{"id":20,"date":"2012-02-04T13:04:34","date_gmt":"2012-02-04T13:04:34","guid":{"rendered":"http:\/\/www.sissonen.net\/tsasouna\/wp\/ortodoksinen-usko\/kirkko\/"},"modified":"2019-11-12T14:00:32","modified_gmt":"2019-11-12T12:00:32","slug":"kirkko","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/2012\/02\/04\/kirkko\/","title":{"rendered":"Kirkko"},"content":{"rendered":"

Sana ”kirkko” (kr. ekklesia) tulee kreikan kielen sanasta ”kalein” (=kutsua). Tavallisessa mieless\u00e4 se tarkoitti ihmisjoukkoa, joka kutsuttiin koolle jotakin tarkoitusta varten johonkin paikkaan. Antiikin kreikkalaiset k\u00e4yttiv\u00e4t sanaa t\u00e4ss\u00e4 merkityksess\u00e4 tarkoittaen julkisia kokouksia. Rajoitetummin se merkitsee kahta asiaa: uskovaisten seurakuntaa miss\u00e4 tahansa maailman eri osassa, joka muodostaa hiippakunnan tai seurakunnan, kuten Isidor Pelusimilainen sanoo Kirkosta: ”Se on oikeaa uskoa tunnustava ja jumalanpalvelusta toimittava pyhien joukko”. Pyh\u00e4 Eubius sanoo viel\u00e4kin v\u00e4ljemmin: ” Se (Kirkko) on ihmiset, jotka uskovat Kristukseen”. Sana ”kirkko” tarkoittaa siis tietty\u00e4 ihmisryhm\u00e4\u00e4, joka on kutsuttu tiettyyn teht\u00e4v\u00e4\u00e4n. Kirkko tarkoittaa my\u00f6s paikkaa tai rakennusta, miss\u00e4 uskovaisten joukko kokoontui toimittamaan uskonnollisia velvollisuuksiaan ja palvelemaan Jumalaa. Mutta varsinainen sanan merkitys on ” niiden joukko, jotka hyv\u00e4ksyv\u00e4t ja tunnustavat ortodoksisen ja ainoan uskon Kristukseen ja jotka yhdistyv\u00e4t erityisten sakramenttien kautta, joita toimittavat kanoniset hengelliset is\u00e4t Kristus heid\u00e4n P\u00e4\u00e4n\u00e4\u00e4n”. Kirkko voidaan m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 Kristukseen uskovien j\u00e4rjellisten ja vapaiden olentojen yhteydeksi, johon kuuluvat kaikki maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 asuvat kristityt, my\u00f6s kuolleet, jotka ovat el\u00e4neet miss\u00e4 tahansa, milloin tahansa, poikkeuksetta kaikki, my\u00f6s ennen Kristuksen lihaksitulemista el\u00e4neet ja my\u00f6s enkelit.<\/span><\/p>\n

Kristillinen kirkko on kokous, jonka muodostavat Jumalan valitut, jotka on kutsuttu pit\u00e4m\u00e4\u00e4n h\u00e4nen sanansa ja toteuttamaan h\u00e4nen tahtonsa sek\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n h\u00e4nen tekojaan maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja taivaan valtakunnassa. Pyhiss\u00e4 kirjoituksissa kirkosta k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n nimityst\u00e4 Kristuksen ruumis (Ef. 1: 22 -23; Room 12; 1 Kor 10,12; Kol 1: 24) sek\u00e4 Kristuksen morsian (Ef 5; Ilm 21). Lis\u00e4ksi kirkkoa verrataan Jumalan el\u00e4v\u00e4\u00e4n temppeliin (Ef 2; 1 Piet 2), ja sit\u00e4 kutsutaan totuuden pylv\u00e4\u00e4ksi ja perustukseksi (1 Tim 3: 15). Kirkkoa nimitet\u00e4\u00e4n my\u00f6s Jumalan valtakunnaksi, verrataan rakennukseen (Mt. 16: 18), lammaslaumaan (Joh.10: 16) ja lammastarhaan (Joh.10). Siit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n my\u00f6s nimityksi\u00e4 Jumalan huone (1 Piet 4: 17; 1 Tim. 3: 15), Herran perhe (Room.16: 1-16), morsian (Ef. 5: 23) sek\u00e4 vaimo ja \u00e4iti (Ilm.19: 7)<\/span><\/p>\n

