{"id":208,"date":"2012-12-02T09:00:50","date_gmt":"2012-12-02T09:00:50","guid":{"rendered":"http:\/\/www.sissonen.net\/tsasouna\/wp\/traditio\/kirkkovuosi\/sovintosunnuntain-sanomaa\/"},"modified":"2019-11-12T13:59:05","modified_gmt":"2019-11-12T11:59:05","slug":"sovintosunnuntain-sanomaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/2012\/12\/02\/sovintosunnuntain-sanomaa\/","title":{"rendered":"Sovintosunnuntain sanomaa"},"content":{"rendered":"

Kirkkovuoden kierrossa er\u00e4\u00e4n\u00e4 k\u00e4\u00e4nnekohtana on sovintosunnuntai. P\u00e4iv\u00e4n raamatuntekstit antavat h\u00e4kellytt\u00e4v\u00e4n selke\u00e4t ohjeet oikeasta paastosta ja kristillisest\u00e4 kutsumuksestamme. ”Jos te annatte toisille ihmisille anteeksi…, antaa my\u00f6s taivaallinen Is\u00e4nne teille anteeksi…” (Mat 6:14). ”Teh\u00e4n tied\u00e4tte, mik\u00e4 hetki on k\u00e4sill\u00e4. Teid\u00e4n on aika her\u00e4t\u00e4 unesta… Meid\u00e4n on elett\u00e4v\u00e4 nuhteettomasti niin kuin p\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 elet\u00e4\u00e4n, ei remuten ja juopotellen, siveett\u00f6m\u00e4sti ja irstaillen, riidellen ja kiihkoillen… silla mik\u00e4 oikeus sinulla on tuomita toisen palvelijaa?”(Room. 13: 11-14: 4).<\/span><\/p>\n

Sovintosunnuntain kirkkoveisut kuvaavat esivanhempiemme syntiinlankeemusta ja paratiisista karkottamista. Kauneimpana helmen\u00e4 on p\u00e4iv\u00e4n kontakki -runoelma, joka tunnetaan laajemminkin maailmankirjallisuudessa ”Aadamin laulamana itkuvirten\u00e4” juuri sulkeutuneiden paratiisin porttien edess\u00e4:<\/span><\/p>\n

\u201dTule, onneton sieluni, itke nyt tekojasi muistellen muinaista alastomuuttasi Eedeniss\u00e4, jonka takia on sinulta riistetty pois paratiisin nautinto ja lakaamaton ilo. Voi poloista sieluani! Sin\u00e4 sait Jumalalta Eedeniss\u00e4 vallan nauttia kaikkea hyv\u00e4\u00e4, sait my\u00f6skin k\u00e4skyn olla sy\u00f6m\u00e4tt\u00e4 tiedon hedelm\u00e4\u00e4. Miksi rikoit Jumalan lain?<\/span><\/span><\/span><\/span><\/p>\n

Voi minua! Kavala k\u00e4\u00e4rme kadehtien kunniaani kuiskutti viekkaasti Eevan korvaan ja vietteli h\u00e4net; t\u00e4m\u00e4 sitten eksytti minutkin, ja min\u00e4 tulin el\u00e4m\u00e4n kuorosta pois karkotetuksi.<\/span><\/p>\n

Voi poloista sieluani! Kuinka olit \u00e4ly\u00e4m\u00e4tt\u00e4 viekkautta? Kuinka olit petosta ja vihollisen kateutta tuntematta? Kuinka annoit j\u00e4rkesi niin pimet\u00e4, ett\u00e4 rikoit Luojasi lain?<\/span><\/p>\n

Itkek\u00e4\u00e4 enkelien j\u00e4rjest\u00f6t, itke paratiisin kauneus ja sen kasvien ihanuus minua, onnetonta eksytetty\u00e4 ja Jumalan yhteydest\u00e4 pois eronnutta. En n\u00e4e sinua, kallis paratiisi, en nauti suloisinta jumalallista ihanuuttasi, sill\u00e4 olen vihastuttanut Luojaani ja olen alastonna maahan heitetty.<\/span><\/p>\n

