K: Mit\u00e4 ortodoksinen kirkko opettaa Jumalansynnytt\u00e4j\u00e4st\u00e4?<\/p>\n
V: Ortodoksinen kirkon opin ainaisesta Neitseest\u00e4 ja Jumalansynnytt\u00e4j\u00e4st\u00e4 Mariasta muodostavat kirkolliskokousten dogmaattiset p\u00e4\u00e4t\u00f6kset. Kaksi keskeist\u00e4 dogmia ovat Neitsyt Marian ainainen neitsyys ja se, ett\u00e4 Maria on Jumalansynnytt\u00e4j\u00e4.<\/p>\n
Ainainen\u00a0 neitseys:<\/em> Ortodoksinen kirkko opettaa, ett\u00e4 Maria oli neitsyt synnytt\u00e4ess\u00e4\u00e4n Jeesuksen eik\u00e4 h\u00e4n my\u00f6hemmink\u00e4\u00e4n ottanut vastaan perheen\u00e4idin kutsumusta. Erityisesti t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Suomessa asia on ortodokseille hankala, sill\u00e4 valtaosalla maamme kristityist\u00e4 on asiasta toisenlainen n\u00e4kemys. He perustelevat kielteist\u00e4 kantaansa seuraavilla Raamatun kohdilla: Mt. 1: 25, Mt. 13: 55-56, Mark. 3: 31-35, Lk.8: 19-21, Joh. 7: 3 ja 5 sek\u00e4 Apt. 1: 1 4. Lis\u00e4ksi voimme viel\u00e4 t\u00e4h\u00e4n lis\u00e4t\u00e4 Mt. 1:18, johon my\u00f6s tavallisesti vedotaan. Joudumme usein selittelij\u00e4n asemaan eik\u00e4 n\u00e4kemyksillemme Mariasta v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 anneta paljoakaan arvoa. Totta on, ett\u00e4 Matteuksen evankeliumissa nimelt\u00e4 mainitaan Jeesuksen veljet: ”ovathan Jaakob, Joosef, Simon ja Juudas h\u00e4nen velji\u00e4\u00e4n” (13:55). T\u00e4ll\u00e4 Raamatun kohdalla voidaan todistella, ett\u00e4 Marialle syntyi Jeesuksen j\u00e4lkeen muitakin lapsia. Matteus kuitenkin mainitsee ilmeisesti samat miehet my\u00f6s toisaalla. Jeesuksen ristin juurella oli muiden naisten mukana ”Jaakobin ja Joosefin \u00e4iti Maria” (27:56). N\u00e4iden miesten \u00e4iti oli Maria, mutta ei Herran \u00c4iti Maria.<\/p>\n Theotokos -Jumalansynnytt\u00e4j\u00e4:<\/em> Sana ”Theotokos” kirjaimellisesti tarkoittaa ”Jumalansynnytt\u00e4j\u00e4\u00e4” tai ”Jumalan \u00c4iti”. T\u00e4ll\u00e4 nimell\u00e4 kirkko vahvistaa uskonsa, ett\u00e4 Jumalan Sana tuli todelliseksi ihmiseksi, ei vain pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n ihmisen n\u00e4k\u00f6iseksi; uskonsa siihen, ett\u00e4 Jeesuksen Kristuksen persoonassa Jumala liittyi ihmiseen Kristuksen Neitsyt Marian kohdussa siki\u00e4misen hetkell\u00e4, ja ett\u00e4 H\u00e4n samalla ollen t\u00e4ydellinen ihminen oli my\u00f6s t\u00e4ydellinen Jumala.<\/p>\n Neitsyt Maria -Uusi Eeva:<\/em> Kirkko nimitt\u00e4\u00e4 Mariaa ”kaiken el\u00e4v\u00e4n \u00e4idiksi”, ”Uuden el\u00e4m\u00e4n \u00e4idiksi” ja ”toiseksi Eevaksi”. Monia muitakin nimityksi\u00e4 h\u00e4nelle on annettu kirkon hymnologiassa. Eeva tottelemattomuudellaan Jumalaa kohtaan ei vain hankkinut kuolevaisuutta lapsilleen, vaan h\u00e4nest\u00e4 tuli kuoleman \u00e4iti. H\u00e4nen tytt\u00e4rest\u00e4\u00e4n Mariasta uskonsa, kuuliaisuutensa ja n\u00f6yryytens\u00e4 vuoksi Pyh\u00e4n Hengen kautta tuli ”el\u00e4m\u00e4n \u00e4iti”. H\u00e4n tarjosi Aadamin lapsille ”el\u00e4m\u00e4n puun” sy\u00f6t\u00e4v\u00e4ksi, jotta he el\u00e4isiv\u00e4t ikuisesti.. Vaikka ortodoksisen kirkon teologiasta puuttuu varsinainen mariologia, oppi Neitsyt Mariasta, joka teoreettisesti vahvistaisi Neitsyt Marian aseman, on Jumalansynnytt\u00e4j\u00e4n kunnioitus kuitenkin tunkeutunut l\u00e4pi jumalanpalvelus- ja kaikessa muussakin kirkollisessa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Ortodoksisen kirkon el\u00e4m\u00e4\u00e4 ei voisi kuvitella ilman Neitsyt Marian luomaa \u00e4idillist\u00e4 l\u00e4mp\u00f6\u00e4. H\u00e4nen kauttaan meid\u00e4n on mahdollista kohdata Kristus, k\u00e4yd\u00e4 Kristuksen yhteyteen, sill\u00e4 h\u00e4n on meille kirkon koko kuva.