<\/p>\n
Pyhiksi kirjoituksiksi nimitet\u00e4\u00e4n tiettyj\u00e4 Jumalan Hengen ohjaamana Jumalan pyhitt\u00e4mien ihmisten, joita kutsutaan profeetoiksi ja apostoleiksi, kautta kirjoitettuja kirjoja. Niit\u00e4 yleisesti nimitet\u00e4\u00e4n Raamatuksi. Kreikankielinen Raamattua vastaava sana tarkoittaa \u201dkirjat\u201d. Nimi merkitsee, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 kirjat ansaitsevat huomiota ennen kaikkea muita. Raamattu on kirjoitettu kertomus Jumalan ilmoituksesta.<\/p>\n
Juutalaisilla, kristityill\u00e4 ja islamilaisilla on pyh\u00e4 kirjallisuus. Tieteen edustajat ja tutkijat usein sanovat, ett\u00e4 uskonto on toiveajattelua, ja ihminen luo kuvan Jumalasta. He vetoavat siihen, ettei pystyt\u00e4 todistamaan Raamattua Jumalan ilmoitukseksi. Uskonto on kuitenkin arvojen ja kokemusta maailmaa ja siin\u00e4 mieless\u00e4 laajempi kuin tiede. Jotkut asiat Raamatussa ovat niin vanhoja, ettei niit\u00e4 ole voitu keksi\u00e4. N\u00e4in Raamattu on tieteellisestikin luotettava. Raamatun tieteellisen tutkimuksen kohteena voi olla vain Raamatun inhimillinen puoli. Tieteen keinoin ei jumalallista ulottuvuutta voi l\u00e4hesty\u00e4.<\/p>\n
Tieteellinen tutkimus kuitenkin merkitsee paljon Raamatun ymm\u00e4rt\u00e4miselle. Raamattua voidaan tutkia sek\u00e4 kriittisesti ett\u00e4 historiallisesti<\/p>\n
Raamattu on Jumalan tahdon ilmoitusta, tietoa siit\u00e4, miten Jumala lahjoittaa ihmisille pelastuksen. Se on tietoa pelastavasta todellisuudesta tai sieluntilasta. Kirjoittajat eiv\u00e4t olleet mekaanisia kirjoittajia, vaan heiss\u00e4 on vaikuttanut jumalallinen inspiraatio. Kirjoittajien persoonalliset piirteet tulevat esille, samoin piirteit\u00e4 muinaisesta kulttuuriymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4.<\/p>\n
Varsinaisissa pelastukseen liittyviss\u00e4 kysymyksiss\u00e4 Raamatun voidaan sanoa olevan erehtym\u00e4t\u00f6n, mutta erehtyv\u00e4inen maailmankuvaa, luonnontiedett\u00e4 ja biologiaa koskevissa asioissa. Kirjoittajat edustavat oman aikansa k\u00e4sityksi\u00e4. On muistettava, ett\u00e4 Raamattu ei ole luonnontieteen, l\u00e4\u00e4ketieteen tai biologian oppikirja.<\/p>\n
Traditio on jumalallisen ilmoituksen levi\u00e4misen vanhin ja alkuper\u00e4isin v\u00e4line. Aadamista Moosekseen ei ollut olemassa pyhi\u00e4 kirjoja. Herramme Jeesus Kristus itse j\u00e4tti jumalallisen opetuksensa ja m\u00e4\u00e4r\u00e4yksens\u00e4 opetuslapsilleen sanallisesti ja esimerkein, mutta ei kirjallisena. Apostolit seurasivat my\u00f6s aluksi samaa menetelm\u00e4\u00e4 levitt\u00e4ess\u00e4\u00e4n uskoa maailmaan ja perustaessaan Kristuksen Kirkon. Traditio tarpeellisuus edelleenkin k\u00e4y ilmi siit\u00e4, ett\u00e4 kirjoja on saatavilla vain osalle ihmiskuntaa, mutta traditio kaikille. Profeetat puhuivat Jumalan sanaa v\u00e4litt\u00f6m\u00e4n jumalallisen inspiraation vaikutuksesta. He olivat ennustajia vain toissijaisesti. Raamatun kirjoittajat eiv\u00e4t aina olleet t\u00e4ysin tietoisia siit\u00e4, ett\u00e4 heid\u00e4n kirjoituksensa on jumalan sana.<\/p>\n
Raamattu kirjoitettiin siihen tarkoitukseen, ett\u00e4 ilmoitus s\u00e4ilyisi t\u00e4sm\u00e4llisemp\u00e4n\u00e4 ja muuttumattomana.\u00a0 Pyh\u00e4st\u00e4 Raamatusta saamme lukea profeettojen ja apostolien sanoja t\u00e4sm\u00e4lleen sellaisina kuin el\u00e4isimme heid\u00e4n kanssaan ja kuuntelisimme heit\u00e4, vaikka viimeisin pyhist\u00e4 kirjoista kirjoitettiin tuhat ja muutamia satoja vuosia ennen omaa aikaamme.<\/p>\n
Vaikka meill\u00e4 onkin pyh\u00e4 Raamattu, meid\u00e4n on noudatettava pyh\u00e4\u00e4 traditiota, joka on sopusoinnussa ilmoituksen ja pyh\u00e4n Raamatun kanssa, niin kuin Raamattu itse opettaa. Apostoli Paavali kirjoittaa: \u201d Pysyk\u00e4\u00e4 siis lujina, veljet, ja pit\u00e4k\u00e4\u00e4 kiinni niist\u00e4 opetuksista, joita olemme suullisesti tai kirjeess\u00e4mme antaneet teille\u201d. (2. Tess. 2:15)<\/p>\n