Min\u00e4 itken ja vaikeroin sieluani ja haluaisin saada silm\u00e4ni t\u00e4yteen kyyneli\u00e4, kun n\u00e4en ja tunnen alastomuuteni, jonka olen rikkomuksellani saavuttanut. Min\u00e4 olen Jumalan k\u00e4dekk\u00e4 maasta luotu, mutta min\u00e4, onneton, kuulin, ett\u00e4 minun pit\u00e4\u00e4 maaksi j\u00e4lleen tuleman. Kuka ei itkisi minua, Jumalan hylk\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4, joka olen paratiisin tuonelaan vaihtanut?<\/span><\/p>\n

Laupias Vapahtaja, Sin\u00e4 olet pukenut minut Eedeniss\u00e4 Jumalan kutomaan vaatteeseen, mutta min\u00e4 uskottuani pahaa henke\u00e4 rikoin k\u00e4skysi ja huomasin, viheli\u00e4inen, olevani alasti. Oi armollinen, armahda, Kaikkivaltias jumala, k\u00e4ttesi tekoa! Min\u00e4 rukoilen Sinua, oi Hyv\u00e4, \u00e4l\u00e4 hylk\u00e4\u00e4 minua, joka olen erottanut itseni enkelien kuorosta.<\/span><\/p>\n

Paha k\u00e4\u00e4rme on kateudesta haavoittanut koko sieluni ja saattanut minut karkotetuksi pois paratiisin nautinnoista, mutta, Jumala, hyvin hell\u00e4syd\u00e4minen Vapahtaja, \u00e4l\u00e4 hylk\u00e4\u00e4 minua, vaan kutsu luoksesi j\u00e4lleen!\u201d<\/span><\/p>\n

Paastovaelluksemme kohti p\u00e4\u00e4si\u00e4ist\u00e4 on pyrkimyst\u00e4 kohti kaivattua is\u00e4nmaata. ”Herra, tee minut j\u00e4lleen paratiisin asukkaaksi!”<\/span><\/p>\n

Karialaiset esi-is\u00e4mme antoivat paastoa edelt\u00e4ville sunnuntaille taidokkaat nimet: lihapyh\u00e4lasku, maitopyh\u00e4lasku. Me luovumme liha- ja maitoruuista ja laskeudumme ylt\u00e4kyll\u00e4isyydest\u00e4 pyhityksen aikaan, pyhiin paastoruokiin.<\/span><\/p>\n

Sovintosunnuntain iltana tulee meid\u00e4nkin syd\u00e4miss\u00e4mme jonkin liikahtaa. Sovinnon tekeminen, anteeksipyyt\u00e4minen, my\u00f6t\u00e4el\u00e4minen on todellista vaikuttamista ja vallank\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Siin\u00e4 energianl\u00e4hteen\u00e4 ovat katumuksen kyyneleet, parannuksenteko ja mielenmuutos.<\/span><\/p>\n

Jo sovintosunnuntaita edelt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 lihapaastoviikolla kaksi p\u00e4iv\u00e4\u00e4 – keskiviikko ja perjantai – on erotettu muista viikonp\u00e4ivist\u00e4 t\u00e4ydellisiksi paastop\u00e4iviksi. Jumalallista liturgiaa ei silloin ei toimiteta, ja koko jumalanpalveluskaavassa ja -tyyliss\u00e4 esiintyv\u00e4t suurelle paastolle ominaiset liturgiset piirteet. Keskiviikon (eilisillan) ehtoopalveluksessa tervehdimme paastoa kauniilla veisulla:<\/span><\/p>\n

 Paastokev\u00e4t on tullut! Katumuksen valo! Veljet, puhdistautukaamme kaikesta pahasta, huutaen El\u00e4m\u00e4nantajalle: Kunnia olkoon Sinulle, oi ihmisi\u00e4 rakastava.<\/span><\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n viikon lauantai-iltana Kirkko muistelee kaikkia niit\u00e4 miehi\u00e4 ja naisia, jotka ”kirkastuivat paastoamisen kautta\u201d, pyhi\u00e4, jotka ovat esikuvia, joita meid\u00e4n tulee seurata, ohjaajia paastoamisen ja katumuksen vaikeassa taidossa. Kilvoituksessa, jonka olemme alkamaisillamme, emme ole yksin, kuten stikiirat opettavat:<\/span><\/p>\n

