K: Miten Kirkon oppi muotoutui ensimm\u00e4isin\u00e4 vuosisatoina?<\/p>\n
V:Kun kirkko siirtyy Uuden testamentin sivuilta seuraaviin historiansa vuosisatoihin, on hy\u00f6dyllist\u00e4 seurata sen kasvua ja kehityst\u00e4 tiettyjen erityisill\u00e4 alueilla. Tarkastelemme ensin kaikille kristityille t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kategoriaa: oppia. S\u00e4ilyttik\u00f6 se Jumalan totuuden sellaisena kuin Kristus ja h\u00e4nen apostolinsa sen antoivat? Toiseksi, miten jumalanpalvelus kehittyi? Onko havaittavissa tapa, jolla Jumalan kansa uhrasi ylistyst\u00e4 ja kiitosta h\u00e4nelle?<\/p>\n
Sen lis\u00e4ksi, ett\u00e4 kirkko alkoi apostolien opetuksen alaisuudessa, se my\u00f6s my\u00f6s ohjeistettiin ”pysym\u00e4\u00e4n lujana ja pit\u00e4m\u00e4\u00e4n kiinni niist\u00e4 perinteist\u00e4, jotka teille on opetettu, joko sanalla
\ntai meid\u00e4n kirjeest\u00e4mme” (2. Tess. 2:15). Apostoli Paavali vaati, ett\u00e4 niit\u00e4 asioita, joita h\u00e4n ja apostolitoverinsa sek\u00e4 henkil\u00f6kohtaisesti ett\u00e4 niiss\u00e4 kirjoituksissa, joita alettiin kutsua Uudeksi Testamentiksi, tuli noudattaa huolellisesti. Niinp\u00e4 seurasi sellaisia asianmukaisia varoituksia kuin ”Jeesuksen Kristuksen nimess\u00e4 … vet\u00e4ytyk\u00e4\u00e4 jokaisesta veljest\u00e4, joka vaeltaa ep\u00e4j\u00e4rjestyksess\u00e4 ja joka ei el\u00e4 sen perinteen mukaan, jonka h\u00e4n on meilt\u00e4 saanut” (2. Tess. 3:6). Kristuksen ja h\u00e4nen opetuslastensa opettamat opetukset,\u00a0 ”kirkon ja totuuden tukipilarin” (1. Ti 3:15),on turvattava, eiv\u00e4tk\u00e4 ne ole uudelleen neuvoteltavissa.<\/p>\n
Ensimm\u00e4isen vuosisadan puoliv\u00e4liss\u00e4 Antiokiassa oli syntynyt kiistaa\u00a0 Vanhan\u00a0 Testamentin lakien noudattamisesta. Asiaa ei voitu ratkaista siell\u00e4, vaan tarvittiin ulkopuolista apua. Antiokian kirkon johtajat, yhteis\u00f6, joka oli aiemmin l\u00e4hett\u00e4nyt Paavalin ja Barnabaan
\nl\u00e4hetyssaarnaajiksi, veiv\u00e4t asian Jerusalemiin siell\u00e4 apostolien ja vanhimpien k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4ksi. Asiasta keskusteltiin ja v\u00e4iteltiin, ja kirjallinen p\u00e4\u00e4t\u00f6s oli tulossa my\u00f6hemmin. Jaakob, Herran veli ja Jerusalemin ensimm\u00e4inen piispa, esitti ratkaisun ongelmaan. T\u00e4m\u00e4 ratkaisu, jonka kaikki asianosaiset hyv\u00e4ksyiv\u00e4t niin sanotussa Jerusalemin kirkolliskokouksssa (Ap. t. 15:1-35), m\u00e4\u00e4ritteli mallin kirkolliskokousten k\u00e4yt\u00f6lle my\u00f6hemmin vuosisatojen ajan oppi- ja moraalikysymysten ratkaisemiseksi. N\u00e4in ollen koko historian ajan kirkon historiassa on j\u00e4rjestetty lukuisia t\u00e4llaisia kokouksia, ja eri tasoilla, riitojen ratkaisemiseksi ja niiden k\u00e4sittelemiseksi, jotka eiv\u00e4t noudata apostolista uskoa.<\/p>\n
Kristinuskon historian ensimm\u00e4ist\u00e4 kolmeasataa vuotta leimasi tiettyjen harhaoppien tai v\u00e4\u00e4rien oppien ilmaantuminen, kuten salaisia filosofisia j\u00e4rjestelmi\u00e4 eliitille (gnostilaisuus), h\u00e4ik\u00e4isevi\u00e4 profeetallisia eksytyksi\u00e4 (montanismi) ja vakavia erehdyksi\u00e4, jotka koskivat
\nKolminaisuuden kolmea persoonaa (sabellianismi).<\/p>\n