Traditio on tarpeellinen nyky\u00e4\u00e4nkin opastamassa Raamatun oikeaan ymm\u00e4rt\u00e4miseen, sakramenttien oikein toimittamiseen sek\u00e4 pyhien toimitusten ja seremonioiden s\u00e4ilytt\u00e4miseksi puhtaina, sellaisina kuin ne alun perin asetettiin.<\/p>\n
Pyh\u00e4 Basileios Suuri sanoo t\u00e4st\u00e4 seuraavaa: \u201dKirkon s\u00e4ilytt\u00e4mist\u00e4 opetuksista ja kielloista jotkut ovat s\u00e4ilyneet kirjallisina, mutta jotkut niist\u00e4 olemme saneet apostolisesta perinteest\u00e4 kahdenkeskisen\u00e4 seuraantona. Sek\u00e4 edellisill\u00e4 ett\u00e4 j\u00e4lkimm\u00e4isill\u00e4 on sama jumalisuuden voima. Ja t\u00e4t\u00e4 ei kiist\u00e4 kukaan, jolla on v\u00e4h\u00e4nk\u00e4\u00e4n tietoa Kirkon s\u00e4\u00e4d\u00f6ksist\u00e4. Sill\u00e4 jos rohkenisimme hyl\u00e4t\u00e4 kirjoittamattomat tavat, ik\u00e4\u00e4n kuin niill\u00e4 ei olisi suurempaa merkityst\u00e4, meid\u00e4n tunnottomasti turmelisimme evankeliumin, jopa kaikkein oleellisimmilta osin, sill\u00e4 apostolien opetus j\u00e4isi vain tyhj\u00e4ksi nimeksi. Esimerkiksi mainitkaamme ennen kaikkea muuta kristittyjen kaikkein ensimm\u00e4isin ja tavanomaisin toimenpide: ett\u00e4 niiden, jotka luottivat Herran Jeesuksen Kristuksen nimeen, tulisi merkit\u00e4 itsens\u00e4 ristimerkill\u00e4. Kuka opetti t\u00e4m\u00e4n kirjoittamalla? Ent\u00e4 rukoiltaessa it\u00e4\u00e4n p\u00e4in k\u00e4\u00e4ntyminen? Mist\u00e4 Raamatun tekstist\u00e4 t\u00e4m\u00e4 l\u00f6ytyy? Siunattaessa Eukaristian leip\u00e4\u00e4 ja viini\u00e4 Pyh\u00e4n Hengen avuksikutsumissanat niiden muuttumiseksi? Kuka pyh\u00e4 j\u00e4tti ne meille kirjoitettuna? Sill\u00e4 me emme tyydy niihin sanoihin, jotka apostoli tai evankeliumi on merkinnyt muistiin, sill\u00e4 ennen niit\u00e4 ja niiden j\u00e4lkeenkin me lausuimme my\u00f6s muita sanoja, joilla uskomme olevan suuri voima sakramentille, vaikka olemme saaneet ne kirjoittamattomana opetuksena. Mink\u00e4 Raamatun kirjoituksen mukaan me sitten siunaamme kasteveden, voitelun \u00f6ljyn, ja itse kastetun henkil\u00f6n?\u00a0 Eik\u00f6 salaisen ja hiljaisen tradition mukaan? Mit\u00e4 viel\u00e4? Itse varsinainen \u00f6ljyll\u00e4 voitelemisk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6: mit\u00e4 kirjoitettuja sanoja meill\u00e4 on siit\u00e4? Milloin on annettu s\u00e4\u00e4nt\u00f6 kolminkertaisesta upottamisesta? Ent\u00e4 muista kasteseremonioista; Saatanasta ja h\u00e4nen enkeleist\u00e4\u00e4n luopumisesta, mist\u00e4 Raamatun kirjasta ne on otettu? Eiv\u00e4tk\u00f6 ne kaikki ole t\u00e4st\u00e4 julkaisemattomasta ja yksityisest\u00e4 opetuksesta, jonka is\u00e4mme pitiv\u00e4t varastossa, jonne ei ollut p\u00e4\u00e4sy\u00e4 uteliaisuudesta eik\u00e4 maallisia tutkimuksia varten, koska ensimm\u00e4isen\u00e4 periaatteena oli opetettu vartioimaan mysteerien pyhyyden salaisuuksia? Sill\u00e4 kuinka sopivaa olisi julkaista opetusta kirjoittamalla noista asioista, joita kastamattomat eiv\u00e4t saaneet n\u00e4hd\u00e4?\u201d (Basileios Suuri: De Spiritu Sancto, kpl. 27)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Pyhiksi kirjoituksiksi nimitet\u00e4\u00e4n tiettyj\u00e4 Jumalan Hengen ohjaamana Jumalan pyhitt\u00e4mien ihmisten, joita kutsutaan profeetoiksi ja apostoleiksi, kautta kirjoitettuja kirjoja. Niit\u00e4<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"colormag_page_container_layout":"default_layout","colormag_page_sidebar_layout":"default_layout","footnotes":""},"categories":[28],"tags":[],"class_list":["post-1976","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kysymykset_raamattu"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1976","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1976"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1976\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1977,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1976\/revisions\/1977"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1976"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1976"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1976"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}