 <\/span><\/p>\n

Ylist\u00e4k\u00e4\u00e4mme pyhitt\u00e4j\u00e4isien joukkoa:<\/span><\/span><\/span><\/p>\n

suurta Antoniosta, valoisaa Eutymiosta<\/span><\/span><\/p>\n

ja kaikkia heid\u00e4n seurassaan!<\/span><\/span><\/span><\/p>\n

K\u00e4yk\u00e4\u00e4mme mieless\u00e4mme l\u00e4pi heid\u00e4n el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4<\/span><\/span><\/p>\n

kuten suloisuuden paratiisin halki …<\/span><\/span><\/p>\n

 <\/span><\/p>\n

Meill\u00e4 on paljon auttajia ja esikuvia:<\/span><\/p>\n

 <\/span><\/p>\n

Me kunnioitamme teit\u00e4, oi pyh\u00e4t is\u00e4t.<\/span><\/span><\/p>\n

Te todella opetitte meid\u00e4t kulkemaan oikealla polulla.<\/span><\/span><\/p>\n

Te olette siunatut, sill\u00e4 te ahkeroitte<\/span><\/span><\/p>\n

Kristuksen t\u00e4hden …<\/span><\/span><\/p>\n

 <\/span><\/p>\n

Lopulta tulee viimeinen p\u00e4iv\u00e4 valmistautumisessamme, jota tavallisesti kutsutaan sovintosunnuntaiksi, mutta jonka toinen liturginen nimi on my\u00f6s muistettava: ”Aadamin karkotus autuuden paratiisista\u201d<\/i>. T\u00e4m\u00e4 nimi on todella yhteenveto koko valmistautumisesta suureen paastoon. Sovintosunnuntaihin menness\u00e4 olemme saaneet tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ihminen luotiin paratiisiin, ett\u00e4 h\u00e4n tuntisi Jumalan ja el\u00e4isi yhteydess\u00e4 H\u00e4nen kanssaan. Ihmisen synti karkotti h\u00e4net tuosta siunatusta el\u00e4m\u00e4st\u00e4, ja h\u00e4nen olemisensa maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 on maanpakolaisuutta. Kristus, maailman Vapahtaja, avaa paratiisin ovet jokaiselle, joka seuraa H\u00e4nt\u00e4, ja paljastaen meille Jumalan valtakunnan kauneuden Kirkko tekee meid\u00e4n el\u00e4m\u00e4st\u00e4mme pyhiinvaellusmatkan kohti taivaallista is\u00e4nmaatamme. Paaston alussa me siis olemme Aadamin kaltaisia, niin kuin aamupalveluksen virrelm\u00e4stikiira kuvaa:<\/span><\/p>\n

\u201dAadam ajettiin pois paratiisista sy\u00f6misen t\u00e4hden. Istuen sen t\u00e4hden sen edess\u00e4 h\u00e4n itki ja surkealla \u00e4\u00e4nell\u00e4 vaikeroi: Voi minua, mihin k\u00e4rsimykseen olen, onneton joutunut! Olen rikkonut Herran antaman yhden k\u00e4skyn ja olen monet hyvyydet kadottanut. Sin\u00e4 Pyhin paratiisi! Sin\u00e4 olet minua varten istutettu ja olet Eevan takia suljettu. Rukoile Luojaasi, joka on minutkin tehnyt, jotta min\u00e4 saisin sinun kukkasistasi kyllikseni nauttia. Mutta Vapahtaja sille vastaukseksi sanoi: En tahdo, ett\u00e4 minun luomani hukkuisi, vaan haluan, ett\u00e4 h\u00e4n pelastuisi ja tulisi tuntemaan sen totuuden, sill\u00e4 sit\u00e4, joka tulee minun luokseni, min\u00e4 en heit\u00e4 ulos\u201d.<\/span><\/span><\/span><\/span><\/p>\n

