{"id":201,"date":"2012-12-02T08:04:01","date_gmt":"2012-12-02T08:04:01","guid":{"rendered":"http:\/\/www.sissonen.net\/tsasouna\/wp\/ortodoksinen-usko\/vanhan-testamentin-ihmeet\/"},"modified":"2019-11-12T13:59:15","modified_gmt":"2019-11-12T11:59:15","slug":"vanhan-testamentin-ihmeet","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/2012\/12\/02\/vanhan-testamentin-ihmeet\/","title":{"rendered":"Vanhan Testamentin ihmeet"},"content":{"rendered":"

Johdanto<\/b><\/span><\/p>\n

Nykyaikainen tieteellisen maailmankuvan omaava ihminen kysyy helposti, ovatko Raamatussa kerrotut ihmeet – esim. sairaiden parantamiset, kuolleista her\u00e4tt\u00e4miset ja veden p\u00e4\u00e4ll\u00e4 k\u00e4vely – totta. Kysymykseen on hankala vastata yksiselitteisesti \u2018kyll\u00e4 tai \u2018ei\u2019.
Hedelm\u00e4llisemp\u00e4\u00e4 on pohtia, mik\u00e4 merkitys ihmekertomuksilla on.
Nykyn\u00e4k\u00f6kulmasta ihme m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n yleens\u00e4 luonnonlait ylitt\u00e4v\u00e4ksi tapahtumaksi, jolla ei ole loogista ja j\u00e4rkeenk\u00e4yv\u00e4\u00e4 selityst\u00e4. N\u00e4kemys ei kuitenkaan vastaa antiikin ihmisen ajattelua, sill\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 ei ollut samanlaista k\u00e4sityst\u00e4 luonnonlaeista. H\u00e4nelle ihme on pikemminkin Jumalan odottamatonta puuttumista tapahtumien kulkuun. Aikana, jolloin l\u00e4\u00e4ketiede oli kehittym\u00e4t\u00f6nt\u00e4 ja luonnonilmi\u00f6iden syit\u00e4 ei tunnettu, syyt\u00e4 etsittiin Jumalasta\/jumalista. Kun nykyihminen pit\u00e4\u00e4 \u201cluonnollisena\u201d sit\u00e4, ett\u00e4 vaikkapa antibiootti puree bakteeritulehdukseen, bakteereista tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4lle ja antibioottia tuntemattomalle antiikin ajan ihmiselle parantuminen oli ihme. Kun ilmi\u00f6iden syy – seuraus -suhteita ei tunnettu, \u201ctarvittiin\u201d ihmeit\u00e4 enemm\u00e4n kuin nyky\u00e4\u00e4n. Ihmeiden mahdollisuus kuului siis luonnollisena osana antiikin ihmisen maailmankuvaan H\u00e4nelle olennainen kysymys ei ollut, tapahtuuko ihmeit\u00e4, vaan kuka ihmeit\u00e4 teki. Monien \u201cJumalan miesten\u201d toimintaan kuului my\u00f6s ihmeit\u00e4, niin my\u00f6s esimerkiksi Jeesuksen. On eritt\u00e4in todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4, ett\u00e4 Jeesus sai mainetta nimenomaan ihmeiden tekij\u00e4n\u00e4 (esim. riivaajien karkottajana). <\/span><\/p>\n

Varhaiskristillisess\u00e4 julistuksessa Jeesukseen liitetyt ihmeet palvelivat h\u00e4nen seuraajiensa todistuksen uskottavuutta. Ihmekertomukset eiv\u00e4t niink\u00e4\u00e4n korottaneet Jeesusta ylivertaiseksi ja ainutlaatuiseksi hahmoksi, vaan asettivat h\u00e4net samaan sarjaan muiden ihmeidentekij\u00f6iden kanssa (toki Jeesuksen seuraajien n\u00e4k\u00f6kulmasta ihmeidentekij\u00f6ist\u00e4 suurimmaksi). Ihmeet todistivat Jeesuksen seuraajille, ett\u00e4 Jumalan poika oli my\u00f6s henkivaltojen (demonien) ja luonnonilmi\u00f6iden herra. <\/span><\/p>\n

Vanhan Testamentin ihmeet <\/b><\/span><\/span><\/p>\n

Vanhassa Testamentissa mainitaan suuri joukko ihmeit\u00e4, mutta ne eiv\u00e4t jakaudu tasaisesti Israelin historiaan. Joinakin aikoina n\u00e4yt olivat harvinaisia, niin kuin esim. 1. Sam. kirjassa (1 Sam.3:1)mainitaan, ja ihmeit\u00e4 tapahtui v\u00e4h\u00e4n, kuten Tuomarien kirjassa todetaan (Tuom 6:13). Pelastushistorian alussa sek\u00e4 suurina hengellisen ja kansallisen h\u00e4d\u00e4n aikoina Jumalalle vihamielisten voimien erikoisesti hy\u00f6k\u00e4tess\u00e4 H\u00e4nen kansaansa vastaan tapahtui ihmeit\u00e4 poikkeuksellisen runsaasti. <\/span><\/p>\n

Ensimm\u00e4inen suurten ihmeiden aikakausi liittyy Egyptist\u00e4 l\u00e4ht\u00f6\u00f6n, er\u00e4maavaellukseen ja luvatun maan valloitukseen. Mooses on Raamatussa ensimm\u00e4inen erityinen Jumalan 2
ihmet\u00f6itten inhimillinen v\u00e4likappale – ja suurin heist\u00e4, vaikka ihmeit\u00e4 oli tapahtunut ennen h\u00e4nt\u00e4kin. Ainoastaan valtavien tunnustekojen ja ihmeiden avulla h\u00e4n saattoi suorittaa perustavan ja ainutlaatuisen teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4 ihmiskunnan historiassa. Kaikkivaltiaan v\u00e4likappaleena h\u00e4n vapautti lupausten kansan orjuudesta, ja h\u00e4nen kauttaan Jumala loi kansakunnan, jolla on tosi, yksijumalainen uskonto ep\u00e4jumalia palvovan maailman keskell\u00e4.
Yliluonnolliset tapaukset jatkuivat my\u00f6s h\u00e4nen seuraajansa Joosuan toimiessa.
Vasta monta vuosisataa my\u00f6hemmin tulee seuraava suurten ihmeiden aika. Pakanalliset uskonnot sek\u00e4 ep\u00e4jumalan palvonta tunkeutuvat Jumalan kansan keskelle. T\u00e4ll\u00f6in profeetat Elia ja Elisa tekev\u00e4t valtavia ihmeit\u00e4 palauttaakseen kansan j\u00e4lleen Herran yhteyteen. Sen sijaan ns. kirjaprofeetat eiv\u00e4t puhu paljonkaan ihmeist\u00e4, vaan heid\u00e4n tuomio- ja pelastusjulistuksensa on voimaper\u00e4ist\u00e4 Jumalan sanaa, jonka kautta Jumala tulee korotetuksi.
Seuraava Jumalan suurten ihmeiden aika tuli uudestaan vasta vuosisatojen per\u00e4st\u00e4. Nyt tunnustekojen tarkoituksena oli valitun kansan uskon vahvistaminen Baabelin vankeudessa ja pakanallisten valtiaiden n\u00f6yryytt\u00e4minen Israelin Jumalan edess\u00e4. T\u00e4ll\u00f6in saivat olla Jumalan asema erikoisesti Daniel ja h\u00e4nen yst\u00e4v\u00e4ns\u00e4.
Vaikka vanhan liiton ihmeiden olennainen osa rajoittuukin n\u00e4ihin ajanjaksoihin, tapahtui sellaisia muulloinkin. T\u00e4llaisiksi luettavia ovat esim. patriakkojen aikaiset:
<\/span><\/p>\n

