{"id":199,"date":"2012-12-02T07:50:38","date_gmt":"2012-12-02T07:50:38","guid":{"rendered":"http:\/\/www.sissonen.net\/tsasouna\/wp\/artikkeleja\/lahimmaisyydesta\/"},"modified":"2019-11-12T13:59:15","modified_gmt":"2019-11-12T11:59:15","slug":"lahimmaisyydesta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/2012\/12\/02\/lahimmaisyydesta\/","title":{"rendered":"L\u00e4himm\u00e4isyydest\u00e4"},"content":{"rendered":"

Vaikutamme aina toiseen ihmiseen<\/b><\/span><\/p>\n

\u201c<\/span>Ei ole hyv\u00e4 ihmisen olla yksin\u00e4\u00e4n\u2019 (1 Moos 2:18, KR 92) ja siksi ihmisell\u00e4 on kaipuu toisen ihmisen luo ja l\u00e4heisyyteen. Toinen ihminen aina my\u00f6s vaikuttaa toiseen ja j\u00e4tt\u00e4\u00e4 j\u00e4ljen. N\u00e4in on sek\u00e4 kielteisesti ett\u00e4 my\u00f6nteisesti. Halusimme tai emme meid\u00e4n on my\u00f6nnett\u00e4v\u00e4 alttiutemme toisen vaikutukselle, \u00e4\u00e4nelle, katseelle. Erityisen paljon meille merkitsee se, jos toinen kuuntelee meit\u00e4, valvoo edes yhden hetken kanssamme (vrt. Jeesus Getsemanessa, Mt 26:38,40). Monissa el\u00e4m\u00e4mme vaikeissa tilanteissa vain toinen, kuunteleva ihminen voi auttaa. Jo pelkk\u00e4 yst\u00e4v\u00e4llinen katse, hymy tai k\u00e4den puristus voi ilahduttaa.<\/span><\/span><\/span>Pohjimmiltaan ihmiset on luotu el\u00e4m\u00e4\u00e4n yhteydess\u00e4 toisiin ihmisiin perheiss\u00e4, suvuissa… T\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n ihmisten avuntarve ja el\u00e4m\u00e4n vaikeudet eiv\u00e4t useinkaan ole autettavissa loppuun markoilla, l\u00e4\u00e4kkeill\u00e4 tai muulla materiaalisella avulla. Yksin j\u00e4\u00e4nyt ihminen tuntee helposti el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 tarkoituksettomaksi ja tyhj\u00e4ksi. Yksin\u00e4isyys <\/span>ja<\/span> <\/b><\/span>ep\u00e4onnistuminen tavalla tai toisella l\u00e4himm\u00e4issuhteissa korjaantuu vain ihmisen l\u00e4heisyydell\u00e4, toisen ihmisen saamisella rinnalle. Ihminen joka on yhteydess\u00e4 toisen ihmisen kanssa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n kokee toteuttavansa ihmisen\u00e4 el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 tarkoitusta. Ihmisen el\u00e4m\u00e4n tarkoituksellisuuteen kuuluu toisen ihmisen auttaminen niiss\u00e4 yhteis\u00f6iss\u00e4 (perhe, suku, kansa jne), miss\u00e4 h\u00e4n on tekemisiss\u00e4 muiden kanssa. Korostaessaan v\u00e4h\u00e4osaisista huolehtimista Vanha testamentilliset lait eiv\u00e4t oleellisesti poikkea ymp\u00e4r\u00f6ivien kulttuurien tavoista. On ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kaikenlaisen yhteiskunnallisen sosiaaliturvan puuttuessa on s\u00e4\u00e4detty vastuu v\u00e4h\u00e4osaisten hoidosta niille, joilla on luonteva yhteys avun tarvitsijaan. Perhe ja suku on ollut velvollinen huolehtimaan orvoista ja leskist\u00e4, rikkaille maanomistajille on kuulunut velvollisuus huolehtia k\u00f6yhist\u00e4 jne. Kaiken kaikkiaan Vanhan testamentin lakeja leimaa syv\u00e4 ihmisyys ja l\u00e4himm\u00e4isvastuu. Jumalan kuvaksi yhteydess\u00e4 toiseen ihmiseen, luotuina emme p\u00e4\u00e4se irti siit\u00e4 tosiasiasta, ett\u00e4 koko uskonnollinen el\u00e4m\u00e4 on tiivistett\u00e4viss\u00e4 kolmioon: ihminen – l\u00e4himm\u00e4inen – Jumala. Jumalan kuvana oleminen voitaneen tulkita my\u00f6s niin, ett\u00e4 n\u00e4hdess\u00e4mme miten ihminen el\u00e4\u00e4 suhteessa muihin ihmisiin, n\u00e4emme my\u00f6s millainen on h\u00e4nen Jumalansa, rakastava Is\u00e4 vai jotain muuta. L\u00e4himm\u00e4isyys on jonkinlainen koetinkivi itse kunkin Jumala- suhteelle t\u00e4ss\u00e4 ja nyt.