest\u00e4 kanssa-asujan ja perillisen. H\u00e4nest\u00e4 tulee Jumalan valtakunnan kansalainen ja h\u00e4n saa osakseen kaikki siunaukset. Ihminen voi valita tien, joka johtaa takaisin siihen tilaan, jossa Aadam oli ennen lankeemusta. Ortodoksisen synergeia-n\u00e4kemyksen mukaan Jumala tekee aloitteen kutsumalla ja luomalla olosuhteet. Ihmisen tulee vastata tietoisesti ja vapaasti tuohon kutsuun. Pelastustapahtumassa ihmisen aktiivinen toiminta on vapaan tahdon konkreettinen vastaus. Langenneenakin ihminen tiet\u00e4\u00e4 hengellisen ja henkisen kasvun mahdollisuudet. Syntiinlankeemus merkitsi maanpakolaisuuteen joutumista ja valtaistuimesta luopumista. Kristuksen inkarnaation j\u00e4lkeen on mahdollista saada takaisin menetetyt oikeudet ja kunniapaikka. Jumala tuli ihmiseksi ollakseen heid\u00e4n kanssaan ja tehd\u00e4kseen heid\u00e4t osallisiksi kaikista hyvist\u00e4 lahjoistaan. Jumala muuttaa koko ihmisen, sielun ja ruumiin, t\u00e4ysin uudeksi, jumalallistamalla h\u00e4net Kristuksen kaltaiseksi. Kristuksen inkarnaation kautta on mahdollista uudistaa suhde Luojaan ja aloittaa uudelleen H\u00e4nen kanssaan yhteys, joka katkesi Eedeniss\u00e4. Ep\u00e4t\u00e4ydellisen\u00e4kin ihminen voi saavuttaa jumaluuden ja jopa osallistua Jumalan kunniaan. Tie kaikkeen t\u00e4h\u00e4n on kaste. Siin\u00e4 ihminen tulee osalliseksi koko Jumalasta, ei vain H\u00e4nen armostaan. Yhteys Jumalan ja ihmisen v\u00e4lill\u00e4 on persoonallinen.<\/span><\/span><\/p>\n

Kaste antaa voiman voittaa itsess\u00e4 oleva paha. Voima annetaan jumalallistumista varten. Jumalallistuminen tapahtuu kirkon ja ihmiskunnan j\u00e4senen\u00e4, ei toisista erill\u00e4\u00e4n olevana yksil\u00f6n\u00e4. Kullakin on erityinen osansa koko ihmiskunnan kehityksess\u00e4. Kirkon ja maailman tulevaisuus on kristittyjen k\u00e4siss\u00e4. Siksi on oltava valmis taistelemaan pahaa vastaan.<\/span><\/span><\/p>\n

Kirkon kastek\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 on Jeesuksen asettaman kasteen jatkoa. Samalla kasteella, jolla Kristus kastettiin, kastetaan H\u00e4neen uskovat. Siin\u00e4 osallistumme H\u00e4nen k\u00e4rsimyksist\u00e4ns\u00e4 ja kuolemastansa, jotta saisimme my\u00f6s el\u00e4\u00e4 H\u00e4nen kanssaan. Tuo tie merkitsee jatkuvaa kuolemista synnille ja uudestisyntymist\u00e4 vanhurskauteen ja luopumista entisest\u00e4 Jeesuksen kasteessa Aabrahamin j\u00e4lkel\u00e4iset saivat ilmoituksen Messiaasta ja h\u00e4nen valtakuntansa tulemisesta. Taivaallinen \u00e4\u00e4ni ilmoitti kasteen tarkoituksen: ”Sin\u00e4 olet minun rakas Poikani; Sinuun min\u00e4 olen mieltynyt” (Mark 1:l1). Jeesuksen kaste tapahtui ennen kiusausta ja kirkastumista ja viitoitti Jumalan Pojan teht\u00e4v\u00e4n palvelijana. H\u00e4nen kasteensa merkitys avautui v\u00e4hitellen H\u00e4nen el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 kuluessa, kuoleman ja yl\u00f6snousemuksen kautta. Pyh\u00e4 Henki Jeesuksen p\u00e4\u00e4ll\u00e4 viittasi tulevaan aikaan.<\/span><\/span><\/p>\n

Jeesuksen kaste ei merkinnyt vain H\u00e4nen oman kuolemansa hyv\u00e4ksymist\u00e4, vaan oli alkuna uudelle luomakunnalle, lupaus uudesta el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja kuolemasta vapautumisesta. Kristus oli synnit\u00f6n, mutta H\u00e4n samaisti itsens\u00e4 ihmiskunnan synteihin, ja H\u00e4ness\u00e4 maailman synnit pestiin pois. Samaistamalla itsens\u00e4 H\u00e4neen uskon kautta voi p\u00e4\u00e4st\u00e4 osalliseksi H\u00e4nen kasteensa hedelmist\u00e4. Kuolema on ihmiskunnan ja maailman lankeemuksen \u00e4\u00e4rimm\u00e4inen tuntomerkki. Herran kaste oli alkuna kasteelle, joka merkitsee kastautumista H\u00e4nen kuolemaansa.<\/span><\/span><\/p>\n

Ortodoksisessa teologiassa kaste ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n Kristuksen kuoleman ikonina. Se on oman yl\u00f6snousemuksemme alku, tie ulos kuoleman labyrintista.<\/span><\/span><\/p>\n

Johannes Damaskolaisen mukaan kaste ilmaisee Herran kuolemaa ja on Kristuksen kuoleman kuva. Koska Kristus kuoli vain kerran, my\u00f6s kastettava kastetaan vain kerran. Ne, jotka antavat kastaa itsens\u00e4 toisen kerran, ristiinnaulitsevat Kristuksen (Hepr. 6:4-6).<\/span><\/span><\/p>\n

Kirkon kaste on symbolinen kuolema Kristuksen kanssa, mutta yl\u00f6snousemus H\u00e4ness\u00e4 on todellista. Kastettu tulee kirkon yhteyteen, H\u00e4nen voitollisen Ruumiinsa uuteen el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja sen j\u00e4seneksi. Historiallisesti ja konkreettisesti tuo Ruumis on maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4, mutta sen P\u00e4\u00e4 on taivaassa, iankaikkisuudessa, Pyh\u00e4n Kolminaisuuden salaisuudessa. Samalla kun kaste liitt\u00e4\u00e4 kastetun Kristuksen ruumiiseen, h\u00e4n liittyy j\u00e4lleen Jumalaan ja luopuu synnin tiest\u00e4, ja saa voiman kasvaa Jumalan avulla Jumalan kuvan kaltaisuuteen, t\u00e4ydelliseksi ihmiseksi, siksi, mit\u00e4 h\u00e4nen tulisi olla. Lapseuden hengess\u00e4 h\u00e4net kutsutaan kasvamaan Kristuksen kuvan t\u00e4yteyteen. Kristuksen ruumiin j\u00e4senyydess\u00e4 t\u00e4ydellistyy koko ihmiskunnan pelastus ja jumalallistuminen. Kaste tapahtuu vedess\u00e4 ja Hengess\u00e4, ja on merkki ihmisen katumuksesta Kristuksessa, synnist\u00e4 vapautumisesta ja uudestisyntymisest\u00e4 Hengen el\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/span><\/span><\/p>\n

Johannes Damaskolaisen mukaan ihmisen ruumis on muodostunut kahdesta osasta, sielusta ja ruumiista. Siksi tarvitaan kaksinkertainen puhdistuskin, veden ja Hengen kautta. Henki uudistaa kuvan ja kaltaisuuden, vesi taas puhdistaa Hengen armolla ruumiin synnist\u00e4 ja vapauttaa turmeluksesta. ”Kun vesi toteuttaa kuoleman kuvan, niin Henki antaa el\u00e4m\u00e4n kihlan”2. <\/span><\/span><\/p>\n

Makarios Suuri (n. 300- n. 390) painottaa kasteen tarpeellisuutta ensimm\u00e4isen\u00e4 askeleena el\u00e4m\u00e4lle Kristuksessa. Jumalallinen armo ei ole riippuvainen ihmisen tietoisuudesta. Jumalan ja ihmisen yhteisty\u00f6n tuloksena ihminen liittyy kasteessa suoraan persoonalliseen suhteeseen Jumalan kanssa.<\/span><\/span><\/p>\n

Pyh\u00e4 Efraim Syyrialainen epifaniahymneiss\u00e4\u00e4n ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 Kristuksen kasteen valona ja tietoisuutena uudesta aikakaudesta. ”Valo leimahti vedest\u00e4”3, ja H\u00e4n pyhitti vedet meid\u00e4n kastettamme varten, ”Aadamin lasten syntien sovittamiseksi”4. Kaste on sovitus ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 ja ihmisten k\u00e4\u00e4nnytt\u00e4minen pois erehdyksest\u00e4. Se on anteeksiantamus ja Kristuksen rauhan ensihedelm\u00e4 maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4. H\u00e4nen kastettansa seuraten kastetut saavuttavat yl\u00f6snousemuksen ja H\u00e4nen valtakuntansa. He tulevat Hengen lapsiksi ja j\u00e4seniksi Kristuksen Ruumiiseen, jonka P\u00e4\u00e4n\u00e4 on Kristus.<\/span><\/span><\/p>\n

Uskova haudataan veteen ja h\u00e4n nousee siit\u00e4 vaeltaakseen uudessa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4, joka syntyy Kristuksessa. Kastettu luopuu lain alla ponnistelevasta vanhasta ihmisyydest\u00e4 ja syntyy uudelleen Jumalan yhteyteen.<\/span><\/span><\/p>\n

Pyh\u00e4 Efraim n\u00e4kee kasteveden polkuna, joka johtaa Eedeniiin. Ulkoinen pesu samalla puhdistaa sis\u00e4isist\u00e4 synneist\u00e4. Vesi on Kristuksen voimasta saanut voiton synneist\u00e4. Kasteastia on jumalallinen kohtu, josta syntyy Jumalan lapsia. Sama ajatus on epifaniahymneiss\u00e4.<\/span><\/span><\/p>\n

Vesi sakramentin aineena edustaa kaikkea aineellista, ja on maailman perusaine. Ilman sit\u00e4 ei ole el\u00e4m\u00e4\u00e4 eik\u00e4 puhtautta. Veden siunaaminen kastetoimituksessa merkitsee aineen palauttamista alkuper\u00e4iseen tarkoitukseensa.<\/span><\/span><\/p>\n

Efraimin mukaan kastevedess\u00e4 paholaisen alastomiksi riisumat ruumiit puetaan kunniaan. El\u00e4m\u00e4 syntyi veden kautta, samoin kasteessa syntyy uusi el\u00e4m\u00e4, joka poikkeaa t\u00e4ysin ennen kastetta vallinneesta yksil\u00f6n ja yhteis\u00f6n el\u00e4m\u00e4st\u00e4, joka on sidoksissa kuolemaan. Efraimille kastevesi merkitsee el\u00e4m\u00e4\u00e4. Ne, joita ei ole kastettu, ovat n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti kuolleita. Kastevesi on kuin peili sille, joka siin\u00e4 tutkii itse\u00e4\u00e4n. ”Peili” -teema on yleinen syyrialaisessa kirjallisuudessa. Efraim ja h\u00e4nt\u00e4 my\u00f6hemm\u00e4t kirjoittajat puhuvat ”sis\u00e4isen peilin kiillottamisesta”. Antiikin peilit tehtiin pronssista ja vaativat jatkuvaa kiillottamista t\u00e4ytt\u00e4\u00e4kseen tarkoituksensa. ”Peili”-teema on rinnastus Raamatun opetukseen ihmisest\u00e4 Jumalan kuvana. Koska synti turmeli t\u00e4m\u00e4n kuvan, ihminen ei en\u00e4\u00e4 heijasta kunnolla Jumalaa. Kirkastamisen j\u00e4lkeen peili heijastaa Luojan kaltaisuutta.<\/span><\/span><\/p>\n

Kristityille kaste tuli juutalaisten ymp\u00e4rileikkauksen tilalle. Kaste on Jumalan Sanan, evankeliumin, kautta tapahtuva uudelleensyntyminen. Apostoli Pietari kehottaa ik\u00e4v\u00f6im\u00e4\u00e4n ”puhdasta hengellist\u00e4 maitoa” (1.Piet.2:2). T\u00e4m\u00e4 ruoka saa kastetut ”kasvamaan pelastukseen”. He ovat jo ”maistaneet Herran hyvyytt\u00e4” (l. Piet.2:3).<\/span><\/span><\/p>\n

Ortodoksisessa teologiassa uudestisyntyminen ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n Jumalan sanan kuulemiseksi ja Kristuksen seuraamiseksi.<\/span><\/span><\/p>\n

Johannes Damaskolaisen mukaan uudestisyntyminen tapahtuu sielullisesti. Usko kykenee tekem\u00e4\u00e4n kastetun Hengen kautta lapseksi ja palauttamaan muinaiseen autuuteen, vaikka h\u00e4n onkin luotu.<\/span><\/span><\/p>\n

Kysymys on Kristusta ja H\u00e4nen kirkkoaan koskevasta p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteosta. P\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 on kirkon uskon omaksuminen ja p\u00e4ivitt\u00e4in el\u00e4minen todeksi kasteen yhteydess\u00e4 annettu uskon lupaus. Kasteessa saadun lahjan ei saa antaa peitty\u00e4 syntiin ja t\u00e4m\u00e4n maailman asioiden alle. Vaatimuksena on jatkuva kasvaminen Kristuksessa. Kasteen armo on luovuttamaton ja henkil\u00f6kohtainen ja kaiken kristillisen el\u00e4m\u00e4n perusta.<\/span><\/span><\/p>\n

Johannes Damaskolaisen mukaan synnit annetaan anteeksi kaikille samalla tavalla kasteessa. Hengen armo taas saadaan uskon ja edelt\u00e4v\u00e4n puhdistuksen mukaisesti. Kaste v\u00e4litt\u00e4\u00e4 Hengen esikoishedelm\u00e4n. Uudestisyntyminen merkitsee toisen el\u00e4m\u00e4n alkua. Se on sinetti, suojelus ja valistuminen.<\/span><\/span><\/p>\n