-Eenokin pois tempaaminen (1 Moos 5:24)
<\/span>–<\/b><\/span>vedenpaisumus (1 Moos 7:10-12)
<\/span>–<\/b><\/span>kielten sekoitus Baabelissa (1 Moos 11: 5-7)
<\/span>–<\/b><\/span>Aabrahamin n\u00e4kem\u00e4 suitsuava p\u00e4tsi ja liekehtiv\u00e4 tuli (1 Moos 15:17)
<\/span>–<\/b><\/span>sodomalaisten sokiseminen (1 Moos 19:11)
<\/span>–<\/b><\/span>Sodoman ja Gomorran h\u00e4vitys sek\u00e4 Lootin vaimon muuttuminen suolapatsaaksi (1Moos 19: 24-26)
<\/span>–<\/b><\/span>Saaran hedelm\u00f6ittyminen (1 Moos 21: 1-2)
<\/span><\/span><\/span><\/p>\n

My\u00f6hemmin Joosua k\u00e4ski auringon seisoa alallaan (Joos 10:12-14). Tuomarien ajalla koki
Jumalan ihmeit\u00e4 mm. Gideon (Tuom. 6:21,36), samoin Maanah ja h\u00e4nen vaimonsa (Tuom
13: 19-21). My\u00f6s Simson taisteli ylivoimaisia vihollisia vastaan Jumalan avulla (Tuom.
luvut 14-16). Psalmilaulaja tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Herra on ainoa ihmeitten tekij\u00e4 (Ps 72: 18; 77:15). Profeetta julistaa h\u00e4nen ihmet\u00f6it\u00e4\u00e4n (Jes 25:1) Suurimpiin ihmeisiin kuuluu, ett\u00e4 Herra tekee etuk\u00e4teen ty\u00f6ns\u00e4 tunnetuksi (Jes. 42:9). Itse asiassa Raamattu kokonaisuudessaan on profeetallinen ihme. <\/span><\/p>\n

Ihmeet ja kristillinen usko <\/b><\/span><\/span><\/span><\/p>\n

Kristilliseksi aikakaudeksi laskettavien kahden vuosituhannen kuluessa on ihme alusta asti ollut sek\u00e4 j\u00e4rjen ett\u00e4 uskon ongelma. Yliluonnollisiin tapahtumiin on suhtauduttu monin eri tavoin, ja niit\u00e4 on yritetty selitell\u00e4 vaihtelevin tavoin. On havaittavissa kaksi \u00e4\u00e4rimm\u00e4isyytt\u00e4: Toisaalta on vallalla k\u00e4sitys, ett\u00e4 Raamatussa kerrotut ihmeet ovat kirjaimellisesti tosia ja ett\u00e4 ne sen t\u00e4hden on hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4 my\u00f6s historiallisesti varmoina. Toisaalta ilman kokemusta j\u00e4rkeilev\u00e4 n\u00e4k\u00f6kanta pit\u00e4\u00e4 kaikki ihmeet mahdottomina ja j\u00e4tt\u00e4\u00e4 ne historiallisen totuuden ulkopuolelle. On muistettava, ett\u00e4 kumpikaan n\u00e4ist\u00e4 k\u00e4sityksist\u00e4 ei kuulu tiettyyn aikakauteen. Niinp\u00e4 esimerkiksi ihmeiden arvostelu ei ole syntynyt vasta nykyaikana, eik\u00e4 niiden hyv\u00e4ksyminen todellisuutena ollut tunnusomaista vain vanhemmille ajoille. P\u00e4invastoin jo kristinuskon alkuaikoina ilmeni ihmeitten todellisuuden ep\u00e4ily\u00e4 ja syntyi v\u00e4ittely\u00e4 ihmekertomuksista. Toiselta puolen uskolla ihmeisiin on yht\u00e4 paljon edustajia my\u00f6hemm\u00e4ll\u00e4kin ajalla. <\/span><\/span><\/span><\/p>\n

Juutalaisille ei ihme ollut mahdotonta tai ep\u00e4todellista. He hyv\u00e4ksyiv\u00e4t VT:n ihmekertomukset tosina. Mutta kristinuskon ihmeit\u00e4, ennen kaikkea Jeesuksen tekemi\u00e4 he v\u00e4ittiv\u00e4t v\u00e4\u00e4riksi, sill\u00e4 he eiv\u00e4t pit\u00e4neet h\u00e4nt\u00e4 tosi jumalanmiehen\u00e4. Tosin he eiv\u00e4t voineet kielt\u00e4\u00e4 Jeesuksen voimatekoja tapahtuneiksi, mutta he sanoivat H\u00e4nen saavan ne aikaan
pahojen henkien voimalla. Erimielisyytt\u00e4 oli my\u00f6s kristinuskon ja roomalais-hellenistisen maailman v\u00e4lill\u00e4. Kiistan aiheutti kysymys kristinuskon ihmeitten ainutlaatuisuudesta. Ei-kristityt v\u00e4ittiv\u00e4t, ettei voimatekojen perusteella voi todistaa kristinuskoa etuoikeutetuksi, koska ihmeit\u00e4 oli tapahtunut yht\u00e4 paljon muissakin piireiss\u00e4. <\/span><\/p>\n

My\u00f6s monet ongelmat synnyttiv\u00e4t keskustelua. Olivatko Jeesuksen tunnusteot toisen laatuisia kuin VT:n ihmeet, vai oliko niit\u00e4 pidett\u00e4v\u00e4 n\u00e4itten jatkona? Miss\u00e4 suhteessa Jeesuksen ihmeet olivat H\u00e4nen seurakunnassaan tapahtuviin ihmeisiin? Olivatko jatkuvat ihmeet edellytys kristinuskon s\u00e4ilymiselle? N\u00e4m\u00e4 kysymykset askarruttivat monia.
<\/span><\/p>\n