<\/span>Jeesus toi uuden tavan lain tulkintaan. H\u00e4nen tulkintansa oli entist\u00e4 ehdottomampaa ja tiukemmin l\u00e4himm\u00e4isyyden huomioivaa kuin se, mihin oli totuttu. Jeesus korosti l\u00e4himm\u00e4israkkautta uudella tavalla sulkemalla my\u00f6s viholliset rakastamisen piiriin (Mt. 5:43-46). Jeesus poisti l\u00e4himm\u00e4isyydest\u00e4 viimeisetkin rajat. Suhteessa kaikkiin ihmisiin ja joka tilanteessa h\u00e4n nostaa ohjeeksi kultaisen s\u00e4\u00e4nn\u00f6n Niin kuin tahdotte ihmisten teille tekev\u00e4n, niin tehk\u00e4\u00e4 tekin heille (Mt. 7:12, Lk. 6:31) L\u00e4himm\u00e4isen rakastaminen ei ole vain jonkin ryhm\u00e4n, ammatti-ihmisten, asia vaan se kuuluu jokaiselle. Jeesus osoitti omalla esimerkill\u00e4\u00e4n oikean l\u00e4himm\u00e4isyyden mallin. Jeesuksen opetuksista on mahdotonta l\u00f6yt\u00e4\u00e4 mit\u00e4\u00e4n sellaista, mik\u00e4 antaisi mahdollisuuden olla huomioimatta l\u00e4himm\u00e4isen h\u00e4t\u00e4\u00e4 ja tarpeita. L\u00e4himm\u00e4isyys ei anna mahdollisuutta nostaa omaa erinomaisuutta muiden yl\u00e4puolelle vaan kehottaa n\u00f6yr\u00e4sti n\u00e4kem\u00e4\u00e4n oman asemansa. Jokainen ihminen on Kristuksessa vapautettu pahan vallasta palvelemaan Jumalaa ja tekem\u00e4\u00e4n hyv\u00e4\u00e4 (Tiit. 2:14). <\/span>Alkuseurakunnan el\u00e4m\u00e4n rakentuminen pitk\u00e4lle apostolien s\u00e4ilytt\u00e4m\u00e4n Jeesuksen opetuksen varaan n\u00e4kyi kaikessa. Omaisuuden yhteisyys ja sen k\u00e4ytt\u00f6 puutteessa olevien hyv\u00e4ksi oli osoitus paitsi yhteydest\u00e4 my\u00f6s uskosta (Apt. 2:42-45; 4:32-35). Kristillisen seurakunnan el\u00e4m\u00e4n keskuksena ollut p\u00e4ivitt\u00e4inen jumalanpalvelus ja rakkauden ateria sis\u00e4lsiv\u00e4t diakonian \/ l\u00e4himm\u00e4isen palvelun oleellisena osanaan. Kokoontuminen oli aina my\u00f6s l\u00e4hett\u00e4misen paikka. Alkuseurakunta eli voimakkaan yhteyden ja l\u00e4himm\u00e4isvastuun yhteisen\u00e4. Ehtoollisen \/ rakkauden aterian jakaminen apua tarvitseville oli taloudellisen avustamisen muotona luonnollinen osa jumalanpalvelusel\u00e4m\u00e4\u00e4. <\/span>Alkuseurakunnan tapa huolehtia omiensa lis\u00e4ksi my\u00f6s muista avun tarpeessa olevista her\u00e4tti ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 ihmetyst\u00e4 ja arvostusta. L\u00e4himm\u00e4isyys oli asia, joka selke\u00e4sti erotti kristittyjen piskuisen joukon ymp\u00e4rist\u00f6n kovien ja itsekk\u00e4iden arvojen kannattajista. <\/span><\/span><\/p>\n

L\u00e4himm\u00e4isty\u00f6 – mit\u00e4 <\/b><\/span>se tarkoittaa?<\/b><\/span><\/span><\/span><\/p>\n

Ihmiselle, jolle k\u00e4site ei ole k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 tuttu, l\u00e4himm\u00e4isty\u00f6 on vain sana, joka kertoo ty\u00f6st\u00e4, jota tehd\u00e4\u00e4n l\u00e4himm\u00e4isen, ts. toisten ihmisten hyv\u00e4ksi. Sanalla l\u00e4himm\u00e4inen on my\u00f6s raamatullinen kaiku, onhan se raamatusta l\u00e4ht\u00f6isin. Ollakseen l\u00e4himm\u00e4inen ei tarvitse olla uskonnollinen, tuntea Raamattua eik\u00e4 edes kuulua kirkkoon. L\u00e4himm\u00e4isyys on el\u00e4m\u00e4nasenne, ei termi eik\u00e4 ty\u00f6. Jokainen voi olla l\u00e4himm\u00e4inen. Sit\u00e4 varten ei tarvitse edes liitty\u00e4 mihink\u00e4\u00e4n piiriin <\/span>tai kerhoon<\/span> <\/b><\/span>tai muuhun