Kirkkoisien opetuksia Jumalan l\u00e4sn\u00e4olon tuomasta sis\u00e4isest\u00e4 turvallisuuden tunteesta<\/b><\/p>\n
Turvallisuus on asia jota erityisesti aivan l\u00e4hiaikoina on joutunut miettim\u00e4\u00e4n eri n\u00e4k\u00f6kulmista. Miten voimme rakentaa turvallisen yhteiskunnan ja asuinyhteis\u00f6n? Miten turvaamme kodin niin, ett\u00e4 siell\u00e4 kaikilla on turvallista olla ja el\u00e4\u00e4? Isoja kysymyksi\u00e4 johon ei aina ole helppoja vastauksia. Maailma on aika turvaton paikka el\u00e4\u00e4, varsinkin se maailma, joka meille avautuu tiedotusv\u00e4lineiden kautta.<\/span>Meille kerrotaan erilaisista uhkatekij\u00f6it\u00e4, jotka ainakin hetkeksi saavat aikaan sen, ett\u00e4 oma turvallisuuden tunne j\u00e4rkkyy. Alkaa ep\u00e4r\u00f6id\u00e4 ja jopa pel\u00e4t\u00e4. Ei tied\u00e4 mihin voi luottaa, vai pit\u00e4isik\u00f6 aina olla v\u00e4h\u00e4n ep\u00e4ilev\u00e4 ja varauksellinen. Maallista omaisuutta on helppo turvata. Erilaisia suojalaitteita on kehitetty ja niit\u00e4 kehitett\u00e4\u00e4n jatkuvasti. Jotkut suojaavat omaisuutensa jopa niin hyvin, ett\u00e4 oma vapaus k\u00e4rsii. Vaikeampi alue on se joka liittyy omaan itseemme ja itsemme suojaamiseen. Puhumattakaan niin vaikeasta asiasta kun sis\u00e4isen turvallisuuden tunteen aikaansaaminen. Miten turvata oma itsemme, oma mielemme, oma kehomme, oma elintilamme? Jos meilt\u00e4 puuttuu sis\u00e4inen turvallisuus, niin mitk\u00e4\u00e4n ulkoiset suojakeinot ei paljon auta. Sis\u00e4inen turvallisuuden tunteen suojalaitteita kun ei voi ostaa kaupasta.<\/span>Me ihmiset tarvitsemme turvallisuutta, mutta jos et voi luottaa toisiin ihmisiin tai et ole kokenut ett\u00e4 sinuun luotetaan, niin voiko silloin kokea itsens\u00e4 turvalliseksi tai tarjota turvaa muille. N\u00e4iss\u00e4 tilanteissa tuo oman sis\u00e4isen turvallisuuden etsiminen voi pahimmassa tapauksessa olla sit\u00e4, ett\u00e4 riist\u00e4\u00e4 toiselta turvallisuuden, k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ylivaltaa toista kohtaan tai jopa v\u00e4kivaltaa. Kaikki t\u00e4m\u00e4 vain sen takia, ett\u00e4 ihminen yritt\u00e4\u00e4 saavuttaa itselleen tunteen siit\u00e4 ett\u00e4 on turvassa. Se on todella ristiriitaista \u2014 turvallisuutta pyrit\u00e4\u00e4n saavuttamaan riist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 toiselta turvallisuus. Vaikka toisaalta juuri samaa n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tapahtuvan my\u00f6s isommissa kuvioissa, eiv\u00e4tk\u00f6 valtiot k\u00e4yt\u00e4 juuri turvallisuutta v\u00e4kivallan oikeutuksena. T\u00e4m\u00e4 ei n\u00e4ht\u00e4v\u00e4sti olekaan vain yksil\u00f6n ongelma. <\/span><\/p>\n Nykyaikainen ihminen<\/b><\/span><\/span><\/p>\n Ihmisess\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan aika paljon sellaista, mik\u00e4 pysyy kaiken muutoksen keskell\u00e4. Viime vuosina on ollut puhetta siit\u00e4, ett\u00e4 nykyaikainen ihminen olisi toisenlainen kuin nykyaikaa edelt\u00e4v\u00e4 ihminen.<\/span>Ennen kaikkea kysymyksess\u00e4 on perustavanlaatuinen muutos ihmisen ja yhteis\u00f6n v\u00e4lisess\u00e4 suhteessa. Esimodernissa yhteiskunnassa, miss\u00e4 nk. valistuksen j\u00e4rkeen perustuvat ja yksil\u00f6keskeiset aatteet eiv\u00e4t viel\u00e4 olleet muuttaneet yhteiskuntaa ja kulttuuria, yhteis\u00f6 oli selv\u00e4sti ensisijainen suhteessa yksil\u00f6\u00f6n. Synnyttiin olemassa oleviin yhteis\u00f6ihin, jotka olivat luonnollisen kasvun tuloksia ja jotka olivat olemassa ennen yksil\u00f6\u00e4. T\u00e4llaisia luonnollisia yhteis\u00f6j\u00e4, joihin yksil\u00f6 j\u00e4sentyi ja johon h\u00e4nen piti sopeutua, olivat ensisijaisesti perhe, ty\u00f6yhteis\u00f6 ja kyl\u00e4yhteis\u00f6. Nykyaikaa edelt\u00e4v\u00e4n ihmisen el\u00e4m\u00e4 sai merkityksen siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 oli paikka ja teht\u00e4v\u00e4 t\u00e4llaisessa