Kasteessa saadaan muuttumaton uskon s\u00e4\u00e4nt\u00f6. Ihminen saavuttaa kadotetun tasapainonsa sielun yl\u00f6snousemuksen kautta sek\u00e4 el\u00e4m\u00e4n uudessa syntym\u00e4ss\u00e4. Se vapauttaa lankeemuksen aiheuttamasta turmeluksesta. Kolminkertainen kaste on Kristuksen kolmip\u00e4iv\u00e4isen Haadeksessa vierailun symboli. Sen kautta saavutetaan kyky tehd\u00e4 hyv\u00e4\u00e4. Se, joka on kastettu, mutta ei t\u00e4yt\u00e4 kastelupaustaan, ”on kutsuttu, mutta ei valittu”. Kasteen tuoma pelastus on luonteeltaan yliluonnollinen ja universaalinen.<\/span><\/span><\/p>\n

Pyh\u00e4 Efraim opettaa epifaniahymneiss\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 kaste on uudestisyntyminen veden kautta sek\u00e4 sovitus ja kruunaus, katoamaton puku, joka vaatettaa vaatetettavat ikuisesti. Se on el\u00e4m\u00e4 ja varustus kuolemaa vastaan, ja merkitsee pimeyden hylk\u00e4\u00e4mist\u00e4 ja pukeutumista valoon. Kahden valon yhteydess\u00e4 pimeys karkottuu mielest\u00e4 ja sielu katselee valossa k\u00e4tketty\u00e4 Kristusta ja suree kunnian puuttumista. Kaste merkitsee yhdistymist\u00e4 Kristuksen pukuun, syntien poistamista ja valtakunnan perillisyytt\u00e4. Se on Kristuksen kyljest\u00e4 vuotanut virta ja uusi el\u00e4m\u00e4, johon kastettu pukeutuu, sek\u00e4 Jumalan hyv\u00e4n tahdon osoitus, jotta ihmiskunta heikkoudessaan voisi kest\u00e4\u00e4 H\u00e4nen edess\u00e4\u00e4n vedell\u00e4 ja \u00f6ljyll\u00e4 peitettyn\u00e4. Sellaisena se on Pyh\u00e4n Kolminaisuuden teko.<\/span><\/span><\/p>\n

Johannes Damaskolaisen mukaan kaste tapahtuu Pyh\u00e4n Kolminaisuuteen siksi, ett\u00e4 kastetut itse tarvitsevat Pyh\u00e4\u00e4 Kolminaisuutta s\u00e4ily\u00e4kseen ja pysy\u00e4kseen koossa. Ne, joita ei ole kastettu Pyh\u00e4\u00e4n Kolminaisuuteen, tulee kastaa uudelleen. <\/span><\/span><\/p>\n

Pyh\u00e4 Efraim opettaa, ett\u00e4 kasteessa Herran miekka jakaa is\u00e4t ja pojat sek\u00e4 erottaa el\u00e4v\u00e4t kuolleista. Siihen p\u00e4\u00e4ttyy ep\u00e4jumalanpalvelus. Kaste on t\u00e4ydellinen aarre, mutta merkitykset\u00f6n, ellei ymm\u00e4rr\u00e4 sen suuruutta.<\/span><\/span><\/p>\n

Kaste johtaa kirkon todelliseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja merkitsee theosiksen alkua, vapautumista pahasta, joka ilmenee pelkona, itsekkyyten\u00e4 ja jakautuneisuutena. Passiivinen osallistuminen kirkon el\u00e4m\u00e4\u00e4n ei riit\u00e4 kuoleman vallasta p\u00e4\u00e4semiseen. Kastettu tarvitsee uskoa, jonka avulla h\u00e4n voi kuolettaa kaikki maailman elementit sisimm\u00e4ss\u00e4\u00e4n sek\u00e4 toteuttaa ep\u00e4itsek\u00e4st\u00e4 rakkautta kirkon el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Kaste on tapa, jolla valmistaudutaan siihen, mit\u00e4 Jumala on tehnyt hyv\u00e4ksemme. Se on alku kristillisen kasvun tiell\u00e4. Kristus-Valo, jonka kastettu saa, valaisee el\u00e4m\u00e4n ja osoittaa Jumalan rakkauden, joka ilmenee H\u00e4nen huolenpitonaan lapsiaan kohtaan.<\/span><\/span><\/p>\n

Johannes Damaskolaisen mukaan kastetta ei saa siirt\u00e4\u00e4 tuonnemmaksi, silloin kun sille tulevien usko ilmenee teoissa. Se, joka tulee petoksella kastettavaksi, vahingoittaa enemm\u00e4n itse\u00e4\u00e4n kuin saa hy\u00f6ty\u00e4.<\/span><\/span><\/p>\n

Efraim pit\u00e4\u00e4 kastetta tien\u00e4 t\u00e4ydellisyyteen ja liittymisen\u00e4 Kristuksen sukuper\u00e4\u00e4n. El\u00e4m\u00e4n Herra sulostuttaa katkeroituneet ja jumaluus yhtyy tomusta luotuihin. Ihminen liittyy jumaluutta palvelevaan Henkeen, ja vesien enkeli tulee h\u00e4nelle seuralaiseksi.<\/span><\/span><\/p>\n

Kaste merkitsee sovintoa taivaan kanssa. Jumalallinen voima vaimentuu kastevedess\u00e4 voidakseen asua ihmisiss\u00e4. Kastetut saavat syd\u00e4miins\u00e4 toivon, joka Herran kanssa asuu heiss\u00e4. Jos Kristus pysyy heid\u00e4n syd\u00e4miss\u00e4\u00e4n, turmelus ei heihin yll\u00e4. Paholainen menett\u00e4\u00e4 valtansa. H\u00e4nen sytytt\u00e4m\u00e4ns\u00e4 Gehennan tuli sammuu. Kastetut itse pukeutuvat kuluttavaan tuleen.<\/span><\/span><\/p>\n

Kaste on orjuudesta vapautuminen. Se tuo esiin taivaallisen maallisesta ja ruumiillisista tulee hengellisi\u00e4. Sielun salaiset pahat teot puhdistuvat pesun kautta. Enkelitkin kunnioittavat kastettua, koska h\u00e4net on puettu suuruuteen ja kunniaan, pyhitetty synnist\u00e4 luopumisen kautta. H\u00e4nen nimens\u00e4 kirjoitetaan Kristuksessa el\u00e4m\u00e4n kirjaan. Kristus asuu kaikissa vedest\u00e4 syntyneiss\u00e4 ja rakastaa heit\u00e4 tehden heist\u00e4 arvostelukykyisi\u00e4. Valkoiseen kastepukuun puettu on puhdas sis\u00e4isesti ja ulkoisesti uudessa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n ja taivaan puhtaudessaan. H\u00e4n on saanut ik\u00e4\u00e4n kuin helmen, johon puhtaus k\u00e4tkeytyy, ja joka on jalokiven\u00e4 jumaluuden kruunussa. Kasteastiaan on k\u00e4tketty virvoitus, el\u00e4m\u00e4 ja ilo Pyh\u00e4 Henki sekoittuu ruumiisiin, ja lampuillaan kastetut voittavat pimeyden. Heist\u00e4 tulee lempeit\u00e4 ja rauhallisia, ja sielu saa sis\u00e4isen voiman. He ovat kuin sinetill\u00e4 muotoiltuja, ja valkaistut Kristuksen Taaborin kirkkauden kaltaisuuteen. Kaste merkitsee valon saamista ja sielun nousemista taivaaseen, sek\u00e4 taivaan kaikkien hyvien asioiden omistamista. Kristus vaikuttaa kastetuissa eri tavoin. Sakramentin voima pysyy aina samana. Ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4isess\u00e4 kasteen armo tulee suureksi.<\/span><\/span><\/p>\n

Efraim vertaa serafeihin ja enkeleihin kastettua, jonka vaatteet kimmelt\u00e4v\u00e4t kuin lumi. Kristus antaa himmentym\u00e4tt\u00f6m\u00e4n kruunun papin k\u00e4sien kautta. Kastettu saa ehtym\u00e4tt\u00f6m\u00e4n h\u00e4\u00e4kammion, sek\u00e4 maistaa ilolla sit\u00e4 hedelm\u00e4\u00e4, jota Aadam ei maistanut paratiisissa. Is\u00e4 on h\u00e4nelle voiman muurina, Poika Vapahtajana ja Pyh\u00e4 Henki vartijana.<\/span><\/span><\/p>\n

 <\/b><\/span><\/span><\/p>\n

Pappeus<\/b><\/span><\/span><\/p>\n

Efraim ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 pappeuden Kristuksen instrumentiksi, jonka avulla sakramentit toimitetaan. H\u00e4n nimitt\u00e4\u00e4 VI Epifaniahymniss\u00e4 pappia riidanratkaisijaksi ja Herran sovittelijaksi. Pappi on Efraimille Mooseksen kaltainen, joka puhdistaa kasteessa ja voitelussa sielun saastutuksista ja sinet\u00f6i karitsat uuteen valtakuntaan. Toisaalla h\u00e4n vertaa pappia kalastajaan5. Papit ovat rakennusmiehi\u00e4, jotka uudelleen rakentavat ihmisruumiit. Efraimin mielest\u00e4 Kristuksen papit ovat suurempia kuin Johannes Kastaja6. Puheessaan pappeudesta h\u00e4n sanoo papin vallasta: \u201dTarkatkaa, ett\u00e4 ilman kuninkaan arvollista papistoa ei kuolevaisille ole mink\u00e4\u00e4nlaista vapahdusta synneist\u00e4\u201d.<\/span><\/span><\/p>\n

T\u00e4h\u00e4n kasten\u00e4kemykseen perustuu osin liiton poikien ja tytt\u00e4rien kilvoittelu Syyrian varhaiskirkon aikana ja t\u00e4m\u00e4 on my\u00f6s Efraimin ajatuksena kaikissa h\u00e4nen opetuksissaan. Ainoa sopiva pelastuksen toteuttamistapa on askeesi. Efraim n\u00e4kee munkkilaisuuden katumuslaitoksena, jonka avulla ihminen voi saada takaisin menetetyn terveytens\u00e4. Maailmassa syntiin langenneina el\u00e4v\u00e4t voivat l\u00f6yt\u00e4\u00e4 hylj\u00e4tyiss\u00e4 paikoissa, erossa maailmasta, sen ymp\u00e4rist\u00f6n, jossa he kokevat Jumalan tuomion ja uudistumisen. Vain siell\u00e4 he voivat uudelleen l\u00f6yt\u00e4\u00e4 hengellisen itsens\u00e4. Vain vuorilla ja er\u00e4maissa hiljaisuus voi muuntaa sielun uudeksi. Efraim ilmaisee tyytyv\u00e4isyytens\u00e4 sellaisiin munkkeihin, jotka eiv\u00e4t j\u00e4t\u00e4 syrj\u00e4ist\u00e4 kilvoittelupaikkaansa, vaan ovat valmiit kuolemaan yksin\u00e4isyydess\u00e4. \u201d\u00c4l\u00e4 j\u00e4t\u00e4 keljaasi ennen kuolemaasi\u201d, Efraim neuvoo munkkeja. Puhtaan syd\u00e4men saavuttamiseksi on t\u00e4rkeint\u00e4 paastoaminen ja rukous ja vasta sen j\u00e4lkeen muut uskonnollisen el\u00e4m\u00e4n ulottuvuudet.<\/span><\/span><\/p>\n

 <\/b><\/span><\/span><\/p>\n

Kirkko<\/b><\/span><\/span><\/p>\n

Efraimille Kirkko on paikka pyhittymiselle, joka toteutuu sakramenttien kautta. Ensimm\u00e4inen on kaste, anteeksiantamuksen ja lapseksi ottamisen sakramentti. Kasteastia on toinen Jordan, el\u00e4m\u00e4n ja kuoleman v\u00e4linen raja, ja ainoastaan ihmisest\u00e4, joka ylitt\u00e4\u00e4 toiselle rannalle, tulee \u201dhengellisen maailman kansalainen\u201d. Kasteessa \u201dihminen johdetaan vapauteen Kolminaisuuden nimess\u00e4.\u201d T\u00e4m\u00e4 sakramentti t\u00e4ydellistet\u00e4\u00e4n \u00f6ljyll\u00e4 voitelemisella, ja Efraim vertaa t\u00e4t\u00e4 Eukaristiaan. Syntiset voivat pest\u00e4 saastuneisuutensa uudelleen pois katumuksella, ja erityisesti aidosti suremalla ja kyynelin. \u201dPuen itseni kyynelill\u00e4 ja siten minut kaunistetaan.\u201d Kyyneleet enent\u00e4v\u00e4t vaatteidemme kauneutta. Samalla Efraim puhuu avainten vallasta, Kirkolle annetusta vallasta. Opetuksen perusperiaate on, \u201cett\u00e4 koko Kirkko on niiden Kirkko, jotka ovat joutuneet turmioon, ja niiden jotka katuvat.\u201d Efraim my\u00f6s pit\u00e4\u00e4 t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 esirukouksia vainajien puolesta. Testamentissaan h\u00e4n pyyt\u00e4\u00e4: \u201dNiin pian kuin minun kuolemastasi on kulunut kolmekymment\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4, kohottakaa minun puolestani pyh\u00e4 Uhri, sill\u00e4 kuolleille ovat avuksi ne uhrit, joita el\u00e4v\u00e4t kantavat\u201d. H\u00e4n on my\u00f6s vakuuttunut siit\u00e4, ett\u00e4 vanhurskaat sielut ovat keskin\u00e4isess\u00e4 kanssak\u00e4ymisess\u00e4 kuoleman j\u00e4lkeen.<\/span><\/span><\/p>\n