Ihmeit\u00e4 VT:ssa <\/b><\/span><\/span><\/p>\n

Maailman luominen 1 Moos 1 ja 2 <\/b><\/span><\/span><\/p>\n

My\u00f6s naisen luominen ja avioliiton s\u00e4\u00e4t\u00e4minen, velvoite hengellisest\u00e4 el\u00e4m\u00e4st\u00e4 el\u00e4m\u00e4n puun olemassaolon kautta. Jumala toimii kuin savenvalaja tehdess\u00e4\u00e4n ihmisen savesta, tai niin kuin l\u00e4\u00e4k\u00e4ri joka muovaa Aadamin kylkiluusta Eevan. My\u00f6skin niin kuin puutarhuri, joka istuttaa puutarhan. Jumala on hyvin inhimillinen, joka on kiinnostunut henkil\u00f6kohtaisesti miehest\u00e4 ja naisesta. <\/span><\/p>\n

Ensimm\u00e4isess\u00e4 luvussa maa on t\u00e4ynn\u00e4 vett\u00e4, kuten Mesopotamia Tigris ja Eufrat virtojen v\u00e4liss\u00e4, ja Jumala erottaa maan vesist\u00e4. Toisessa luvussa maa on kuivaa kuten Palestiinassa, ja Jumala luo joet ja maallisen Paratiisin, Eedenin.
On kysytty, kuinka valo voi olla olemassa ensimm\u00e4isen\u00e4 luomisp\u00e4iv\u00e4n\u00e4, kun aurinkoa ei viel\u00e4 ollut. Nykyinen tiede puhuu \u201ckosmisesta valosta\u201d, jokainen yksitt\u00e4inen atomi sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 valon, joten maailmankaikkeuden valaisemiseen ei tarvita aurinkoa.
On huomattava, ett\u00e4 Raamattu ei ole tieteen historiaa, vaan pelastuksen historiaa. <\/span><\/p>\n

Nainen luotiin miehen kylkiluusta, jotta h\u00e4n voisi olla aina l\u00e4hell\u00e4 h\u00e4nen syd\u00e4nt\u00e4\u00e4n, eik\u00e4 esim. jalkojaan. Paavali mainitsee kolme kertaa, ett\u00e4 \u201cvaimon tulee suostua miehen tahtoon niin kuin Herran tahtoon, sill\u00e4 \u201cmies on vaimonsa p\u00e4\u00e4, niin kuin Kristus on seurakunnan p\u00e4\u00e4\u201d. Kuusi kertaa h\u00e4n muistuttaa miehi\u00e4, ett\u00e4 \u201c teid\u00e4n tulee kuitenkin tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 jokaisen miehen p\u00e4\u00e4 on Kristus, naisen p\u00e4\u00e4 on mies ja Kristuksen p\u00e4\u00e4 on Jumala\u201d ja ett\u00e4 miehen tulee rakastaa vaimoaan, niin kuin Kristus rakastaa Kirkkoaan.
<\/span><\/b><\/span><\/span><\/span><\/p>\n

Vedenpaisumus 1 Moos <\/b><\/span>7,8; 1 <\/span>Moos 6-8
<\/b><\/span>Nooan arkki on Kirkon esikuva, ja Nooa Kristuksen. Tuohon aikaan oli paljon hyvi\u00e4 asiantuntijoiden rakentamia laivoja ja aluksia, mutta ainoa Jumalan alus oli arkki, jossa
Nooa oli, ja ainoa joka pelastui. Nykyisin on monia arkkeja, monia kirkkoja, mutta ainoa Kristuksen Kirkko on se, jota H\u00e4n itse on perustanut, jota H\u00e4n ohjaa ja jossa H\u00e4n asuu.
Nooa rakensi alttarin vedenpaisumuksen j\u00e4lkeen Jumalalle ja uhrasi. T\u00e4m\u00e4 on ensimm\u00e4inen Raamatussa mainittu alttari ja toinen mainittu uhri Kainin ja Aabelin uhrin j\u00e4lkeen. kaikkien uskontojen olemus, my\u00f6skin pakanauskontojen, on alttari ja uhri Jumalalle, sek\u00e4 pappi, joka sen uhra\u00e4. Kristuksen kirkolla tulee olla alttari, uhri ja pappi. Monilla kristillisill\u00e4 uskontokunnilla ja lahkoilla ei ole kuitenkaan nyky\u00e4\u00e4n alttaria, uhria eik\u00e4 pappeja. Aikojen lopulla Danielin mukaan Antikristuksen toiminnan p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 on ikuisen uhrin tyhj\u00e4ksi tekeminen, sen seurauksena alttarien ja pappien poistaminen, koska mit\u00e4\u00e4n uhria ei tule toimittaa. <\/span><\/span><\/span><\/p>\n

Kielten sekoittaminen 1 Moos 11: 1 <\/span>– 9
<\/span>Tuli kuluttaa Aabrahamin uhrin 1 Moos 15:17
lisakin siki\u00e4minen 1 ;oos 17:17; 18:12; 21:2
Sodoman ja Gomorran h\u00e4vitt\u00e4minen 1 Moos 19
Lootin vaimon muuttuminen suolapatsaaksi 1 Moos 19:26
Abimelekin naisten hedelm\u00e4tt\u00f6miksi tekeminen 1 Moos 20:17,18
Haagarin silmien avaaminen n\u00e4kem\u00e4\u00e4n kaivo 1 Moos 21:19
Jaakobin ja Eesaun hedelm\u00f6ittyminen 1 Moos 25:21
Raakelin kohdun avaaminen 1 Moos 30:22
Mooseksen tekem\u00e4t 32 ihmett\u00e4
Palava pensas 2 Moos 3:2
<\/b><\/span>
Palava pensas joka ei kulunut tulessa ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n ortodoksisessa kirkossa esikuvana Jumalansynnytt\u00e4j\u00e4st\u00e4, joka ei tuhoutunut, vaikka kantoi kohdussaan Jumalaa.
<\/span>Mooseksen sauva muuttuu k\u00e4\u00e4rmeeksi 2 Moos 4:3,4, 30; 7:10,12
<\/b><\/span><\/span><\/span><\/p>\n

Ihmeiden ja magian v\u00e4lill\u00e4 on eroa.
<\/b><\/span><\/span><\/span><\/p>\n