yhteis\u00f6ss\u00e4. Siell\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 oli my\u00f6s selke\u00e4t oikeudet ja velvollisuudet. <\/span><\/span><\/span>Siirtyminen moderniin yhteiskuntaan merkitsi siirtymist\u00e4 suurten organisaatioiden yhteiskuntaan. N\u00e4it\u00e4 ihmisten p\u00e4\u00e4t\u00f6ksill\u00e4 aikaansaatuja organisaatioita, jotka siis olivat tehtyj\u00e4 eiv\u00e4tk\u00e4 syntyneit\u00e4, oli oikeastaan kaikilla el\u00e4m\u00e4nalueilla – ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n, politiikan, kulttuurin jopa uskonnonkin puolella. Toisin kuin esimodernin yhteiskunnan yhteis\u00f6t n\u00e4m\u00e4 olivat demokraattisia tasa-arvon ja keskin\u00e4isen solidaarisuuden yhteis\u00f6j\u00e4. T\u00e4m\u00e4 merkitsi sit\u00e4, ett\u00e4 yksil\u00f6ill\u00e4 oli velvollisuuksia sek\u00e4 toisiinsa ett\u00e4 yhteis\u00f6ihins\u00e4 n\u00e4hden. Ihmisen el\u00e4m\u00e4 sai merkityksen siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n kuului h\u00e4nt\u00e4 suurempaan kokonaisuuteen, jolla oli valta asettaa yhteisi\u00e4 tavoitteita ja sen mukaisia odotuksia ja vaatimuksia j\u00e4senilleen. <\/span>Nykyisin ihminen el\u00e4\u00e4 ilman kiinteit\u00e4 yhteis\u00f6j\u00e4, samalla my\u00f6s ilman kiinteit\u00e4 k\u00e4sityksi\u00e4 hyv\u00e4st\u00e4 ja pahasta, oikeasta ja v\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4. Kaikkialla kaivataan vapauksia. Hyv\u00e4n ja pahan, onnistumisen ja ep\u00e4onnistumisen ulottuvuus on el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mpi kuin oikean ja v\u00e4\u00e4r\u00e4n ulottuvuus. El\u00e4m\u00e4 on ensisijaisesti yksil\u00f6llinen projekti. Jokainen on oman onnensa sepp\u00e4. P\u00e4\u00e4pyrkimyksen\u00e4 on hyv\u00e4n el\u00e4m\u00e4n tavoittelu. T\u00e4ll\u00f6in hyv\u00e4n kriteerit ovat subjektiivisia, eiv\u00e4t yleisp\u00e4tevi\u00e4. Kyseess\u00e4 on oma mielihyv\u00e4 korkeimpana ja tavoiteltavimpana arvona. \u201cMilt\u00e4 nyt tuntuu?\u201d on aina ensimm\u00e4inen kysymys kilpailun voittajalle. <\/span>Nykyihminen on lyhyen perspektiivin ihminen, samoin kuin koko nykyaika on lyhyen perspektiivin aikaa, kvartaalitalouden aikaa, niin kuin sanotaan Kiire ja k\u00e4rsim\u00e4tt\u00f6myys leimaavat aikaa, jossa kauniit ja rohkeat menev\u00e4t lujaa. Kaikki pit\u00e4\u00e4 saada mahdollisimman nopeasti ja vaivattomasti. Pyrit\u00e4\u00e4n nopeisiin tuloksiin, nopeaan menestykseen, nopeaan rikastumiseen, nopeaan tyydytykseen, nopeaan tervehtymiseen. <\/span>T\u00e4m\u00e4 aikakausi on nopean muutoksen aikaa my\u00f6s er\u00e4\u00e4ss\u00e4 toisessa merkityksess\u00e4, nimitt\u00e4in siin\u00e4, mit\u00e4 mm. on New Age -hengen mukainen ajattelutapa, joka on vallannut tilaa erityisesti nuoremman polven keskuudessa ja jonka henkiset juuret ovat It\u00e4-Aasian uskonnoissa ja filosofioissa, v\u00e4litt\u00e4\u00e4. Vaikuttavin tekij\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 on se moniarvoisuus, joka vallitsee t\u00e4ss\u00e4 uskonnollisessa ja filosofisessa perinn\u00f6ss\u00e4 ja maaper\u00e4ss\u00e4. Uskotaan useampiin jumaliin ja katsotaan, ett\u00e4 eri uskonnot ovat yhden ja saman todellisuuden ilment\u00e4ji\u00e4 ja tulkkeja. Vastaavasti katsotaan, ett\u00e4 on useampia totuuksia, eik\u00e4 vain yksi, kuten meid\u00e4n l\u00e4nsimaisessa kulttuurisessa ja uskonnollisessa perinn\u00f6ss\u00e4mme on tapana ajatella. <\/span>Totuudestakin on tullut jotakin subjektiivista, yksil\u00f6llist\u00e4. Minulle totuus on t\u00e4llainen, sinulle tuollainen \u2014 ja n\u00e4in saa olla. Ratkaisevaa on, milt\u00e4 jokin asia tuntuu. Kahden tai useamman n\u00e4k\u00f6kulman v\u00e4linen, ep\u00e4ilyj\u00e4 aiheuttanut j\u00e4nnite on poissa. Jokainen tulee autuaaksi omalla tavallaan ja uskollaan. Totuuksienkin v\u00e4lill\u00e4 saa valita sen, joka minusta tuntuu hyv\u00e4lt\u00e4. T\u00e4n\u00e4\u00e4n