<\/p>\n
K: Kuinka Kirkko opettaa luomisesta- kaiken alusta?<\/p>\n
V: Ortodoksinen uskontunnustus opettaa meit\u00e4: ”Uskon yhteen Jumalaan, Is\u00e4\u00e4n Kaikkivaltiaaseen, taivaan ja maan, kaikkien n\u00e4kyv\u00e4isten ja n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4in Luojaan.”<\/p>\n
Jumala on koko n\u00e4kyv\u00e4isen ja n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4n maailman Luoja. Toisin sanoen H\u00e4n on luonut hengellisen maailman (enkelit ja taivaalliset olennot), aineellisen maailman (auringon, maan, t\u00e4hdet ja kaiken, mit\u00e4 niiss\u00e4 on) sek\u00e4 my\u00f6s henki-aine-maailman (ihmisen). Is\u00e4 on luonut kaiken Pojan kautta Pyh\u00e4ss\u00e4 Hengess\u00e4.<\/p>\n
Pyh\u00e4n Johannes Krysostomoksen liturgian rukouksessa sanotaan: ”Sin\u00e4 olet saattanut meid\u00e4t olemattomuudesta olemiseen”. Sana ”olemattomuudesta” osoittaa, ett\u00e4 Jumala loi maailmankaikkeuden ja kaiken, mit\u00e4 siin\u00e4 on, omasta, vapaasta tahdostaan. Kukaan ei pakottanut Jumalaa luomaan. Sana ”olemattomuudesta”, ex nihilo<\/em>, tarkoittaa, ett\u00e4 ennen luomista ei ollut mit\u00e4\u00e4n muuta kuin Jumala. Tyhj\u00e4st\u00e4 luominen ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n tarkoita, kuten gnostilaisuudessa opetetaan, ett\u00e4 luominen on Jumalasta tapahtuvaa ulosvirtaamista eli emanaatiota<\/em>, vaan luominen on Jumalan tahdon ja valinnan seurausta.<\/p>\n Miksi sitten Jumala loi maailman? Eik\u00f6 H\u00e4n olisi ollut onnellinen itsekseen Kolmiyhteisen\u00e4 Jumalana? Tarvitsiko H\u00e4n kenties maailmaa?<\/p>\n Kysymykseen, miksi Jumala loi kaiken, on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4sti mahdoton tyhjent\u00e4v\u00e4sti vastata. Pyh\u00e4 Johannes Damaskoslainen selitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Jumalan luomismotiivina on rakkaus.\u00a0 Luominen on H\u00e4nen rajattoman rakkautensa teko. Koska mik\u00e4\u00e4n ei pakottanut Jumalaa luomaan, H\u00e4nen teoissaan ei ole mit\u00e4\u00e4n sattumanvaraista tai ep\u00e4johdonmukaista. H\u00e4nen luomistekonsa eiv\u00e4t ole H\u00e4nest\u00e4 erill\u00e4\u00e4n. Jumala on n\u00e4hnyt jokaisen ihmisen ja luodun iankaikkisuudesta asti mieless\u00e4\u00e4n ideana ja jokaista varten H\u00e4nell\u00e4 on erityinen, yksil\u00f6llinen suunnitelma. Jokainen ihminen on ollut aina Jumalalle olemassa. Luominen tarkoittaa, ett\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4ttyn\u00e4 ajankohtana me alamme olla olemassa my\u00f6s itsellemme.<\/p>\n Voimmekin sanoa, ett\u00e4 maailman luomisen syy on Jumalan rakkaus. Jumala itse on samalla my\u00f6s t\u00e4ydellinen rakkaus. H\u00e4n loi luomakunnan tehd\u00e4kseen sen osalliseksi kunniastaan, ilostaan ja siunauksistaan. Jumala ei ole itsek\u00e4s. H\u00e4n haluaa, ett\u00e4 h\u00e4nen luomakunnallaan on kaikki se, mit\u00e4 H\u00e4ness\u00e4 on, ja ett\u00e4 se voi nauttia siit\u00e4. Luomisen tarkoitus on osallisuus iloon, kunniaan ja siunaukseen. Tietysti maailman luominen my\u00f6s todistaa ja ylist\u00e4\u00e4 Jumalan kunniaa ja voimaa. Voi my\u00f6s sanoa, ett\u00e4 se on luomisen tarkoitus, ts. Jumalan ylist\u00e4minen luotujen kautta. Se ei kuitenkaan ole palvelijan ty\u00f6t\u00e4, vaan osallisuutta Jumalan kunniasta. Jumala ei siit\u00e4 hy\u00f6dy, vaan me itse.