Eukaristiasta Efraim kirjoittaa: \u201dSanan tuli laskeutuu alas, asuakseen kiitosuhrina Leiv\u00e4ss\u00e4 ja ollakseen el\u00e4m\u00e4n uhrina h\u00e4vitt\u00e4\u00e4kseen kuoleman niiss\u00e4, jotka H\u00e4net vastaanottavat.\u201d <\/span><\/span><\/p>\n

 <\/b><\/span><\/span><\/p>\n

Eskatologia<\/b><\/span><\/span><\/p>\n

Efraim k\u00e4sittelee usein eskatologisia aiheita, jotka ilmeisesti miellyttiv\u00e4t h\u00e4nen runollista mielikuvitustaan. H\u00e4nen kuvaksensa viimeisest\u00e4 tuomiosta on samanlainen kuin Afrahatin dogma: vanhurskas on tuomiota ylempi; keskiverto ihmiset tuomitaan, mutta syntiset ovat tuomion ulottumattomissa. Oppi kaikkien yl\u00f6snousemuksesta on Efraimille keskeinen ja h\u00e4n arvelee, ett\u00e4 ilman uskoa yl\u00f6snousemukseen on mahdotonta olla kristitty ja hy\u00f6dyt\u00f6nt\u00e4 osallistua sakramentteihin, koska juuri sakramentit ja erityisesti Eukaristia todistavat yl\u00f6snousemuksesta. Yl\u00f6snousemuksessa jokaisesta tulee kuolematon, mutta syntisten ruumiit j\u00e4\u00e4v\u00e4t pimeiksi ja niist\u00e4 nousee kauhea lemu. Jokainen on kulkeva tulen l\u00e4pi. Vanhurskaat eiv\u00e4t vahingoitu, mutta syntiset j\u00e4\u00e4v\u00e4t liekkeihin. Vanhurskaat sielut k\u00e4yv\u00e4t sis\u00e4lle autuuden piiriin vasta yl\u00f6snousemuksen j\u00e4lkeen, koska ruumiidensa ulkopuolella he ovat vailla aisteja, eiv\u00e4tk\u00e4 voi menn\u00e4 maallisen paratiisin rajan yli. Juuri t\u00e4lle rajalle anteeksisaaneet syntiset j\u00e4\u00e4v\u00e4t tuomion j\u00e4lkeen, mutta vanhurskaiden sielut saavuttavat autuuden korkeudet. T\u00e4m\u00e4 tulee olemaan heid\u00e4n perimm\u00e4inen ja ikuinen kohtalonsa.<\/span><\/span><\/p>\n

Efraimin kirjoitukset sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t monia suurenmoisia kuvia, mutta vain harvoja aitoja alkuper\u00e4isi\u00e4 ideoita. H\u00e4nen esityksens\u00e4 yleisest\u00e4 Kirkosta on kuitenkin el\u00e4v\u00e4 ja taidokas, ja siin\u00e4 on h\u00e4nen dogmaattisten kirjoitustensa suurin merkitys.<\/span><\/span><\/p>\n

 <\/b><\/span><\/span><\/p>\n

Efraimin opetus pahasta <\/b><\/span><\/span><\/p>\n

Efraim ei m\u00e4\u00e4rittele pahaa ulkonaisesti, mutta pit\u00e4\u00e4 pahan ”ruumiillistumana” Saatanaa. Efraimilla ei kuitenkaan ole eri kategorioita henke\u00e4 ja ruumista varten. Efraimilla kaikki luodut muodostavat psykosomaattisen kokonaisuuden. Enkelimaailmalla, johon Saatanakin alun pit\u00e4en on kuulunut, ei inhimillisesti ottaen ole ruumista, mutta todellisuudessa sill\u00e4 on ruumis, koska enkelit eiv\u00e4t ole t\u00e4ysin ruumiittomia. Enkeleiden, ja n\u00e4in ollen my\u00f6s Saatanan – pahan ruumiillistuman – ruumis on materiaa, joskin paljon ohuempaa ja hienompaa kuin esim. ihmissielu. Efraim k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 termi\u00e4 ”ruha” kuvaamaan t\u00e4t\u00e4 materiaa. Sanana ruha tarkoittaa tuulen henk\u00e4yst\u00e4, jonka ihminen kyll\u00e4kin voi aistia, muttei n\u00e4hd\u00e4. Efraimilla luonto ei ole hyv\u00e4n ja pahan sekoitusta, koska mik\u00e4\u00e4n ei ole luonnostaan paha – ei edes Saatana. (vrt. 1 Moos. l:31) Jos joku v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 luonto on hyv\u00e4n ja pahan sekoitusta, se edellytt\u00e4isi, ett\u00e4 paha on Jumalasta. Efraim jatkaa edelleen, ett\u00e4 t\u00e4llainen v\u00e4itt\u00e4m\u00e4 kumoaisi my\u00f6s vapauden. T\u00e4ll\u00e4 Efraim ei kuitenkaan tarkoita, ett\u00e4 paha ei olisi sekoittautunut tai soluttautunut luontoon, vaan sanoo, ett\u00e4 paha on luonnossa.<\/span><\/span><\/p>\n

”Paha, joka on selv\u00e4sti luotuun sekoittunut, ei ole miss\u00e4\u00e4n tekemisiss\u00e4 vapaudesta riippuvan pahan kanssa. Luonnossa oleva paha on luonteeltaan sidonnaista, ”sidoksissa oleva luonto” on itsest\u00e4\u00e4n olevan vapauden vastakohta. Ruumiissa oleva myrkky eli synti tai paha ja sielussa oleva myrkky t\u00e4ytyy niille sopilla keinoilla erottaa toisistaan.” Ellei vapaaehtoisesti antaudu pahan hy\u00f6kk\u00e4yksien edess\u00e4, on se voimaton, mutta voimme my\u00f6s ”antaa aseet murhaajamme k\u00e4teen” antautumalla sen hy\u00f6kk\u00e4yksille. Enkelimaailmassa tapahtuneesta Saatanan ja h\u00e4nen seuraajiensa lankeemuksesta ei Efraim sano muuta kuin, ett\u00e4 Saatanan lankeemus oli salainen. Salainen se on yksinomaan siksi, ettei VT kerro mit\u00e4\u00e4n Saatanan lankeemusta. Efraim yksinkertaisesti toteaa, ettei sen tiet\u00e4minen ole meille tarpeen. Efraim my\u00f6s painottaa, ettei Saatanaa suinkaan luotu pahaksi, vaan ett\u00e4 h\u00e4n lankeemuksessaan tuli pahaksi. Paholainen oli siis aluksi hyv\u00e4.<\/span><\/span><\/p>\n

 <\/b><\/span><\/span><\/p>\n

Pahan luonne<\/b><\/span><\/span><\/p>\n

Efraimin teologiassa paha on aina n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 pelastusopillisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta. Esimerkkin\u00e4 siit\u00e4 on Niniven kaupungissa tapahtunut synti. (Joona 1:2) Paha, joka kaupungissa oli, esti kaupunkia Jumala- yhteydest\u00e4 ja olisi lis\u00e4ksi aiheuttanut kaupungin tuhon, ellei katumusta olisi tapahtunut. Esikuvana t\u00e4lle katumukselle synnin j\u00e4lkeen Efraim pit\u00e4\u00e4 Joonan itsens\u00e4 kohtaloa. Yritt\u00e4ess\u00e4\u00e4n paeta Jumalaa ja H\u00e4nen antamaansa teht\u00e4v\u00e4\u00e4, tehdess\u00e4\u00e4n ts. Jumalan tahdon vastaisesti, Joonaa kuljettava laiva joutui myrskyn kynsiin ja olisi hukkunut, ellei synnintekij\u00e4\u00e4 Joonaa olisi heitetty mereen (Joona 1: 4 -15). Joona kuitenkin pelastui, koska katui (Joona 2). Paha on siis Efraimin teologiassa aina luonteeltaan pelastuksen vastaista, se pid\u00e4tt\u00e4\u00e4 ihmisen Jumala- yhteydest\u00e4. Samalla tavoin kuin Saatana k\u00e4\u00e4rmeen kautta aikanaan vietteli ihmisen pois Jumalan yhteydest\u00e4, se yh\u00e4 edelleenkin yritt\u00e4\u00e4 sulkea tien Jumalan yhteyteen, Tuhon aspektia Efraim k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 puhuessaan my\u00f6s Nooan arkista, joka rakennusvaiheessaan muistutti ihmisi\u00e4 hukkumisesta. Maailmassa vallitseva paha saikin aikaan sen, ett\u00e4 koko maailma, lukuun ottamatta Nooaa ja h\u00e4nen perhett\u00e4\u00e4n, hukkui. N\u00e4in yksinkertaisesti siksi, ett\u00e4 Jumala halusi h\u00e4vitt\u00e4\u00e4 pahuuden maanp\u00e4\u00e4lt\u00e4 ja pelastaa tulevat sukupolvet. Vedenpaisumus ei siis ole Efraimin teologisen k\u00e4sityksen mukaan paha, vaan hyv\u00e4, koska sill\u00e4 on pelastava luonne. Hieman yksinkertaistaen voidaan sanoa pahan olevan luonteeltaan pelastusta est\u00e4v\u00e4\u00e4 tai ainakin sit\u00e4 yritt\u00e4v\u00e4\u00e4, vaikkei se heti silt\u00e4 n\u00e4yt\u00e4. Lis\u00e4ksi paha on luonteeltaan ihmisille salaista, koska salaisuudella on pelastuksen kannalta t\u00e4rke\u00e4 asema. Mik\u00e4 se on, sit\u00e4 Efraim ei k\u00e4sittele, mutta sanoo pahan olevan salaista, koska sen tiet\u00e4minen ei ole kaikille sopivaa.<\/span><\/span><\/p>\n

Sanoessaan n\u00e4in Efraim kumoaa vastustajiensa v\u00e4itteet, jotka tuolloin vesittiv\u00e4t, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 kaksi erilaista pahaa olisivat olleet yksi ja sama ilmi\u00f6. Paha on siis luonnossa, muttei ole luontoa. T\u00e4m\u00e4n vuoksi Efraim ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n puhu perisynnist\u00e4, vaan perityst\u00e4 rangaistuksesta. T\u00e4ll\u00e4 h\u00e4n tarkoittaa, ett\u00e4 me olemme alkusynnin vuoksi pahalle alttiita, koska ihminen menetti lankeemuksessa h\u00e4nt\u00e4 suojanneen valkeuden vaatteen. T\u00e4m\u00e4n haarniskan puuttumisen vuoksi paholainen on pystynyt meit\u00e4 kaikkia erikseen manipuloimaan, ja on ujuttanut meihin omaa hapatustaan. T\u00e4llaisena ”perirangaistuksena” Efraim selv\u00e4sti pit\u00e4\u00e4 kuolemaa: ”Kuolema: Olette tehneet minut vihatuksi keskuudessanne, vaikka en ole mitenk\u00e4\u00e4n halveksittava. Min\u00e4 annan vanhuksillenne lepopaikan, samoin kiusatuillenne. Olette tehneet minusta murheen itsellenne, oi kuolevaiset! Adam toi teihin kuoleman ja te syyt\u00e4tte siit\u00e4 minua, kuolemaa. Hell\u00e4sti asetan teid\u00e4t, itselleni alttiiksi, sill\u00e4 itse asiassa olen orja. Te olette synneill\u00e4nne tehneet minut kuninkaaksi. Adamin tahto her\u00e4tti minut, sill\u00e4 lep\u00e4sin. Olin kuollut ja te her\u00e4titte minut jotta voisitte kuolla”.<\/span><\/span><\/p>\n

Efraim toisin sanoen my\u00f6s erottaa toisistaan kuoleman ja pahan, samoin kuin h\u00e4n erottaa toisistaan k\u00e4\u00e4rmeen ja pahan. K\u00e4\u00e4rme oli ainoastaan pahan v\u00e4likappale, joka tosin sai esivanhempamme lankeamaan Saatanan motiivi ihmisen viettelemisess\u00e4 oli ylpeys. Se oli ollut korkoarvoinen kerubi, mutta lankeemuksensa j\u00e4lkeen se oli ihmist\u00e4 alhaisempi – eik\u00e4 suvainnut sit\u00e4. Saatana ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n tajunnut Jumalan olemusta, mutta tiesi, ett\u00e4 ihmisell\u00e4 oli siihen potentiaalinen mahdollisuus. Siksi se oli riistett\u00e4v\u00e4 ihmiselt\u00e4. Lankeemuksen mahdollisti paitsi viekkaus my\u00f6s se, ett\u00e4 ihminen oli kokematon.9 Kokemattomuudesta Efraim esitt\u00e4\u00e4 esimerkkin\u00e4 sen, ettei ihminen kysynyt k\u00e4\u00e4rmeelt\u00e4, mist\u00e4 se oli saanut ne tiedot, joita se v\u00e4itti omaavansa Hyv\u00e4n ja Pahan Tiedon puusta ja sen vaikutuksesta.<\/span><\/span><\/p>\n

P\u00e4invastoin kuin aikalaisensa Efraim painottaa, etteiv\u00e4t Adam ja Eva olleet fyysisesti ja psyykkisesti lapsia, vaan aikuisia, joskin kokemattomia. Kokemattomuus johti sitten ihmisen k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n v\u00e4\u00e4rin vapaata tahtoaan, havittelemaan sellaista, mit\u00e4 h\u00e4n jo oli, ja menett\u00e4m\u00e4\u00e4n sen<\/span><\/span><\/p>\n

Efraimilla on hyvin fyysinen k\u00e4sitys pahasta ja h\u00e4n ei teologiassaan pyrik\u00e4\u00e4n tekem\u00e4\u00e4n pahaa metafyysiseksi ongelmaksi, sellaiseksi, josta voidaan teoretisoida, muttei tiet\u00e4\u00e4 ja tuntea. Pahan henkiolennot ovat Efraimilla aistittavia olentoja. Varsinainen kysymyksen ydin on siin\u00e4, ett\u00e4 pahan syy, niin luonnossa olevan kuin vapaasta tahdosta riippuvaisen, p\u00e4\u00e4sy maailmaan on t\u00e4ysin ihmisen vapaasta tahdosta riippuvainen. Tosin ihminen ei en\u00e4\u00e4 voi tahdollaan vaikuttaa luonnossa jo olevaan pahaan, siihen, joka riisui ihmiselt\u00e4 valkeuden vaatteen. Mutta sek\u00e4\u00e4n ei voi vaikuttaa meihin, ellemme anna sille vapaalla tahdollamme energiaa.<\/span><\/span><\/p>\n