voin siten valita yhden totuuden, huomenna toisen. Nykyisess\u00e4 maailmassa eiv\u00e4t siis vain sosiaaliset yhteis\u00f6t ja puitteet ole hajonneet palasiksi vaan my\u00f6s el\u00e4m\u00e4nkatsomus ja moraali. Voidaan kysy\u00e4 onko t\u00e4m\u00e4n my\u00f6t\u00e4 my\u00f6s tse ihminen hajonnut? <\/span>Onko t\u00e4llainen ihminen my\u00f6s ainoa nykyaikaan sopiva ihminen, ainoa joka pystyy siin\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4n? Ihminen joka sis\u00e4isesti on yht\u00e4 nopeasti muuttuva, yht\u00e4 kiireinen, yht\u00e4 lyhytj\u00e4nnitteinen kuin t\u00e4m\u00e4 aika? Pit\u00e4\u00e4k\u00f6 olla t\u00e4llainen, jotta pysyy mukana, jottei auttamattomasti j\u00e4\u00e4 j\u00e4lkeen ja ulkopuoliseksi? <\/span>On olemassa my\u00f6s t\u00e4ysin vastakkainen tapa reagoida nopean muutoksen maailmaan. fundamentalismin varsinainen olemus ilmenee pyrkimyksen\u00e4 minimoida tai oikeastaan eliminoida uskonnollinen, moraalinen ja poliittinen moniarvoisuus ja pit\u00e4yty\u00e4 yhteen ja ainoaan totuuteen kaikissa asioissa kaikissa tilanteissa. Vaihtoehdot suljetaan pois. Asiat N\u00e4hd\u00e4\u00e4n vain yhdest\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta, toinen silm\u00e4 pannaan kiinni. Silloin on paljon yksinkertaisempaa ja helpompaa el\u00e4\u00e4, uskoa ja toimia tarvitsematta koko ajan harkita ja valita ainaisen ep\u00e4varmuuden ahdistamana. T\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n maailmassa, varsinkin omien ajojemme ulkopuolella, on meill\u00e4 paljon esimerkkej\u00e4 t\u00e4st\u00e4 tavasta reagoida muutoksen ja ep\u00e4varmuuden haasteisiin. Mutta esimerkkej\u00e4 on my\u00f6s l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4, ja kiusaus etsi\u00e4 t\u00e4llaista turvallisuutta muutosten ja ep\u00e4varmuuden keskell\u00e4 asuu jokaisessa meist\u00e4, se on hyv\u00e4 muistaa ja tunnustaa<\/span><\/p>\n Luottamus ja turvallisuus <\/b><\/span><\/span><\/p>\n Onko sitten olemassa jokin kolmas tie, joka ei kulje n\u00e4iden v\u00e4liss\u00e4, tie, joka ei ole n\u00e4iden v\u00e4linen kompromissi tai jonkinlainen keskiarvo, vaan ihan oma ja itsen\u00e4inen vaihtoehto? Luultavimmin t\u00e4m\u00e4 tie kulkee siell\u00e4 miss\u00e4 ihminen yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 on l\u00f6yt\u00e4nyt sis\u00e4isen luottamuksen ja turvallisuuden ja miss\u00e4 h\u00e4n toisaalta on onnistunut hyv\u00e4ksym\u00e4\u00e4n haavoittuvuutensa, keskener\u00e4isyytens\u00e4 ja risaisuutensa sek\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4n t\u00e4llaisen uutteellisuuden ja ep\u00e4t\u00e4ydellisyyden kanssa. <\/span>N\u00e4iden v\u00e4lill\u00e4 vallitsee tietty riippuvuussuhde. Sis\u00e4inen turvallisuus luo tietyn riippumattomuuden suhteessa ulkopuolisiin muutoksiin ja ep\u00e4varmuustekij\u00f6ihin, my\u00f6s suhteessa ulkopuolisiin turvallisuuden takuihin. Sis\u00e4inen turvattomuus ja ahdistus sen sijaan tekee ihmisen paljon riippuvaisemmaksi ja suojattomammaksi sen edess\u00e4 mit\u00e4 El\u00e4nen ymp\u00e4rill\u00e4\u00e4n tapahtuu, siit\u00e4 mit\u00e4 h\u00e4nest\u00e4 ajatellaan ja miten h\u00e4nt\u00e4 kohdellaan. N\u00e4in sis\u00e4isesti ep\u00e4varmasta ja turvattomasta ihmisest\u00e4 saattaa tulla ulosp\u00e4in kova ja tiukkapipoinen ihminen. Se on h\u00e4nen tapansa suojautua ja pysy\u00e4 kasassa muutoksen ja ep\u00e4varmuuden maailmassa. Suojaudutaan omalta heikkoudelta n\u00e4ytt\u00e4ytym\u00e4ll\u00e4 itselleen ja muille vahvana. Sis\u00e4isesti turvallisella ja vahvalla ihmisell\u00e4 on sen sijaan varaa olla avoin sille mit\u00e4 ymp\u00e4rill\u00e4 tapahtuu, varaa olla my\u00f6s haavoittuva ja heikko, varaa edet\u00e4 hitaasti kaiken kiireen keskell\u00e4 se, joka ei luota, ei uskalla tehd\u00e4 juuri mit\u00e4\u00e4n muutoksen ja ep\u00e4varmuuden maailmassa. Jos me kanssaihmisin\u00e4 ja