Suuri paasto on vapautumistamme synnin orjuudesta, ”t\u00e4m\u00e4n maailman” vankilasta. Ja t\u00e4m\u00e4n viimeisen sunnuntain evankeliumi (Mt 6:14-21) asettaa ehdot tuolle vapautumiselle. Niist\u00e4 ensimm\u00e4inen on paastoaminen – se, ett\u00e4 kielt\u00e4ydymme hyv\u00e4ksym\u00e4st\u00e4 langenneen luontomme haluja ja viettej\u00e4 normaaleina ja ett\u00e4 ponnistelemme vapautuaksemme lihan ja aineen herruudesta henkemme yli. Ollakseen tehokas paastomme ei kuitenkaan saa olla ulkokultainen ”n\u00e4yt\u00f6s\u201d. Meid\u00e4n ei tule n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 paastoamistamme ihmisille, vaan Is\u00e4llemme, joka on salassa. Toinen ehto on anteeksi antaminen. \u201dJos te annatte ihmisille anteeksi heid\u00e4n rikkomuksensa, niin teid\u00e4n taivaallinen Is\u00e4nne antaa teille anteeksi.” Synnin voitto ja suurin osoitus sen vallasta maailmassa on jakaantuminen, oppositio, ero, viha. Siksi ensimm\u00e4inen murtautuminen t\u00e4m\u00e4n synnin linnoituksen l\u00e4pi on anteeksiantamus: paluu ykseyteen, solidaarisuuteen ja rakkauteen. Anteeksi antaminen merkitsee itse Jumalan s\u00e4teilev\u00e4n anteeksiantamuksen asettamista minun ja minun viholliseni v\u00e4liin. Anteeksi antaminen on ihmissuhteiden toivottomien umpikujien hylk\u00e4\u00e4mist\u00e4 ja niiden j\u00e4tt\u00e4mist\u00e4 Kristuksen haltuun. Anteeksiantamus on todella Jumalan valtakunnan ”l\u00e4pimurto” t\u00e4h\u00e4n syntiseen ja langenneeseen maailmaan.<\/span><\/p>\n

Varsinainen paasto alkaa sovintosunnuntain ehtoopalveluksella. T\u00e4m\u00e4 ainutlaatuinen, niin syv\u00e4llinen ja kaunis palvelus j\u00e4\u00e4 valitettavasti toimittamatta niin monissa meid\u00e4n kirkoistamme! Kuitenkaan ei mik\u00e4\u00e4n paremmin paljasta suuren paaston ”virett\u00e4” ortodoksisessa Kirkossa, ei miss\u00e4\u00e4n ole paremmin julistettu sen syv\u00e4\u00e4 vetoomusta ihmiseen!<\/span><\/p>\n

Palvelus alkaa juhlallisena ehtoopalveluksena, jossa papistolla on kirkkaat jumalanpalveluspuvut. Psalmiin \u201dHerra, min\u00e4 huudan Sinua …\u201d liittyv\u00e4t stikiiraveisut ilmoittavat suuren paaston tulemisen ja paaston j\u00e4lkeen p\u00e4\u00e4si\u00e4isen l\u00e4hestymisen:<\/span><\/p>\n

Aloittakaamme riemukkaaati paaston aika antautuen hengellisiin kilvoituksiin. Puhdistakaamme sielu ja liha. Kuten ruoasta, paastotkaamme kaikesta himostakin ja el\u00e4k\u00e4\u00e4mme Hengen hyveiden runsaudessa ja niiss\u00e4 kaikki halulla pysyen kasvakaamme arvollisiksi n\u00e4kem\u00e4\u00e4n hengellisess\u00e4 riemussa Jumalan Kristuksen ylen kunniallinen k\u00e4rsimys ja pyh\u00e4 p\u00e4\u00e4si\u00e4inen.<\/span><\/p>\n

Sitten tulee kuten tavallisesti saatto ja Ehtooveisu \u201dKuolemattoman Is\u00e4n … \u201d Toimittaja siirtyy nyt \u201dkorkealle paikalle” alttarin taakse lausumaan illan prokimenin, joka aina ilmoittaa p\u00e4iv\u00e4n loppumisen ja toisen alkamisen. Sovintosunnuntai-illan suuri prokimeni ilmoittaa suuren paaston alkamisen:<\/span><\/p>\n

\u00c4l\u00e4 peit\u00e4 kasvojasi palvelijaltasi, sill\u00e4 min\u00e4 olen ahdistuksessa, joudu, vastaa minulle. L\u00e4hesty minun sieluani ja lunasta <\/span><\/p>\n