<\/p>\n Raamattu alkaa sanoilla: \u201dAlussa Jumala loi taivaan ja maan\u201d (1. Moos.1:1). Maa oli alussa autio ja tyhj\u00e4. Seuraavaksi Jumala loi per\u00e4kk\u00e4isesti kuutena luomisp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kaiken mit\u00e4 on olemassa.<\/p>\n Ensimm\u00e4isen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 h\u00e4n loi maailman ja valon. L\u00e4mp\u00f6 on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n kasvi- ja el\u00e4inkunnan kehittymiselle. Sanoilla \u201dtulkoon valkeus\u201d voimme ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Herra saattoi alkuaineen liikkuvaan tilaan, synnytti valon, l\u00e4mm\u00f6n ja muut ilmi\u00f6t.<\/p>\n Toisena h\u00e4n loi taivaan vahvuuden eli n\u00e4kyv\u00e4n taivaan eli avaruuden vesien v\u00e4lille. Mittaamattoman suuri alkuaineen paljous, jolla ei ollut mit\u00e4\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4ttyj\u00e4 piirteit\u00e4, jaettiin osiin, toisin sanoen taivaankappaleiksi. Jakaantuneen kokonaisuuden osien v\u00e4liin muodostui avaruus<\/p>\n Kolmantena h\u00e4n kokosi yhteen vedet maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4, jolloin kuiva maa tuli esiin. Kuivalle maalle syntyi ensimm\u00e4inen el\u00e4m\u00e4n muoto, kasvillisuus.<\/p>\n Nelj\u00e4nten\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Jumala loi taivaankappaleet, auringon, kuun ja t\u00e4hdet. ”Tulkoon valoja taivaankanteen erottamaan p\u00e4iv\u00e4n y\u00f6st\u00e4, ja olkoot ne merkkein\u00e4 osoittamassa m\u00e4\u00e4r\u00e4aikoja, hetki\u00e4 ja vuosia\u201d (1. Moos. 1:14). Raamatun mukaan taivaankappaleet luotiin valoksi maata varten.<\/p>\n Viidenten\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 h\u00e4n loi kalat ja linnut. Jumala aloittaa el\u00e4inkunnan luomisen luomalla ensin vedess\u00e4 el\u00e4v\u00e4t ja ilmassa el\u00e4v\u00e4t el\u00e4imet.<\/p>\n Kuudentena p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Jumala loi nelijalkaiset el\u00e4imet, maael\u00e4imet, karjael\u00e4imet, matelijat ja maan pedot jotka el\u00e4v\u00e4t maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4, kunkin lajinsa mukaan. Viimeisen\u00e4 Jumala loi ihmisen. Luominen p\u00e4\u00e4ttyi ihmisen j\u00e4lkeen.<\/p>\n Seitsem\u00e4nten\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Jumala lep\u00e4si kaikista teoistaan. Sen vuoksi seitsem\u00e4tt\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 nimitet\u00e4\u00e4n sapatiksi (hepreankielinen sana merkitsee \u201dlepo\u201d).<\/p>\n Kirkon isist\u00e4 Raamatun luomiskertomusta pit\u00e4v\u00e4t historiallisena tapahtumana<\/em> pyh\u00e4t Efraim Syyrialainen, Basileios Suuri, Gregorios Nyssalainen, Ambrosius, Johannes Krysostomos ja autuas Augustinus.<\/p>\n Ne, jotka pit\u00e4v\u00e4t luomiskertomusta symbolisena<\/em>, perustavat v\u00e4itteens\u00e4 sille, ett\u00e4 sen sovittaminen tieteen tuloksiin saattaa tuottaa vaikeuksia.