{"id":2106,"date":"2022-12-19T14:01:33","date_gmt":"2022-12-19T12:01:33","guid":{"rendered":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/?p=2106"},"modified":"2022-12-19T14:03:08","modified_gmt":"2022-12-19T12:03:08","slug":"mita-kirkko-on-ja-mika-on-sen-tarkoitus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/2022\/12\/19\/mita-kirkko-on-ja-mika-on-sen-tarkoitus\/","title":{"rendered":"Mit\u00e4 &#8221;kirkko&#8221; on ja mik\u00e4 on sen tarkoitus?"},"content":{"rendered":"<p>K:\u00a0 Mit\u00e4 &#8221;kirkko&#8221; on ja mik\u00e4 on sen tarkoitus?<\/p>\n<p>V: Yksi niin sanotun modernin uskonnon traagisista poikkeavuuksista on &#8221;kirkoton kristillisyys&#8221;&#8230; v\u00e4ite, ett\u00e4 Kristus pelastaa meid\u00e4t, ei kirkko, joten &#8221;kaikki mit\u00e4 tarvitset on Jeesus&#8221;. Harva, joka v\u00e4itt\u00e4\u00e4 olevansa kristitty, vastustaa v\u00e4itett\u00e4, jonka mukaan Kristus on se, joka pelastaa. H\u00e4n on nimitt\u00e4in Jumalan ikuinen Poika, joka on tullut ihmiseksi\u00a0 ja tehnyt sen &#8221;meid\u00e4n ja meid\u00e4n pelastuksemme t\u00e4hden&#8221; (Nikean uskontunnustus). Niinp\u00e4 Paavali kirjoittaa: &#8221;Sill\u00e4 on yksi Jumala ja yksi v\u00e4litt\u00e4j\u00e4 Jumalan ja ihmisten v\u00e4lill\u00e4, ihminen Kristus Jeesus&#8221; (1. Tim. 2:5).<\/p>\n<p>Mutta koska t\u00e4m\u00e4 v\u00e4litt\u00e4j\u00e4 on perustanut kirkon, joka on h\u00e4nen ruumiinsa, me, jotka olemme liittyneet\u00a0 H\u00e4neen olemme liittyneet my\u00f6s h\u00e4nen kirkkoonsa. Jos sanomme rakastavamme Kristusta, joka on kirkon p\u00e4\u00e4, ja samalla hylk\u00e4\u00e4mme h\u00e4nen ruumiinsa, se\u00a0 on Uuden testamentin opetuksen kielt\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n<p><em>Evankeliumi ja Apostolien teot.<\/em> Sanan &#8221;kirkko&#8221; (gr. ecclesia) ensimm\u00e4inen k\u00e4ytt\u00f6 Uudessa Testamentissa esiintyy Matteuksen evankeliumissa, kun Herramme antaa hyv\u00e4ksynt\u00e4ns\u00e4 Pietarin tekem\u00e4lle uskontunnustuksen ja lupaa: &#8221;Min\u00e4 rakennan seurakuntani&#8221; (Mt 16:18). Jeesus Kristus rakentaa, ja me teemme yhteisty\u00f6t\u00e4 h\u00e4nen kanssaan. Apostolien teot vahvistaa sit\u00e4, mit\u00e4 Jeesus tarkoitti Matteuksen evankeliumin 16. luvussa. Kun Pietarin saarna Helluntaip\u00e4iv\u00e4n\u00e4 p\u00e4\u00e4ttyy, l\u00e4sn\u00e4olijat pyyt\u00e4v\u00e4t ohjausta pelastukseen: &#8221;Mit\u00e4 meid\u00e4n on\u00a0 teht\u00e4v\u00e4?&#8221; (Apt. 2:37). Pietarin sanan j\u00e4lkeen heid\u00e4t kastetaan ja he liittyv\u00e4t muiden uskovien joukkoon, joita oli kolmetuhatta (Ap. t. 2:38, 41). Liitytty\u00e4\u00e4n Kristukseen ja h\u00e4nen seurakuntaansa n\u00e4m\u00e4 kastetut uskovat alkavat el\u00e4\u00e4\u00a0 Kristuksen ruumiina. Huomaamme, ett\u00e4 he huolehtivat toisistaan, k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t henkil\u00f6kohtaisia voimavarojaan toistensa huolenpitoon, jatkoivat yhdess\u00e4 rukousta ja eukaristiaa (Apt. 2:42-47). T\u00e4st\u00e4 l\u00e4htien &#8221;Herra lis\u00e4si seurakuntaan p\u00e4ivitt\u00e4in niit\u00e4, jotka pelastuivat&#8221; (Ap. t. 2:47), ja l\u00e4pi Apostolien tekojen n\u00e4emme kirkon rakentuvan, kun Kristuksen evankeliumi levi\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p><em>Kirjeet.