K: Kuinka varhaiskirkon hallinto muotoutui?<\/p>\n
<\/p>\n
V: Kukaan ei vakavasti kyseenalaista, johtivatko Kristuksen apostolit kirkkoa sen alussa. Heille oli annettu teht\u00e4v\u00e4ksi julistaa evankeliumia (Mt 28:19, 20) ja valtuudet antaa syntej\u00e4 anteeksi tai pid\u00e4tt\u00e4\u00e4 ne (Joh. 20:23). Heid\u00e4n teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4 ei suinkaan ollut pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n saarnaamisteht\u00e4v\u00e4! He rakensivat itse kirkkoa Kristuksen johdolla. Sen hallitsemiseksi muotoutui kolme selke\u00e4\u00e4 ja pysyv\u00e4\u00e4 virkaa, kuten Uudessa testamentissa opetetaan.<\/p>\n
1.Piispan virka.<\/em> Apostolit itse olivat kirkon ensimm\u00e4iset piispat. Jopa ennen helluntaita, sen j\u00e4lkeen kun Juudas oli ilmennyt petturiksi, Pietari julisti psalmia 108:8 soveltaen: ”Ottakoon toinen h\u00e4nen kaitsijatoimensa” (Ap. t. 1:20). Sana ”piispanistuin” viittaa tietenkin virkaan, jonka haltija on piispa, ja sen k\u00e4ytt\u00f6 osoittaa, ett\u00e4 apostolit itse ovat piispoja. Jotkut ovat virheellisesti v\u00e4itt\u00e4neet, ett\u00e4 piispan virka oli my\u00f6hempi keksint\u00f6. Aivan p\u00e4invastoin, apostolit olivat itse piispoja, ja he nimittiv\u00e4t piispoja seuraajikseen valvomaan kirkkoa kullakin paikkakunnalla.<\/p>\n Toisinaan kuulee edelleen v\u00e4itteen, jonka mukaan piispan ja presbyteerin virat olivat aikanaan alun perin identtisi\u00e4. Uudessa testamentissa termej\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n vaihdellen, kun taas apostolien aikana, jolloin piispa oli paikallisen seurakunnan johtava vanhin, apostolien kuoleman j\u00e4lkeen piispan ja presbyteerin virat erottuivat pian toisistaan koko kirkossa.<\/p>\n Ignatius Antiokialainen, joka vihittiin piispaksi vuonna 70 jKr. \u00a0siin\u00e4 kirkossa, josta Paavali ja apostolit olivat l\u00e4hett\u00e4neet Barnabaksen kirjoittaa heti vuosisadan vaihteen j\u00e4lkeen, ett\u00e4 apostolit nimittiv\u00e4t virkaansa kaikkialla kirkossa piispoja, joita ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4t heid\u00e4n presbyteerins\u00e4.<\/p>\n 2.Presbyteerin virka.<\/em> Vanhimmat eli presbyteerit mainitaan hyvin varhaisessa vaiheessa Apostolien teoissa ja l\u00e4hetyskirjeiss\u00e4. On ilmeist\u00e4, ett\u00e4 jokaisessa paikassa kristillinen yhteis\u00f6 kehittyi, apostolit nimittiv\u00e4t presbyteereja paimentamaan kansaa.<\/p>\n Ajan kuluessa presbyteereist\u00e4 k\u00e4ytettiin sanan lyhennetty\u00e4 muotoa ”prests”, josta muodostui ”pappi”, t\u00e4ysin tiet\u00e4en, ett\u00e4 Vanhan liiton pappeus oli t\u00e4yttynyt Kristuksessa ja ett\u00e4 kirkko on yhteisesti uskovien pappeus. Pappia ei ymm\u00e4rretty Jumalan ja kansan v\u00e4litt\u00e4j\u00e4ksi eik\u00e4 armon jakajaksi. Papin teht\u00e4v\u00e4 oli tuoda Kristus l\u00e4sn\u00e4 olevaksi kristillisess\u00e4 yhteis\u00f6ss\u00e4. Ja juuri siin\u00e4, edustamalla p\u00e4\u00e4paimenen, Jeesuksen Kristuksen, l\u00e4sn\u00e4oloa, papin tuli varjella Jumalan laumaa.<\/p>\n 3.Diakonian virka.<\/em> Kolmas aste tai virka Uuden testamentin kirkon hallinnassa oli diakoni. Aluksi apostolit hoitivat t\u00e4t\u00e4 virkaa itse. Mutta kun kirkon nopean kasvun my\u00f6t\u00e4 valittiin aluksi seitsem\u00e4n diakoniaa (Ap. t. 6:1-7), jotka auttoivat kantamaan vastuuta apua tarvitsevista. Yhdest\u00e4 n\u00e4ist\u00e4 diakoneista, Stefanuksesta, tuli kirkon ensimm\u00e4inen marttyyri.