vapaaehtoistoimintaan. <\/span>L\u00e4himm\u00e4inen nostaa huonompikuntoisen ihmisen pudonneet tavarat takaisin h\u00e4nelle eik\u00e4 odota siit\u00e4 palkintoa. L\u00e4himm\u00e4inen hymyilee vastaantulijalle kun katse osuu toisen silmiin. H\u00e4n tarjoaa paikkaansa bussissa raskaana olevalle tyt\u00f6lle tai vanhemmalle ihmiselle, eik\u00e4 ep\u00e4r\u00f6i auttaa lastenvaunuja tai \u2014 rattaita bussin korokkeellisista keskiovista sis\u00e4\u00e4n tai ulos. L\u00e4himm\u00e4inen kysyy naapurin mummolta tavatessa \u201cMit\u00e4 kuuluu?\u201d ja \u201cVoinko tarjota teille kyydin tuonne postille, kun saliin itsekin olemaan menossa sinnep\u00e4in?\u201d. L\u00e4himm\u00e4inen k\u00e4v\u00e4isee naapurin ovella tarkistamassa, joka avaa oven keskell\u00e4 y\u00f6t\u00e4 kotoaan paenneelle ja tarjoaa, jos ei muuta niin puhelimen, jolla h\u00e4n voi soittaa apua. L\u00e4himm\u00e4isyys ei vaadi suuria toimia tai virallisia linjanvetoja suuntaan eik\u00e4 toiseen. L\u00e4himm\u00e4inen on l\u00e4sn\u00e4 arjessa, el\u00e4m\u00e4n keskell\u00e4, t\u00e4ss\u00e4 n\u00e4in – ilman mit\u00e4\u00e4n sen suurempaa rummun p\u00e4ristyst\u00e4. Sit\u00e4 lyhyesti on l\u00e4himm\u00e4isty\u00f6. <\/span>L\u00e4himm\u00e4isyys toteutuu my\u00f6s toisen kuuntelemisena. On oltava valmis vilpitt\u00f6m\u00e4sti kuuntelemaan. L\u00e4himm\u00e4isen kohtaaminen on taitoa kuunnella, ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ja vaieta. Jo ensi hetkest\u00e4 alkaen on kyselev\u00e4n l\u00e4himm\u00e4isen voitava havaita meiss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 asenne. Kuunnellaan rentoutuneesti, keskittyneesti, avoimesti ja innostuneesti\u2019 (Martin Buber). On kyse on kurinalaisesta kuuntelua, jossa keskityt\u00e4\u00e4n toiseen. Jokaisen ihmisen ongelmat ovat ainutlaatuisia ja ainutkertaisia. Siksi ilman huolellista kuuntelua ei koskaan voi saada selville sit\u00e4, mist\u00e4 todella on kysymys. T\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 kuitenkin kuin se, ett\u00e4 saa selville, mist\u00e4 on kysymys, on se, ett\u00e4 ahdistunut saa mahdollisuuden ilmaista sit\u00e4, mik\u00e4 h\u00e4n painaa. Ihmisen auttaminen on 90% kuuntelua. Kuuntelemisen taitoon kuuluu sekin, ett\u00e4 kertaamme \u00e4\u00e4neen mit\u00e4 toinen on sanonut ja teemme harkittuja ja johdattelevia kysymyksi\u00e4. Joskus sielunhoitajaa onkin verrattu aasiin. Aasilla on suuret korvat, pieni suu ja se pysyy vakaasti paikallaan. <\/span>Ihminen avautuu vain yst\u00e4v\u00e4lleen, ei vihamiehelleen eik\u00e4 vastustajalleen. On sanottu, ett\u00e4 hunajalla saa enemm\u00e4n k\u00e4rp\u00e4si\u00e4 kuin tervalla. Jokaisella ihmisell\u00e4 on syv\u00e4 tarve olla jonkin arvoinen itselleen ja toisille, saada rakkautta ja rakastaa. Siksi ahdistetun on voitava kokea kuunteleva l\u00e4himm\u00e4isens\u00e4 sellaiseksi, joka ottaa h\u00e4net vastaan ilman ehtoja ja anteeksiantavassa, mutta rehellisess\u00e4 hengess\u00e4: \u201cHaavoittuneet sitoa, heikkoja vahvistaa\u201d (Hes 34:16). Kyselev\u00e4 ihminen on aina my\u00f6s tasa-arvoinen keskustelukumppani. L\u00e4himm\u00e4isen kohtaamisessa on kysymys lopulta molemminpuolisesta antamisesta ja vastaanottamisesta. Sek\u00e4 kuuntelija ett\u00e4 l\u00e4himm\u00e4inen ovat samalla tasolla. On kunnioitettava toisen persoonallisuutta ja itsen\u00e4isyytt\u00e4 silloinkin, kun kuulee ehk\u00e4 monia kielteisi\u00e4 asioita toisesta ja toisista ja asioita, joita h\u00e4n ei voi hyv\u00e4ksy\u00e4. Tulee hyv\u00e4ksyv\u00e4sti suhtautua itse ihmiseen, vaikka ei suinkaan aina voi hyv\u00e4ksy\u00e4, mit\u00e4 t\u00e4m\u00e4 ihminen on tehnyt.  <\/span>On sanottu, ett\u00e4 ihmisen henkiseen h\u00e4t\u00e4\u00e4n l\u00e4\u00e4ke ei ole l\u00e4\u00e4ke, mutta ihmissuhde on aina l\u00e4\u00e4ke. Vaikeassa tilanteessa olevan ihmisen tulisi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 kuunteleva ihminen ja p\u00e4\u00e4st\u00e4 avoimesti ja rehellisesti keskustelemaan t\u00e4m\u00e4n kanssa. H\u00e4nen mit\u00e4 kipein tarpeensa on tulla edes jollakin tavoin ymm\u00e4rretyksi. Aikoinaan Job huokasi: \u201cli, jospa joku kuuntelisi minua\u201d (Job 31:35). Usein jo pelkk\u00e4 puhuminenkin auttaa. Puhuminen on jo puoli parantumista, sanotaan. \u201cKun min\u00e4 siit\u00e4 vaikenin, riutuivat minun luuni\u201d (Ps 32:3).  <\/span>Yli 20%:lla suomalaisista on kuitenkin vaikeuksia solmia kontakteja toisiin ihmisiin. Todenn\u00e4k\u00f6isesti valtaosa kanssaihmist\u00e4mme ei koskaan l\u00f6yd\u00e4 sellaista, joka todella osaisi kuunnella heit\u00e4. Monet ovat kuin bunkkereihin sulkeutuneita ja j\u00e4\u00e4v\u00e4t sinne. Liian monelle alkoholi on ainoa, joka vapauttaa kielen, mutta silloin kukaan ei v\u00e4lit\u00e4 tosissaan kuunnella. <\/span><\/span><\/p>\n

Kriisit  <\/b><\/span><\/span><\/span><\/p>\n

Jokaisen ihmisen el\u00e4m\u00e4\u00e4n kuuluu my\u00f6s vastoink\u00e4ymisi\u00e4. Jokaisella vastoink\u00e4ymisell\u00e4 on aina jotain annettavaa. Kriisin tullessa meid\u00e4n perusturvallisuutemme horjuu. Koemme kriisin h\u00e4mmennyksen ja sekasorron tilana. Siihen voi liitty\u00e4 hylj\u00e4tyksi tulemisen tai pettymyksen tunne. Voimme kokea olevamme umpikujassa. Koemme masennusta, surua, ahdistusta ja toivottomuutta. Tuskainen kriisivaihe saattaa kest\u00e4\u00e4 muutamasta viikosta vuoteen.  <\/span><\/span><\/span>Kriisin l\u00e4pik\u00e4ymisess\u00e4 voidaan erottaa alku-, keski- ja loppuvaihe. Alkuvaihe saattaa olla kaoottinen. Keskivaiheessa alkaa kyseleminen ja loppuvaiheessa mukaudutaan todellisuuteen ja pystyt\u00e4\u00e4n tekem\u00e4\u00e4n asiallisia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4. Kriisin alkuvaiheessa ihminen usein pyrkii kiist\u00e4m\u00e4\u00e4n koko asian. \u201cT\u00e4m\u00e4 ei voi olla totta, ei minulle voi sellaista tapahtua\u201d. T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa ei pystyt\u00e4 yleens\u00e4 kunnolla selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n kriisi\u00e4. El\u00e4m\u00e4 saatetaan kokea uhkana. On vaikea keskitty\u00e4 mihink\u00e4\u00e4n. Joillekin saattaa tuottaa vaikeuksia yksinkertaistenkin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n asioiden hoito. Moni vet\u00e4ytyy kuoreensa. Ei halua n\u00e4hd\u00e4 ket\u00e4\u00e4n. Jotakuta vaivaa unettomuus, migreeni, ruokahaluttomuus. Kaikki asiat koetaan tavattoman synkk\u00e4n\u00e4. Ahdistukseen saattaa sekoittua syyllisyytt\u00e4 ja h\u00e4pe\u00e4\u00e4, mutta my\u00f6s kiukkua ja vihaa. Mielell\u00e4\u00e4n syytt\u00e4\u00e4 kaikesta toisia ihmisi\u00e4 ja Jumalaa. Joka tapauksessa t\u00e4ss\u00e4 tilanteessa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 pystyy ilmaisemaan itse\u00e4\u00e4n ja tunteitaan. My\u00f6s kielteiset tunteet saavat tulla ilmi, mutta on mit\u00e4 t\u00e4rkeint\u00e4 valita niille sellainen kohde, jota ei vahingoita muita tai itse\u00e4. Kriisin kypsymisvaihe on pohdintojen aikaa. Miksi juuri minulle tapahtui n\u00e4in? Nyt pit\u00e4isi oppia hiljaa kuuntelemaan omaa kriisi\u00e4\u00e4n ja miettim\u00e4\u00e4n, mik\u00e4 tarkoitus kaikella t\u00e4ll\u00e4 on. Mit\u00e4 siit\u00e4 voisi oppia ja sit\u00e4 parhaiten hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4? K\u00e4rsimys on aina annettu haaste. \u201cOtammehan vastaan Jumalalta hyv\u00e4\u00e4, emmek\u00f6 ottaisi vastaan pahaakin?