 <\/b><\/span><\/span><\/p>\n

Efraim ja katumus<\/b><\/span><\/span><\/p>\n

Katumus on keskeinen Efraimin ajattelussa ja sen luonne h\u00e4nen teologiassaan k\u00e4y parhaiten ilmi h\u00e4nen omasta, katumusta k\u00e4sittelev\u00e4st\u00e4 tuotannostaan. Vanhan Testamentin katumuksen luonne ilmenee parhaiten Efraim puheesta ”Profeetta Joonasta ja niinivel\u00e4isten katumukseta,” sek\u00e4 h\u00e4nen Katumuskehoituksistaan. Efraim selv\u00e4sti pit\u00e4\u00e4 VT:n katumusta esikuvana UT:n katumukselle. Efraimilta ei ole paljoakaan katumusta k\u00e4sittelevi\u00e4 tutkielmia, joksi kyseinen puhe on luokiteltava; eik\u00e4 varsinkaan tutkielmia, joissa kehyskertomus olisi VT:n puolelta. Profeetallisesti Efraim aloittaa puheensa: ”Joona saarnasi Niinivessa, juutalainen jumalattomien keskuudessa. Pelottavana h\u00e4n tuli kaupunkiin ja sai sen kauhistuttavilla puheillaan h\u00e4mmingin valtaan” <\/span><\/span><\/p>\n

Juutalainen jumalattomien keskuudessa kertoo katumuksesta sen, ett\u00e4 se on kaikkien kansojen etuoikeus. Samoin Efraim tuo n\u00e4ill\u00e4 sanoilla esiin sen, ett\u00e4 jo VT:n aikana esiintyi pakanal\u00e4hetyst\u00e4. Edelleen Efraim sanoo: ”Omasta itsest\u00e4\u00e4n Joonas oppi, ett\u00e4 katuvia tulee armahtaa.”<\/span><\/span><\/p>\n

Efraim tahtoo sanoa, ett\u00e4 katuvan tulee tiedostaa syntins\u00e4 tai rikkomuksensa ja my\u00f6s se rangaistus, mik\u00e4 siit\u00e4 seuraa. Vaikka Niinive oli syntinen kaupunki, oli siell\u00e4 ”eritasoisia” syntisi\u00e4. Kaikkia syntisi\u00e4, olivatpa he murhamiehi\u00e4, huorintekij\u00f6it\u00e4, t\u00e4hdist\u00e4ennustajia, valheprofeettoja, varkaita, valehtelijoita tai mit\u00e4 muita tahansa, odotti sama rangaistus, tuho. Jotta kaupungin uhkaava tuho voitaisiin v\u00e4ltt\u00e4\u00e4, tuli kaikkien katua; tai oikeammin tehd\u00e4 mielenmuutos. T\u00e4m\u00e4 osoittaa, kuinka Efraim pit\u00e4\u00e4 katumusta aktiivisena tapahtumana, ei pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n pahojen tekojen pois j\u00e4tt\u00e4misen\u00e4, vaan oikean tien kulkemisena. Efraim ei siis erittele syntej\u00e4 erilaisiin kategorioihin kuten kuolemansynteihin ja v\u00e4hemm\u00e4n vaarallisiin synteihin. H\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 selitt\u00e4m\u00e4\u00e4n asiaa vertausta h\u00e4\u00e4ateriasta, jossa yhdell\u00e4 tulijoista ei ollut p\u00e4\u00e4ll\u00e4\u00e4n juhlapukua ja h\u00e4net sen vuoksi heitettiin pimeyteen k\u00e4det ja jalat sidottuina. Synti eli juhlapuvun tahraaminen, jolloin se ei en\u00e4\u00e4 ole juhlapuku, aiheuttaa ulos heitt\u00e4misen. On sivuasia, mik\u00e4 on syntisen paikka pimeydess\u00e4, koska koko pimeys on itkua ja hammastenkiristely\u00e4. Niiniven kuningas puhuu Joonasta hyvin ylist\u00e4v\u00e4\u00e4n s\u00e4vyyn, mutta puheen loppupuolella, kun Niinive ei niinivel\u00e4isten aktiivisuuden vuoksi tuhoutunutkaan, profeetta saa sangen tavallisen ihmisen piirteit\u00e4. Ensin h\u00e4n pelk\u00e4si, ett\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 pidett\u00e4isiin valehtelijana, kun uhattu tuho ei tullutkaan, ja kiukuttelee siit\u00e4 Jumalalle. T\u00e4ll\u00f6in taas on niinivel\u00e4isten vuoro opettaa Joonaa. T\u00e4ss\u00e4 tulee ilmi Efraimin n\u00e4kemys katumuksesta jatkuvana el\u00e4m\u00e4nmuotona, tosin vain rivien v\u00e4liss\u00e4. Mutta sama ajatus tulee esille Efraimin opetuspuheen loppuluvussa: ”Palvelija, joka saa herraltaan iskun, muistaa sen aina. Silm\u00e4nr\u00e4p\u00e4yksen ajan h\u00e4n on peloissaan, mutta sitten asia menee ohi, eik\u00e4 sit\u00e4 en\u00e4\u00e4 ajatella.\u201d Rangaistuksen alussa kyll\u00e4 muistamme rangaistuksemme, ja kadumme, mutta sen loppupuolella k\u00e4ytt\u00e4ydymme kuin mit\u00e4\u00e4n rangaistusta ei en\u00e4\u00e4 tulisi, tai aivan kuin Kaikkeinkorkein olisi p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt j\u00e4tt\u00e4\u00e4 syntimme rankaisematta. Niinivel\u00e4iset k\u00e4\u00e4ntyiv\u00e4t tuolloin kuitenkin koko syd\u00e4mest\u00e4\u00e4n\u201d. <\/span><\/span><\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 jatkuvassa katumuksessa el\u00e4minen ei suinkaan merkitse raadollisuudessa el\u00e4mist\u00e4, kuten jossakin kristinuskon piireiss\u00e4 asia joskus tulkitaan, vaan el\u00e4m\u00e4n realiteettien muistamista. Sen muistamista, ett\u00e4 vasta viimeisell\u00e4 tuomiolla voimme olla varmoja paikasta, johon p\u00e4\u00e4semme – tai joudumme. Efraimin puheessa tekstist\u00e4: ”Voi meit\u00e4 kun olemme synti\u00e4 tehneet;” (Val. 5:16 ), t\u00e4m\u00e4 asia tulee selv\u00e4sti esille, kun Efraim siin\u00e4 ajattelee viimeist\u00e4 tuomion p\u00e4iv\u00e4\u00e4: ”Heti ajattelen sit\u00e4 h\u00e4pe\u00e4\u00e4, joka on odotettavissa, sill\u00e4 siell\u00e4 (viimeisell\u00e4 tuomiolla) tulevat kaikki maailman salat julki maailman ja luotujen edess\u00e4, jotka minua katsellessaan n\u00e4kev\u00e4t miten syv\u00e4ll\u00e4 olen. Sill\u00e4 he eiv\u00e4t n\u00e4e minua sellaisena kuin he minut t\u00e4\u00e4ll\u00e4 n\u00e4kiv\u00e4t, sill\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 he luulevat minun olevan sellainen milt\u00e4 p\u00e4\u00e4lt\u00e4p\u00e4in n\u00e4yt\u00e4n. Todellisuudessa en sit\u00e4 kuitenkaan ole. Siell\u00e4 he n\u00e4kev\u00e4t lian, joka t\u00e4ss\u00e4 maailmassa oli piilossa sis\u00e4ll\u00e4ni, ja ihmettelev\u00e4t suureen \u00e4\u00e4neen minuun piilottamiani kirouksia… Siell\u00e4 salaiset rikkomukseni ovat kaikkien n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 ja kaikki voivat niit\u00e4 vapaasti tarkastella. Siell\u00e4 kaikki syntini tulevat kaikille tunnetuiksi, eik\u00e4 yht\u00e4\u00e4n pahoista teoistani, ei pieni\u00e4 eik\u00e4 suuria unohdeta\u201d10. <\/span><\/span><\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 on kuitenkin se tila, johon katuvan ennen varsinaista katumustaan tulee tulla. Toisaalta t\u00e4m\u00e4n tilan muistaminen koko el\u00e4m\u00e4n ajan on edellytys puhdistetun kastepuvun puhtaana pit\u00e4miseksi. Ellei n\u00e4in tapahdu, Efraimin mukaan katumus viel\u00e4 ole ollut oikeaa katumusta, eik\u00e4 k\u00e4\u00e4ntymys t\u00e4ydest\u00e4 syd\u00e4mest\u00e4 tehty, kuten niinivel\u00e4isten katumus oli. Itse asiassa t\u00e4m\u00e4 ajatus on aivan selv\u00e4 ja oikea, mutta siit\u00e4 huolimatta vallankumouksellinen, jos vertaamme sit\u00e4 saman aikakauden katumusk\u00e4sityksiin kreikkalaisen kulttuurin piiriss\u00e4. Siell\u00e4 Efraimin aikoihin keskusteltiin siit\u00e4, voitiinko sallia toinen katumuskerta. Efraimin mielest\u00e4 ja h\u00e4nen ajatusmaailmassaan, joka on kaikkea muuta kuin juridinen, ei ole kuin yksi katumus, koska toista ei voi olla, jos katumus on ollut oikea ja maksimaalinen, kuten Efraim oikeasta katumuksesta edellytt\u00e4\u00e4. Samaa maksimalismia my\u00f6s Kirkko edellytt\u00e4\u00e4, kun se kehottaa meit\u00e4 olemaan t\u00e4ydellisi\u00e4. Lis\u00e4ksi Kirkko kehottaa meit\u00e4 s\u00e4ilytt\u00e4m\u00e4\u00e4n kastepukumme puhtaana ja edellytt\u00e4\u00e4 meid\u00e4n tekev\u00e4n niin. Katumuksen tekeminen, kuten synnin tekeminenkin, on aktiivista toimintaa. Katumusp\u00e4\u00e4t\u00f6s on teht\u00e4v\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4, kun meill\u00e4 viel\u00e4 on siihen mahdollisuus. Efraim sanoo saarnassaan ” Voi meit\u00e4 kun olemme synti\u00e4 tehneet”, ettei haudantakaisessa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 katuminen en\u00e4\u00e4 ole mahdollista.<\/span><\/span><\/p>\n

Ensimm\u00e4isess\u00e4 katumuskehotuksessaan Efraim opettaa: ”Katumus on Nooan arkkiin verrattavissa oleva turvapaikka. Katumus on turvakaupunki (vrt. 4. Moos.. 35; 5. Moos. 4; Joos. 20). Meille turvakaupunki ei ole kaukana, koska jokainen seisoo sen porttien luona. Hebrealaisten t\u00e4ytyi juosta pitk\u00e4 matka saadakseen apua ainoastaan yhteen h\u00e4t\u00e4\u00e4ns\u00e4, saattoi my\u00f6s tapahtua, ettei h\u00e4n kerinnyt saada apua. Meid\u00e4n turvakaupunkimme sen sijaan kiiruhtaa synnintekij\u00e4n luo – ylistetty olkoon Hyv\u00e4, joka antoi meille katumuksen turvakaupungiksi… Veljeni! Katumus on armon arkki, etsiytyk\u00e4\u00e4mme t\u00e4m\u00e4n ihmisrakkaan yst\u00e4v\u00e4n luo”11. Efraim ei kuitenkaan unohda tuoda esille niit\u00e4 eroavaisuuksia, joita VT:n esikuvilla on kristilliseen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n ja tilanteeseen n\u00e4hden. Eroavaisuudet, aiheutuvat Kristuksen inkarnatiosta ja siit\u00e4, ett\u00e4 H\u00e4n voitti kuoleman. Efraim my\u00f6s kielt\u00e4\u00e4 meit\u00e4 pit\u00e4m\u00e4st\u00e4 VT:n esikuvia t\u00e4ysin verrannollisina kristilliseen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n sanomalla: ”Sy\u00f6mmeh\u00e4n hedelm\u00e4t kuorineen ainoastaan, mik\u00e4li kuoret ovat hyv\u00e4nmakuisia.” Meid\u00e4n tulee toisin sanoen itse osata valita esikuvista ne osat, jotka ovat soveliaita ja hyvi\u00e4. Katumusta Efraim k\u00e4sittelee my\u00f6s Nooan arkissa olona. Efraim painottaa, ett\u00e4 kun Nooa tuli ulos arkista voitettuaan (kyyhkynen toi Nooalle nokassaan voitonmerkkin\u00e4 lehv\u00e4n), h\u00e4n kuitenkin pid\u00e4ttyi katumuksessa, koska ei menett\u00e4nyt syd\u00e4mens\u00e4 puhtautta. Samasta esikuvasta h\u00e4n my\u00f6s puhuu k\u00e4ytt\u00e4en esikuvana juutalaisten turvakaupunkeja: <\/span><\/span><\/p>\n

”Hebrealaiset l\u00e4htiv\u00e4t aikanaan turvakaupungeistaan, mutta meid\u00e4n tulee j\u00e4\u00e4d\u00e4 katumukseen pysyv\u00e4sti. Hebrealaiset j\u00e4ttiv\u00e4t esikuvamme, me taas haluamme pukeutua sen katumuksen todellisuuteen, hyveisiin, niin kuin viittaan\u201d.<\/span><\/span><\/p>\n

