<\/p>\n
K: Mit\u00e4 askeesi on ja mik\u00e4 sen tarkoitus on?<\/p>\n
V: Kreikkalainen askeesia vastaava sana, joka tarkoittaa ”harjoitusta”, ortodoksisessa yhteydess\u00e4 tarkoittaa uskovan ”kilvoittelua” erityisesti rukouksen, paaston ja almujen antamisen kautta. K: Mit\u00e4 askeesi on ja mik\u00e4 sen tarkoitus on? V: Kreikkalainen askeesia vastaava sana, joka tarkoittaa ”harjoitusta”, ortodoksisessa yhteydess\u00e4<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"colormag_page_container_layout":"default_layout","colormag_page_sidebar_layout":"default_layout","footnotes":""},"categories":[30],"tags":[],"class_list":["post-2133","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kysymykset_traditio"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2133","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2133"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2133\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2135,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2133\/revisions\/2135"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2133"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2133"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2133"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
\nRukous:<\/em> Ottaen vakavasti Paavalin kehotuksen ”rukoilla lakkaamatta” (1. Tess. 5:17) ja Kristuksen varoitusten kanssa pysy\u00e4 hereill\u00e4 ja valvoa rukouksessa (esim. Lk 21:36), varhaiskirkko, kuten Hippolytoksen Apostolinen Traditio todistaa, kannusti valvomiseen ja rukoukseen jo varhaisimmista ajoista l\u00e4htien. Luostarilaitoksen nousun my\u00f6t\u00e4 rukous sai suurimman huomion, sill\u00e4 se k\u00e4sitti munkin koko ponnistelun tunkeutua omaan syd\u00e4meens\u00e4 ja p\u00e4\u00e4st\u00e4 yl\u00f6snousseen Kristuksen tietoiseen havaitsemiseen. N\u00e4in ollen varhaisessa munkkilaisuudessa Kristuksen nimen, Jeesus, s\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen avuksikutsuminen yhdistettiin armonpyyt\u00e4miseen. ”Jeesuksen rukous”, sellaisena kuin se ilmenee 14. vuosisadan kiistassa, joka koski hesykasmia, on varmasti muinaisen perinteen ilmentym\u00e4, joka perustuu jumalallisen nimen ylent\u00e4miseen (2. Moos. 3:14, Fil. 2:9-11). yhdistettyn\u00e4 uskoon Kristuksen Hengen l\u00e4sn\u00e4oloon (vrt. esim. 1 Kor 6:19, Room 8). Hesykia tarkoittaa ”hiljaisuutta” tai ”vet\u00e4ytymist\u00e4”, ja hesykasi tarkoitti yksinkertaisesti ja varhaisimmasta luostarikilvoittelijoista l\u00e4htien sellaista, joka harjoittaa rukousta hiljaisuudessa. Athos-vuoren hesykastit, joita Gregorius Palamas puolusti ja joiden v\u00e4itteit\u00e4 mystiikasta, johon kuului suora Kristuksen kohtaaminen luomattomassa kirkkaudessaan, h\u00e4n pyrki perustelemaan loistavalla tavalla Jumalan olemuksen ja energioiden v\u00e4list\u00e4 eroa – olivat jatkoa\u00a0 perinteelle, jonka juuret ovat varhaiskristillisyydess\u00e4 ja heprealaisissa kirjoituksissa. J\u00e4lkimm\u00e4isten, kuten Uuden testamentin tekstienkin osalta, syd\u00e4n on ihmisen keskus. Juuri siell\u00e4 toteutuu jumalallisen l\u00e4sn\u00e4olon havaitseminen. Tehd\u00e4kseen tiet\u00e4 t\u00e4lle kohtaamiselle Kristuksen kanssa, joka on jo annettu kasteessa, kristityn on kuitenkin pakko olemuksessaan kohdata esteit\u00e4, jotka est\u00e4v\u00e4t kohtaamisen. Siksi harjoitetaan paastoamista.