\u201d (Job 2:10). T\u00e4rkeint\u00e4 ei ole vapautua mahdollisimman nopeasti pahanolontunteesta. Pahaolo on vain oire. Ihmisen ahdistus saattaa olla merkki siit\u00e4, ett\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 jotain on korjattava. Se on h\u00e4lytt\u00e4j\u00e4 jostain syvemm\u00e4ll\u00e4 olevasta asiasta. Siksi kannattaa malttaa mielens\u00e4, kuunnella omaa ahdistustaan ja pyrki\u00e4 selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n, mist\u00e4 se johtuu eik\u00e4 niink\u00e4\u00e4n miten se poistuu. T\u00e4ll\u00f6in ahdistus on jotain samaa kuin kipu ruumiissa. Juuri kipu varoittaa vaarasta. Ahdistus voi siis olla my\u00f6s yst\u00e4v\u00e4 eik\u00e4 vain inhottava el\u00e4m\u00e4nilon pilaaja. Vaarana on my\u00f6s, ett\u00e4 l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n etsim\u00e4\u00e4n apua suunnalta jos toiseltakin ja saadaan ristiriitaisia neuvoja. Oireita ei tule my\u00f6sk\u00e4\u00e4n poistaa pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n l\u00e4\u00e4kkeill\u00e4 tai muilla stimuloivilla aineilla. Tosin tilap\u00e4isesti saattaa olla viisasta ottaa vaikkapa unil\u00e4\u00e4kett\u00e4, jos ahdistus johtaa useamman per\u00e4tt\u00e4isen y\u00f6n unettomuuteen. Emme yleens\u00e4 pysty valvomaan monta p\u00e4iv\u00e4\u00e4 yht\u00e4 mittaa vaurioittamatta itse\u00e4mme. Nykyaikaiset psyyken l\u00e4\u00e4kkeet voi olla my\u00f6s suurena apuna. L\u00e4\u00e4kkeitten k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 on aina seurattava l\u00e4\u00e4k\u00e4rin m\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4. Miss\u00e4\u00e4n tapauksessa ei pid\u00e4 kielt\u00e4yty\u00e4 ottamasta yhteytt\u00e4 l\u00e4\u00e4k\u00e4riin v\u00e4itt\u00e4en, ettei kehtaa tai ei uskova voi olla masentunut. Monella alkaa my\u00f6s itkun vaihe. On osattava itke\u00e4, kun on itkun aika (Saarn 3:4). T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa my\u00f6s verrataan itse\u00e4 toisiin. Usein koetaan, ett\u00e4 on k\u00e4rsitty v\u00e4\u00e4ryytt\u00e4. Katkeruus hiipii mieleen. Vertailu johtaa yleens\u00e4 aina syntiin – joko katkeruuteen tai ylimielisyyteen. Ihminen el\u00e4\u00e4 toivon ja toivottomuuden rajalla. Toivottomuus on aina omien mahdollisuuksien aliarvioimista. Se lamauttaa. \u201cNiin kauan kuin on el\u00e4m\u00e4\u00e4, on toivoa\u201d. \u201cRahat meni, v\u00e4h\u00e4n meni, maine meni, paljon meni, rohkeus meni, kaikki meni\u201d. Joka kriisiss\u00e4 menet\u00e4mme jotain, mutta koskaan emme menet\u00e4 kaikkea ennen kuin omassa kuolemassamme. Jeesus nimenomaan kehotti meit\u00e4 valmiuteen, jossa suostumme luopumaan kaikesta, mit\u00e4 meill\u00e4 on (Lk 14:33). Kaikki el\u00e4m\u00e4ss\u00e4mme pit\u00e4isi olla avoimella k\u00e4mmenell\u00e4 niin, ettemme kouristuksenomaisesti pid\u00e4 mist\u00e4\u00e4n kiinni. \u201cHerra antoi ja Herra otti, kiitetty olkoon Herran nimi\u201d (Job 1:21).<\/span><\/span><\/p>\n

Masennus<\/b><\/span><\/span><\/p>\n