Kirkko voidaan jakaa ”opettavaan kirkkoon” muodostuen papeista, opettajista ja heid\u00e4n apulaisistaan, joita Eusebius kutsuu ”pyhiin kuuluviksi”, ja ”oppivaan kirkkoon”, joka muodostuu uskovista, jotka el\u00e4v\u00e4t hengellisten paimenien johtamina, ja joita Eusebius kutsuu ”kuuliaisten asteeksi”. Kirkko voidaan jakaa my\u00f6s ”taistelevaan kirkkoon” ja ”riemuitsevaan kirkkoon”. Edellinen on t\u00e4\u00e4ll\u00e4 maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 viel\u00e4 ponnistelevien uskovien joukko ja j\u00e4lkimm\u00e4inen taivaassa riemuitsevien joukko, johon kuuluvat enkelit, pyh\u00e4t sek\u00e4 uskossa ja katumuksessa kuolleet, kuten pyh\u00e4 Makarius Suuri on sanonut. On mahdollista m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 joitakin tuntomerkkej\u00e4, jotka kuuluvat todelliselle Kirkolle, todelliselle Kristuksen Ruumiille.<\/span><\/p>\n

Kirkon perustaja on Jeesus Kristus ja H\u00e4n perusti Kirkon jumalallisella voimallaan ja tahdollaan ”asettumalla itse kulmakiveksi”. Kirkon tarkoitus on olla lapsia synnytt\u00e4v\u00e4 \u00e4iti, muodostaa Kristuksen Ruumis, jonka n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 p\u00e4\u00e4n\u00e4 on Kristus, ja jota Pyh\u00e4 Henki el\u00e4v\u00f6itt\u00e4\u00e4. Kirkon j\u00e4seneksi liityt\u00e4\u00e4n n\u00e4kyv\u00e4n kasteen kautta. Kirkossa on my\u00f6s n\u00e4kyv\u00e4inen hierarkia, jonka teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on opettaa, toimittaa jumalanpalvelusta ja hallita seurakuntaa. Kirkon teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on jatkaa Kristuksen ty\u00f6t\u00e4 maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4: pelastaa syntisi\u00e4 ihmisi\u00e4, uudestisynnytt\u00e4\u00e4 uuteen, pyh\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4\u00e4n, yhdist\u00e4\u00e4 syntisi\u00e4 Kristukseen ja johtaa heit\u00e4 Jumalan valtakuntaan.<\/span><\/p>\n

Kristinuskon ja my\u00f6s Kirkon perustaja on siis Kristus. H\u00e4n on uuden el\u00e4m\u00e4n l\u00e4hde. Tuo uusi el\u00e4m\u00e4 virtaa H\u00e4nest\u00e4 uudestisyntymisen kautta. Kristus on ”viinipuu” ja uskovat ovat ”oksat”. Jeesus sanoi: ”Min\u00e4 olen tie, totuus ja el\u00e4m\u00e4” (Joh.14: 6) ja toisaalla: ”Ilman minua te ette saa mit\u00e4\u00e4n aikaan” (Joh.15: 5). Liitto Kristuksen kanssa pysyy voimassa pyh\u00e4n Ehtoollisen kautta: ”En\u00e4\u00e4 en el\u00e4 min\u00e4, vaan Kristus el\u00e4\u00e4 minussa.” (Gal.2: 20)<\/span><\/p>\n

Kirkko on ”yksi, pyh\u00e4, katolinen ja apostolinen”. N\u00e4m\u00e4 ominaisuudet m\u00e4\u00e4rittelev\u00e4t Kirkon olemuksen ja ne ominaisuudet, jotka ovat oleellisia Kristuksen kirkolle, ts. joita ilman Kirkko ei olisi Kirkko. N\u00e4m\u00e4 ominaisuudet on otettu nikealais-konstantinopolilaiseen uskontunnustukseen.<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