<\/p>\n Ortodoksinen kirkko on aina ymm\u00e4rt\u00e4nyt, ett\u00e4 niin sanotut Herran veljet ja sisaret ovat H\u00e4nen l\u00e4heisi\u00e4 sukulaisiaan eiv\u00e4tk\u00e4 Neitsyt Marian lapsia. Toisten kirkkoisien ja kirkon opettajien mielipiteiden mukaan he olivat Joosefin lapsia h\u00e4nen ensimm\u00e4isest\u00e4 avioliitostaan, siis he olivat ihmisten silmiss\u00e4 Herran velipuolia.<\/p>\n Usko Neitsyt Marian ainaiseen neitsyyteen oli yleinen alkukirkossa. \u00a0Kirkkois\u00e4t tukevat ajatusta Neitsyt Marian ainaisesta neitsyydest\u00e4. He sanovat ajatusta siit\u00e4, ett\u00e4 Neitsyt olisi muka neitsyytens\u00e4 kadottanut Kristuksen syntymisen j\u00e4lkeen j\u00e4rjett\u00f6m\u00e4ksi, jumalanpilkaksi ja harhaoppiseksi ajatukseksi. He huomauttavat, ettei Jumalan Poika olisi voinut valita \u00e4idikseen naista, joka yliluonnollisella tavalla synnytetty\u00e4\u00e4n h\u00e4net maailmaan olisi sen j\u00e4lkeen kadottanut neitseellisen puhtautensa. Mahdotonta on my\u00f6s, ett\u00e4 se, joka on tullut Jumalansynnytt\u00e4j\u00e4ksi, ja itse oli ollut tuon suuren ihmeen armoitettuna v\u00e4likappaleena, t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen olisi antautunut tavalliseen avioel\u00e4m\u00e4\u00e4n miehens\u00e4 kanssa, jota h\u00e4n ei enkelin edess\u00e4 sellaiseksi miehekseen tunnustanut. Ei sellaista voida ajatella Joosefinkaan puolesta tapahtuneen, sill\u00e4 h\u00e4n oli hurskas” (Mt. 1: 19).<\/p>\n Dogmi Marian ainaisesta neitsyydest\u00e4 vahvistettiin ensimm\u00e4isess\u00e4 ekumeenisessa kirkolliskokouksessa Nikeassa v. 325. T\u00e4m\u00e4 kirkon muuttumaton oppi toistetaan jumalanpalveluksissa luettavassa uskontunnustuksessa: ”…tuli lihaksi Pyh\u00e4st\u00e4 Hengest\u00e4 ja Neitseest\u00e4 Mariasta ja tuli ihmiseksi…”<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" K: Mit\u00e4 ortodoksinen kirkko opettaa Jumalansynnytt\u00e4j\u00e4st\u00e4? V: Ortodoksinen kirkon opin ainaisesta Neitseest\u00e4 ja Jumalansynnytt\u00e4j\u00e4st\u00e4 Mariasta muodostavat kirkolliskokousten dogmaattiset p\u00e4\u00e4t\u00f6kset. Kaksi<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"colormag_page_container_layout":"default_layout","colormag_page_sidebar_layout":"default_layout","footnotes":""},"categories":[29],"tags":[],"class_list":["post-2058","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kysymykset_usko"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2058","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2058"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2058\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2059,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2058\/revisions\/2059"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2058"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2058"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2058"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}