Arkin rakentamisessa, jonka Efraim tuo esille pitk\u00e4ss\u00e4 katumussaarnassaan, voi n\u00e4hd\u00e4 katumuksen julistamisen esikuvana. Sen voi oikeastaan n\u00e4hd\u00e4 profetiana Johannes Kastajan huudosta: ”Tehk\u00e4\u00e4 katumus.” Rakentamisesta johtuvat kirveen, sahan ja vasaran \u00e4\u00e4net muiden muassa julistivat katumusta maailmalle. Viel\u00e4 voimakkaammin julistus jatkui kun, kuten Efraim sanoo: ”Nuo ihmiset n\u00e4kiv\u00e4t, miten villiel\u00e4imet kokoontuivat. Norsut tulivat Intiasta ja Persiasta, leijonat ja pantterit tulivat yhdess\u00e4 lampaiden ja vuohien kanssa, tekem\u00e4tt\u00e4 niille vahinkoa. Madot ja linnut tulivat, ilman ett\u00e4 kukaan ajoi niit\u00e4 kokoon ja asettuivat arkin ymp\u00e4rille. Nooan he n\u00e4kiv\u00e4t innolla rakentavan arkkia ja siten huutavan: ”Tehk\u00e4\u00e4 katumus”13. Efraimin mukaan ihmisill\u00e4 viel\u00e4 arkin rakennusaikana siis oli mahdollisuus katumukseen. Ihmiset kuitenkaan silloinkaan eiv\u00e4t v\u00e4litt\u00e4neet siit\u00e4 v\u00e4h\u00e4\u00e4k\u00e4\u00e4n. Sama ajatus katumuksen rajoitetusta ajasta t\u00e4m\u00e4nkin maailman aikaan tulee esille my\u00f6s h\u00e4nen puheessaan tekstist\u00e4: ”Voi meit\u00e4, jotka olemme synti\u00e4 tehneet,” (Val. 5:16).<\/span><\/span><\/p>\n

Puhuessaan arkista, joka my\u00f6s on Kirkon kuva, selvi\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Efraim k\u00e4sittelee katumusta nimenomaan ekkesiologisena tapahtumana. Sill\u00e4 vaikka syntinen onkin teoillaan tahrannut puhtaan ja kirkkautta loistavan kastepukunsa, ei h\u00e4n ole sit\u00e4 kuitenkaan menett\u00e4nyt. Kirkko on nimitt\u00e4in katuvia varten, kuten Kristus itsekin on sanonut sanoessaan: ”Eiv\u00e4t terveet tarvitse parantajaa vaan sairaat.” Efraim sanoo Kolmannessa katumuskehotuksessaan Kirkon olevan katumuksen tekopaikka koska, ”Kirkko on perustettu katuvaisia varten, kuten j\u00e4rkev\u00e4 asioiden tarkastelija helposti huomaa, se on kuitenkin olemassa my\u00f6s t\u00e4ydellisi\u00e4 varten, aivan kuten se my\u00f6s tunnustaa viisaiden suuren ymm\u00e4rryksen.”14<\/span><\/span><\/p>\n

Edelleen Efraim k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 usein Kirkkoa kuvaamaan sellaisia sanontoja kuin ”h\u00e4\u00e4vieraat”, ”lauma”, ”lampaat” jne. N\u00e4m\u00e4 sanonnat ovat poimitut raamatullisesta kontekstista ja ovat ymm\u00e4rrett\u00e4viss\u00e4 oikean yhteytens\u00e4 perusteella. Efraim siis edellytt\u00e4\u00e4 lukijaltaan tai kuulijaltaan jonkinlaista tekstintuntemusta. Esimerkkin\u00e4 voidaan mainita usein pitk\u00e4ss\u00e4 katumussaarnassa esiintyv\u00e4 maininta kuolemattomasta madosta, jonka uhriksi syntinen tuonelassa joutuu. Kyseess\u00e4 on Mark. 9: 47- 48, jossa Jeesus varottaa viettelyksist\u00e4 ja neuvoo vastustamaan niit\u00e4 sanoen: ”Jos sinun silm\u00e4si viettelee sinua, heit\u00e4 se pois. Parempi on sinulle, ett\u00e4 silm\u00e4puolena menet sis\u00e4lle Jumalan valtakuntaan, kuin ett\u00e4 sinut molemmat silm\u00e4t tallella heitet\u00e4\u00e4n helvettiin, jossa heid\u00e4n matonsa ei kuole eik\u00e4 tuli sammu”. Kirkon armahtavaisuutta Efraim kuvaa sanoessaan, ett\u00e4 kaikki synnit ovat vain yhteens\u00e4 pisara verrattuna Jumalan armoon.<\/span><\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

Efraimin opetus askeesista<\/b><\/span><\/span><\/p>\n

Vaikka Efraim hyv\u00e4ksyy sen, ett\u00e4 koko ihmism\u00e4\u00e4r\u00e4, joka el\u00e4\u00e4 maailmassa ei ole kadotettujen joukko ja ett\u00e4 maailmassa el\u00e4\u00e4 my\u00f6s hyvi\u00e4 ihmisi\u00e4, h\u00e4n kuitenkin keskustelleessaan kristittyjen kutsumuksen lopullisesta p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 tuntee kuuluvansa munkkitovereiden joukkoon. V\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 h\u00e4nen katsantokantansa viime k\u00e4dess\u00e4 johtavat opinkappaleisiin, jotka saavat alkunsa Syyrian kristillisyydest\u00e4, jossa asketismia ja kristinuskoa pidettiin samana asiana. My\u00f6hemm\u00e4t ja l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 h\u00e4nen aikaansa vallinneet traditiot eiv\u00e4t ty\u00f6nt\u00e4neet syrj\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4n kauden luomia eksegeettisi\u00e4 ja kerygmaattisia traditioita. Eiv\u00e4tk\u00e4 ne joutuneet unohduksiin, vaan jatkoivat olemassaoloaan n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6min\u00e4 virtoina ja toisinaan purkautuivat pintaan p\u00e4\u00e4virrassa. On merkkej\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 muinainen traditio ilmenee my\u00f6s Efraimille. Toisaalta h\u00e4n on my\u00f6ntyv\u00e4inen maailmassa avioliitossa el\u00e4vi\u00e4 kristittyj\u00e4 kohtaan, ja toisaalta h\u00e4n jurosti sanoo, ett\u00e4 ainoa tie iankaikkisuuteen kulkee munkkilaisuudessa.<\/span><\/span><\/p>\n

Perusopinkappale, joka alleviivaa Efraimin koko maailmankatsomusta virtaa varhaisesta syyrialaisesta kristillisyydest\u00e4, ja joka kristinuskon n\u00e4k\u00f6kulmasta n\u00e4htyn\u00e4 on sama kuin asketismi ja joka n\u00e4hd\u00e4\u00e4n ainoana tarkoitusta vastaavana pelastuksen toteuttamisena. Efraim ilmeisestikin seuraa vanhempaa eksegeettis-teologista perinnett\u00e4 julistaessaan tuhoa kaikille muille ja iankaikkista siunausta vain niille, jotka olivat kielt\u00e4ytyneet aviollisesta yhteydest\u00e4, pid\u00e4tt\u00e4ytyneet yhteydenpidosta avioparien kanssa sek\u00e4 mies- ja naispuolisiin neitsyihin. <\/span><\/span><\/p>\n

Efraimin maailmankatsomus sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 my\u00f6s toisen munkkilaisuuden t\u00e4rke\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulman: munkkilaisuus on katumusyhteis\u00f6. T\u00e4m\u00e4 idea k\u00e4y ilmi h\u00e4nen madrasa\u00b4ssaan paratiisista., joka kuvaa el\u00e4m\u00e4\u00e4 er\u00e4maassa yhdess\u00e4 el\u00e4inten kanssa, jotka s\u00f6iv\u00e4t ruohoa ja juuria er\u00e4maassa ja niin l\u00f6ysiv\u00e4t tavan katua katumuksen paikassa, ja kuvaa t\u00e4t\u00e4 raamatullisin esimerkein16. Kirjeess\u00e4\u00e4n vuoristolaisille Efraim painottaa sen paikan oleellista t\u00e4rkeytt\u00e4, miss\u00e4 katumusta harjoitetaan. H\u00e4n esitt\u00e4\u00e4 raamatullisen opetuksen sellaisella tavalla, ett\u00e4 vuoret ja er\u00e4maat palvelevat t\u00e4t\u00e4 tarkoitusta. T\u00e4ss\u00e4 kohdassa h\u00e4n opettaa munkkeja katsomaan erikoista pilvikeh\u00e4\u00e4, joka lep\u00e4\u00e4 vuorten yll\u00e4, ja h\u00e4n ahkerasti kokoaa pitk\u00e4n sarjan Vanhan Testamentin tapahtumia, jotka ovat yhdistetyt vuoriin. H\u00e4n jopa l\u00f6yt\u00e4\u00e4 miehi\u00e4 jotka oli erityisesti k\u00e4sketty pakenemaan vuorille tarkoituksenaan pelastaa el\u00e4m\u00e4ns\u00e4. H\u00e4n n\u00e4kee t\u00e4m\u00e4n idean painottuvan viel\u00e4kin selvemmin Uudessa Testamentissa. Jeesuksen sanat: \u201dTulta min\u00e4 tulin heitt\u00e4m\u00e4\u00e4n maan p\u00e4\u00e4lle\u201d mainitaan t\u00e4ss\u00e4 erityisesti. Efraim piirt\u00e4\u00e4 suuren draaman, jonka h\u00e4n maalaa el\u00e4vin v\u00e4rein: koko maailmankaikkeus on t\u00e4ynn\u00e4 tulta, joka pakottaa ihmiset pakenemaan kaupungeista ja kylist\u00e4, jotka t\u00e4m\u00e4 suurpalo tuhoaa, ja k\u00e4tkeytym\u00e4\u00e4n luoliin, murjuihin ja er\u00e4maihin.<\/span><\/span><\/p>\n

Jos n\u00e4m\u00e4 mietteet k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 kirjaimellisesti, siit\u00e4 seuraa, ett\u00e4 vain munkit kaikista ihmisist\u00e4 pelastuvat. T\u00e4t\u00e4 johtop\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 tukee toinen selke\u00e4 todiste. Er\u00e4\u00e4n toisen perikoopin selityksess\u00e4 Efraim esitt\u00e4\u00e4 sanoen, ett\u00e4 nuo \u201djotka el\u00e4v\u00e4t vuorilla, ovat \u201dl\u00f6ydetyt\u201d, kun taas ne, jotka l\u00e4htev\u00e4t vuorilta, ovat \u201dharhaan joutuneita (kts. Matt.18:12 -13; Luuk.15:4-6).<\/span><\/span><\/p>\n

Efraim uskoo munkkiel\u00e4m\u00e4n olevan katumuksen yhteis\u00f6. Katumus sellaisena kuin Efraim sit\u00e4 julistaa, on paikallisesti sidoksissa vuoriin ja er\u00e4maihin tapahtumapaikkoina, joissa voi saada takaisin menetetyn terveytens\u00e4. Maailmassa syntiinlangenneet tulevat l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n syrj\u00e4isiss\u00e4 paikoissa maaston, jossa he tulevat kokemaan Jumalan tuomion ja uudistumisen. Siell\u00e4 he my\u00f6s saavat voiman l\u00f6yt\u00e4\u00e4 hengellisen itsens\u00e4 (Hymn de virginitate) T\u00e4m\u00e4 ajatus tulee esiin uudestaan ja uudestaan: vain vuorilla ja er\u00e4maissa on sielun eheys palautettavissa. Ja kaikki t\u00e4m\u00e4 luo edellytykset sille, ett\u00e4 Kristuksen asuminen kansansa keskell\u00e4 toteutuu. On luonnollista, ett\u00e4 Efraim ajattelee vain munkkilaisuuden voivan tehd\u00e4 totta t\u00e4st\u00e4 uskosta. T\u00e4t\u00e4 koskien Efraim todistaa viitaten munkkeihin: \u201dKristus asuu t\u00e4ydellisesti opetuslapsissaan\u201d. <\/span><\/span><\/p>\n

 <\/b><\/span><\/span><\/p>\n

Erakkolaisuus<\/b><\/span><\/span><\/p>\n

Efraimin ihanne munkkiel\u00e4m\u00e4st\u00e4 on erakkolaisuus. Kuten h\u00e4n itsekin eli, niin h\u00e4n antoi my\u00f6s t\u00e4ysisyd\u00e4misen tukensa t\u00e4lle munkkilaisuuden muodolle. Tapahtuipa se sitten er\u00e4maassa tai vuorilla, joka tapauksessa sen t\u00e4ytyi olla el\u00e4m\u00e4\u00e4 yksin\u00e4isyydess\u00e4. Syyn\u00e4 on se, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on el\u00e4m\u00e4\u00e4, joka j\u00e4ljittelee el\u00e4m\u00e4n muotoa, josta Jeesus itse antoi esimerkin munkeille rakastaa er\u00e4maata. <\/span><\/span><\/p>\n

Efraimin ihastuneisuus erakkoel\u00e4m\u00e4n muotoon k\u00e4y hyvin selv\u00e4sti ilmi tavasta, jolla h\u00e4n k\u00e4sittelee munkkilaisuuden ilmi\u00f6it\u00e4. H\u00e4nen kirjoituksistaan p\u00e4\u00e4tellen h\u00e4nen kuvansa munkkilaisuudesta muodostui munkeista, jotka eliv\u00e4t yksin\u00e4isyydess\u00e4 ja, kuten Efraim sanoo, toisinaan munkeista, jotka eliv\u00e4t yhdess\u00e4 pienin\u00e4 ryhmin\u00e4..<\/span><\/span><\/p>\n