1. Ihmett\u00e4 ei voi toistaa, kun taas taikatempun voi toistaa milloin tahansa vaikka miljoona kertaa.
2. Taikatemput ovat viihdett\u00e4 tai yritys harhauttaa joku, kuten faaraon taikureilla oli tarkoituksena. Ihme on teko korkeammassa ja jalossa tarkoituksessa.
3.Taikatempppuja tehd\u00e4\u00e4n huvin vuoksi. Ihmeet eiv\u00e4t koskaan ole vain \u201chuvin vuoksi\u201d.
4. Taikatemppuja k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n harhautukseen tai petkuttamiseen. Ihmeit\u00e4 sen sijaan ei koskaan tehty siin\u00e4 tarkoituksessa. Pikemminkin niill\u00e4 oli aina tarkoitus opettaa jokin t\u00e4rke\u00e4 hengellinen totuus.
5. Taikatemppu ei ole \u201ctodellinen\u201d tapahtuma. Kun taikuri saa naisen katoamaan, t\u00e4m\u00e4 ei todellisuudessa katoa ohueen ilmaan. Mutta ihmeet ovat todellisia.
6. Taikatemput ovat tarkoitetut viihdytt\u00e4m\u00e4\u00e4n ja osoittamaan taikurin taitoja, ja joka saa siit\u00e4 palkkaa. Niin ei ole ihmeiden kanssa. Tarkoituksena ei koskaan ollut katsojien viihdytt\u00e4minen tai kyvykkyyden osoittaminen, eik\u00e4 niihin liittynyt raha.
7. P\u00e4\u00e4ero taikatemppujen ja rituaalien v\u00e4lill\u00e4 on, ett\u00e4 rituaalinen rukous ei aina ilmeisesti toimi, silloinkaan kun se suoritetaan oikein. Taikatemppu toimii aina, kun se oikein suoritetaan.
8. Taikuus niin kuin tiedekin kuvaa yleisi\u00e4 ja toistettavissa olevia tapahtumia, kun taas ihmeet ovat ainutlaatuisia ja toistumattomia tapahtumia. <\/span><\/span><\/span><\/p>\n

Raamatun ihmeet eiv\u00e4t ole taikatemppuja. Niiden p\u00e4\u00e4tarkoitus oli osoittaa Jumalan pelottavaa voimaa ja saada ihmiset ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n Jumalalle kuuliaisuuden t\u00e4rkeys.
<\/span><\/span><\/span><\/span><\/p>\n

 <\/span><\/span><\/span><\/p>\n

Mooseksen pitaali 2 Moos 4:6, 7, 30
<\/span>Egyptin 10 vitsausta 2 Moos 7-12 luvut
<\/span>Veden muuttuminen vereksi 2 Moos 7:14 25
Sammakot 2 Moos 8:1 -15
Paarmat 2 Moos 8: 16-19, 20
Karjan vitsaukset 2 Moos 9: 1-7
Noen aiheuttamat paiseet ja rakkulat 2 Moos 9: 8-12
Rakeet 2 Moos 9:18-34
Hein\u00e4sirkat 2 Moos 10: 21 -23
Pimeys 2 Moos 10:21 -23
Vastasyntyneiden kuolema 2 Moos 11:4-7, 12:17,29,30
<\/b><\/span><\/span><\/span><\/p>\n

 <\/b><\/span><\/span><\/span><\/p>\n

Pilvi- ja tulipatsas 40 vuoden ajan p\u00e4ivin ja \u00f6in 2 Moos 13:21,22; 14:19,20
<\/b><\/span>T\u00e4m\u00e4 on pitk\u00e4aikainen ja mahtava ihme VT:ssa, joka jatkui 40 vuoden ajan p\u00e4ivin ja \u00f6in. Tuli- ja pilvipatsas ilmestysmajan yll\u00e4 kahden kilometrin korkuisina, ja jotka n\u00e4ki kolme miljoonaa israelilaista.
Aikojen lopulla ilmestysmaja ja teltta profeetta Jeremian mukaan l\u00f6ytyv\u00e4t valtavasta luolasta Nebon vuorelta ja pilvi- ja tulipatsaat ilmestyv\u00e4t uudelleen, ja ne n\u00e4kyv\u00e4t kautta Israelin ja Jordanin alueen, nykyaikana jokaisen television katselijan ts. on mahdollista n\u00e4hd\u00e4 ne. (2 Makk 2:4-8)
<\/span>
Punaisen meren ylitys 2 Moos 14:22
<\/b><\/span>Punaisen meren ylitys ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n ortodoksisessa kirkossa monien muiden vertauskuvien joukossa kasteen esikuvana.
Faraon sotajoukon tuhoutuminen 2 Moos 14:23 -30
Maaran l\u00e4hteiden karvaan veden muuttaminen juomakelpoiseksi (Kirkko) 2 Moos 15:25
Manna (Eukaristia) (p\u00e4ivift\u00e4in) 2 Moos 16:4-31
T\u00e4m\u00e4 2 Moos:ssa kuvattu ihme oli VT:ssa pitk\u00e4aikaisin. Kristityille se kuvaa Eukaristiaa.
Siten manna-ihme jatkuu edelleenkin jokap\u00e4iv\u00e4isen\u00e4, on jo jatkunut Kirkossa 2000 vuotta
jatkuu aikojen loppuun. Ortodoksisen opetuksen mukaan maailma pysyy niin kauan kuin
Eukaristiaa (liturgiaa) toimitetaan. Kun se ei en\u00e4\u00e4 ole mahdollista, tulee loppu.
Mannaa s\u00e4ilytettiin Arkissa, samoin kahta muuta asiaa. Arkki on Jumalan, H\u00e4nen
Kirkkonsa, tulevan todellisen ilmestysmajan, kristillisen Kirkon vertauskuva, jossa Jeesus
Kristus on todellisesti l\u00e4sn\u00e4, ei vain symbolisesti, vaan todellisena Jumalana. Arkissa
s\u00e4ilytettiin kolmea Kristuksen Kirkon vertauskuvaa:
1. Kultainen maija eli manna-astia \u201coikean\u201d Eukaristian esikuvana.
2. Aaronn sauva, joka viheri\u00f6i, hierarkisen pappeuden vertauskuvana.
3. Laintaulut sis\u00e4lt\u00e4en Mooseksen 10 k\u00e4sky\u00e4 Raamatun vertauskuvana.
<\/span>
<\/b>Viiri\u00e4iset 2 Moos 16:13
<\/b><\/span>Amalekin kukistaminen 2 Moos 17:9-13
Mooseksen kasvojen kirkastuminen 2 Moos 34:29-35
Vesi Hoorebin kalliosta. Pyh\u00e4 Henki 2 Moos 17:5,7
Vett\u00e4 toisen kerran Kadesissa, tottelemattomuus, 4 Moos 20:8-11
Jyrin\u00e4 ja salamointi Siinain vuorella, 10 k\u00e4sky\u00e4, helluntal 2 Moos 19: 16-20, 24:10,15-17, 5 Moos 11:1-3
Mirjamin pitaali, pyh\u00e4inh\u00e4v\u00e4istys, 4 Moos 12: 10-15
Tuomio tulen kautta Taberassa 4 Moos 11:1-3
Koorahin v\u00e4en tuhoaminen, kateus 4 Moo 16:31-35, 5 Moos 11:6,7
Vitasaus 4 Moos 15: 46-50
Aaronin sauva viheri\u00f6i, Liiton Arkki 4 Moos 17: 1-9
Vaskik\u00e4\u00e4rme 4 Moos 21:6-9, Jeesuskin mainitsee sen J\u00f6h 3:14
Naadebin ja Abihun tuhoaminen 3 Moos 10:1,2
Mooseksen s\u00e4ilyminen nuorekkaan vanhanakin(120 vuoden ik\u00e4isen\u00e4) 5 Moos 34:7
Bileamin aasin puhuminen, Jaakobin t\u00e4hti 4 Moos 22:23-30
<\/span>
Joosua
<\/b><\/span>Jordanin veden jakaminen Joos 3:14-17; 4:16-18
Jerikon muurien sortuminen Joos.6:20
Rakeita amorilaisten niskaan Joos.10:11
Auringon ja kuun seisahtuminen paikoileen Joos.10:12-14
<\/span>
Gideon
<\/b><\/span>Kasteen laskeutuminen Gideonin villoihin Tuom.6:37-40
Midiainilaisten h\u00e4vitys Tuom7:16-22 : –
<\/span>
Simson
<\/b><\/span>Simsonin voima ja ihmeteot Tuom.14:6; 29, 30, 16:3
<\/span><\/span><\/span><\/span><\/p>\n