<\/p>\n Jumala loi koko t\u00e4m\u00e4n maailman kuudessa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4, niin kuin 1. Mooseksen kirja, raamatun ensimm\u00e4inen kirja, kertoo. Mutta nuo p\u00e4iv\u00e4t eiv\u00e4t olleet samanlaisia kuin n\u00e4m\u00e4 p\u00e4iv\u00e4mme, joita el\u00e4mme auringon alla. Kuinka ne voisivatkaan olla, kun aurinko luotiin vasta nelj\u00e4nten\u00e4 luomisp\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Nuo p\u00e4iv\u00e4t on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4kin pitempin\u00e4 ajanjaksoina. Kaiken kaikkiaan Jumalalle ”tuhat vuotta on kuin…eilinen p\u00e4iv\u00e4” (Ps.90:4). Miksi Jumala kutsuu luomisjaksoja p\u00e4iviksi? Sit\u00e4 emme tied\u00e4. Miksi H\u00e4n loi kaiken kuudessa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4? Sit\u00e4k\u00e4\u00e4n emme tied\u00e4. Jumala olisi voinut luoda kaiken yhdess\u00e4 hetkess\u00e4 yhdell\u00e4 sanalla ja yhdell\u00e4 liikkeell\u00e4. H\u00e4n piti parempana luoda kaiken tavalla, jonka raamattu kertoo. Emme voi sanoa siihen mit\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Luomisp\u00e4iv\u00e4t osoittavat Luovan Voiman v\u00e4litt\u00f6mien tekojen j\u00e4rjestyst\u00e4, jotka suoritettiin m\u00e4\u00e4r\u00e4ttyin\u00e4 aikoina<\/p>\n Meid\u00e4n on korostettava t\u00e4ss\u00e4 kuitenkin jotain viel\u00e4kin t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4. Milloin ja mihin aikaan Jumala loi maailman? Milloin olivat nuo edell\u00e4 mainitut luomisen p\u00e4iv\u00e4? Mit\u00e4 aika on? Oliko aika olemassa jo ennen maailman luomista? Jumala ei ole riippuvainen ajasta eik\u00e4 sen kohde. H\u00e4n on iankaikkinen. H\u00e4n on ajan tuolla puolen. Siksi meid\u00e4n on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4, ett\u00e4 aika luotiin yhdess\u00e4 maailman luomisen kanssa. Maailman alusta tulee my\u00f6s ajan alku. Maailma ja aika ovat samanaikaisia<\/p>\n Luominen on ensiksikin yleinen, mill\u00e4 tarkoitetaan alkuper\u00e4ist\u00e4 ja aineen luomista. Yksityisell\u00e4 luomisella tarkoitetaan muodostavaa luomista, jolloin eri lajit luotiin asteittain kuuden p\u00e4iv\u00e4n aikana maailman ensiksi luodusta aineesta<\/p>\n Raamatun kieless\u00e4 \u201dmaan luomisella\u201d k\u00e4sitet\u00e4\u00e4n aineen luomista, josta maailma sitten edelleen muodostettiin. \u201dTaivaan luomisella\u201d tarkoitetaan sen varsinaisessa merkityksess\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4\u00e4 taivasta, mutta ortodoksinen kirkko opettaa, ett\u00e4 tuolloin luotiin my\u00f6s enkelit ja henkivoimat. \u201dLuominen\u201d on tyhj\u00e4st\u00e4 tekemist\u00e4. Kun Raamattu sanoo, ett\u00e4 maa oli \u201dautio ja tyhj\u00e4\u201d, se tarkoittaa elotonta aineen paljoutta. \u201dSyvyydell\u00e4\u201d tarkoitetaan ik\u00e4\u00e4n kuin pohjatonta merta. K\u00e4sitteell\u00e4 \u201dvedet\u201d tarkoitetaan, ett\u00e4 maailman alkuaine oli l\u00e4hinn\u00e4 nesteen kaltaista, juoksevaa ainetta. \u201dJumalan Hengen liikkuminen vetten p\u00e4\u00e4ll\u00e4\u201d tarkoittaa, ett\u00e4 Henki ik\u00e4\u00e4n kuin \u201dliotti\u201d tai \u201dl\u00e4mmitti\u201d tai \u201del\u00e4v\u00f6itti\u201d kaiken.<\/p>\n Luotuaan alussa maailman ja kaiken, mit\u00e4 siin\u00e4 on, Jumala ei hylj\u00e4nnyt luotujaan, vaan pit\u00e4\u00e4 huolta luoduistaan. Olemme riippuvaisia joka hetki Jumalan rakkaudesta ja H\u00e4nen tahdostaan. Luotuina olentoina emme voi koskaan olla huomioimatta muita. Ilman Jumalaa lakkaisimme olemasta. Vain Jumala itse on oman olemassaolonsa l\u00e4hde ja syy. Kaikki muutu luodut ovat l\u00e4ht\u00f6isin \u00a0H\u00e4nest\u00e4.