Joskus el\u00e4m\u00e4n tilanne ja sen vaikeudet masentavat. Masennus kuuluu jokaisen el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Se on tiettyyn rajaan terveellist\u00e4. Mutta aikamme suurena vitsauksena on ollut masennus sairautena. <\/span>Naiset ilmaisevat masennuksen useammin l\u00e4\u00e4k\u00e4rille kuin miehet. Miesten on vaikeampi osoittaa masennukseen riippuvuutta ja avuttomuutta. Useimmilla vakavasta masennuksesta k\u00e4rsivill\u00e4 on taustallaan jokin laukaiseva tekij\u00e4.  <\/span>Vakava masennus on hengenvaarallista. Siihen kuuluu aina useita oireita. Toinen perusoire jatkuvan masentuneen mielialan lis\u00e4ksi on mielenkiinnon tai mielihyv\u00e4n menett\u00e4minen. Lis\u00e4ksi paino voi heitell\u00e4 suutaan jos toiseen, masentuneet nukkuvat joko huonosti tai ylenpalttisen paljon. Useimmat masentuneet ovat v\u00e4syneit\u00e4 ja kokevat voimat v\u00e4h\u00e4isiksi. Masentuneilla on arvottomuuden tunteita ja ep\u00e4realistisia syyllisyyden tunteita. Masentuneen keskittymiskyky ja muistitoiminnot saattavat olla heikot. My\u00f6s paniikkih\u00e4iri\u00f6n takaa l\u00f6ytyy usein masennus. Kuolemaan liittyv\u00e4t ajatukset ja itsemurhayritykset ovat vakavasti masentuneilla tavallisia. Joka viides vaikeasti masentunut kuolee oman k\u00e4den kautta. Usein itsemurhan suunnittelu saa aikaan masentuneeseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n hetkellist\u00e4 tarkoituksellisuutta ja selkeytt\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on harhaan johtavaa omaisille. Itsemurha tai sen yritys tulee yleens\u00e4 t\u00e4yten\u00e4 yll\u00e4tyksen\u00e4. Itsemurhariski ei ole pahimmillaan masennuksen syvimm\u00e4ss\u00e4 vaiheessa, jolloin henkil\u00f6ll\u00e4 ei ole voimia itsetuhon toteuttamiseen. Kokemus siit\u00e4, ettei auttaja pel\u00e4sty itsetuhoisen henkil\u00f6n sis\u00e4isen vihan voimaa, on t\u00e4lle jo sin\u00e4ns\u00e4 helpottava. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 joku jaksaa kuunnella ja jakaa ihmisen hirvitt\u00e4v\u00e4n tilanteen! <\/span>Heikkoutena koettu persoonallisuuden herkkyys voi ilmet\u00e4 vahvuutena. Useissa tutkimuksissa on todettu, ett\u00e4 masennukseen liittyy monimuotoinen luovuus. Huomattava osa taiteilijoista on l\u00e4pik\u00e4ynyt toistuvia masennuksia. Suomalaisia sairastaneita taiteilijoita ovat mm. Eino Leino, Aleksis Kivi ja Pentti Saarikoski. Er\u00e4s maailmankuuluin masentunut taiteilija on Vincent van Gogh. Luovuus voidaan n\u00e4hd\u00e4 keinoksi hallita masennukseen liittyv\u00e4 kipu ja yksin\u00e4isyys. Heikkoudessa piilee my\u00f6s voima. Monet masentuneet ovat kokeneet, ett\u00e4 he ovat tuskan kautta syvi\u00e4 oivalluksia ja l\u00f6yt\u00e4neet el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 uuden suunnan. <\/span>Vaikka luulisi, ett\u00e4 masennus ja suru olisivat sama asia, on niill\u00e4 moniakin erilaisia piirteit\u00e4. Surussa menetys tunnistetaan, masennuksessa ei. Masennuksessa maailma on harmaa, merkitykset\u00f6n ja lamaantunut. Surun kipeiden askelten my\u00f6t\u00e4 surija luopuu menetyksest\u00e4. Ahdistunut tai masentunut ihminen ei jaksa l\u00e4hte\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n eri asioita. Depressiosta saattaa kehitty\u00e4 keino torjua suruty\u00f6. Menetyksest\u00e4 ja koetusta v\u00e4\u00e4ryydest\u00e4 aiheutuva viha ja pettymys k\u00e4\u00e4nnet\u00e4\u00e4n itseen kohdistuvaksi mist\u00e4 seuraa arvottomuuden tunne. Menetykseen liittyv\u00e4 syyllisyys