Yksi kirkko<\/strong><\/span><\/p>\n

Jeesus puhuu yhdest\u00e4 laumasta, yhdest\u00e4 lammaskatraasta, yhdest\u00e4 jumalan valtakunnasta ja yhdest\u00e4 seurakunnan peruskivest\u00e4. Samoin H\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4si saarnata yht\u00e4 oppia, suorittaa yhden kasteen ja toimittaa yht\u00e4 Ehtoollista. Jeesus my\u00f6s rukoili, ”ett\u00e4 he kaikki olisivat yht\u00e4”. Apostolit opettivat Jeesuksen taivaaseen astumisen ja helluntain j\u00e4lkeen ”yhdest\u00e4 ruumiista” ja ”kaikkien yhteydest\u00e4 Kristuksessa”. Kirkolla on sis\u00e4inen yhteys, joka johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 Kirkolla on yksi p\u00e4\u00e4, Kristus, ja koska Kirkkoa el\u00e4v\u00f6itt\u00e4v\u00e4 Pyh\u00e4 Henki on yksi. Pyh\u00e4 Henki yhdist\u00e4\u00e4 uskovat Kristuksessa ja tuo yhdistyminen tapahtuu erityisesti Ehtoollisessa. Kirkon ulkonainen yhteys ilmenee yksimielisess\u00e4 uskontunnustamisessa, jumalanpalvelusten ja sakramenttien yhteydess\u00e4, piispuudessa, ts. hierarkian perimisess\u00e4 sek\u00e4 Kirkon rakenteissa, joka ilmenee Kirkon kanoneissa.<\/span><\/p>\n

Seurakunnan yhteytt\u00e4 ei poista se, ett\u00e4 on ollut paljon kristillisi\u00e4 uskontokuntia, jotka ovat eronneet ekumeenisen kirkon liitosta tai eiv\u00e4t ole siihen tulleet. Ei voi olla kahdenlaista totuutta, eik\u00e4 voi olla kahden tai useammanlaista kesken\u00e4\u00e4n erilaista Jumalan valtakuntaa. Kirkko ei voi jakautua tai hajota. ”Onko Kristus jaettu?” (1 Kor 1: 13) Paavali kysyy. Kirkko ei ole vain yksi, vaan se ainoa. Kristillinen uskontokunta, joka ei kuulu t\u00e4h\u00e4n Kristuksen perustamaan ainoaan Kirkkoon on kristillinen yhdyskunta ja perustuu muulle, kuin Kristus-kallioon. Basileios Suuren 1. s\u00e4\u00e4nn\u00f6n mukaan n\u00e4m\u00e4 yhdyskunnat useimmiten eroavat yksitt\u00e4isten, omien mielipiteiden perusteella lahkolaisuuteen ja eriseuraisuuteen.<\/span><\/p>\n

Kirkko on yksi, koska on vain yksi Jumala ja koska Kristus ja Pyh\u00e4 Henki ovat yksi. Voi olla vain yksi kirkko, ei useita. Koska t\u00e4m\u00e4n ainoan kirkon ykseys perustuu Jumalaan, Kristukseen ja Pyh\u00e4\u00e4n Henkeen, sit\u00e4 ei voida koskaan hajottaa. N\u00e4in ollen kirkko on ortodoksian mukaan jakamaton. Ihmiset voivat olla kirkon piiriss\u00e4 tai sen ulkopuolella, mutta he eiv\u00e4t voi jakaa kirkkoa.<\/span><\/p>\n

Ortodoksisen opin mukaan kirkon ykseys on ihmisten vapaata ykseytt\u00e4 Jumalan totuudessa ja rakkaudessa. T\u00e4m\u00e4n ykseyden luo ainoastaan Jumala, ei mik\u00e4\u00e4n inhimillinen auktoriteetti eik\u00e4 lainomainen tekij\u00e4. Siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin kuin ihmiset pysyv\u00e4t Jumalan totuudessa ja rakkaudessa, he kuuluvat Jumalan kirkkoon.<\/span><\/p>\n