<\/em> Paavali ohjeistaa kirjeiss\u00e4\u00e4n seurakuntia koko it\u00e4isen V\u00e4limeren alueella osoittaen selv\u00e4sti, mit\u00e4 merkitsee olla Kristuksen j\u00e4seni\u00e4: olla kirkko ja olla kirkossa. Miss\u00e4\u00e4n muualla Uudessa testamentissa Paavalin opetus kirkosta ei ole kattavammin esill\u00e4 kuin Ef. 4:ss\u00e4. H\u00e4n opettaa meille, ett\u00e4:<br \/>\n1. Kirkko on yksi, &#8221;pyrkien s\u00e4ilytt\u00e4m\u00e4\u00e4n Hengen ykseyden rauhan siteell\u00e4&#8221;.(Ef. 4:3). On yksi kirkko, yksi Jumala, yksi oppi, yksi kaste.<br \/>\n2. Kirkko on ihmiset, miehet ja naiset, joita Pyh\u00e4 Henki vahvistaa. Sill\u00e4 &#8221;itsekullekin meist\u00e4 on armo annettu Kristuksen lahjan mitan mukaa&#8221; (Ef.4:7). Meille kaikille ei ole annettu samoja lahjoja, mutta yhdess\u00e4 olemme varustettuja tekem\u00e4\u00e4n Jumalan tahdon.<br \/>\n3 Seurakunnan p\u00e4\u00e4 on Kristus, &#8221;josta koko ruumis, yhteen liitettyn\u00e4 ja koossa pysyen jokaisen j\u00e4nteens\u00e4 avulla, kasvaa rakentuakseen rakkaudessa sen voiman m\u00e4\u00e4r\u00e4n mukaan, mik\u00e4 kullakin osalla on&#8221; (Ef. 4:16).<br \/>\n4 Kirkko on &#8221;uusi ihminen&#8221; (Ef.4:24), uusi luomus, joka on tehty vanhurskaaksi ja pyh\u00e4ksi. Emme ole en\u00e4\u00e4 vieraantuneita Jumalasta (Ef. 4:18); me uudistumme yhdess\u00e4 (Ef. 4:23), &#8221;toinen toistemme j\u00e4senin\u00e4&#8221; (Ef. 4:25).<\/p>\n<p>Kirkko on siis se Kristuksen perustama paikka, jossa meist\u00e4 jokaisesta voi tulla sit\u00e4, miksi olemme luodut, kypsym\u00e4ll\u00e4 ja t\u00e4ydellistym\u00e4ll\u00e4, samalla kun kirkko saa sen, mit\u00e4 se tarvitsee jokaiselta meist\u00e4, jotta my\u00f6s se t\u00e4ydellistyisi. Kirkko Kristuksen ruumiina kantaa meit\u00e4, v\u00e4h\u00e4p\u00e4t\u00f6isten ja maallisten henkil\u00f6kohtaisten huoliemme yli, ulottamalla n\u00e4kym\u00e4mme ikuiseen ja taivaalliseen, kun nousemme yhdess\u00e4 palvomaan Is\u00e4\u00e4, Poikaa ja Pyh\u00e4\u00e4 Henke\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>K:\u00a0 Mit\u00e4 &#8221;kirkko&#8221; on ja mik\u00e4 on sen tarkoitus? V: Yksi niin sanotun modernin uskonnon traagisista poikkeavuuksista on &#8221;kirkoton kristillisyys&#8221;&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"colormag_page_container_layout":"default_layout","colormag_page_sidebar_layout":"default_layout","footnotes":""},"categories":[29],"tags":[],"class_list":["post-2106","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kysymykset_usko"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2106","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2106"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2106\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2108,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2106\/revisions\/2108"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2106"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2106"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2106"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}