Kun kuuntelee t\u00e4m\u00e4n s\u00e4keen ainutlaatuista melodiaa, t\u00e4t\u00e4 valitusta, joka \u00e4kki\u00e4 t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kirkon: ”… sill\u00e4 min\u00e4 olen ahdistuksessa\u201d -, niin ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4n suuren paaston l\u00e4ht\u00f6kohdan: salaper\u00e4isen sekoituksen ep\u00e4toivoa ja toivoa, pimeytt\u00e4 ja valoa. Kaikki valmistautuminen on nyt p\u00e4\u00e4ttynyt. Seisomme Jumalan ja H\u00e4nen valtakuntansa kunnian ja kauneuden edess\u00e4. Toteamme, ett\u00e4 kuulumme sinne ja ett\u00e4 meill\u00e4 ei ole muuta kotia, ei muuta iloa, ei muuta p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Totean my\u00f6s, ett\u00e4 minut on karkotettu siit\u00e4 pimeyteen ja synnin murheeseen, ”sill\u00e4 min\u00e4 olen ahdistuksessa” Ja lopuksi totean, ett\u00e4 vain Jumala voi auttaa tuossa ahdistuksessa ja ett\u00e4 vain H\u00e4n voi ”l\u00e4hesty\u00e4 minun sieluani”. Katumus on ennen kaikkea muuta ep\u00e4toivoista huutoa tuon jumalallisen avun <\/span><\/p>\n

Prokimeni toistetaan viisi kertaa. Ja sitten suuri paasto on tullut! Kirkkaat jumalanpalveluspuvut pannaan syrj\u00e4\u00e4n, valot himmennet\u00e4\u00e4n. Kun jumalanpalveluksen toimittaja lausuu anomusektenian rukouksia, kuoro vastaa jo paastos\u00e4velm\u00e4ll\u00e4. Ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa luetaan P. Efraimin paastorukous ja sen yhteydess\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n maahankumarrukset. Palveluksen lopussa kaikki uskovat k\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t papin ja toinen toisensa puoleen pyyt\u00e4en anteeksiantoa. Mutta samanaikaisesti kun he suorittavat t\u00e4t\u00e4 sovintomenoa ja kun paasto t\u00e4ll\u00e4 rakkauden, j\u00e4lleenyhdistymisen ja veljeyden eleell\u00e4 julistetaan alkavaksi, kuoro laulaa p\u00e4\u00e4si\u00e4isstikiiroita. Meid\u00e4n on kuljettava nelj\u00e4kymment\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 suuren paaston er\u00e4maan halki. Kuitenkin sen lopussa jo loistaa p\u00e4\u00e4si\u00e4isen valo, Jumalan valtakunnan <\/span><\/p>\n

Apostoli Johanneksen kirjeest\u00e4 luemme: \u201dJos joku sanoo: \u00bbMin\u00e4 rakastan Jumalaa\u00bb, mutta vihaa velje\u00e4ns\u00e4. niin h\u00e4n on valehtelija. Sill\u00e4 joka ei rakasta velje\u00e4ns\u00e4, jonka on n\u00e4hnyt, h\u00e4n ei voi rakasta Jumalaa, jota ei ole n\u00e4hnyt.\u00bb Sovitus Jumalan kanssa ja sovintoon kehoitus ihmisten kesken lasketaan suuren paaston ensimm\u00e4isen\u00e4 kilvoitus- ja katumusp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 <\/span><\/p>\n