Ortodoksisten kristittyjen uskon mukaan historiallisessa ortodoksisessa kirkossa on t\u00e4ydellinen mahdollisuus olla osallisena Jumalan kirkon kokonaisuudesta, ja vain synnit ja ihmisten harharatkaisut (harhaopit) saattavat ihmiset t\u00e4m\u00e4n ykseyden ulkopuolelle. Muissa kristillisiss\u00e4 ryhmiss\u00e4 on ortodoksien mukaan tiettyj\u00e4 muodollisia esteit\u00e4, jotka ovat eri ryhmiss\u00e4 erilaisia ja jotka est\u00e4v\u00e4t niiden t\u00e4yden yhteyden Jumalaan ja h\u00e4vitt\u00e4v\u00e4t t\u00e4ten kirkon aidon ykseyden, jos ihmiset seuraavat niit\u00e4 ja hyv\u00e4ksyv\u00e4t ne (esim. paavin erityisasema Rooman kirkossa).<\/span><\/p>\n

Kirkon ykseydess\u00e4 ihminen on se, joksi h\u00e4net on luotu, ja siin\u00e4 h\u00e4n voi kasvaa ikuiseen jumalalliseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n yhteydess\u00e4 Jumalaan Kristuksen kautta Pyh\u00e4ss\u00e4 Hengess\u00e4. Kirkon ykseytt\u00e4 eiv\u00e4t aika tai paikka voi rikkoa eik\u00e4 sen ykseys rajoitu vain maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 el\u00e4viin. Kirkon ykseys on Pyh\u00e4n Kolminaisuuden ykseytt\u00e4 ja kaikkien niiden yhteytt\u00e4, jotka el\u00e4v\u00e4t Jumalan yhteydess\u00e4; siihen kuuluvat enkelit ja vanhurskaat kuolleet sek\u00e4 ne, jotka el\u00e4v\u00e4t maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 Kristuksen k\u00e4skyjen mukaisesti ja Pyh\u00e4n Hengen voimasta.<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

Pyh\u00e4 kirkko<\/strong><\/span><\/p>\n

Kun sanotaan, ett\u00e4 kirkko on pyh\u00e4, sill\u00e4 tarkoitetaan Kirkon olevan puhdas, viaton ja uskossaan erehtym\u00e4t\u00f6n. Pyhyyden l\u00e4hde ja perustus on Kirkon p\u00e4\u00e4, Kristus ja Kirkon n\u00e4kym\u00e4t\u00f6n ohjaaja Pyh\u00e4 Henki, joka on aina l\u00e4sn\u00e4 Kirkossa pyhitt\u00e4vine armolahjoineen. Pyhitt\u00e4minen tapahtuu Jumalan sanan ja sakramenttien kautta. Pyh\u00e4 Henki vaikuttaa ihmisiss\u00e4 kehottaen heit\u00e4 itsekielt\u00e4ymyksiin ja pyhyyden kilvoituksiin.<\/span><\/p>\n

Kirkko on pyh\u00e4 my\u00f6s hedelmiens\u00e4 mukaan. Kirkossa on ollut pyhi\u00e4 marttyyreita, neitseellisi\u00e4, askeetteja, pyhitt\u00e4ji\u00e4, hurskaita esipaimenia, autuaita jne. Kirkko on my\u00f6s aina vastustanut jumalattomuutta ja v\u00e4\u00e4ryytt\u00e4. Kirkkoon kuuluu sek\u00e4 vanhurskaita ett\u00e4 syntisi\u00e4. Harhaoppiset novatiaanit, jotka vaikuttivat 200- luvulla ja joiden lahko sammui kokonaan 600-luvulla olivat sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 Kirkon muodostavat vain vanhurskaat ja pyh\u00e4t”. Samoin opettivat my\u00f6s donatistit 300 – luvun alussa sek\u00e4 kataarit, itse\u00e4\u00e4n ”puhtaiksi” kutsuvat, jotka kuuluivat novatiaaneihin. Kaikkien heid\u00e4n opetuksensa on ristiriidassa Kristuksen opetuksen kanssa ja apostolien opin kanssa.<\/span><\/p>\n