kristittyin\u00e4 haluamme auttaa t\u00e4llaista ihmist\u00e4, on meid\u00e4n siten kaikin voimin yritett\u00e4v\u00e4 vahvistaa h\u00e4nen luottamustaan, h\u00e4nen luottamustaan itseens\u00e4, muihin ihmisiin ja ennen kaikkea Jumalaan. <\/span>Muutoksen ja ep\u00e4varmuuden maailmassa el\u00e4v\u00e4 ihminen tarvitsee siis luottamuksesta syntyv\u00e4n sis\u00e4isen turvallisuuden. T\u00e4llainen turvallisuus on yksi t\u00e4rke\u00e4 edellytys sille, ett\u00e4 h\u00e4n pystyy terveell\u00e4 tavalla hyv\u00e4ksym\u00e4\u00e4n oman haavoittuvuutensa ihmisen\u00e4. Muuten h\u00e4nen on vaikea p\u00e4\u00e4st\u00e4 sovintoon itsens\u00e4 ja el\u00e4m\u00e4ntilanteensa kanssa.<\/span><\/p>\n Turvallisuus Raamatun mukaan <\/b><\/span><\/span><\/p>\n Raamatun kieless\u00e4 sana turva tarkoittaa paikkaa tai henkil\u00f6\u00e4, jonka suojaan voi paeta h\u00e4d\u00e4n hetkell\u00e4 ja vaaran uhatessa. Raamatun mukaan jumalattomien turvapaikan sanotaan olevan \u201cmennyt\u201d, so. sellaista heill\u00e4 ei ole. <\/span>Vaikka Jumalaa pelk\u00e4\u00e4v\u00e4 onkin vailla kaikkea inhimillist\u00e4 turvaa, on Herra h\u00e4nen turvansa, h\u00e4nen osansa el\u00e4vien maassa. Sit\u00e4 tosiasiaa, ett\u00e4 Herra on vahva ja varma turva jokaiselle, joka etsii H\u00e4nen apuansa, korostavat Raamatussa ne sanat, joita k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n samantapaisessa merkityksess\u00e4 joko yksin\u00e4\u00e4n tai yhdess\u00e4 sanan \u201cturva\u201d kanssa: sellaisia kuin linna, kallio, suoja, linnoitus, kilpi jne. Hurskas voi etsi\u00e4 turvaa Herralta H\u00e4nen armonsa, uskollisuutensa ja vanhurskautensa t\u00e4hden. <\/span>Raamatun ja isien opetuksen mukaan Jumala on turvana viheli\u00e4isille, oikeamielisille, vanhurskaille, palvelijoilleen, H\u00e4nt\u00e4 pelk\u00e4\u00e4ville, kansalleen ja kaikille maan \u00e4\u00e4rill\u00e4 <\/span>Raamattu my\u00f6s vakuuttaa, ett\u00e4 Herraan turvaava 1. ei joudu h\u00e4pe\u00e4\u00e4n, 2. ei tule syynalaiseksi, 3, saa armon, 4.vapahdetaan, 5. on Herran tuntema, 6. saa kokea Herran hyvyytt\u00e4, 7.iloitsee Herrassa, 8. on autuas, 9. varjeltuu ja 10. perii maan <\/span>Raamatun Psalmeissa kuvastuu monin tavoin Jumalan l\u00e4sn\u00e4olo ihmisen el\u00e4m\u00e4ss\u00e4, mutta my\u00f6s Jumalan salattu ja k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n toiminta maailmassa. Psalmien ihmist\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4t monenlaista tuskat ja vastukset. H\u00e4nen on usein vaikea luottaa Jumalaan. H\u00e4n ei el\u00e4 turvallisessa eik\u00e4 helpossa maailmassa. Erityisen vaikeana rukoilija kokee monet l\u00e4hell\u00e4\u00e4n olevat ihmiset. Tuskin on psalmia, jossa ei tulisi esiin tavalla tai toisella vihamiesten l\u00e4heisyys. <\/span>Nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 saatamme kokea vaikeaksi juuri n\u00e4m\u00e4 monet psalmien kohdat vihamiesten todellisuudesta. N\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4 kuin psalmeissa ahdistusten ja k\u00e4rsimysten keskeisin syy olisivat juuri hankalat ja vihamieliset ihmiset. <\/span>Psalmit ovat syntyneet vaikeina kriisiaikoina. Mutta ne ovat my\u00f6s tukeneet ja rohkaisseet Jumalan kansaa ahdistusten keskell\u00e4. Nykyisraelilaisetkin kokevat monet t\u00e4llaiset psalmien kohdat hyvin todellisiksi, mutta niiss\u00e4 on my\u00f6s heijastunut juutalaisten pitk\u00e4 vaellus alituisen vainon uhan alaisena. Uuden liiton kansallekaan Jeesus ei ole luvannut t\u00e4ss\u00e4 maailmassa helppoa tiet\u00e4.