Alkukirkon tapaa noudattaen pyyd\u00e4mme toisiltamme anteeksi; puolisot kesken\u00e4ns\u00e4, lapset vanhemmiltaan, l\u00e4hiomaiset toisiltaan, yst\u00e4v\u00e4t l\u00e4himm\u00e4isilt\u00e4\u00e4n kaikkea sit\u00e4, mill\u00e4 inhimillisess\u00e4 heikkoudessa olemme rikkoneet toisiamme vastaan. Hengellisen kasvamisemme ydin aina keskin\u00e4iseen anteeksipyynt\u00f6\u00f6n ja anteeksiantamiseen saakka on siin\u00e4, laskeudummeko Kristuksen kanssa sis\u00e4isesti meit\u00e4 uudistaviin paastop\u00e4iviin vai ilman h\u00e4nt\u00e4. Sovintosunnuntain jumalanpalveluksen j\u00e4lkeen, kun me j\u00e4t\u00e4mme seurakunnan yhteisen rukouksen ja sen meille tuoman vahvistavan kokemuksen, me kristittyin\u00e4 laskeudumme kaduille, kujille, erilaisiin ty\u00f6paikkoihin ja palvelusammatteihin, tehtaiden ty\u00f6saleihin ja konttoreihin, kaikkialle miss\u00e4 l\u00e4himm\u00e4isen ja kanssaihmisemme kohtaamme, ja silloin t\u00e4rkeimm\u00e4ksi kysymykseksemme j\u00e4\u00e4, teemmek\u00f6 t\u00e4m\u00e4n maailman kohtaamisen yhdess\u00e4 Kristuksen kanssa. T\u00e4st\u00e4 riippuu my\u00f6s kristittyin\u00e4 olemisemme onnistuminen ja todistuksen antamisemme maailmalle, \u00bbett\u00e4 se uskoisi.\u00bb Herra sanoo: \u00bbIlman minua ette voi tehd\u00e4 mit\u00e4\u00e4n\u00bb (Joh. 15: 5). Sen sijaan h\u00e4nen kanssaan meille avautuvat loputtomat mahdollisuudet. Apostolin kanssa saatamme t\u00e4ll\u00f6in todeta: \u00bbKaikki min\u00e4 voin h\u00e4ness\u00e4, joka minua vahvistaa\u00bb (Fil. 4: 13). Kirkon pyhien suuri joukko on t\u00e4m\u00e4n, historian eri aikajaksoina koetun kokemuksen, todistajana. He ovat monitahoisen paastokilvoituksen tienn\u00e4ytt\u00e4ji\u00e4mme, kilvoituksen johon osana sis\u00e4ltyv\u00e4t my\u00f6s keskin\u00e4inen anteeksianto ja <\/span><\/p>\n

Mutta t\u00e4m\u00e4n sovituksen haluamisen on l\u00e4hdettav\u00e4 meid\u00e4n sis\u00e4isest\u00e4 tahtomuksestamme rakastaa l\u00e4himm\u00e4isemme kautta Jumalaa. Vasta t\u00e4ll\u00f6in voimme yhty\u00e4 rukoukseen: \u00bbIs\u00e4 meid\u00e4n, anna meille anteeksi velkamme, niinkuin mekin anteeksi annamme velallisillemme\u00bb.<\/span><\/p>\n

\u201cOlen pahoillani\u201d, \u201cPyyd\u00e4n anteeksi\u201d, \u201cAnna anteeksi\u201d, ovat ilmaisuja, joita melkein p\u00e4ivitt\u00e4in k\u00e4yt\u00e4mme, mutta niill\u00e4 emme aina vilpitt\u00f6m\u00e4sti tarkoita sit\u00e4, mit\u00e4 ne syvimm\u00e4lt\u00e4\u00e4n merkitsev\u00e4t. Monta kertaa ne ovat vain tyhji\u00e4 sanoja. Mutta Kirkko painottaa suuren paastoan alkaessa anteeksiantamuksen merkityst\u00e4 meid\u00e4n hengelliselle kasvullemme.<\/span><\/span><\/span><\/p>\n

Sovintosunnuntai on ovi suureen paastoon. Ilman anteeksiantamusta suurella paastolla on vain v\u00e4h\u00e4n merkityst\u00e4. Sovintosunnuntain evankeliumi tuo selv\u00e4sti vakuuttaa: ”Jos te annatte toisille ihmisille anteeksi heid\u00e4n rikkomuksensa, antaa my\u00f6s taivaallinen Is\u00e4nne teille anteeksi(Mt 6:14). T\u00e4m\u00e4 muistuttaa meit\u00e4 Kristuksen rakkauden perustotuudesta, ett\u00e4 ilman anteeksiantamusta ei ole suhdetta Jumalaan eik\u00e4 todellista suhdetta l\u00e4himm\u00e4isiimme ja toinen toisiimme.<\/span><\/span><\/p>\n

Ihmisill\u00e4 tuskin on keinoa vaikuttaa toisiinsa ilman, ett\u00e4 toisinaan loukkaa tai tekee jotakin v\u00e4\u00e4rin suhteessa toiseen. Paras tapa olla haavoittamatta tosiamme olisi se, ettemme ole miss\u00e4\u00e4n tekemisiss\u00e4 toisiin. Varmastikaan ei ole olemassa rakkaudellista suhdetta, johon ei sis\u00e4ltyisi mahdollisuutta haavoittaa tai haavoittua. Siksi Vapahtaja opettaa meit\u00e4 nopeasti antamaan anteeksi ja pyyt\u00e4m\u00e4\u00e4n anteeksi. Se on tie, jonka H\u00e4n meille asettaa eteemme pelastukseksemme, sill\u00e4 se on rakkauden ilment\u00e4mist\u00e4.<\/span><\/span><\/p>\n