Kristuksen opetuksen mukaan Kirkko on pelto, jossa kasvaa sek\u00e4 vehn\u00e4\u00e4 ett\u00e4 valhevehn\u00e4\u00e4 (Mt.13: 24), nuotta, joka kokoaa kaikenlaisia kaloja (Mt.13: 47) sek\u00e4 h\u00e4\u00e4juhla, johon ottaa osaa my\u00f6s arvottomia vieraita (Mt. 22: 3-13). H\u00e4nen opetuksensa mukaan seurakunnassa on sek\u00e4 hyvi\u00e4 ett\u00e4 huonoja palvelijoita (Mt.18: 23), sek\u00e4 viisaita ett\u00e4 tyhmi\u00e4 neitsyit\u00e4 (Mt.25: 1) ja sek\u00e4 lampaita ett\u00e4 vuohia (Mt. 25: 33).<\/span><\/p>\n

Pyhyytens\u00e4 kautta Kirkko on my\u00f6s erehtym\u00e4t\u00f6n. Kristus, joka on totuus ja Kirkon p\u00e4\u00e4, ei salli Kirkon poiketa totuudesta. Kirkko suojelee Kristuksen totuutta kaikesta valheellisuudesta, v\u00e4\u00e4ryydest\u00e4 ja yksipuolisuudesta, jotta voisimme uskoa ”oikein ja pelastavaisesti” ja kunnioittaa ”kelvollisesti”. Kirkon erehtym\u00e4tt\u00f6myys koskee vain jumalallisen ilmoituksen totuuksia. Kirkon erehtym\u00e4tt\u00f6myys ilmenee yleisten kirkolliskokousten kautta<\/span><\/p>\n

Kirkko on pyh\u00e4, koska Jumala on pyh\u00e4 ja koska Kristus ja Pyh\u00e4 Henki ovat pyh\u00e4t. Kirkon pyhyys on l\u00e4ht\u00f6isin Jumalasta. Sen j\u00e4senet ovat pyhi\u00e4 siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin, kuin he el\u00e4v\u00e4t yhteydess\u00e4 Jumalaan.<\/span><\/p>\n

Maanp\u00e4\u00e4llisess\u00e4 kirkossa ihmiset tulevat osallisiksi Jumalan pyhyydest\u00e4. Synti ja harha erottavat heid\u00e4t t\u00e4st\u00e4 jumalallisesta pyhyydest\u00e4 samoin kuin my\u00f6s jumalalliseste ykseydest\u00e4. Siksi kirkon maallisia j\u00e4seni\u00e4 ja instituutioita ei sellaisinaan ilman muuta voida samaistaa kirkkoon Jumalan pyh\u00e4n\u00e4 kirkkona.<\/span><\/p>\n

Maanp\u00e4\u00e4llisen kirkon usko ja el\u00e4m\u00e4 ilmenev\u00e4t sen opetuksista, sakramenteista, kirjoituksista ja jumalanpalveluksista sek\u00e4 pyhist\u00e4, jotka lujittavat ja yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4t kirkon olennaista ykseytt\u00e4. Heit\u00e4 voi todella sanoa pyhiksi, sill\u00e4 heiss\u00e4 Jumala on l\u00e4sn\u00e4 ja toimii.<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

Katolinen kirkko<\/strong><\/span><\/p>\n

Katolisuus tarkoittaa, ett\u00e4 Kirkko ei rajoitu mihink\u00e4\u00e4n paikkaa, aikaan tai kansaan. Se sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 itsess\u00e4\u00e4n uskovaiset kaikista paikoista, kaikilta ajoilta ja kaikista kansoista.<\/span><\/p>\n

Kirkko k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 mihink\u00e4\u00e4n paikkaan rajoittumattomana taivaan ja maan, maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 el\u00e4v\u00e4t ihmiset ja my\u00f6s kaikki oikeassa uskossa pyhyydess\u00e4 nukkuneet. Kirkko ei ole vain maallinen, vaan my\u00f6s taivaallinen Kirkko. Apostolit l\u00e4hetettiin aina ”maan \u00e4\u00e4riin”, so. kaikkia maita, kaikkia heimoja ja kaikkia kansoja edustavien ihmisten luo. Apostoleille annettiin kielill\u00e4puhumisen lahja, ett\u00e4 he voisivat saarnata pelastuksesta kaikille kansoille.<\/span><\/p>\n