 <\/span><\/span><\/span><\/span><\/p>\n

L\u00e4hde Lehin notkossa ja Simsonin voimien palautuminen Tuoni.15:19
Dagon-jumalan patsaan kaatuminen LiitonArkin eteeni Sam.5:1-4
Lehm\u00e4t kuljettamassa Liiton Arkkia 1 Sam.6:7-14
Liiton Arkki aiheuttaa paiseita filistealaisiin 1 Sam. 5:9-12; 6:1-18
Liiton Arkki surmaa 70 Bet \u2014shemesin asukasta 1 Sam.6:19, 20
Ukkonen 1 Sam.12:16-18
Ussan kuolema 2 Sam.6:1-8
Rutto Israelin vitsauksena 1 Aik .21:14-26
Tuli uhrin p\u00e4\u00e4ll\u00e4
Aaronin uhrin 3 Moos.9:24
Gideonin uhrin Tuom.6:21
Manoahin uhrin Tuom.13:19, 20
Salomonin uhrin 2 Aik. 7:1
Elian uhrin 1 Kun 18:38
Jerobeamin k\u00e4den j\u00e4ykistyminen 1 Kun.13:3-6
Veren virtaaminen Edomin suunnasta 2 Kun.3:20-22
Syyrialaisten pakokauhu 2 Kun.7:6, 7
Elian ihmeit\u00e4
Korpit ruokkivat Eliaa, 1 Kun.17:6
Enkelit ruokkivat Eliaa , 1 Kun .19:1-8
Lesken jauhot ja \u00f6ljy eiv\u00e4t loppuneet 1 Kun.17:9-16; Lk.4:26
Lesken pojan kuolleista her\u00e4tt\u00e4minen 1 Kun.17:17-24
Maa ilman sadetta kolme vuotta. Sade vastauksena Elian rukoukseen 1 Kun.18:41-45
Tuli taivaasta tuhoaa Ahasjan armeijan 2 Kun .1:10-12
Elia jakaa Jordanin kahtia 2 Kun.2:8
Vied\u00e4\u00e4n tulisissa vaunuissa taivaaseen 2Kun.2:11
Elisan ihmeit\u00e4
Jordanin virran jakaantuminen 2 Kun.2:14
Jerikon vesien juotavaksi muuttaminen 2 Kun. 2:19-22
Lis\u00e4\u00e4 runsaasti lesken ruoka\u00f6ljy\u00e4 2 Kun .4:1-7
Her\u00e4tt\u00e4\u00e4 suunamilaisen naisen lapsen kuolleista 2 Km .4:18-37
Poistaa myrkyn ruuasta 2 Kun. 4: 3841
Ravitsee sata miest\u00e4 2 Kun .4:42-44
Parantaa Naamanin 2 Kun.5:1-19
Pitali tarttuu Geehasiin, 2 Kun. 5 :26,27 – –
Kirves pysyy veden pinnalla, 2 Kun 6:6
Paljastaa Syyrian kuninkaiden sopimuksen 2 Kun. 6:12
Avaa palvelijan silm\u00e4t 2 Kun. 6:17
Sokeuttaa kokonaisen armeijan ja palauttaa heid\u00e4n n\u00e4k\u00f6kykyns\u00e4 2 Kun. 6:18
Palauttaa kuolleen miehen el\u00e4m\u00e4n 2 Kun.13:21
Kuningas Sanheribin armeijan tuhoaminen 2 Kun.19 :35; Jes.37:36
Varjo Aahaan aurinkokellossa siirtyy takaisin 2 Kun. 20:9-11
Hiskian paiseen parantaminen viinikakulla Jes .38:21
Daniel
Danielin ja h\u00e4nen kolmen yst\u00e4v\u00e4ns\u00e4 pelastuminen tulisesta p\u00e4tsist\u00e4, Dan.3:23-27
Danielin pelastuminen leijonien luolasta Dan.6:22 <\/span><\/span><\/span><\/span><\/p>\n

 <\/b><\/span><\/span><\/span><\/p>\n

Joonan ihmeit\u00e4
<\/b>Meren tyyntyminen, kun Joona heitettiin veteen Joon.1:15
Joona vaJaan vatsassa Joon.1:17; 2:10
Risiinikasvin kuivettuminen Joon.4:6, 7
<\/b><\/span><\/span><\/span><\/p>\n