\nPaastoaminen:<\/em> T\u00e4m\u00e4 termi k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 munkin ja yleens\u00e4 uskovan taistelun ”himoja” eli niit\u00e4 voimia ja tapoja vastaan, jotka ovat ihmisruumiin ja mielen voimia ja tapoja, jotka johtuvat ensinn\u00e4kin langenneen olemassaolon olosuhteista ja toiseksi niiden omasta tahdonalaisesta hyv\u00e4ksymisest\u00e4, lyhyesti sanottuna synnist\u00e4. Ruumiillisten harjoitusten, kuten paastoamisen, unen rajoittamisen ja seksuaalisen pid\u00e4tt\u00e4ytymisen avulla\u00a0 kristitty askeetti pyrkii saavuttamaan ja vaikuttamaan hienovaraisempiin ja syvemm\u00e4lle juurtuneisiin mielen ja syd\u00e4men sairauksiin. Jumalallisen armon avulla sek\u00e4 mieli ett\u00e4 ruumis saatetaan rukouksen mukaisiksi, jolloin \u00e4lyllinen, emotionaalinen ja fyysinen el\u00e4m\u00e4 muuttuu yhden ainoan asian muistamiseksi, Kristuksen muistamiseksi. T\u00e4m\u00e4n kokonaisvaltaisen Jumalan rakkaudelle omistautumisen mukaisesti, askeetti johdatetaan j\u00e4ljittelem\u00e4\u00e4n – tai paremmin sanottuna osallistumaan – rakkauteen, jonka Jumala on osoittanut ihmiskuntaa kohtaan Kristuksessa.
\nAlmujen antaminen:<\/em> T\u00e4m\u00e4n ortodoksisen kirkon kolmannen osatekij\u00e4n ilmenemiseen askeettisuudessa kuuluu yleens\u00e4 l\u00e4himm\u00e4isenrakkaus ja, tarkemmin erityisesti k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t, jotka koskevat askeettisen fyysist\u00e4 ja hengellist\u00e4 olemusta. Edellisest\u00e4, ”omistamattomuudesta ” (aktemosyne<\/em>), periaate, ett\u00e4 ihminen ei saa olla ”omistaja”, on ehk\u00e4 t\u00e4rkein ja silmiinpist\u00e4vin. Jokap\u00e4iv\u00e4isess\u00e4 munkkilaisuudessa vaaditaan siis, ett\u00e4 omaisuus on jaettava yhteis\u00f6n kesken tarpeiden mukaan ja annettava se laajemman yhteis\u00f6n, omien veljien ja sisarien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ”maailmassa”, pyydett\u00e4ess\u00e4 ja tarpeen vaatiessa. Hienovaraisemmin sanottuna kaikkea vallan k\u00e4ytt\u00f6\u00e4\u00a0 ja auktoriteettia l\u00e4himm\u00e4ist\u00e4 kohtaan on v\u00e4ltett\u00e4v\u00e4 huolellisesti. Esimerkiksi klassinen ortodoksinen luostarilaitos on t\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 aina ollut varovainen papiksi vihkimisen suhteen. Lopuksi omistamattomuuden tila, yhdess\u00e4 n\u00f6yryyden ja lempeyden hyveiden kanssa, joita sen on tarkoitus synnytt\u00e4\u00e4, uskotaan johtavan t\u00e4ydelliseen avoimuuteen muita kohtaan. T\u00e4m\u00e4 merkitsee valmiutta vastata vapaudella, joka saavutetaan vapautumalla himollisesta kiintymyksest\u00e4 ”omaisuuteensa”, joka k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 sek\u00e4 fyysisen omaisuuden ett\u00e4 my\u00f6s v\u00e4hemm\u00e4n konkreettiset hy\u00f6dykkeet,kuten maine, asema, arvokkuus jne.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"