Kirkko ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n rajoitu aikaan. Se ulottuu menneisyydess\u00e4 siihen aikaan asti, kun enkelit ja ihmiset saivat alkunsa, ja tulevaisuudessa se on iankaikkinen. On mahdotonta, ett\u00e4 Kirkko lakkaisi olemasta maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4, ts. ett\u00e4 Jumalan armo loppuisi ja ett\u00e4 Kirkko kadottaisi oikean uskon, ett\u00e4 siin\u00e4 katkeaisi piispuus ja pappeus, ett\u00e4 sakramentit ja jumalanpalvelus p\u00e4\u00e4ttyisiv\u00e4t. Kirkko on ehtym\u00e4t\u00f6n ja voittamaton. Herran tulemiseen asti on oleva Kirkko, jossa pyh\u00e4n Ehtoollisen sakramenttia toimitetaan.<\/span><\/p>\n

”Kirkko on katolinen sen suhteen nojalla, mik\u00e4 sill\u00e4 on Jumalaan, Kristukseen ja Pyh\u00e4\u00e4n Henkeen”. Sana ”katolinen” tarkoittaa ”t\u00e4ysi, t\u00e4ydellinen, kokonainen, josta ei mit\u00e4\u00e4n puutu”. Jumala yksin on t\u00e4ysi ja t\u00e4ydellinen todellisuus. Vain Jumalasta voidaan sanoa, ett\u00e4 h\u00e4ness\u00e4 ei ole mit\u00e4\u00e4n puutosta.<\/span><\/p>\n

Joskus kirkon katolisuus ymm\u00e4rret\u00e4an siten, ett\u00e4 se tarkoittaa kirkon ajallisesti ja paikallisesti kaikkik\u00e4sitt\u00e4v\u00e4\u00e4 luonnetta eli kirkon universaalisuutta. On kyll\u00e4 totta, ett\u00e4 kirkko on universaalinen – se on olemassa kaikkia ihmisi\u00e4 varten, kaikkina aikoina ja kaikkialla – mutta t\u00e4m\u00e4 seikka ei ole katolisuus – k\u00e4sitteen todellinen merkitys, kun puhutaan kirkosta. Kun sanaa ”katolinen” alun perin k\u00e4ytettiin kirkon m\u00e4\u00e4rittelemiseksi toisen vuosisadan alkupuolella, se tarkoitti pikemminkin laatua kuin m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Kun kirkkoa kutsutaan katoliseksi, on kyse siit\u00e4, millainen kirkko on tai kuinka on sen laadun laita, kun on kyseess\u00e4 t\u00e4yteys ja t\u00e4ydellisyys, kaikkik\u00e4sitt\u00e4vyys ja vapaus puutoksista.<\/span><\/p>\n

Jo ennen kuin kirkko levisi eri puolille maailmaa, se m\u00e4\u00e4riteltiin katoliseksi. Niin apostolien alkuper\u00e4inen kirkko Jerusalemissa kuin Antiokian, Efesoksen, Korintin ja Rooman varhaiset kaupunki-kirkot olivat katoliset. N\u00e4m\u00e4 kirkot olivat katolisia niin kuin on jokainen ortodoksinen kirkko t\u00e4n\u00e4\u00e4n, koska mit\u00e4\u00e4n oleellista ei niilt\u00e4 puuttunut Kristuksen kirkon aitoudesta. Jumala itse on t\u00e4ysin ilmoitettuna ja l\u00e4sn\u00e4 olevana kussakin kirkossa Kristuksen ja Pyh\u00e4n Hengen kautta. H\u00e4n toimii uskovien paikallisessa yhteis\u00f6ss\u00e4, jolla on apostolien oppi, pappeus ja mysteeriot (sakramentit). T\u00e4ll\u00f6in kyseisell\u00e4 kirkolla on kaikki edellytykset tulla t\u00e4ysin osalliseksi Jumalan valtakunnasta.<\/span><\/p>\n

Usko kirkon katolisuuteen merkitsee sit\u00e4 vakaumusta, ett\u00e4 Jumalan t\u00e4yteys on l\u00e4sn\u00e4 kirkossa ja ettei silt\u00e4 puutu mit\u00e4\u00e4n siit\u00e4 rikkaasta el\u00e4m\u00e4st\u00e4, jonka Kristus Hengess\u00e4 antaa maailmalle (Joh 10: 10). Se merkitsee t\u00e4ten nimenomaan, ett\u00e4 kirkko todella on ”h\u00e4nen t\u00e4yteytens\u00e4, joka kaikki kaikissa t\u00e4ytt\u00e4\u00e4” (Ef1: 23, ks. my\u00f6s Kol 2: 10).” (Hopko,Thomas: Ortodoksinen usko. OKJ. 1977)<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