Er\u00e4iss\u00e4 kohdin h\u00e4n kuvaa munkkeja, jotka el\u00e4v\u00e4t syrj\u00e4\u00e4n vet\u00e4ytynein\u00e4 ja vain poikkeuksellisesti kaksi tai kolme munkki asui yhdess\u00e4. Toisen kirjoituksen mukaan jotkut kilvoittelevat yksin \u2013 er\u00e4maassa heit\u00e4 on suuri joukko; on my\u00f6s toisia, jotka kilvoittelevat kallioilla – heit\u00e4 on tuhatm\u00e4\u00e4rin; kolmannet, jotka kokoontuvat yhteen, nelj\u00e4n joukoissa, kuuden tai seitsem\u00e4n, jos niin haluavat tai kahdentoista ryhmiss\u00e4 he kokoontuvat yhteen. Mutta merkillepantava tosiasia on, ettei Efram koskaan l\u00f6yd\u00e4 sanoja kuvaamaan niiden el\u00e4m\u00e4\u00e4, jotka tuntevat tarvetta kumppaniel\u00e4m\u00e4\u00e4n pieniss\u00e4 ryhmiss\u00e4, eik\u00e4 h\u00e4n uhraa ajatustakaan tutkiakseen heid\u00e4n motiivejaan. H\u00e4nen mielenkiintonsa rajoittuu kokonaan yksin\u00e4isyydess\u00e4 el\u00e4viin munkkeihin.<\/span><\/span><\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 el\u00e4m\u00e4 yksin\u00e4isyydess\u00e4 saa Efraimin t\u00e4yden huomion h\u00e4nen keskustellessaan sen kaikista etupuolista. Rakkaudella ja my\u00f6t\u00e4tunnolla h\u00e4n pohdiskelee sen jokaista ominaisuutta. H\u00e4n pyyt\u00e4\u00e4 muita olemaan tarkkana, ett\u00e4 kun heid\u00e4n jalkansa poikkeavat heid\u00e4n valitsemaltaan reitilt\u00e4 ja he sill\u00e4 tavoin sattuvat tulemaan l\u00e4helle niit\u00e4 paikkoja, joissa munkit asuvat, he eiv\u00e4t kuulisi heid\u00e4n puhuvan, sill\u00e4 he el\u00e4v\u00e4t yksin18. <\/span><\/span><\/p>\n

Efraim pyyt\u00e4\u00e4 muita kiinnitt\u00e4m\u00e4\u00e4n huomiota n\u00e4ihin yksin\u00e4isiin munkkeihin toisella tavalla, katsomaan kuinka huolellisia ja hartaita he ovat toiminnassaan. Pel\u00e4ten ett\u00e4 keskustelu h\u00e4iritsisi muita, he sen t\u00e4hden v\u00e4ltt\u00e4v\u00e4t toisten l\u00e4hell\u00e4 oloa. El\u00e4m\u00e4ll\u00e4 erossa muista heill\u00e4 on takuu siit\u00e4, ett\u00e4 heid\u00e4n hengellinen el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 ei k\u00e4rsi mist\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4n kaltaisesta vahinkoa.<\/span><\/span><\/p>\n

Efraim johdattaa lukijansa n\u00e4iden yksin\u00e4isyydess\u00e4 el\u00e4vien munkkien luo tarkoituksenaan n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 heille seesteisyyden joka vallitsee n\u00e4iss\u00e4 paikoissa.<\/span><\/span><\/p>\n

H\u00e4n vertaa heid\u00e4n asuinpaikkojaan haudan hiljaisuuteen, k\u00e4\u00e4riytynein\u00e4 syv\u00e4\u00e4n hiljaisuuteen, kaukana seurustelusta muiden kanssa, kokonaan erossa \u00e4\u00e4nten kuulemisesta. T\u00e4h\u00e4n liittyen Efraim tuo ilmi kiireisen vetoomuksensa jokaiselle tulla erakoksi t\u00e4h\u00e4n hiljaisuuteen.<\/span><\/span><\/p>\n

Efraim on tyytyv\u00e4inen noihin munkkeihin, joille yksin\u00e4isyys on niin t\u00e4rke\u00e4, etteiv\u00e4t he anna periksi, vaikka olosuhteet tekisiv\u00e4tkin sen tarpeelliseksi. Sen sijaan he ovat valmiita kuolemaan yksin\u00e4isyydess\u00e4, niin ett\u00e4 toiset saattaisivat l\u00f6yt\u00e4\u00e4 vain sattumalta heid\u00e4n ruumiinsa haudoista, kuopista ja halkeamista.<\/span><\/span><\/p>\n

Er\u00e4\u00e4ss\u00e4 memrassa h\u00e4n sanoo:\u201d \u201d… kukaan ihminen ei ollut heid\u00e4n l\u00e4hell\u00e4\u00e4n, enkelit seisoivat heid\u00e4n vierell\u00e4\u00e4n: kukaan ei sulkenut silmi\u00e4 tai vet\u00e4nyt heit\u00e4 ulos, enkelit tekev\u00e4t kummankin… kukaan ihminen ei tied\u00e4 heid\u00e4n hautojaan paitsi h\u00e4n joka toi heid\u00e4t sinne\u201d. <\/span><\/span><\/p>\n

Efraimilla on viel\u00e4 lis\u00e4\u00e4kin sanottavaa erakkolaisuuden puolesta. V\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys erakkolaisuudessa ei todellisuudessa ole v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4, koska t\u00e4m\u00e4 el\u00e4m\u00e4 yksin\u00e4isyydess\u00e4 on jumalallisen kaitselmuksen hyv\u00e4ksym\u00e4.. T\u00e4ll\u00e4 el\u00e4m\u00e4ll\u00e4 on hyvityksens\u00e4, enkelien seura. Enkelit laskeutuvat erakoiden asuinpaikkoihin heid\u00e4n oppaikseen ja suojelusenkeleikseen l\u00e4hetettyin\u00e4 ja pit\u00e4m\u00e4\u00e4n huolta kaikkien puuttuvien maallisten seuralaisten velvollisuuksista.<\/span><\/span><\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n kaltaiset huomiot tekev\u00e4t tyydytt\u00e4v\u00e4n selv\u00e4ksi, ett\u00e4 Efraim n\u00e4kee erakkolaisuuden munkkilaisuuden el\u00e4m\u00e4ntavan korkeimpana muotona. T\u00e4m\u00e4 huomio on niin t\u00e4rke\u00e4 h\u00e4nelle, ett\u00e4 h\u00e4n toistuvasti ja hoputtaen varoittaa j\u00e4tt\u00e4m\u00e4st\u00e4 paikkaa, jonka kerran on valinnut. H\u00e4nen periaatteensa on: \u00e4l\u00e4 j\u00e4t\u00e4 keljaasi ennen kuin kuoleman p\u00e4iv\u00e4n\u00e420.<\/span><\/span><\/p>\n

Efraimilla asketismi hallitsee uskonnollista el\u00e4m\u00e4\u00e4. Kun Efraim luettelee asioita, jotka kuuluvat puhtaaseen syd\u00e4meen, h\u00e4n asettaa paastoamisen ensimm\u00e4iseksi, ja sen j\u00e4lkeen rukouksen ja muut uskonnollisen el\u00e4m\u00e4n alueet. Efraimilla on melko vanhoillinen asenne muihin esille tunkeviin ideoihin n\u00e4hden. El\u00e4m\u00e4 ilman ty\u00f6t\u00e4 antautuneena ainoastaan hengellisiin asioihin, pitk\u00e4t rukoukset ja mietiskelyt, yhdistet\u00e4\u00e4n t\u00e4ydelliseen kielt\u00e4ytymiseen kaikesta, joka kuuluu t\u00e4h\u00e4n maailmaan ja leppym\u00e4tt\u00f6m\u00e4\u00e4n taisteluun kaikkea sit\u00e4 vastaan, mit\u00e4 ihmisluonto vaatii. Jotkut k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n neuvot kuvaavat t\u00e4t\u00e4.<\/span><\/span><\/p>\n

Perinpohjainen luopuminen t\u00e4st\u00e4 maailmasta ja kaikesta siin\u00e4 tarkoittaa el\u00e4m\u00e4\u00e4 ehdottomassa k\u00f6yhyydess\u00e4 ja puutteessa.. Efraimin ohjeita tukee h\u00e4nen oma henkil\u00f6kohtainen esimerkkins\u00e4. Testamentissaan h\u00e4n sanoo, ett\u00e4 yht\u00e4 totta kuin h\u00e4n viel\u00e4 el\u00e4\u00e4, h\u00e4nell\u00e4 ei ole omaisuutta, ei edes keppi\u00e4 tai laukkua. <\/span><\/span><\/p>\n

Taistellessaan ruumiillisia tarpeita vastaan Efraim tarjoaa ravinnonsaantia, unta ja pukeutumista koskevia konkreettisia neuvoja. H\u00e4n kehoittaa heit\u00e4 v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n sy\u00f6mist\u00e4 ja juomista siihen rajaan asti, mink\u00e4 ihmisruumis kykenee kest\u00e4m\u00e4\u00e4n. Unta koskien Efraim sanoo yksioikoisesti, ett\u00e4 se, joka el\u00e4\u00e4 Jumalan pelossa, nukkuu v\u00e4h\u00e4n, mutta joka lankeaa pois Jumalan pelosta, nukkuu paljon. Syyn\u00e4 t\u00e4h\u00e4n on, ett\u00e4 h\u00e4n katsoo y\u00f6ajan olevan sopivan rukoilemiseen ja seurusteluun Jumalan kanssa.21 H\u00e4n mainitsee my\u00f6s toisen syyn: unien vaaran. Demonit k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t hyv\u00e4kseen ja v\u00e4\u00e4rink\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t nukkuvia munkkeja yllytt\u00e4en siveit\u00e4 himoihin, paastoavia sy\u00f6m\u00e4\u00e4n,viritellen paulojaan, jotta munkit tuhoutuisivat. Efraim kuvailee my\u00f6s, kuinka h\u00e4m\u00e4r\u00e4t demonit kiipeilev\u00e4t munkkien yll\u00e4 heid\u00e4n nukkuessaan ja levitt\u00e4v\u00e4t tuhoavaa vaikutustaan unien ja \u00f6isten unikuvien kautta. Efraim vakuuttaa munkeille, ett\u00e4 jos he voittavat unen heid\u00e4t sinet\u00f6id\u00e4\u00e4n kristillisell\u00e4 t\u00e4ydellisyydell\u00e4.<\/span><\/span><\/p>\n

Efraim neuvoi munkkeja pit\u00e4m\u00e4\u00e4n yll\u00e4\u00e4n vain kehnoimpia vaatteita, ja traditio kuvaa h\u00e4nt\u00e4 itse\u00e4\u00e4n esimerkkin\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 suhteessa.24 H\u00e4nen kirjoituksistaan k\u00e4y selv\u00e4sti ilmi, ett\u00e4 pukeutumiskysymys on hyvin t\u00e4rke\u00e4. H\u00e4nen ohjeensa on: \u201drakastakaa s\u00e4kki-pukuja, joissa vanhurskaita juhlitaan taisteluissaan\u201d.<\/span><\/span><\/p>\n

Efraim puhuu kunnioittavasti niist\u00e4, jotka ovat pit\u00e4neet vaatteitaan niin kauan, ett\u00e4 niist\u00e4 on tullut ryysyj\u00e4. Er\u00e4\u00e4ss\u00e4 memrassa Efraim ylist\u00e4\u00e4 niit\u00e4 munkkeja, jotka kielt\u00e4ytyv\u00e4t pit\u00e4m\u00e4st\u00e4 mit\u00e4\u00e4n vaatteita. Ja viel\u00e4 toisaalla h\u00e4n omistaa pitk\u00e4n jakson niille Mesopotamian taitureille, joiden pitk\u00e4 tukka oli ainoa ruumiin peite.<\/span><\/span><\/p>\n

On lis\u00e4tt\u00e4v\u00e4, ett\u00e4 puhuessaan liikkumisen rajoituksista Efraim piti paljon er\u00e4\u00e4st\u00e4, joka tiukasti rajoitti, t\u00e4ydellisest\u00e4 erist\u00e4ytymisest\u00e4 keljaan. H\u00e4n kutsui sit\u00e4 vankiselliksi, joka erotti munkit maailmasta. H\u00e4nen erityinen mieltymyksens\u00e4 oli jyrk\u00e4sti kielt\u00e4yty\u00e4 siit\u00e4 lohdutuksesta, jota maailma tarjoaa. <\/span><\/span><\/p>\n

H\u00e4nen tuntee sympatiaa niit\u00e4 kohtaan, jotka jyrk\u00e4sti hylk\u00e4\u00e4v\u00e4t kaiken, mik\u00e4 kuuluu sivistyksen tuomiin mukavuuksiin. Jokainen h\u00e4nen antamansa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n neuvo heijastaa t\u00e4t\u00e4 henke\u00e4. Tunteella ja l\u00e4mm\u00f6ll\u00e4 h\u00e4n kuvaa munkkeja miehin\u00e4, jotka eiv\u00e4t omista mit\u00e4\u00e4n, jotka juovat vett\u00e4 joesta, jotka sy\u00f6v\u00e4t juuria tai puiden hedelmi\u00e4, jotka pukeutuvat s\u00e4kkipukuihin ja kulkevat avojaloin. (\u201dAvaa ja heit\u00e4 pois sandaalisi, jotta keng\u00e4nnauhat eiv\u00e4t pit\u00e4isi vallassaan jalkojasi\u201d).<\/span><\/span><\/p>\n

H\u00e4n neuvoo heit\u00e4 nukkumaan paljaalla maalla ja etteiv\u00e4t rakentaisi kunnollista asuinpaikkaa vaan olemaan tyytyv\u00e4isi\u00e4 \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen alkeellisiin j\u00e4rjestelyihin. H\u00e4nen kehottava neuvonsa on: \u201d\u00e4l\u00e4 rakasta sis\u00e4piiriss\u00e4 olevaa asuinpaikkaa, jotta et perisi ulompaa pimeytt\u00e4; rakasta asuinpaikkaa er\u00e4maassa, jotta asuinpaikaksesi tulisi paratiisi. <\/span><\/span><\/p>\n

Sopivan asuinymp\u00e4rist\u00f6n kuvaus ilmenee seuraavista Efraimin sanoista: \u201dLuolat ovat heid\u00e4n palatsejaan ja kalliot heid\u00e4n maakuuhuoneitaan, korkeat paikat heid\u00e4n parvekkeitaan ja kallion kielekkeet heid\u00e4n asuinpaikkojaan; heid\u00e4n p\u00e4iv\u00e4llisp\u00f6yt\u00e4ns\u00e4 koostuu yrteist\u00e4\u201d.<\/span><\/span><\/p>\n