<\/span><\/p>\n Mielenrauha ja turvallisuus <\/b><\/span><\/span><\/p>\n Valamon luostarin is\u00e4 Mihail on opettanut: \u201cEllei meill\u00e4 ole mielenrauhaa, emme voi n\u00e4hd\u00e4 Jumalaa. Pystymme ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n Jumalan sallimusta tarkastellessamme menneisyytt\u00e4mme, mutta me emme tied\u00e4 mit\u00e4 nyt pit\u00e4\u00e4 tehd\u00e4 tai mit\u00e4 suunnitella tulevaisuuttamme varten. Ellei meill\u00e4 ole sis\u00e4ist\u00e4 rauhaa, se merkitsee, ett\u00e4 olemme yh\u00e4 sis\u00e4isesti jakautuneita ja niiden intohimojen sokaisemia, jotka est\u00e4v\u00e4t meit\u00e4 n\u00e4kem\u00e4st\u00e4 maailmaa sellaisena kuin se todella on. Mutta kun saavutamme sis\u00e4isen rauhan, himomme ovat hallinnassamme ja me n\u00e4emme selv\u00e4sti, keit\u00e4 me olemme ja minne menemme. <\/span>Sen j\u00e4lkeen kun saavutat sis\u00e4isen rauhasi, on kaikki kunnossa, koska Jumala on kanssasi. Vain lujassa mielenrauhassa me voimme n\u00e4hd\u00e4 Jumalan ja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 h\u00e4nen tahtoaan. N\u00e4ytt\u00e4v\u00e4tp\u00e4 tekomme kuinka lujilta ja varmoilta tahansa, ne ovat rakennetut pett\u00e4v\u00e4lle hiekalle ja romahtavat kuin hiekkatalot, joista puhutaan evankeliumissa, ellemme saavuta mielen tyyneytt\u00e4 ja tied\u00e4 minne ja miten meid\u00e4n tulee rakentaa.\u201d <\/span>\u201c<\/span>Tied\u00e4t itsekin, miten mielentyyneys saavutetaan; v\u00e4lt\u00e4 kaikkea, mik\u00e4 h\u00e4iritsee mielenrauhaasi ja vaali kaikkea mik\u00e4 sit\u00e4 lis\u00e4\u00e4. Niin kauan kun et n\u00e4e selv\u00e4sti omia virheit\u00e4si ja syntej\u00e4si etk\u00e4 saavuta edes pient\u00e4 kyynelm\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, et voi saavuttaa mielentyyneytt\u00e4. Mutta jos hallitset Jeesus-rukouksen, harjoitat pyhien tekstien mietiskely\u00e4 ja kilvoittelet todellisessa katumuksessa, n\u00f6yryydess\u00e4 ja Jumalaan luottamisessa, tulee mielentyyneys aikanaan. Kun sen saavutat, tulet n\u00e4kem\u00e4\u00e4n maailman kokonaan toisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta kuin nyt.<\/span><\/p>\n Isien opetuksia<\/b><\/span><\/span><\/p>\n Pyh\u00e4 Iisak Syyrialainen sanoo: \u201cOn Jumalaan luottamista, joka tulee syd\u00e4men uskosta: se on kaunista ja aivan erityinen tiedon laji. Millaista on todellinen luottamus, viisas luottamus? Sellaista, ett\u00e4 ihminen ei lainkaan huolehdi mist\u00e4\u00e4n katoavaisesta, vaan antaa itsens\u00e4 \u00f6in ja p\u00e4ivin Jumalan asioille eik\u00e4 v\u00e4lit\u00e4 mist\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4n maailman asioista, koska pit\u00e4\u00e4 niin suurta huolta siit\u00e4, mik\u00e4 on t\u00e4rkeint\u00e4. H\u00e4nen kaikki huomionsa on jumalallisissa asioissa, ja sen takia h\u00e4n ei v\u00e4lit\u00e4 keskitty\u00e4 vaatteisiin tai ravintoon eik\u00e4 piittaa valmistaa tai kunnostaa rakennuksia suojakseen, eik\u00e4 h\u00e4n v\u00e4lit\u00e4 mist\u00e4\u00e4n muustakaan vastaavasta. H\u00e4n luottaa Jumalaan, sill\u00e4 Jumala valmistaa h\u00e4nelle ajallaan kaiken, mit\u00e4 h\u00e4n tarvitsee, ja pit\u00e4\u00e4 h\u00e4nest\u00e4 huolen. <\/span>Ihmisen ongelmana usein on, kuinka tuoda Jumala mukaan arkip\u00e4iv\u00e4n askareisiin. H\u00e4n tuntuu jostain syyst\u00e4 t\u00e4ll\u00f6in niin vieraalta, ettemme mielell\u00e4mme hyv\u00e4ksy H\u00e4nt\u00e4 mukaamme. Muistamme H\u00e4net, kun el\u00e4m\u00e4ss\u00e4mme tapahtuu jotain todella meit\u00e4 koskettavaa tai viet\u00e4mme suurta kirkollista juhlaa. Tietoa n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4st\u00e4 Jumalasta on vaikea sovittaa omaan el\u00e4m\u00e4\u00e4mme, joka tapahtuu n\u00e4kyv\u00e4ss\u00e4 maailmassa. <\/span>Jumalan tunteminen ja l\u00f6yt\u00e4minen on vaikeaa jokap\u00e4iv\u00e4isess\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Me tied\u00e4mme, ett\u00e4 H\u00e4n on olemassa. Usein t\u00e4m\u00e4 tieto merkitsee meille m\u00e4\u00e4ritelmi\u00e4 ja erittelyj\u00e4 siit\u00e4, mit\u00e4 Jumala ei ole. Jumalan tunteminen l\u00e4htee siit\u00e4, ett\u00e4 tunnustamme H\u00e4nen pyhyytens\u00e4 ja hyv\u00e4ksymme h\u00e4nen johdatuksensa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4mme. On