on omiaan est\u00e4m\u00e4\u00e4n surun k\u00e4sittelyn. Monet naiset tekev\u00e4t abortin j\u00e4lkeen itselleen vahingollisen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen olla ajattelematta koko asiaa. T\u00e4st\u00e4 voi seurata masennus. Ahdistuksen tullessa on t\u00e4rke\u00e4 huomata, ett\u00e4 aina jotain omassa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ja olemuksessa on my\u00f6nteist\u00e4 ja valoisaa. Paksummankin pilven takana loistaa aurinko. <\/span>L\u00e4himm\u00e4isin\u00e4 meid\u00e4n tulisi pyrki\u00e4 auttamaan toista ihmist\u00e4 keskustelun, el\u00e4ytymisen ja yhdess\u00e4 kantamisen ja k\u00e4rsimisen kautta. Aivan kuin k\u00e4vell\u00e4\u00e4n kappaleen matkaa toisen kanssa h\u00e4nen suuntaansa (Mt 5:41). On kysymys ihmisen henkil\u00f6kohtaisesta palvelemisesta ja se tapahtuu kahden ihmisen kohtaamisen ja keskustelun puitteissa.  <\/span>T\u00e4llainen suhtautuminen k\u00e4rsiv\u00e4\u00e4n l\u00e4himm\u00e4iseen vaikuttaa parantavasti: <\/span><\/span><\/p>\n

1.Se parantaa, poistaa jonkin puutteen ja johtaa entist\u00e4 parempaan tilaan <\/span>2.Se tukee niin, ett\u00e4 k\u00e4rsiv\u00e4 kest\u00e4\u00e4 yli vaikeitten olosuhteiden.  <\/span>3.Se ohjaa h\u00e4mmentynytt\u00e4 l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n tien eteenp\u00e4in.  <\/span>4. Se sovittaa rikkoutuneita ihmissuhteita ja suhteen Jumalaan (Clinebell). L\u00e4himm\u00e4isen kohtaamisessa pyrit\u00e4\u00e4n auttamaan ihmist\u00e4 sovintoon Jumalaan, l\u00e4himm\u00e4isens\u00e4, oman itsens\u00e4 ja luonnon kanssa (2 Kor 5:20). On keskitytt\u00e4v\u00e4 nykyhetkeen: \u201cVain nykyinen toimitamme, vain nykyiset p\u00e4\u00e4t\u00f6ksemme ja nykyinen ajattelumme on todellista. Kaikenlainen taaksep\u00e4in, miellytt\u00e4v\u00e4\u00e4n tai vihattuun menneisyyteen katsominen, kaikki toivottuun tai pel\u00e4ttyyn tulevaisuuteen t\u00e4hyileminen on pelkk\u00e4\u00e4 harhaa, jos se h\u00e4m\u00e4r\u00e4\u00e4 nykyisyyden ja sumentaa n\u00e4k\u00f6kent\u00e4n\u201d (Pfeifer). <\/span><\/span><\/p>\n

Teht\u00e4v\u00e4mme l\u00e4himm\u00e4isin\u00e4 on kohdata kaikkinaista raihnautta ja koettaa palvella edes jollain tavoin n\u00e4it\u00e4 \u201cmonenlaisia\u201d ihmisi\u00e4. Emme kysy onko l\u00e4himm\u00e4isemme ongelmat hengellisi\u00e4 vai maallisia. Yrit\u00e4mme palvella apua tarvitsevaa ja ahdistunutta ihmist\u00e4 juuri siin\u00e4, miss\u00e4 h\u00e4n kokee tarvitsevansa palveluamme. L\u00e4himm\u00e4isemme kanssakulkijoina meid\u00e4n on yritett\u00e4v\u00e4 antaa toiselle mahdollisuus ilmaista tunteitaan, tarpeitaan ja odotuksiaan. On pyritt\u00e4v\u00e4 tiedostamaan nimenomaan toisen tunteet, ja kysytt\u00e4v\u00e4 mieless\u00e4\u00e4n, mitk\u00e4 ovat ne tunteet, joita ahdistunut tai avun tarpeessa oleva l\u00e4himm\u00e4isemme kerronnallaan ja olemuksellaan viestii. Parhaansa mukaan on pyritt\u00e4v\u00e4 el\u00e4ytym\u00e4\u00e4n toisen tunteisiin ja h\u00e4t\u00e4\u00e4n. L\u00e4himm\u00e4isemme on koettava, ett\u00e4 h\u00e4nelle tarjotaan ihmissuhdetta, jossa on mahdollisuus jakaa tuskaa. Meid\u00e4n tulisi olla jopa valmiita pit\u00e4m\u00e4\u00e4n toisen kohtaloa omana kohtalonamme. Se on aina vaikeaa. Usein toisen h\u00e4t\u00e4tila aiheutuu juuri tunne-el\u00e4m\u00e4n kriiseist\u00e4. Niit\u00e4 on vaikea sanallisesti ilmaista. Moni ilmaisee ne vaikenemalla, rivien v\u00e4liss\u00e4 ja symbolikielell\u00e4, vertauskuvallisesti. Siksi todellinen toisen kuunteleminen on vaikea taito. Se vaatii herkkyytt\u00e4 pienest\u00e4 vihjeest\u00e4kin ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, mik\u00e4 on toisella todella oleellista. T\u00e4llainen taito opitaan v\u00e4hitellen.  <\/span>Meill\u00e4 on oltava aikaa odottaa, ett\u00e4 toinen avautuu. Ahdistus voi olla niin tuskaista, ettei aluksi pysty eik\u00e4 osaa sit\u00e4 ilmaista. Joskus se vaatii useita turhalta tuntuvia keskusteluja. Ei pid\u00e4 v\u00e4kisin avata ik\u00e4\u00e4n kuin nupulla olevaa kukkaa. Ei ole niink\u00e4\u00e4n t\u00e4rke\u00e4\u00e4, mit\u00e4 sanoo, kuin se, miten sanoo ja miten on paikalla, l\u00e4sn\u00e4 olevana. Ilmeet, kasvojen ja k\u00e4sien liikkeet ja \u00e4\u00e4nens\u00e4vy ovat yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n t\u00e4rkeit\u00e4. \u201cMin\u00e4 en kuule, mit\u00e4 sanot, koska se, mit\u00e4 olet, huutaa niin kovasti\u201d. Hyvin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on, ett\u00e4 aidosti kuuntelee ja auttaa n\u00e4in toista sanallisesti ilmaisemaan monimutkaisiakin vaikeuksiaan. Kaiken ei suinkaan tarvitse selvit\u00e4 yhden keskustelun aikana. On ongelmia, jotka eiv\u00e4t koskaan selvi\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 ajassa. Mutta toinen on saanut mahdollisuuden jakaa ratkaisemattomia ongelmiaan. Vanha neuvo on, ett\u00e4 jos et osaa auttaa, niin \u00e4l\u00e4 kuitenkaan vahingoita. Rakkaudellinen ja alhaalta k\u00e4sin toista l\u00e4hestyv\u00e4 asenne est\u00e4\u00e4 parhaiten vahingoittamisen. Teht\u00e4v\u00e4n\u00e4mme ei ole niink\u00e4\u00e4n antaa vastauksia, kuin auttaa ahdistunutta v\u00e4hitellen itse l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n vastaukset. <\/span>Tavoitteena on se, ett\u00e4 ahdistunut ihminen tekee itse oivalluksen omassa asiassaan ja niin itse tajuaa, mit\u00e4 h\u00e4nen on teht\u00e4v\u00e4 ja miten ajateltava. H\u00e4nt\u00e4 on my\u00f6s rohkaistava itsen\u00e4iseen p\u00e4\u00e4ttelyyn. Teht\u00e4v\u00e4mme l\u00e4himm\u00e4isin\u00e4 on, ett\u00e4 koetamme auttaa toista kohtaamaan el\u00e4m\u00e4n ongelmat entist\u00e4 asianmukaisemmin ja voimistumaan omien mahdollisuuksien k\u00e4ytt\u00e4misess\u00e4. On pyritt\u00e4v\u00e4 siihen, ett\u00e4 ihminen oppii itse auttamaan itse\u00e4\u00e4n ja osoittamaan, ett\u00e4 h\u00e4n my\u00f6s pystyy siihen. On autettava ja tuettava h\u00e4nt\u00e4 seisomaan omilla jaloillaan.<\/span><\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Vaikutamme aina toiseen ihmiseen \u201cEi ole hyv\u00e4 ihmisen olla yksin\u00e4\u00e4n\u2019 (1 Moos 2:18, KR 92) ja siksi ihmisell\u00e4 on kaipuu<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"colormag_page_container_layout":"default_layout","colormag_page_sidebar_layout":"default_layout","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-199","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-artikkeleja"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/199","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=199"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/199\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":827,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/199\/revisions\/827"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=199"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=199"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=199"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}