Erikoiseen ryhm\u00e4\u00e4n, jotka eliv\u00e4t aivan kuin olisivat olleet luonnon lapsia ilman asuinpaikkaa, ja jotka s\u00f6iv\u00e4t vain ruohoa, juuria ja, h\u00e4n kiinnitti erityist\u00e4 huomiota. Heit\u00e4 koskien h\u00e4n sanoo: \u201dHe sy\u00f6v\u00e4t kuin el\u00e4imet laitumella juuria vuorilla, ja katso, kuinka he lintujen lailla poimivat kuivia vihanneksia korkeilla paikoilla\u201d. Efraim kunnioitti t\u00e4t\u00e4 ryhm\u00e4\u00e4 erityisesti, kun h\u00e4n l\u00e4hetti heille suoraan kirjeen. He asuivat vuorilla, er\u00e4maissa ja luolissa, ja ruohot olivat heid\u00e4n ruokanaan.\u201d <\/span><\/span><\/p>\n

Efraim my\u00f6s neuvoo munkkeja olemaan peseytym\u00e4tt\u00e4 ja tottumaan likaan. (Madrasessaan Paratiisista Efraim sanoo nelj\u00e4nness\u00e4 hymniss\u00e4, ett\u00e4 vain paratiisi pesee pois munkkien lian)<\/span><\/span><\/p>\n

Kun Efraim kuvailee munkkien ulkoista olemusta h\u00e4n ei pysty peitt\u00e4m\u00e4\u00e4n ihastustaan alkeellisuuteen, joka ilmenee n\u00e4in radikaalilla ja \u00e4\u00e4rimm\u00e4isell\u00e4 tavalla. Mielihyv\u00e4ll\u00e4 h\u00e4n kuvaa heid\u00e4n hiuksiaan, niin pitki\u00e4 ja villej\u00e4, ett\u00e4 ne muistuttavat kotkan siipi\u00e4 pikemminkin kuin ihmisten p\u00e4it\u00e4 ja munkkeja peitt\u00e4\u00e4 lika \u00f6ljyn ja voiteiden sijasta. H\u00e4n kehottaa heit\u00e4 sanoen: \u201dLikaisuutenne, joka on tullut puvuksenne, kutoo teille kunnian vaatteet\u201d.<\/span><\/span><\/p>\n

Efraimin Testamentti puhuu h\u00e4nen k\u00e4skyist\u00e4\u00e4n ja normeistaan pakollisena h\u00e4nen opetuslapsilleen. T\u00e4m\u00e4 tarkoittanee, ett\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 oli m\u00e4\u00e4r\u00e4tyt peruslinjat perustana oleville k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6lle ja teorialle, joita h\u00e4n opetti ja levitti, mit\u00e4 ei voinut j\u00e4tt\u00e4\u00e4 huomiotta. Efraim ei kuitenkaan halunnut tarjota mit\u00e4\u00e4n omaper\u00e4ist\u00e4, koskien munkkilaisuuden tapoja ja k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4. Yleens\u00e4 h\u00e4nen opetuksensa pohjautuu vanhempiin traditioihin.<\/span><\/span><\/p>\n

Efrain painokkaasti vakuuttaa, ett\u00e4 munkki-isien normeja tulee kunnioittaa ja ne pit\u00e4\u00e4. Kuitenkaan t\u00e4m\u00e4 ei mitenk\u00e4\u00e4n v\u00e4henn\u00e4 h\u00e4nen rooliaan. H\u00e4nen ansionsa on siin\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n toi n\u00e4m\u00e4 traditiot ter\u00e4v\u00e4\u00e4n tarkasteluun, elvytt\u00e4en ja el\u00e4hdytt\u00e4en niit\u00e4.<\/span><\/span><\/p>\n

 <\/b><\/span><\/span><\/p>\n

Askeesin harjoittamisen piirteit\u00e4<\/b><\/span><\/span><\/p>\n

Efraim opettaa ehdotonta k\u00f6yhyytt\u00e4. Ruokaa saa sy\u00f6d\u00e4 ja juoda vain sen verran, ett\u00e4 pysyy hengiss\u00e4. Nukkumisesta ja unesta Efraim sanoo: \u201dJumalan pelossa el\u00e4v\u00e4 nukkuu v\u00e4h\u00e4n, mutta se, joka lankeaa pois Jumalan pelosta, nukkuu paljon\u201d. V\u00e4h\u00e4 uni on t\u00e4rke\u00e4t\u00e4 my\u00f6s siksi, ett\u00e4 y\u00f6aika on sopiva rukoukseen ja kanssak\u00e4ymiseen Jumalan kanssa. Unen aikana pahat henget k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t hyv\u00e4kseen nukkuvia houkutellen himoihin. Efraim vakuuttaa, ett\u00e4 munkit, jotka voittavat unen, ovat sinet\u00f6idyt kristilliseen t\u00e4ydellisyyteen. Munkin tulee pukeutua vain kaikkein halvimpiin vaatteisiin: \u201dRakastakaa s\u00e4kkikankaisia vaatteita, joissa vanhurskaita kunnioitetaan heid\u00e4n taistelussaan\u201d.<\/span><\/span><\/p>\n

Efraim kehottaa kilvoittelijoita erist\u00e4ytym\u00e4\u00e4n t\u00e4ydellisesti keljaansa, joka on \u201dvankiselli\u201d, joka erottaa ihmisen maailmasta. L\u00e4mm\u00f6ll\u00e4 ja tunteella h\u00e4n kuvaa munkkeja ihmisiksi, jotka eiv\u00e4t omista mit\u00e4\u00e4n, jotka juovat vett\u00e4 joesta, jotka sy\u00f6v\u00e4t juuria tai puiden hedelmi\u00e4; jotka pukeutuvat s\u00e4kkipukuun ja kulkevat paljain jaloin ja nukkuvat paljaalla maalla. \u201d\u00c4lk\u00e4\u00e4 rakastako asuinpaikkaa, joka on laajan asutuksen l\u00e4heisyydess\u00e4, ettette perisi ulkoista pimeytt\u00e4\u201d, Efraim opettaa. \u201dRakastakaa asuinpaikkaa er\u00e4maan keskell\u00e4, jotta paratiisi tulisi teid\u00e4n asuinpaikaksenne\u201d. Hengellisen el\u00e4m\u00e4n kaipaaminen johtaa luonnon halveksuntaan ja jatkuvaan taisteluun, \u201druumiin kukistamiseen\u201d, p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 luonteen muuttaminen. Koska vanhurskaalle el\u00e4m\u00e4 on kuolemista, ruumiin kukistamisen perimm\u00e4inen tarkoitus on ruumiillisten tarpeiden kuolettaminen. \u201dMunkki on kuin kuollut\u201d, Efraim kirjoittaa. \u201dJokainen, joka taivuttaa p\u00e4\u00e4ns\u00e4 munkkiel\u00e4m\u00e4lle ja palvelee t\u00e4ss\u00e4 laitoksessa, katsotaan kuolleeksi\u201d.<\/span><\/span><\/p>\n

Kaikkia Efraimin esitt\u00e4mi\u00e4 askeesin harjoituksia m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 kuolettamisen idea. Pitk\u00e4t y\u00f6valvomiset palvelevat samaa tarkoitusta: \u201dTulkaa \u2026 tulette n\u00e4kem\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 heid\u00e4n y\u00f6lliset valvomisensa ovat muuttaneet heid\u00e4n kasvonsa\u201d. Paastolla ja n\u00e4l\u00e4ll\u00e4 on sama tarkoitus: \u201dHeid\u00e4n paastoamisensa on kuluttanut heid\u00e4n ulkon\u00e4k\u00f6ns\u00e4\u2026 n\u00e4lk\u00e4 joka sy\u00f6 teid\u00e4n lihanne, tuottaa teille Eedenin siunauksen, jano, joka juo teid\u00e4n suonianne, saa aikaan teiss\u00e4 el\u00e4m\u00e4n l\u00e4hteen; paastoaminen, joka kuivattaa teid\u00e4n olemuksenne, valaisee kasvonne ja rauhoittaa teid\u00e4t\u201d.<\/span><\/span><\/p>\n

N\u00f6yryyden ja itsens\u00e4 n\u00f6yryytt\u00e4misen aate on pohjana Efraimin askeesissa. H\u00e4n pit\u00e4\u00e4 k\u00e4rsimyst\u00e4 erityisell\u00e4 tavalla kristillisen el\u00e4m\u00e4n ytimen\u00e4. Kaikissa opetuksissaan h\u00e4n palaa siihen. Munkin tuntomerkki on k\u00e4rsimys. Se tunkeutuu koko munkkiel\u00e4m\u00e4\u00e4n ja tulee sen luonteeksi. \u201dJos olet todella H\u00e4nen, pukeudu H\u00e4nen k\u00e4rsimyksiins\u00e4\u201d, Efraim kehottaa.<\/span><\/span><\/p>\n

\u201dJeesus kuoli maailmalle, jottei kukaan el\u00e4isi maailmalle ja H\u00e4n oli ristiinnaulitussa ruumiissa, jottei kukaan kulkisi siin\u00e4 aistillisesti. H\u00e4n kuoli ruumiissaan maailmallemme, jotta H\u00e4n tekisi meid\u00e4t el\u00e4viksi ruumiillaan H\u00e4nen maailmalleen. Ja H\u00e4n n\u00f6yryytti ruumiin el\u00e4m\u00e4n, jotta emme el\u00e4isi lihallisesti. H\u00e4net on tehty Mestariksi, opettajaksi, ei toisten koettelemuksissa, vaan omalla k\u00e4rsimyksell\u00e4\u00e4n. Ja H\u00e4n itse ensimm\u00e4isen\u00e4 maistoi katkeruutta ja niin osoitti meille, ettei kukaan tule H\u00e4nen opetuslapsekseen nimen mukaan, vaan k\u00e4rsimyksen kautta\u201d.<\/span><\/span><\/p>\n

Munkkilaisuuden perusteista Efraim sanoo: \u201dHeid\u00e4n kunniansa on vain ristiss\u00e4\u201d. Jokaisen kristityn t\u00e4ytyy kohdata risti, jokaisen on naulattava itsens\u00e4 ristille, jolloin askeettinen harjoitus muodostuu nauloiksi ja k\u00e4skyjen noudattaminen piikkikruunuksi. Kristittyjen \u201dtulee etsi\u00e4 ristin kunniaa, etsi\u00e4 ristin h\u00e4pe\u00e4\u00e4; rakastaa ristin rikkauksia ja kuljettaa mukanaan ristin vaivaa\u201d. Efraim pit\u00e4\u00e4 munkkiel\u00e4m\u00e4\u00e4 uutena martyyriuden muotona: \u201dNiin kuin marttyyrit olivat valmiita ruumiilliseen koetukseen, kidutukseen ja tuhoon, saman toteuttaa munkki n\u00f6yryytyksens\u00e4 kautta\u201d.<\/span><\/span><\/p>\n

Paras tapa uudistaa sielua ja antaa sopiva sis\u00e4lt\u00f6 mietiskelylle on muistaa syntej\u00e4\u00e4n ja n\u00e4hd\u00e4 ne mahdollisimman synkiss\u00e4 v\u00e4reiss\u00e4. Voimakas tietoisuus syntisyydest\u00e4 tekee tarpeelliseksi suorittaa oman el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 armoton l\u00e4pileikkaus. Mutta t\u00e4m\u00e4 on vasta alku. Ajatukset rangaistuksesta ja kauheasta kostosta, joita ei voi paeta, saavat ihmisen syv\u00e4llisemmin tutkimaan itse\u00e4\u00e4n. Efraim itse kertoo \u201dkatsovansa silm\u00e4st\u00e4 silm\u00e4\u00e4n hautaa polvillaan vapisten\u201d. Siin\u00e4 h\u00e4n on \u201dsilm\u00e4tysten kauhistuttavan hetken kanssa, jolloin kaikki avataan ihmisten Tuomarin edess\u00e4, jonka edess\u00e4 enkelitkin vapisevat\u201d. Efraim kehottaa aina muistamaan kuoleman hetke\u00e4, hautaa ja m\u00e4d\u00e4ntymist\u00e4.<\/span><\/span><\/p>\n

Kaikki t\u00e4llainen syyllisyyden, synnin, kuoleman ja rangaistuksen muistaminen saa aikaan syd\u00e4men tuskaa ja surua, joka ilmenee fyysisesti kyynelin\u00e4. T\u00e4m\u00e4 mieliala ei j\u00e4t\u00e4 koskaan tilaa kaikkein viattomimmallekaan ilonpidolle. Erityisesti Efraim vastustaa naurua. Jatkuvasti h\u00e4n muistuttaa, ett\u00e4 Jeesus ei maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 el\u00e4ess\u00e4\u00e4n koskaan nauranut, vaan itki.<\/span><\/span><\/p>\n

\u201dNauru on sielun tuhon alku, siisp\u00e4 munkki, jos huomaat jotakin tuollaista, tied\u00e4, ett\u00e4 olet saapunut pahuuden syvyyksiin. \u00c4l\u00e4 silloin lakkaa rukoilemasta Jumalaa, jotta H\u00e4n pelastaisi sinut t\u00e4st\u00e4 kuolemasta. Nauru karkoittaa hyveet ja ty\u00f6nt\u00e4\u00e4 sivuun kuoleman ajatukset ja rangaistuksen mietiskelyn. Oi, Herra, karkoita minusta nauru ja anna minulle itku ja valitus, joita Sin\u00e4 odotat minulta\u201d.<\/span><\/span><\/p>\n

Efraim vakuuttaa, ett\u00e4 suru ja murehtiminen ovat merkki t\u00e4ydellisest\u00e4 kristillisest\u00e4 el\u00e4m\u00e4st\u00e4. Erityisell\u00e4 innolla Efraim puhuu ja kirjoittaa kyynelist\u00e4 ja itkusta ja h\u00e4n edellytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kyyneleet ovat jatkuva ilmi\u00f6. Rukouksessaan h\u00e4n anoo: \u201dAnna minulle vaivaa, jota ei voi lohduttaa pois ja syd\u00e4n, jossa on kipu, ja l\u00e4hde, joka virtaa lakkaamatta\u201d.<\/span><\/span><\/p>\n