tunnustettava, ett\u00e4 H\u00e4n on saavuttamaton ja ett\u00e4 H\u00e4n kuitenkin panee tahtomme liikkeelle. H\u00e4n on kuin salaisessa k\u00e4tk\u00f6ss\u00e4 oleva aarre, joka kiehtoo meit\u00e4. <\/span>Olemme t\u00e4\u00e4ll\u00e4 ajassa oppimassa Jumalan tuntemisen taitoa. T\u00e4m\u00e4n taidon my\u00f6t\u00e4 kasvaa kyky n\u00e4hd\u00e4 Jumalan vaikutus el\u00e4m\u00e4mme jokap\u00e4iv\u00e4isiss\u00e4 tapahtumissa. Voimme l\u00f6yt\u00e4\u00e4 jumalallisen ihmeen aivan yksinkertaisissa asioissa, sill\u00e4 vaikka inhimillinen tieto lis\u00e4\u00e4ntyy jatkuvasti, j\u00e4\u00e4 silti uskolla omaksuttavaksi paljon enemm\u00e4n. T\u00e4m\u00e4n huomattuamme meiss\u00e4 kasvaa kiitollisuus Jumalaa kohtaan, mik\u00e4 rikastuttaa el\u00e4m\u00e4mme sis\u00e4lt\u00f6\u00e4. Er\u00e4\u00e4n\u00e4 tien\u00e4 t\u00e4h\u00e4n on kirkkomme isien opetus, ett\u00e4 ensin on opittava tuntemaan n\u00e4kyv\u00e4 maailma ja sen j\u00e4lkeen vasta n\u00e4kym\u00e4t\u00f6n. N\u00e4kyv\u00e4nkin maailman asioita opiskeltaessa on l\u00e4hdett\u00e4v\u00e4 alusta ja tiedon ja taidon kehittyess\u00e4 v\u00e4hitellen siirrytt\u00e4v\u00e4 vaikeampiin. <\/span>Todellinen rakkaus vaatii itsekielt\u00e4ymyst\u00e4 ja uhrautumista toisten hyv\u00e4ksi. Joka ei kykene uhraamaan itse\u00e4\u00e4n, h\u00e4n ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n kykene vastaanottamaan toisten rakkautta eik\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n Jumalan rakkautta omalla kohdallaan. Joka ei kykene pyyt\u00e4m\u00e4\u00e4n anteeksi eik\u00e4 osoita anteeksiantoa ja armahtavaisuutta toista kohtaan, h\u00e4n ei voi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 Jumalan suurenmoista anteeksiantamusta ja armahtavaisuutta itse\u00e4\u00e4n kohtaan. Jumalan suuren rakkauden tulisi heijastua ihmisiss\u00e4. T\u00e4m\u00e4 ihanteellinen rakkaus on ajallisen kilvoittelumme p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4. <\/span>El\u00e4m\u00e4ntoiveet ja arki harvoin kohtaavat toisensa. Arkea tuntuu olevan liikaa. Usein pime\u00e4 ja harmaa syksy ja l\u00e4hestyv\u00e4 talvi painaa mielt\u00e4mme enemm\u00e4n kuin olisi syyt\u00e4k\u00e4\u00e4n. Omaa kohtaloaan vastaan kamppailevan mieless\u00e4 on l\u00e4hes jatkuva rauhattomuuden tunne. Miksi joku kulkee el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 tiet\u00e4 suhteellisen suotuisissa oloissa, kun taas toisella on aina vaikeuksia. J\u00e4rjellisen vastauksen l\u00f6yt\u00e4minen on mahdotonta. Voisivatko sanat: <\/span>Herra, tapahtukoon Sinun tahtosi, olla turva, joka suojaa vaaralta pyrkiess\u00e4mme eteenp\u00e4in.<\/span><\/p>\n Er\u00e4s vanhus lausui kerran: \u201cMinun onneni ja iloni on siin\u00e4, etten etsi onnea el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Maallisen onnen tavoittelijan kohtalona on levottomuus, joka johtuu pelosta menett\u00e4\u00e4 ajallinen hyvinvointi. T\u00e4t\u00e4 en kuitenkaan en\u00e4\u00e4 rukoile. Ahdistuksessani antaudun Jumalan haltuun tietoisena siit\u00e4, ettei mit\u00e4\u00e4n tapahdu H\u00e4nen tiet\u00e4m\u00e4tt\u00e4\u00e4n ja meit\u00e4 vahingoittavassa tarkoituksessa. Otan vastaan kaiken tyytyv\u00e4isen\u00e4 aivan kuin se tulisi Jumalan k\u00e4dest\u00e4.\u201d <\/span>El\u00e4m\u00e4ntoiveemme ovat Jumalan k\u00e4dess\u00e4. Niiden tunnustaminen tai niist\u00e4 luopuminen vaatii rohkeutta. Ne kuuluvat el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Niinp\u00e4 lausuessamme sanat: tapahtukoon Sinun tahtosi, pyyd\u00e4mme siin\u00e4 Jumalan varjelusta el\u00e4m\u00e4\u00e4mme. <\/span>Nunna Kristoduli kirjassaan \u201cRukouksen valaisema tie sanoo: \u201cOlennainen asia sis\u00e4isen tasapainomme kannalta on, ett\u00e4 tunnemme el\u00e4m\u00e4ll\u00e4mme olevan tarkoituksen. Ei ole niin v\u00e4li\u00e4, onko el\u00e4m\u00e4mme helppoa ja mukavaa vai t\u00e4ynn\u00e4 vaikeuksia ja koettelemuksia \u2014 p\u00e4\u00e4asia on, ett\u00e4 koemme, ett\u00e4 sill\u00e4 on jokin tarkoitus.