K: Mit\u00e4 erilaisia tapoja on l\u00e4hesty\u00e4 eettisi\u00e4 kysymyksi\u00e4?<\/p>\n
V: On olemassa monia tapoja l\u00e4hesty\u00e4 eettisi\u00e4 teorioita. Er\u00e4s niist\u00e4 on intuitiivisen etiikan teoria<\/em>, joka kehittyi l\u00e4ntisess\u00e4 maailmassa. Sen mukaan ihmisess\u00e4 on er\u00e4\u00e4nlainen sis\u00e4inen kyky k\u00e4sitt\u00e4\u00e4, mit\u00e4 hyv\u00e4 on. T\u00e4m\u00e4 on yhteydess\u00e4 j\u00e4rkeen tai \u00e4lyyn. Ortodoksiselta kannalta voidaan kysy\u00e4, kuinka hyv\u00e4 voitaisiin n\u00e4ill\u00e4 perusteilla tuntea, sill\u00e4 ihmisen luontohan on langenneessa tilassa.<\/p>\n ”Hyv\u00e4 lakina”<\/em> on t\u00e4rke\u00e4 ja merkitt\u00e4v\u00e4 teoria ja sill\u00e4 on useita muotoja. Er\u00e4s niist\u00e4 on ”jumalallisen k\u00e4skyn” teoria<\/em>, jonka mukaan hyv\u00e4\u00e4 on se, mink\u00e4 Jumala k\u00e4skee. Ortodoksisuudessa laki ei kuitenkaan ole keskeinen, vaikka sit\u00e4 ei kokonaan suljeta pois.<\/p>\n Laajimmin ilmenev\u00e4 l\u00e4hestymistapa hyv\u00e4\u00e4n on k\u00e4sitys mielihyv\u00e4st\u00e4 ja onnellisuudesta hyv\u00e4n kriteerin\u00e4.<\/em> T\u00e4m\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 idean v\u00e4litt\u00f6m\u00e4st\u00e4 mielihyv\u00e4st\u00e4 ja v\u00e4litt\u00f6m\u00e4n tuskan v\u00e4ltt\u00e4misest\u00e4. Utilitarismi tai sosiaalinen onnellisuus, jonka on kehitt\u00e4nyt John Stuart Mill, v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ”hyv\u00e4\u00e4 on se, joka tuottaa suurimman onnen suurimmalle m\u00e4\u00e4r\u00e4lle ihmisi\u00e4”. T\u00e4ss\u00e4 teoriassa on ortodoksiselta kannalta paljon hyv\u00e4\u00e4 filantropian, taloudellisen ja sosiaalisen oikeuden ja sosiaalietiikan kannalta.<\/p>\n Persoonallisen t\u00e4ydellisyyden teoriat<\/em> sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t ajatuksen, ett\u00e4 ”ihmisen tulee kehitt\u00e4\u00e4 omat potentiaaliset mahdollisuutensa ja kykyns\u00e4 t\u00e4ydellisimm\u00e4lle mahdolliselle tasolle”. Suurin vika n\u00e4iss\u00e4 teorioissa on se, ett\u00e4 ne eiv\u00e4t pysty tyydytt\u00e4v\u00e4sti selitt\u00e4m\u00e4\u00e4n t\u00e4ydellisyyden luonnetta<\/p>\n Er\u00e4s teorioista Darwinin evoluutioteoria,<\/em> joka perustuu luonnolliseen valintaan ja lajien s\u00e4ilymiseen. Ortodoksisen teologian mukaan ei ole kuitenkaan kysymys siit\u00e4, ett\u00e4 maailmassa olisi toiminnassa evolutiivisia prosesseja. Kristinopin mukaan Jumala ohjaa ihmiskuntaa lopulliseen t\u00e4yteyteens\u00e4, eik\u00e4 se tapahdu mekaanisena prosessina, kuten evolutionaariset teoriat selitt\u00e4v\u00e4t.<\/p>\n Jotkut teoreetikot yritt\u00e4v\u00e4t l\u00f6yt\u00e4\u00e4 hyv\u00e4n idean ”arvojen” sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4. Puhutaan ”arvojen hierarkiasta”.<\/p>\n ”Hyv\u00e4 rakkautena”<\/em> on kristillisen ilmoituksen pohjalta syntynyt teoria. Sit\u00e4 voidaan luonnehtia p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 toteuttaa Kristuksen kaltaisuutta, Jumalankaltaisuutta.<\/p>\n Eksistentiaalinen etiikka<\/em> eroaa muista eettisist\u00e4 teorioista siin\u00e4, ettei se ole teoria, vaan asenne ihmisel\u00e4m\u00e4\u00e4 ja sen ongelmia kohtaan. Se vastustaa j\u00e4rjestelmi\u00e4, n\u00e4kee inhimillisen olemassaolon individualismina eik\u00e4 hyv\u00e4ksy olevan mit\u00e4\u00e4n yleist\u00e4 totuutta. Eksistentialismi v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00e4 johtaa ateismiin.<\/p>\n Ehdoton hyv\u00e4 on yksinomaan yhteydess\u00e4 Kolmiyhteiseen Jumalaan. Ymm\u00e4rryksemme on vaillinainen, koska luotu ei voi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 Jumalan olemusta. Mutta ymm\u00e4rryksell\u00e4 Kolmiyhteiseen Jumalaan ja yksin H\u00e4neen nojaten ortodoksinen etiikka kykenee erottamaan olennaisen ep\u00e4olennaisesta ja l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n suunnan eettisille arvosteluille, kehitykselle, p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteolle ja koko kristilliselle el\u00e4m\u00e4lle sek\u00e4 koko maailmalle.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" K: Mit\u00e4 erilaisia tapoja on l\u00e4hesty\u00e4 eettisi\u00e4 kysymyksi\u00e4? V: On olemassa monia tapoja l\u00e4hesty\u00e4 eettisi\u00e4 teorioita. Er\u00e4s niist\u00e4 on intuitiivisen<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"colormag_page_container_layout":"default_layout","colormag_page_sidebar_layout":"default_layout","footnotes":""},"categories":[8],"tags":[],"class_list":["post-2042","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorised"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2042","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2042"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2042\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2043,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2042\/revisions\/2043"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2042"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2042"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2042"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}