Tradition mukaan Efraim sanoo itkun olleen h\u00e4nelle yht\u00e4 luonnollista kuin toisille hengitys. \u201dVuodata kyyneleit\u00e4 rukouksessa ja puhdista ruumis syyllisyydest\u00e4\u201d. T\u00e4llaista itkua h\u00e4n sanoo sovitukseksi, er\u00e4\u00e4nlaiseksi kasteeksi.<\/span><\/span><\/p>\n

 <\/b><\/span><\/span><\/p>\n

Itsens\u00e4 kuolettaminen<\/b><\/span><\/span><\/p>\n

Ensi tutustumisen j\u00e4lkeen Efraimin kirjoituksiin huomaa, ett\u00e4 ollaan itsens\u00e4 kuolettamisen alueella. Asketismi viime k\u00e4dess\u00e4 on pyrkimyst\u00e4 ihmisruumiin kurinalaisuuteen ja syyllisyytt\u00e4 ihmisen olemassaolon synnillist\u00e4 osaa vastaan30. Hengellisen el\u00e4m\u00e4n ik\u00e4v\u00f6innill\u00e4 tarkoitetaan samaa kuin luonnon halveksunta. H\u00e4nen luonnehdintansa munkeista on: he halveksivat luontoa kaivatessaan hengellist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4. T\u00e4m\u00e4 vaatii jatkuvaa taistelua, \u201druumiin alistamista\u201d, tarkoituksena luonnon muuttaminen.31 Koska el\u00e4m\u00e4 merkitsee vanhurskaalle kuolemaa, lopullinen alistamisen tarkoitus on ruumiillisten tarpeiden kuolettaminen.<\/span><\/span><\/p>\n

Efraim k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kielikuvaa \u201dkuin kuollut\u201d er\u00e4\u00e4n\u00e4 korkeimmista lis\u00e4m\u00e4\u00e4reist\u00e4 munkille. H\u00e4n sanoo lopputodistelussaan: \u201dJokainen, joka taivuttaa niskansa munkkiel\u00e4m\u00e4\u00e4n ja palvelee t\u00e4ss\u00e4 laitoksessa, on katsottava kuolleeksi\u201d. <\/span><\/span><\/p>\n

Edelleen kaikki askeettiset harjoitukset ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n niin, ett\u00e4 niit\u00e4 kokonaan m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ruumiin kuolettaminen. Pitkill\u00e4 y\u00f6palveluksilla on tarkoituksena ruumiin kuolettaminen. Kerran Efraim sanoo: \u201dTule, niin n\u00e4et my\u00f6s heid\u00e4n y\u00f6valvomisten muuttamat olemuksensa\u201d. <\/span><\/span><\/p>\n

Paastoamisella ja n\u00e4l\u00e4ll\u00e4 on sama tarkoitus kuluttaa liha. Er\u00e4\u00e4ss\u00e4 memrassa Efraim kutsuu lukijaa katsomaan munkkeja ja sanoo: \u201dPaastoaminen on kuluttanut heid\u00e4n olemuksensa\u201d.<\/span><\/span><\/p>\n

Suurimmat lupaukset ovat yhteydess\u00e4 t\u00e4h\u00e4n s\u00e4\u00e4lim\u00e4tt\u00f6m\u00e4\u00e4n k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n: \u201dN\u00e4lk\u00e4, joka kuluttaa lihasi tarjoaa sinulle Eedenin siunauksen; janon, joka juo suoniasi korvaa sinulle el\u00e4m\u00e4n l\u00e4hde, paasto, joka kuivattaa persoonasi, valaisee kasvojesi ilmeen, ja lepytt\u00e4\u00e4 sinut\u201d. Ja lis\u00e4ksi muilla asketismin keinoilla on p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4\u00e4n olemuksen rumentaminen. Efraim tuntee my\u00f6t\u00e4tuntoa niit\u00e4 kohtaan, jotka \u201dpaljon kuolettavat ruumiitaan\u201d. H\u00e4n puhuu syv\u00e4ll\u00e4 kunnioituksella munkkien harjoittamasta ruumiin alistamisesta ja kuolettamisesta34. On selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Efraimilla itsens\u00e4 kuolettamisen aate on perustana asketismin k\u00e4sitteess\u00e4. Se on koko h\u00e4nen askeettisen ajattelutapansa ydin.<\/span><\/span><\/p>\n

Kaikki Efraimin perustelut juontavat alkunsa t\u00e4st\u00e4 perususkosta h\u00e4nen askeettisen teologiansa rakenteen ytimeen. T\u00e4m\u00e4 keskeinen totuus pysyy samana, vaikka selitys saattaakin vaihdella melkoisesti. Efraimilla erilaiset teologiset perustelut esiintyv\u00e4t t\u00e4m\u00e4n itsens\u00e4 kuolettamisen p\u00e4\u00e4roolin tarkoitusperi\u00e4 silm\u00e4ll\u00e4pit\u00e4en.<\/span><\/span><\/p>\n

Ennen kaikkea Efraim k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 k\u00e4rsimyksen k\u00e4sitett\u00e4 ja tekee siit\u00e4 erityisell\u00e4 tavalla kristillisen el\u00e4m\u00e4n ytimen.. Joka k\u00e4\u00e4nteess\u00e4 Efraim palaa siihen36. Munkkien leimamerkki on k\u00e4rsimys. Se l\u00e4p\u00e4isee koko munkkiel\u00e4m\u00e4n ja tulee sen luonteeksi. \u201dJos todella olet H\u00e4nen, pukeudu H\u00e4nen k\u00e4rsimyksiins\u00e4\u201d38. Sen perusmerkitys voidaan n\u00e4hd\u00e4 erityisesti niiss\u00e4 esimerkeiss\u00e4, joissa h\u00e4n yhdist\u00e4\u00e4 \u201dk\u00e4rsimys\u201d-k\u00e4sitteen evankeliumin velvoitteisiin jotka ovat asiaankuuluvia h\u00e4nen munkkilaisuuden teologialleen. Sama ajatus ett\u00e4 opetuslapseuden hinta on k\u00e4rsimys; mutta ilmaistu eri termill\u00e4, niin ett\u00e4 sit\u00e4 on k\u00e4ytetty \u201dkielt\u00e4\u00e4 itsens\u00e4\u201d paikalla, tulkiten kristillisen el\u00e4m\u00e4n perimm\u00e4ist\u00e4 tarkoitusta askeettisesti suuntautunein termein. Kommentaarissaan Diatessaroniin Efraim tarjoaa pysyv\u00e4ksi arvoksi tunnustetun m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n (locus classicus) t\u00e4h\u00e4n asiaan ja siin\u00e4 t\u00e4m\u00e4 suuri aihe tarkennetaan polttopisteeseens\u00e4: \u201dJeesus kuoli maailmalle, jotta kukaan ei el\u00e4isi maailmalle, ja H\u00e4n oli ristiinnaulitussa ruumiissa, jotta kukaan ei kulkisi siin\u00e4 aistillisesti. H\u00e4n kuoli maailmallemme Ruumiissaan, jotta H\u00e4n tekisi meid\u00e4t el\u00e4viksi Ruumiinsa kautta H\u00e4nen maailmalleen. Ja H\u00e4n kuoletti ruumiin el\u00e4m\u00e4n, jotta me emme el\u00e4isi lihallisesti ruumiin kautta. H\u00e4net on tehty Mestariksi, opettajaksi, ei muiden koettelemuksissa vaan H\u00e4nen omilla k\u00e4rsimyksill\u00e4\u00e4n. Ja H\u00e4n itse ensimm\u00e4isen\u00e4 maistoi katkeruutta ja siten H\u00e4n osoitti meille, ettei kenest\u00e4k\u00e4\u00e4n voi tulla h\u00e4nen opetuslastaan nimen mukaan vaan k\u00e4rsimyksen kautta\u201d.<\/span><\/span><\/p>\n

K\u00e4rsimys esitet\u00e4\u00e4n mielekk\u00e4\u00e4n\u00e4 ja tarkoitukseltaan merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 askeesin harjoittamiselle. Efraimille se on niin ensisijaisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 samaa termi\u00e4 \u201dulsana\u201d johtaessaan nime\u00e4 munkeille. Lis\u00e4ksi Efraim ty\u00f6st\u00e4\u00e4 ristin aatetta sellaisella erikoisella tavalla kuin tahtoisi antaa sille munkkilaisuuden teologiaan verrannollisen sis\u00e4ll\u00f6n. Puhuessaan munkkilaisuuden perusteista h\u00e4n sanoo: \u201dHeid\u00e4n kunniansa on ainoastaan ristiss\u00e4\u201d. N\u00e4in ristin merkitys kristillisess\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 saa uuden luonteen. Kun Efraim selitt\u00e4\u00e4 ajatusta, ett\u00e4 jokaisen on kohdattava risti, h\u00e4n v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 jokaisen on siten kiinnitett\u00e4v\u00e4 itsens\u00e4 ristille, jotta askeesin harjoittaminen ottaisi naulojen paikan ja munkkilaisuuden k\u00e4skyjen huomioiminen orjantappuroiden paikan. T\u00e4ll\u00e4 tavoin y\u00f6valvomisten, n\u00e4l\u00e4n ja janon ja muiden askeettisten harjoitusten kautta ruumis ristiinnaulitaan40. T\u00e4st\u00e4 edullisesta asemasta Efraim voi sanoa, ett\u00e4 munkkilaisuuden tarkoitus on: \u201dEtsi\u00e4 ristin kunniaa, etsi\u00e4 ristin h\u00e4pe\u00e4\u00e4, rakastaa ristin rikkauksia ja kantaa ristin vaivaa\u201d. <\/span><\/span><\/p>\n

Ajatus, ett\u00e4 munkkiel\u00e4m\u00e4 on marttyyriuden uusi muoto on toinen tapa, jolla Efraim ilmaisee munkkilaisuuden teologiaa. Merkitt\u00e4v\u00e4 ajatuslinja, jota toistuvasti k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n, on kehitetty osoittamaan, ett\u00e4 munkkilaisuus on marttyyriuden muunnos. Sill\u00e4 aivan niin kuin marttyyrit olivat valmiita ruumiillisiin koettelemuksiin, kidutukseen ja tuhoon, niin my\u00f6s munkit panevat t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n saman itsens\u00e4 kuolettamisella41. Molempien ilmi\u00f6iden sisin olemus on identtinen. Selitt\u00e4ess\u00e4\u00e4n n\u00e4it\u00e4 ajatuksia Efraim ei vain tarjoa yleisi\u00e4 aatteita, p\u00e4invastoin h\u00e4n on eritt\u00e4in omaper\u00e4inen jopa kouriintuntuviin aineksiin n\u00e4hden t\u00e4ss\u00e4 yhdenmukaisuudessa. H\u00e4n painottaa sit\u00e4 tosiasiaa, ett\u00e4 munkkien on sovellettava itseens\u00e4 marttyyrien vaivat askeettisiin teoin niin ett\u00e4 heid\u00e4n ruumiin j\u00e4senist\u00e4\u00e4n tulee martyyreita: \u201dTeid\u00e4n j\u00e4senenne ovat marttyyreita salassa, jotka marttyyreiden kanssa ovat heid\u00e4n k\u00e4rsimystens\u00e4 arvoisia\u201d<\/span><\/span><\/p>\n

L\u00e4hestyyp\u00e4 mist\u00e4 suunnasta tahansa Efraimin katsomusta munkkilaisuuden teologiasta, joko k\u00e4rsimyksen k\u00e4sitteest\u00e4, ristin k\u00e4sitteest\u00e4 tai marttyyriuden, tulee samaan itsens\u00e4 kuolettamisen perusideaan. T\u00e4ss\u00e4 suhteessa Efraimin opetus on juurtuneena syv\u00e4lle muinaiseen mesopotamialaiseen askeesiin.<\/span><\/span><\/p>\n

Efraimin opetukset ovat l\u00e4nsimaissa olleet suurimmaksi osaksi tuntemattomia. Ainoastaan suuressa paastossa h\u00e4neen liitetty paastorukous on tullut useimmille tutuksi. Oman kirkkonsa piiriss\u00e4 pyh\u00e4 Efraim suoritti kutsumustaan diakonina Jumalan ja ihmisten palvelemisessa. H\u00e4nen el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 on esikuvana evankeliumin mukaisen el\u00e4m\u00e4n ehdottomasta noudattamisesta. H\u00e4n eli niin kuin opetti. H\u00e4nen ehdoton askeesinsa ja hengellinen el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 saavutukset tuntunevat t\u00e4m\u00e4n ajan ihmisist\u00e4 liian vaativilta. Koko h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 oli pimeyden hylk\u00e4\u00e4mist\u00e4 ja Kristuksen valkeuden esill\u00e4 pit\u00e4mist\u00e4. Kasteopetuksissaan h\u00e4n kutsuu kristittyj\u00e4 \u201dvaloon puetuiksi\u201d. Kristittyjen kutsumus on loistaa tuota valoa oman aikansa maailmassa. Se oli pyh\u00e4n Efraimin, \u201dPyh\u00e4n Hengen soittimen\u201d, kutsumus. Se on meid\u00e4nkin kutsumuksemme.<\/span><\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

  Suhde Raamattuun Efraimin merkitt\u00e4vin piirre opettajana on h\u00e4nen l\u00e4heinen suhtautumisensa Raamattuun. H\u00e4nen asenteensa Raamattuun on kunnioittava, sill\u00e4 jumalalliset kirjat<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"colormag_page_container_layout":"default_layout","colormag_page_sidebar_layout":"default_layout","footnotes":""},"categories":[3],"tags":[],"class_list":["post-222","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-isien-opetuksia"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/222","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=222"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/222\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":804,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/222\/revisions\/804"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=222"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=222"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=222"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}