 <\/b><\/span><\/span><\/span><\/p>\n

Raamattu ja kirkko
<\/b><\/span><\/span>Juutalaisilla, kristinuskolla ja islamilla on pyh\u00e4 kirjallisuus. Jotkut tutkijat sanovat, ett\u00e4 uskonto on toiveajattelua ja ihminen luo itse kuvan Jumalasta. He vetoavat siihen, ettei pystyt\u00e4 todistamaan Raamattua Jumalan ilmoitukseksi. Uskonto kuuluu kuitenkin arvojen ja kokemusten maailmaan, ja on siin\u00e4 mieless\u00e4 laajempi kuin tiede.
Raamattu on samanaikaisesti Jumalan sanaa ja ihmissanaa. Kirjoittajat eiv\u00e4t olleet mekaanisia kirjoittajia, vaan heiss\u00e4 on vaikuttanut Jumalan inspiraatio. Kirjoittajien persoonalliset piirteet tulevat esille, esimerkiksi piirteet muinaisesta kulttuuriymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4. Raamattu on erehtym\u00e4t\u00f6n varsinaisissa pelastukseen liittyviss\u00e4 kysymyksiss\u00e4. Se on erehtyv\u00e4inen maailmankuvaa, luonnontieteit\u00e4 ja biologiaa koskevissa asioissa. Kirjoittajat edustavat oman aikansa k\u00e4sityksi\u00e4. Raamattua ei ole tarkoitettukaan luonnon tieteiden, l\u00e4\u00e4ketieteen tai biologian oppikirjaksi.
Raamatun ja kirkon suhteesta on ensiksi sanottava, ett\u00e4 kirkko oli ensin. Raamattu on syntynyt kirkon toimesta kirkkoa varten. Alkuseurakunta oli ensin ja vasta my\u00f6hemmin syntyi Uusi Testamentti. Kirkko m\u00e4\u00e4ritteli, mitk\u00e4 kirjat otetaan kaanoniin. Vanhan Testamentin suhteen on huomattava, etta israehlainen kulttiyhteiso on vanhempi kuin VT:n kaanon, joka vahvistettiin vasta 1.vslla j.Kr.
Raamattu ja kirkko perustuvat Jumalan ilmoitukseen historiassa. Traditiot, jotka kirjattiin Raamattuun, eliv\u00e4t jo satoja vuosia ennen kirkkoa. Raamatun oikea paikka on kirkossa ja kirjan sanoma aukeaa kirkossa el\u00e4ville ihmisille. Kristus ja Pyh\u00e4 Henki ovat Raamatun ymm\u00e4rt\u00e4misen avain. Jotkut asiat Raamatussa ovat niin vanhoja, ettei niit\u00e4 ole voitu keksi\u00e4. N\u00e4in Raamattu on tieteellisestikin luotettava. Kuitenkin Raamatun tieteellisen tutkimuksen kohteena voi olla vain Raamatun inhimillinen puoli- Jumalallista ulottuvuutta ei pystyt\u00e4 l\u00e4hestym\u00e4\u00e4n. Tieteellinen tutkimus kuitenkin merkitsee paljon Raamatun ymm\u00e4rt\u00e4miselle.
Ortodoksinen kirkko tulkitsee Raamatun kokonaisuuden Kristuksesta: Kristus on Raamatun keskipiste. Raamatussa kaikki johtaa Kristukseen ja julistaa H\u00e4nt\u00e4. Raamattu on Kirkon keskeisen opetuksen <\/span>ja <\/b><\/span><\/span>julistuksen perusta Sen asema opetuksen tarkeimpana kirjallisena l\u00e4hteen\u00e4 antaa sille vastaavasti keskeisen arvon Kirkon kokonaistraditiossa, jonka muut osat – esimerkiksi liturginen el\u00e4m\u00e4, rukousperinne, opilliset p\u00e4\u00e4t\u00f6kset ja ikonografinen perinne – eliv\u00e4t vain suullisena perirn\u00e4tietona.
Raamatun ymm\u00e4rt\u00e4miseksi on tajuttava, ett\u00e4 Raamattu on Jumalan inspiroima teos, se on Jumalan sanaa ihmiskunnalle. Se on Jumalan itsens\u00e4 sanallinen ikoni, joka ilmaisee ja v\u00e4litt\u00e4\u00e4 ihmiselle Jumalan todellisen l\u00e4sn\u00e4olon. Raamatun kautta ihmiselle on annettu mahdollisuus p\u00e4\u00e4st\u00e4 v\u00e4litt\u00f6m\u00e4\u00e4n yhteyteen Jumalan itsens\u00e4 kanssa. Raamattu on jumalanpalvelusel\u00e4m\u00e4n perusta. Liturgian rukouksissa on 98 sitaattia Vanhasta Testamentista ja 114 sitaattia UT:sta. VT voidaan ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 t\u00e4ysin vain UT:n valossa. UT on VT:n t\u00e4yttymys. VT ennustaa Messiaan tuloa ja UT julistaa, ett\u00e4 Messias on tullut. Emme voi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 VT:a ilman UT:a. <\/span><\/span><\/p>\n

 <\/b><\/span><\/span><\/p>\n

Ortodoksinen n\u00e4kemys ihmeist\u00e4 <\/b><\/span><\/span><\/p>\n

Toisinaan v\u00e4itet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 20. vuosisadan j\u00e4lkipuoliskon kulttuuri on \u201ckristinuskon j\u00e4lkeist\u00e4\u201d. Ne jotka niin v\u00e4itt\u00e4v\u00e4t viittaavat siihen, ett\u00e4 samalla kun kristillisen kirkon uskon edellytykset ja sis\u00e4lt\u00f6 pysyy nykyajan ihmiselle ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4n\u00e4, ne eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 ole perustavanlaatuisia nykyiselle maailmankuvalle. He v\u00e4itt\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 ihminen on saavuttanut \u201ctulevan ajan\u201d, ett\u00e4 meill\u00e4 on nyt tieteellinen ja kokeellinen maailmankuva, joka v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 on yhteydess\u00e4 todellisuuteen ja joka ei voi ottaa ihmeit\u00e4 vakavasti. Todellisuudessa t\u00e4m\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulma pit\u00e4\u00e4 raam\u00e4tullista ihmeiden korostamista jotenkin loukkaavana.
On selv\u00e4\u00e4, etteiv\u00e4t ortodoksikristityt voi hyv\u00e4ksy\u00e4 t\u00e4t\u00e4 maailmankuvaa, joka ep\u00e4ilee ihmeit\u00e4. Usko ihmeisiin l\u00f6ytyy aidon kristinuskon sisimm\u00e4st\u00e4, Ilman ensimm\u00e4isen p\u00e4\u00e4si\u00e4isen ihmett\u00e4 kristinusko ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 olisi kadonnut n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lt\u00e4 eik\u00e4 varmastikaan olisi uhkana \u201cnykyiselle ihmiselle\u201d <\/span><\/p>\n

Yht\u00e4 lailla olisi kuitenkin selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 maailmankuva on osa kulttuuriymp\u00e4rist\u00f6\u00e4, jossa nykyajan kristityt havaitsevat olevansa. Ihmeiden roolin ymm\u00e4rt\u00e4minen kristinuskon syntymisess\u00e4 ja levi\u00e4misess\u00e4 on sen vuoksi v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 nykyp\u00e4iv\u00e4n kristitylle.
<\/span><\/p>\n

Toisin kuin nyky\u00e4\u00e4n, muinainen maailma ei ep\u00e4illyt ihmeit\u00e4. Niit\u00e4 pidettiin normaaleina, joskin hieman epatavalhsina, osana elamaa Muinaset ihmiset eivat tyypilhsesti uskoivat, ei vain, ett\u00e4 yliluonnollisia voimia on olemassa, vaan my\u00f6skin, ett\u00e4 ne vaikuttivat inhimillisiin toimiin. Ihmeet eiv\u00e4t siis tuottaneet ongelmaa varhaiskristityille yritt\u00e4ess\u00e4\u00e4n selitt\u00e4\u00e4 ja kertoa uskoaan ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4lle kulttuurille. <\/span><\/p>\n