<\/p>\n Itse asiassa Jumala luo yh\u00e4. Luominen on jatkuvaa. Ellei Jumala joka hetki k\u00e4ytt\u00e4isi luovaa tahtoaan, maailmankaikkeus ei pysyisi koossa. Kaikki luodut pysyv\u00e4t tasapainossa Jumalan luovan sanan varassa. Luojana Jumala on jokaisen ihmisen sisimm\u00e4ss\u00e4 ja yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 koko h\u00e4nen olemassaoloaan. Voimme havaita tarkkaillessamme maailmaa kaikkialla Jumalan luovia voimia, energioita, jotka yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4t kaikkea olevaista ja ovat kaikkien asioiden sisimp\u00e4n\u00e4 olemuksena. Jumala on l\u00e4sn\u00e4 kaikkialla, mutta H\u00e4n ei ole sama kuin maailma, kuten panteistit<\/em> julistavat. Kristittyin\u00e4 uskomme, ett\u00e4 Jumala kaikissa asioissa, mutta H\u00e4n on my\u00f6s niiden takana ja yl\u00e4puolella (panenteismi<\/em>).<\/p>\n Alussa Jumala loi kaiken luodun olemukseltaan hyv\u00e4ksi(1.Moos.1:31) Ortodoksinen kristillisyys vastustaa dualistista n\u00e4kemyst\u00e4, jonka mukaan maailmassa vaikuttaisi pahuuden voima, joka olisi yht\u00e4 iankaikkinen kuin rakkauden Jumalakin. Perusolemukseltaan kaikki olemassa olevat asiat taivaassa ja maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4, hengelliset tai ruumiilliset, ovat hyvi\u00e4.<\/p>\n Kuitenkin huomamme ja tunnistamme maailmassa vaikuttavan pahan olemassaolon. Paha tai synti ei sellaisenaan ole mik\u00e4\u00e4n luotu, olemassa oleva ”olio”. ”Synti\u00e4 ei voi havaita muutoin kuin tuskasta, jonka se aiheuttaa”, sanoo Julian Norwichilainen. Pyh\u00e4n Augustinuksen mukaan ”synti on tyhjyytt\u00e4”. Evagrioksen mukaan ”synti on hyv\u00e4n poissaoloa, aivan kuten pimeys on valon poissaoloa”. ”Synti\u00e4 ei ole luonnossa ole olemassa vapaasta tahdosta erill\u00e4\u00e4n”, toteaa Gregorios Nyssalainen. Ihmisen vapaa tahto, johon liittyy itsetajunta ja hengellinen ymm\u00e4rrys, on luomakunnan suurimpia voimia. Sit\u00e4 voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 oikein tai v\u00e4\u00e4rin. Vapaan tahdon v\u00e4\u00e4rink\u00e4yt\u00f6ll\u00e4 voi olla pelottavia seuraamuksia.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" K: Kuinka Kirkko opettaa luomisesta- kaiken alusta? V: Ortodoksinen uskontunnustus opettaa meit\u00e4: ”Uskon yhteen Jumalaan, Is\u00e4\u00e4n Kaikkivaltiaaseen, taivaan ja<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"colormag_page_container_layout":"default_layout","colormag_page_sidebar_layout":"default_layout","footnotes":""},"categories":[28],"tags":[],"class_list":["post-2006","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kysymykset_raamattu"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2006","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2006"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2006\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2007,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2006\/revisions\/2007"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2006"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2006"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2006"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}