Kristillisen el\u00e4m\u00e4n perusta on se, ett\u00e4 annamme anteeksi, kuten \u201dIs\u00e4 meid\u00e4n\u201d- rukouksessakin lausumme: \u201dAnna meille anteeksi niin kuin mekin annamme anteeksi\u201d<\/span><\/span><\/p>\n

Suuren paaston aikana ja koko kirkkovuoden aikana saatamme rukoilla, paastota ja tehd\u00e4 hurskastelevia tekoja, julistaa rakastavamme Jumalaa ja l\u00e4himm\u00e4isi\u00e4mme , mutta ellemme anna anteeksi ja pyyd\u00e4 anteeksi, on tuo kaikki tyhj\u00e4n arvoista ja turhuutta, ellemme pyyd\u00e4 anteeksi aidosti ja rehellisesti etsi anteeksiantoa ei vain Jumalalta, vaan heilt\u00e4kin, joita olemme loukanneet.<\/span><\/span><\/span><\/p>\n

Jotkut ihmiset viivyttelev\u00e4t anteeksipyyt\u00e4misess\u00e4, ja jos on sit\u00e4 tyyppi\u00e4, tulisi mietti\u00e4, kuinka vakavasti lausuttu anteeksipyynt\u00f6 voi sulattaa jonkun rakkaan ihmisen syd\u00e4men, sellaisen, jonka kiintymys on viilentynyt, koska kaikki ei ole kunnossa. Esimerkkin\u00e4 voi olla vanhempien suhteet lapsiin. Jos hankala lapsi tulee vanhempiensa luo ja sanoo: \u201dAntakaa anteeksi!\u201d, vanhempien syd\u00e4met sulavat, vaikka juuri \u00e4sken olivat kuinkakin katkeria.
<\/span><\/span><\/p>\n

Anteeksiantamus pyyhkii pois vihan ja katkeruuden, jonka otteessa olemme, ja se saa meid\u00e4t ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 Jumalakin tekee meid\u00e4n suhteemme samoin, kuten tuhlaapoika- vertaus meille selv\u00e4sti osoittaa. <\/span><\/span><\/p>\n

Anteeksiantamuksen ja sovinnon kautta k\u00e4ymme suureen paastoon ja noudattamaan t\u00e4h\u00e4n pyhitettyyn aikaan kuuluvia harjoituksia: paastoamista, rukousta, katumusta, almujen antamista ja osallistumista yhteiseen jumalanpalvelemiseen, niin kuin sovintosunnuntain ehtoopalveluksen virrelm\u00e4stikiirat kehottavat:<\/span><\/span><\/p>\n

\u201dHerra, nyt on armosi kirkastunut meille; on kirkastunut sielujemme valo. Katso, nyt on otollinen aika, nyt on parannuksen tekemisen aika. Pankaamme pois pimeyden teot ja pukeutukaamme valon aseisiin, jotta purjehdittuamme paaston suuren meren halki saapuisimme sielujemme Pelastajan, Herran Vapahtajan Jeesuksen Kristuksen, kolmantena p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 tapahtuneen yl\u00f6snousemuksen juhlaan\u201d.<\/span><\/span><\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kirkkovuoden kierrossa er\u00e4\u00e4n\u00e4 k\u00e4\u00e4nnekohtana on sovintosunnuntai. P\u00e4iv\u00e4n raamatuntekstit antavat h\u00e4kellytt\u00e4v\u00e4n selke\u00e4t ohjeet oikeasta paastosta ja kristillisest\u00e4 kutsumuksestamme. ”Jos te annatte<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"colormag_page_container_layout":"default_layout","colormag_page_sidebar_layout":"default_layout","footnotes":""},"categories":[11],"tags":[],"class_list":["post-208","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirkkovuosi"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/208","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=208"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/208\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":818,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/208\/revisions\/818"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=208"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=208"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=208"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}