Ihmeiden ymm\u00e4rt\u00e4misess\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4t\u00e4 pit\u00e4\u00e4 mieless\u00e4, ett\u00e4 ihmeen raamatullinen sis\u00e4lt\u00f6 on vastakkainen luonnossa havaittavalle tapahtumalle. Sana \u201chavaittu\u201d on erityisen t\u00e4rke\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 suhteessa. Niinkin varhainen kirkkois\u00e4 kuin Augustinus painotti <\/span>t\u00e4t\u00e4 <\/b><\/span><\/span>teoksessaan \u201cJumalan kaupunki\u201d kirjoittaessaan, etta kristittyjen ei tule opettaa, etta ihmeet ovat luonnolle vastakkaisia tapahtumia, vaan sen sijaan, ett\u00e4 ne ovat tapahtumia, jotka tapahtuvat vastoin sit\u00e4, mit\u00e4 luonnosta tiedet\u00e4\u00e4n. Tietomme luonnosta on rajoittunutta. Selv\u00e4stikin saattaa olla korkeampia lakeja, jotka pysyv\u00e4t ihmiselle tuntemattomina. Joka tapauksessa ihmeet eiv\u00e4t synny luonnonlakien tilap\u00e4isest\u00e4 j\u00e4rjen ylittavasta poikkeamasta, vaan tuntemiemme lakien poikkeamisesta Raamatullisen kasityksen ymmartaminen saattaa hyvinkin vieda pohjaa joidenkin aikalaistemme v\u00e4itteilt\u00e4 ihmeist\u00e4. Se on n puhtaasti parannuskeino erheelliselle n\u00e4kemykselle, ett\u00e4 ihmeet ovat t\u00e4ysin vastoin luontoa.
Raamatun ihmeill\u00e4 on selv\u00e4 tavoite: ne on tarkoitettu tuomaan Jumalan rakkaus ja kunnia selv\u00e4sti ilmi. Ne on tarkoitettu muun muassa kiinnitt\u00e4m\u00e4\u00e4n ihmisen huomion jokap\u00e4iv\u00e4isist\u00e4 maallisen el\u00e4m\u00e4n tapahtumista Jumalan kaikkivaltiaisiin tekoihin.
VT:n yhteydess\u00e4 ihmeit\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n Jumalan suorina puuttumisina ihmisten toimiin, ja ne ovat v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 yhteydess\u00e4 H\u00e4nen pelastavaan toimintaansa ihmisen hyv\u00e4ksi. Ne auttavat havainnollistamaan sit\u00e4, ett\u00e4 Raamatun uskonto ei niink\u00e4\u00e4n askaroi Jumalan voimaa koskevien teorioiden parissa, vaan tuon voiman todellisesta historiallisesta ilmenemisest\u00e4 ja kokemisesta. Merkitt\u00e4vin VT:n ihmeist\u00e4 on Jumalan toiminta heprealaisten avuksi jakaessaan kahtia Punaisen meren heid\u00e4n paetessaan egyptil\u00e4isi\u00e4. T\u00e4m\u00e4 ihme on heprealaisten historian ja VT:n uskonnon keskipiste. Se on Jumalan voiman ja rakkauden havainnollistuminen kiyt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4. Ja t\u00e4st\u00e4 toiminnasta tuli teema suurelle osalle heprealaista uskontoa ja my\u00f6hemmin ilmestyv\u00e4\u00e4 kirjallisuutta. Heprealainen k\u00e4sitys, ett\u00e4 ihminen ei tunne Jumalan olemusta niin paljon kuin h\u00e4n tiet\u00e4\u00e4 Jumalan teoista. Siksi Jumala tunnetaan H\u00e4nen avustaan ihmist\u00e4 kohtaan, ja Punaisen meren ylistys on tyyppiesimerkki Jumalan toiminnasta. <\/span><\/span><\/p>\n

Ihmeiden korostaminen Jumalan pelastavana toimintana jatkuu UT:ssa, jossa ne ovat osa hyv\u00e4n sanoman julistusta, ett\u00e4 Jumala on toiminut viime k\u00e4dess\u00e4 ihmisen puolesta Jeesuksen Kristuksen tulossa historiaan, Ihmeet ovat Jumalan voiman ilmentym\u00e4\u00e4, jota Jumala tahtoo k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 saattaakseen ennalleen koko luomakunnan ja sen oikean j\u00e4rjestyksen, kaunistaakseen Jumalan kuvan ihmisess\u00e4 sen t\u00e4yteyteen ja h\u00e4vitt\u00e4\u00e4kseen kuoleman. T\u00e4ss\u00e4kin n\u00e4emme Raamatun uskonnon ei niink\u00e4\u00e4n teoria- vaan toimintakeskeisen\u00e4.
Kun muinaista ihmeiden hyv\u00e4ksymist\u00e4 mietit\u00e4\u00e4n Jeesuksen l\u00e4hetysteht\u00e4v\u00e4n p\u00e4\u00e4ttymisen hetkell\u00e4 vallinneiden masentavien olosuhteiden valossa Suurena Perjantaina, on havaittavissa, ett\u00e4 paras todiste yl\u00f6snousemukselle on itse varhaiskirkon olemassaolo, energia ja kasvu. Ristiinnaulitsemisen j\u00e4lkeen apostolit olivat \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen tappion k\u00e4rsineit\u00e4 henkil\u00f6it\u00e4, ja heid\u00e4n liikkeens\u00e4 oli p\u00e4\u00e4ttym\u00e4ss\u00e4 n\u00f6yryytt\u00e4v\u00e4\u00e4n loppuun. He olivat t\u00e4ysin toivottomia katseltuaan Jeesuksen kuolemaa rikollisena. Kuitenkin muutamien viikkojen kuluttua nama samat miehet rohkeasti julistivat Kristuksen yl\u00f6snousemuksesta Kristuksen tuominneile ihmisille. He saarnasivat, ett\u00e4 Kristus oli yl\u00f6snoussut Herra, jokaiselle ja kaikille. Ja n\u00e4m\u00e4 apostolit olivat normaaleja, j\u00e4rkevi\u00e4, taysjarkisia miehia Yksiloina ja yhdessa he olivat lapikayneet ristiinnaulitsemisen jalkeen dramaattisen muutoksen, masentuneista, ep\u00e4varmoista ja ep\u00e4toivoisista miehist\u00e4 varmoiksi ja rohkeiksi saarnaajiksi. Varmastikin on j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 kaikilta kulmilta j\u00e4rkevyytt\u00e4 pohdiskellessa todeta, ett\u00e4 yl\u00f6snousseesta Kristuksesta todistaminen sai aikaan t\u00e4m\u00e4n dramaattisen muutoksen. On my\u00f6s huomattava, ett\u00e4 er\u00e4s varhaisimmista kristillisen jumalanpalveluksen toiminnoista oli leiv\u00e4n murtaminen Kristuksen Ruumiin vertauskuvallisuuden seuralaisena. T\u00e4m\u00e4 ilmi\u00f6 olisi selitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n ilman yl\u00f6snousseen Kristuksen tuntemista, ts. ellei halua hyl\u00e4t\u00e4 apostoleja j\u00e4rjett\u00f6min\u00e4 masokisteina, jollaisia he eiv\u00e4t selv\u00e4stik\u00e4\u00e4n olleet. <\/span><\/p>\n

