K: Mitk\u00e4 ovat ortodoksisen kirkon paastonajat ja mihin ne perustuvat?<\/p>\n
V: Teknisesti ottaen on nelj\u00e4\u00a0 paastonaikaa ortodoksisen\u00a0 liturgisen kirkkovuoden aikana: suuren\u00a0 paaston aika, joka koostuu seuraavasti: ”nelj\u00e4kymment\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4” ennen pyh\u00e4\u00e4 viikkoa ja p\u00e4\u00e4si\u00e4ist\u00e4; apostolien paasto ennen pyhien Pietarin ja Paavalin paastoa (29. kes\u00e4kuuta);\u00a0 kahden viikon paasto, joka edelt\u00e4\u00e4 Jumalansynnytt\u00e4j\u00e4n kuolonuneen nukkumista (15. elokuuta), ja nelj\u00e4kymment\u00e4 paastop\u00e4iv\u00e4\u00e4 Kristuksen syntym\u00e4n (25. joulukuuta) edell\u00e4.
\nSuuren paaston ajalla on kuitenkin sek\u00e4 ajallinen ett\u00e4 liturginen etusija, ja se on ollut mallina muille paastop\u00e4iville. Paastoaika, joka\u00a0 on viikon mittainen, ja\u00a0 joka edelt\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4si\u00e4isvigiliaa, esiintyy jo 3. vuosisadalla. Apostolisen perinteen mukaan uskovien odotettiin\u00a0 osallistuvan katekumeenien valmistautumiseen kasteeseen\u00a0 p\u00e4\u00e4si\u00e4isvigilian aikana. Kristinuskon 4. vuosisadan laajenemisen my\u00f6t\u00e4 t\u00e4m\u00e4 ajanjakso laajeni olennaisesti nykyisiin mittasuhteisiinsa, kuten k\u00e4y ilmi\u00a0 asiakirjoista: Egeria\u00a0 kertoo 4. vuosisadan lopun Jerusalemin paastosta. Kuten nykyisinkin noudatetaan, ortodoksiseen paastonaikaan kuuluu kuusi viikkoa paastoa, lukuun ottamatta Lasaruksen lauantaita ja palmusunnuntaita, jotka aloittavat Suuren\u00a0 viikon, jolloin\u00a0 muistellaan Kristuksen k\u00e4rsimyksi\u00e4. Nelj\u00e4n\u00e4 sunnuntaina\u00a0 ennen paaston alkamista nelj\u00e4nkymmenen p\u00e4iv\u00e4n aikana vallitsevat teemat tuodaan uskovien tietoisuuteen lukemalla evankeliumin opetukset fariseuksesta ja publikaanista (n\u00f6yryys), tuhlaajapojasta (parannus), viimeisest\u00e4 tuomiosta (vanhurskaat teot ja kuoleman muistaminen) ja anteeksiannosta.
\nJokainen paastonajan sunnuntai on my\u00f6s omistettu tietylle teemalle:
\nEnsimm\u00e4isen\u00e4 juhlitaan ikonoklasmista saavutettua lopullista voittoa\u00a0 vuonna 843, toisena muistellaan Gregorius Palamasta,\u00a0 kolmantena pyh\u00e4\u00e4 risti\u00e4\u00a0 ja nelj\u00e4nten\u00e4 Johannes Klimakosta , ja viidenten\u00e4 katumuksen suurta ikonia, Maria Egyptil\u00e4ist\u00e4. T\u00e4m\u00e4n ajanjakson jumalanpalvelukset\u00a0 heijastavat katumusta , jumalallista surua ja kirkkoon sis\u00e4llep\u00e4\u00e4sy\u00e4. Ne ovat pidempi\u00e4, k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n enemm\u00e4n Vanhan testamentin lukukappaleita, mik\u00e4 heijastaa my\u00f6s paastonajan alkuper\u00e4\u00e4,\u00a0 kasteeseen valmistautumista, ja\u00a0 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n mollissointuisia melodioita ja tummas\u00e4vyisi\u00e4 pukuja.
\nSuuren paastonajan kenties paras mahdollinen jumalanpalvelus on Pyhitettyjen Lahjojen Liturgia. Koska Bysantin kirkko kielsi eukaristian\u00a0 viett\u00e4misen paaston arkip\u00e4ivin\u00e4, ehtoollinen tarjottiin – ja tarjotaan edelleen – uskoville iltapalveluksessa, l\u00e4hinn\u00e4 ehtoopalveluksessa,\u00a0 keskiviikkoisin ja perjantaisin.
\nEhtoollinen otetaan eukaristisesta ehtoollisesta, joka on toimitettu\u00a0 edellisen\u00e4\u00a0 sunnuntaina, ja siksi jumalanpalveluksen nimen\u00e4 on ”Ennenpyhitettyjen Lahjain Liturgia”.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
K: Mitk\u00e4 ovat ortodoksisen kirkon paastonajat ja mihin ne perustuvat? V: Teknisesti ottaen on nelj\u00e4\u00a0 paastonaikaa ortodoksisen\u00a0 liturgisen kirkkovuoden aikana:<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"colormag_page_container_layout":"default_layout","colormag_page_sidebar_layout":"default_layout","footnotes":""},"categories":[30],"tags":[],"class_list":["post-2148","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kysymykset_traditio"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2148","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2148"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2148\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2149,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2148\/revisions\/2149"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2148"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2148"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2148"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}