Nelj\u00e4nnen vuosisadan alkupuolella syntyi harhaoppi, joka saattoi aiheuttaa koko kirkon laajuisia h\u00e4iri\u00f6it\u00e4, ja jota levitti er\u00e4s Areios, Egyptin Aleksandriassa asunut presbyteeri. H\u00e4n kielsi Jumalan Pojan ikuisuuden ja iankaikkisuuden ja v\u00e4itti apostolien opin vastaisesti, ett\u00e4 Poika oli luotu olento, joka syntyi jossakin vaiheessa eik\u00e4 siten ollut todella Jumala. T\u00e4m\u00e4 kuolettava erehdys iski kirkkoon kuin sy\u00f6p\u00e4. Levottomuus levisi l\u00e4hes kaikkialle.<\/p>\n
Ensimm\u00e4inen koko kirkon laajuinen Ekumeeninen kirkolliskokous kokoontui Nizzassa vuonna 325 jKr. k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n t\u00e4t\u00e4 kysymyst\u00e4. Noin 318 piispaa sek\u00e4 sek\u00e4 monet papit, diakonit ja maallikot hylk\u00e4siv\u00e4t Areioksen ja h\u00e4nen kumppaneidensa uuden opetuksen,
\nja pitiv\u00e4t kiinni apostolien Kristus-opista, jossa vahvistettiin Pojan ikuisuus ja h\u00e4nen kuolemattomuutensa sek\u00e4 yksiolennollisuutensa Is\u00e4n kanssa apostolisen opetuksen mukaisesti. Heid\u00e4n apostolisen opetuksen mukainen julkilausumansa, joka koski Kristusta, sis\u00e4llytettiin uskontunnustukseen, joka Pyh\u00e4\u00e4 Henke\u00e4 koskevin lis\u00e4yksin,laadittiin
\nKonstantinopolin kirkolliskokouksessa vuonna 381, muodostaa asiakirjan, jota nyky\u00e4\u00e4n kutsumme Nikean uskontunnustukseksi.
\nKristinuskon historian ensimm\u00e4iset kolmesataa vuotta leimasi se, ett\u00e4 ilmestyi tiettyj\u00e4 harhaoppeja tai v\u00e4\u00e4ri\u00e4 oppeja, kuten salaisia filosofisia suunnitelmia eliitille (gnostilaisuus), h\u00e4ik\u00e4isevi\u00e4 profeetallisia eksytyksi\u00e4 (montanismi) ja vakavia erehdyksi\u00e4, jotka koskivat
\nKolminaisuuden kolmesta persoonasta (sabellianismi).<\/p>\n
Vuosien 325 ja 787 v\u00e4lisen\u00e4 aikana pidettiin seitsem\u00e4n koko kirkon k\u00e4sitt\u00e4v\u00e4\u00e4 kokousta, joissa kaikissa k\u00e4siteltiin ensisijaisesti jotakin tiettyj\u00e4 haasteita, jotka kohdistuivat apostoliseen opetukseen Jeesuksesta Kristuksesta. N\u00e4m\u00e4 kirkolliskokoukset, jotka kokoontuivat Nikeassa, Efesoksessa, Khalkedoninissa ja Konstantinopolissa tunnetaan nimell\u00e4 seitsem\u00e4n ekumeenista kirkolliskokousta. Kristinuskon historian ensimm\u00e4isen tuhannen vuoden ajan koko kirkko, harhaoppisia lukuun ottamatta, omaksui ja puolusti Uuden testamentin apostolista uskoa. Seurannaisvaikutuksina ei ollut jakautumista. Ja t\u00e4t\u00e4 yht\u00e4 uskoa, joka s\u00e4ilyi kaikkien koettelemusten, hy\u00f6kk\u00e4ysten ja testien l\u00e4pi, t\u00e4t\u00e4 apostolista
\noppia, kutsuttiin ”ortodoksiseksi uskoksi”.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
K: Miten Kirkon oppi muotoutui ensimm\u00e4isin\u00e4 vuosisatoina? V:Kun kirkko siirtyy Uuden testamentin sivuilta seuraaviin historiansa vuosisatoihin, on hy\u00f6dyllist\u00e4 seurata sen<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"colormag_page_container_layout":"default_layout","colormag_page_sidebar_layout":"default_layout","footnotes":""},"categories":[29],"tags":[],"class_list":["post-2085","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kysymykset_usko"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2085","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2085"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2085\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2086,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2085\/revisions\/2086"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2085"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2085"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2085"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}