v\u00e4itteilt\u00e4 ihmeist\u00e4. Se on n puhtaasti parannuskeino erheelliselle n\u00e4kemykselle, ett\u00e4 ihmeet ovat t\u00e4ysin vastoin luontoa.
Raamatun ihmeill\u00e4 on selv\u00e4 tavoite: ne on tarkoitettu tuomaan Jumalan rakkaus ja kunnia selv\u00e4sti ilmi. Ne on tarkoitettu muun muassa kiinnitt\u00e4m\u00e4\u00e4n ihmisen huomion jokap\u00e4iv\u00e4isist\u00e4 maallisen el\u00e4m\u00e4n tapahtumista Jumalan kaikkivaltiaisiin tekoihin.
VT:n yhteydess\u00e4 ihmeit\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n Jumalan suorina puuttumisina ihmisten toimiin, ja ne ovat v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 yhteydess\u00e4 H\u00e4nen pelastavaan toimintaansa ihmisen hyv\u00e4ksi. Ne auttavat havainnollistamaan sit\u00e4, ett\u00e4 Raamatun uskonto ei niink\u00e4\u00e4n askaroi Jumalan voimaa koskevien teorioiden parissa, vaan tuon voiman todellisesta historiallisesta ilmenemisest\u00e4 ja kokemisesta. Merkitt\u00e4vin VT:n ihmeist\u00e4 on Jumalan toiminta heprealaisten avuksi jakaessaan kahtia Punaisen meren heid\u00e4n paetessaan egyptil\u00e4isi\u00e4. T\u00e4m\u00e4 ihme on heprealaisten historian ja VT:n uskonnon keskipiste. Se on Jumalan voiman ja rakkauden havainnollistuminen kiyt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4. Ja t\u00e4st\u00e4 toiminnasta tuli teema suurelle osalle heprealaista uskontoa ja my\u00f6hemmin ilmestyv\u00e4\u00e4 kirjallisuutta. Heprealainen k\u00e4sitys, ett\u00e4 ihminen ei tunne Jumalan olemusta niin paljon kuin h\u00e4n tiet\u00e4\u00e4 Jumalan teoista. Siksi Jumala tunnetaan H\u00e4nen avustaan ihmist\u00e4 kohtaan, ja Punaisen meren ylistys on tyyppiesimerkki Jumalan toiminnasta.
Ihmeiden korostaminen Jumalan pelastavana toimintana jatkuu UT:ssa, jossa ne ovat osa hyv\u00e4n sanoman julistusta, ett\u00e4 Jumala on toiminut viime k\u00e4dess\u00e4 ihmisen puolesta Jeesuksen Kristuksen tulossa historiaan, Ihmeet ovat Jumalan voiman ilmentym\u00e4\u00e4, jota Jumala tahtoo k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 saattaakseen ennalleen koko luomakunnan ja sen oikean j\u00e4rjestyksen, kaunistaakseen Jumalan kuvan ihmisess\u00e4 sen t\u00e4yteyteen ja h\u00e4vitt\u00e4\u00e4kseen kuoleman. T\u00e4ss\u00e4kin n\u00e4emme Raamatun uskonnon ei niink\u00e4\u00e4n teoria- vaan toimintakeskeisen\u00e4.
<\/span><\/p>\n

Kun muinaista ihmeiden hyv\u00e4ksymist\u00e4 mietit\u00e4\u00e4n Jeesuksen l\u00e4hetysteht\u00e4v\u00e4n p\u00e4\u00e4ttymisen hetkell\u00e4 vallinneiden masentavien olosuhteiden valossa Suurena Perjantaina, on havaittavissa, ett\u00e4 paras todiste yl\u00f6snousemukselle on itse varhaiskirkon olemassaolo, energia ja kasvu. Ristiinnaulitsemisen j\u00e4lkeen apostolit olivat \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen tappion k\u00e4rsineit\u00e4 henkil\u00f6it\u00e4, ja heid\u00e4n liikkeens\u00e4 oli p\u00e4\u00e4ttym\u00e4ss\u00e4 n\u00f6yryytt\u00e4v\u00e4\u00e4n loppuun. He olivat t\u00e4ysin toivottomia katseltuaan Jeesuksen kuolemaa rikollisena. Kuitenkin muutamien viikkojen kuluttua nama samat miehet rohkeasti julistivat Kristuksen yl\u00f6snousemuksesta Kristuksen tuominneile ihmisille. He saarnasivat, ett\u00e4 Kristus oli yl\u00f6snoussut Herra, jokaiselle ja kaikille. Ja n\u00e4m\u00e4 apostolit olivat normaaleja, j\u00e4rkevi\u00e4, taysjarkisia miehia Yksil\u00f6ina ja yhdessa he olivat lapikayneet ristiinnaulitsemisen jalkeen dramaattisen muutoksen, masentuneista, ep\u00e4varmoista ja ep\u00e4toivoisista miehist\u00e4 varmoiksi ja rohkeiksi saarnaajiksi. Varmastikin on j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 kaikilta kulmilta j\u00e4rkevyytt\u00e4 pohdiskellessa todeta, ett\u00e4 yl\u00f6snousseesta Kristuksesta todistaminen sai aikaan t\u00e4m\u00e4n dramaattisen muutoksen. On my\u00f6s huomattava, ett\u00e4 er\u00e4s varhaisimmista kristillisen jumalanpalveluksen toiminnoista oli leiv\u00e4n murtaminen Kristuksen Ruumiin vertauskuvallisuuden seuralaisena. T\u00e4m\u00e4 ilmi\u00f6 olisi selitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n ilman yl\u00f6snousseen Kristuksen tuntemista, ts. ellei halua hyl\u00e4t\u00e4 apostoleja j\u00e4rjett\u00f6min\u00e4 masokisteina, jollaisia he eiv\u00e4t selv\u00e4stik\u00e4\u00e4n olleet.<\/span> <\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Johdanto Nykyaikainen tieteellisen maailmankuvan omaava ihminen kysyy helposti, ovatko Raamatussa kerrotut ihmeet – esim. sairaiden parantamiset, kuolleista her\u00e4tt\u00e4miset ja veden<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"colormag_page_container_layout":"default_layout","colormag_page_sidebar_layout":"default_layout","footnotes":""},"categories":[5],"tags":[],"class_list":["post-201","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-ortodoksinen-usko"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/201","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=201"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/201\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":825,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/201\/revisions\/825"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=201"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=201"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=201"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}