\u201d <\/span>El\u00e4m\u00e4mme tarkoitus on tulla yhteyteen Jumalan kanssa. Silloin l\u00f6yd\u00e4mme sis\u00e4isen, horjumattoman turvan.<\/span><\/p>\n Jeesuksen rukous<\/b><\/span><\/span><\/p>\n Er\u00e4\u00e4n\u00e4 keskeisen\u00e4 ohjeena Jumalan l\u00e4sn\u00e4oloon kokemiseen isill\u00e4 on kehotus lakkaamattomaan rukoukseen, joka toteutuu Jeesuksen rukouksen harjoittamisen my\u00f6t\u00e4.<\/span> <\/span>T\u00e4ss\u00e4 asiassa tunnettu on kirjanen Vaeltajan kertomukset, jossa vaeltava, Jeesuksen rukousta harjoittava yksinkertainen talonpoika kuvaa rukouksen vaikutusta el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4: <\/span>\u201c<\/span>N\u00e4in min\u00e4 nyt sitten kuljen ja lakkaamatta luen Jeesuksen rukousta, joka on minulle kallein ja suloisin asia maailmassa. V\u00e4list\u00e4 kuljen p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 seitsem\u00e4nkymment\u00e4 virstaa ja enemm\u00e4nkin enk\u00e4 edes tunne kulkevani, tunnen vain, ett\u00e4 luen rukousta. Kun vilu kovin ahdistaa, alan lausua rukousta kahta pontevammin, ja pian l\u00e4mpenen kauttaaltani. Jos alkaa n\u00e4lk\u00e4 vaivata, alan viel\u00e4 tihe\u00e4mmin toistaa Jeesuksen Kristuksen nime\u00e4 ja unohdan, ett\u00e4 teki sy\u00f6t\u00e4v\u00e4\u00e4 mieli. Kun sairastun ja selk\u00e4\u00e4 ja jalkoja alkaa s\u00e4rke\u00e4, syvennyn rukoukseen enk\u00e4 en\u00e4\u00e4 huomaa kipua. Jos joku sattuu minua loukkaamaan, niin min\u00e4 vain palautan mieleeni, miten ihana Jeesuksen rukous on, ja samassa pahastus ja suuttumus ovat tiess\u00e4\u00e4n, ja min\u00e4 unohdan koko asian. Minusta on tullut jotenkin kuin h\u00f6per\u00f6, mist\u00e4\u00e4n en kanna huolta, mist\u00e4\u00e4n en v\u00e4lit\u00e4, enk\u00e4 tahtoisi katsella turhaa hy\u00f6rin\u00e4\u00e4, vaan olla itsekseni aivan yksin. Vain yksi asia on tottumukseni mukaan mieless\u00e4, se ett\u00e4 lakkaamatta luen rukousta, ja kun niin teen, tulen hyvin iloiselle mielelle. Jumala tiet\u00e4\u00e4, miten minun laitani oikein on. Tottapa t\u00e4m\u00e4 kaikki on aistien toimintaa eli, niin kuin vanhusvainaja sanoi, luonnollista harjaantumisen tulosta. Mutta niin kelvoton ja typer\u00e4 olen, etten kohtakaan viel\u00e4 uskalla ruveta opettelemaan enk\u00e4 omaksumaan hengellist\u00e4, sis\u00e4ist\u00e4 syd\u00e4men rukousta. Odotan Jumalan tahdon m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4 hetke\u00e4 ja luotan vanhusvainajan esirukoukseen. Niin ett\u00e4 vaikka en olekaan p\u00e4\u00e4ssyt syd\u00e4mess\u00e4 lakkaamatta itsest\u00e4\u00e4n toimivaan hengelliseen rukoukseen asti, min\u00e4 kuitenkin, Jumalan kiitos, ymm\u00e4rr\u00e4n nyt selv\u00e4sti, mit\u00e4 merkitsee kuulemani epistolan kohta: \u201cRukoilkaa lakkaamatta!\u201d <\/span>\u201c<\/span>On opittava kutsumaan avuksi Jumalan nime\u00e4 useammin kuin hengit\u00e4mme, koko ajan, joka paikassa ja kaikissa toimissa. Apostoli sanoo: Rukoilkaa lakkaamatta. H\u00e4n siis opettaa, ett\u00e4 Jumalaa on muistettava koko ajan, joka paikassa ja joka asian yhteydess\u00e4. Kun olet tekem\u00e4ss\u00e4 jotakin, sinun on pidett\u00e4v\u00e4 mieless\u00e4 H\u00e4net, joka on kaiken tehnyt. Kun katsot valoa, muista H\u00e4nt\u00e4, joka on sen sinulle antanut. Kun katsot taivasta, maata, merta ja kaikkea mit\u00e4 niiss\u00e4 on, ihmettele ja ylist\u00e4 niiden Luojaa. Kun puet vaatteita yllesi, muista kenen lahjoja ne ovat ja kiit\u00e4 H\u00e4nt\u00e4, joka el\u00e4m\u00e4st\u00e4si huolen pit\u00e4\u00e4. Lyhyesti sanoen, olkoon jokainen liikkeesi sinulle aiheena muistaa ja ylist\u00e4\u00e4 Jumalaa. Silloin Sin\u00e4 rukoilet lakkaamatta, ja siit\u00e4 sielusi on alati iloitseva. Huomaattehan, miten helppo ja yksinkertainen on t\u00e4m\u00e4 keino lakkaamattoman rukouksen saavuttamiseksi ja miten se on jokaisen ulottuvilla, jolla v\u00e4h\u00e4nkin on inhimillisi\u00e4 tunteita.