Apostolinen kirkko<\/strong><\/span><\/p>\n

Sana ”apostolinen” kuvaa sit\u00e4, jolla on teht\u00e4v\u00e4 ja joka on l\u00e4hetetty suorittamaan tietty ty\u00f6. Kristus l\u00e4hetti opetuslapsensa, jotka H\u00e4n nimitti ”apostoleiksi”, saarnaamaan. Kirkko on perustettu maailmaan ja se l\u00e4hett\u00e4\u00e4 omat apostolinsa kutsumaan maailmaa Kristukseen. Kirkon on oltava olemukseltaan sellainen kuin apostolien aikana. Se on rakennettu ”apostolien perustukselle”, ts. seurakunta, joka ei perustu apostoleihin, ei ole seurakunta.<\/span><\/p>\n

”Kristus ja Pyh\u00e4 Henki ovat molemmat ’apostoliset’ ”, koska Is\u00e4 l\u00e4hetti molemmat maailmaan. Raamatussa t\u00e4hdennet\u00e4\u00e4n lukuisissa kohdin, ett\u00e4 Kristus on tullut Is\u00e4n l\u00e4hett\u00e4m\u00e4n\u00e4 ja Pyh\u00e4 Henki Is\u00e4st\u00e4 Kristuksen kautta l\u00e4hetettyn\u00e4. Lis\u00e4ksi on selv\u00e4sti kirjoitettu, ett\u00e4 Kristus on ”tunnustuksemme apostoli” (Hebr 3:1)<\/span><\/p>\n

Kuten Jumala l\u00e4hetti Kristuksen, samoin Kristus puolestaan valitsi apostolit ja antoi heille l\u00e4hetysteht\u00e4v\u00e4n. Yl\u00f6snoussut Kristus sanoo opetuslapsilleen: ”Samoin kuin Is\u00e4 on l\u00e4hett\u00e4nyt minut, l\u00e4het\u00e4n min\u00e4kin teid\u00e4t. Ja t\u00e4m\u00e4n sanottuaan h\u00e4n puhalsi heid\u00e4n p\u00e4\u00e4lleen ja sanoi heille: ottakaa Pyh\u00e4 Henki” (Joh 20: 21 -22). N\u00e4in apostolit l\u00e4htev\u00e4t maailmaan, ja heist\u00e4 tulee kristillisen kirkon ensimm\u00e4inen perustus.<\/span><\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 kirkkoa siis kutsutaan apostoliseksi; ensiksi, koska se perustuu Kristukseen ja Pyh\u00e4\u00e4n Henkeen, jotka Jumala on l\u00e4hett\u00e4nyt, sek\u00e4 Kristuksen l\u00e4hett\u00e4miin Pyh\u00e4n Hengen t\u00e4ytt\u00e4miin apostoleihin; toiseksi se on apostolinen my\u00f6s siksi, ett\u00e4 kirkko on maanp\u00e4\u00e4llisiss\u00e4 j\u00e4seniss\u00e4\u00e4n Jumalan l\u00e4hett\u00e4m\u00e4 todistamaan h\u00e4nen valtakunnastaan, pit\u00e4m\u00e4\u00e4n h\u00e4nen sanansa, toimimaan maailmassa h\u00e4nen tahtonsa ja suunnitelmansa mukaan.” (Hopko,Thomas::Ortodoksinen usko. OKJ. 1977)<\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Sana ”kirkko” (kr. ekklesia) tulee kreikan kielen sanasta ”kalein” (=kutsua). Tavallisessa mieless\u00e4 se tarkoitti ihmisjoukkoa, joka kutsuttiin koolle jotakin tarkoitusta<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"colormag_page_container_layout":"default_layout","colormag_page_sidebar_layout":"default_layout","footnotes":""},"categories":[5],"tags":[],"class_list":["post-20","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-ortodoksinen-usko"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/20","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=20"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/20\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":996,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/20\/revisions\/996"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=20"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=20"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=20"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}