<\/p>\n Vuosisatojen kuluessa diakonit eiv\u00e4t ole palvelleet ainoastaan kirkon aineellisia tarpeita, vaan heill\u00e4 on ollut keskeinen asema my\u00f6s kirkon liturgisessa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Heit\u00e4 kutsutaan usein ”piispan silmiksi ja korviksi”, ja monista diakoneista on tullut pappeja ja lopulta asetettu piispan virkaan.<\/p>\n Piispan, presbyteerin ja diakonin auktoriteettia ei muinoin ymm\u00e4rretty niin, ett\u00e4 se olisi erill\u00e4\u00e4n kansasta, vaan aina kansan keskuudesta. Jumalan kansaa puolestaan kutsuttiin alistumaan niille, jotka hallitsivat heit\u00e4 (Hebr. 13:17), ja heit\u00e4 kutsuttiin my\u00f6s antamaan suostumuksensa johtajien kirkon johtamiselle. Useissa yhteyksiss\u00e4 historiassa tuota ”aamenta” ei tullut, ja kirkon piispat panivat sen merkille ja muuttivat kurssia. My\u00f6hemmin historiassa monet kirkon johtajat poikkesivat muinaisesta mallista ja anastivat itselleen auktoriteettia. Joidenkin mielest\u00e4 t\u00e4m\u00e4 teki muinaisen mallin osittain kyseenalaiseksi. Ongelma ei kuitenkaan ollut mallissa vaan siit\u00e4 poikkeamisessa.<\/p>\n On my\u00f6s syyt\u00e4 mainita, ett\u00e4 apostolien palveluty\u00f6n ja el\u00e4m\u00e4n kautta muodostui kirkkoon Jumalan kansa, maallikot. Kaukana siit\u00e4, ett\u00e4 he olisivat tarkkailijoiden lauma. Maallikot ovat elint\u00e4rkeit\u00e4 kirkon tehokkuuden kannalta. He ovat Hengen lahjojen ja armon vastaanottajia ja aktiivisia k\u00e4ytt\u00e4ji\u00e4.<\/p>\n Jokaisella maallikolla on oma teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4 kirkon el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ja toiminnassa. Jokaisen on annettava jotakin kokonaisuudelle (1. Kor. 12:7). Ja piispojen, pappien ja diakonien teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on varmistaa, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on todellisuutta maallikoille.<\/p>\n Kirkon jumalanpalvelus sen ensimm\u00e4isten 1000 vuoden lopussa oli olennaisesti samanmuotoista paikasta toiseen. Oppi oli sama. Koko kirkko tunnusti yhden uskontunnustuksen, joka oli sama joka paikassa, ja se oli kest\u00e4nyt monia hy\u00f6kk\u00e4yksi\u00e4.<\/p>\n Kirkon hallinto oli kaikkialla tunnistettavasti yksi. Ja t\u00e4m\u00e4 yksi kirkko oli ortodoksinen kirkko.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" K: Kuinka varhaiskirkon hallinto muotoutui? V: Kukaan ei vakavasti kyseenalaista, johtivatko Kristuksen apostolit kirkkoa sen alussa. Heille oli annettu<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"colormag_page_container_layout":"default_layout","colormag_page_sidebar_layout":"default_layout","footnotes":""},"categories":[30],"tags":[],"class_list":["post-2091","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kysymykset_traditio"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2091","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2091"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2091\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2092,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2091\/revisions\/2092"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2091"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2091"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2091"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}