\u201d <\/span>\u201c<\/span>Mutta kaikkein eniten on tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyteeni tuonut valoa sis\u00e4inen rukous, enk\u00e4 sit\u00e4k\u00e4\u00e4n ole hankkinut omakseni itse, vaan Sen ovat istuttaneet syd\u00e4meeni Jumalan armo ja vanhuksen opetukset. Jokaiselle se on mahdollista, joka vain enemm\u00e4n hiljentyen keskittyy syd\u00e4meens\u00e4 ja ahkerammin lausuu Jeesuksen Kristuksen valistavaa nime\u00e4, se saa kohta tuntea, ett\u00e4 h\u00e4ness\u00e4 syttyy sis\u00e4inen valo, ja kaikki kirkastuu h\u00e4nelle, avautuvatpa siin\u00e4 valossa er\u00e4\u00e4t Jumalan valtakunnan salaisuudetkin. Ja johan siin\u00e4kin paljastuu syv\u00e4 valistusta tuova salaisuus, kun ihmiselle selvi\u00e4\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 on t\u00e4m\u00e4 kyky menn\u00e4 itseens\u00e4 ja n\u00e4hd\u00e4 itsens\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4 p\u00e4in, t\u00e4m\u00e4 onni tajuta itsens\u00e4 ja syv\u00e4n heltymyksen tunteen vallassa itke\u00e4 lankeemustaan ja turmeltunutta tahtoaan. Ei ole kovinkaan vaikeata puhua j\u00e4rkev\u00e4sti ja keskustella ihmisten kanssa, hyvin se k\u00e4y p\u00e4ins\u00e4, sill\u00e4 j\u00e4rki ja syd\u00e4n ovat syntyneet ennen ihmisen oppineisuutta ja viisautta. Kun j\u00e4rki on, sit\u00e4 voi muokata joko tiedon tai kokemuksen avulla. Mutta jos j\u00e4rki puuttuu, ei mist\u00e4\u00e4n kasvatuksesta ole apua. Siin\u00e4 se vika on, ett\u00e4 me olemme kaukana itsest\u00e4mme emmek\u00e4 oikein v\u00e4lit\u00e4k\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4st\u00e4 l\u00e4hemm\u00e4s, vaan aina pakenemme poisp\u00e4in, ettemme vain kohtaisi itse\u00e4mme. Me vaihdamme totuuden rihkamaan ja ajattelemme: mielell\u00e4nih\u00e4n min\u00e4 ryhtyisin harrastamaan hengellisi\u00e4 asioita tai rukousta, mutta kun ei enn\u00e4t\u00e4, el\u00e4m\u00e4n huolilta ja hy\u00f6rin\u00e4lt\u00e4 ei liikene aikaa sellaisiin puuhun. Mutta kummalla on meille suurempi arvo ja merkitys \u2014 iankaikkisella el\u00e4m\u00e4ll\u00e4k\u00f6, jossa sielu pelastuu, vai nopeasti ohi kuluvalla ajallisella el\u00e4m\u00e4ll\u00e4, jonka takia me n\u00e4emme niin paljon vaivaa? T\u00e4ss\u00e4 se nyt on sanottu, mik\u00e4 johtaa ihmiset joko j\u00e4rkevyyteen tai tyhmyyteen.\u201d<\/span><\/span><\/span><\/p>\n Jumalan n\u00e4keminen ja l\u00e4sn\u00e4olon kokeminen <\/b><\/span><\/span><\/p>\n Pyh\u00e4 Iisak Syyrialainen sanoo: \u00bbJoka tahtoo n\u00e4hd\u00e4 Herran, pyrkii kaikin tavoin puhdistamaan syd\u00e4mens\u00e4 pit\u00e4m\u00e4ll\u00e4 Jumalan lakkaamatta mieless\u00e4\u00e4n, ja niin h\u00e4n p\u00e4\u00e4see siihen ett\u00e4 mielens\u00e4 kirkkaudessa katselee joka hetki Herraa.\u00bb Pyh\u00e4 Barsanufios puolestaan opettaa: \u00bbJollei kilvoittelijalla ole apunaan sis\u00e4ist\u00e4 ty\u00f6skentely\u00e4 ja Jumalan armoa, h\u00e4n n\u00e4kee turhaan vaivaa ulkonaisissa kilvoituksissa. Sis\u00e4inen ty\u00f6skentely yhdistettyn\u00e4 syd\u00e4men kipuun tuottaa puhtauden, puhtaus todellisen syd\u00e4men hiljaisuuden, t\u00e4m\u00e4 hiljaisuus puolestaan n\u00f6yryyden. N\u00f6yryys taas tekee ihmisest\u00e4 Jumalan asumuksen. Ja kun Jumala asuu ihmisess\u00e4, pahat henget yhdess\u00e4 himojen kanssa kaikkoavat pois. N\u00e4in ihmisest\u00e4 tulee Jumalan temppeli, joka on t\u00e4ynn\u00e4 pyhityst\u00e4, t\u00e4ynn\u00e4 valoa, puhtautta ja armoa. Autuas on siis se, joka katselee Herraansa syd\u00e4mens\u00e4 syvyyksiss\u00e4 ja vuodattaa kyyneleisen rukouksensa H\u00e4nen hyvyytens\u00e4 eteen.\u00bb <\/span><\/p>\n Pyh\u00e4 Jesaja Erakko kuvaa Jumalan l\u00e4sn\u00e4olon kokemuksesta syntyv\u00e4\u00e4 sis\u00e4ist\u00e4 turvallisuutta: \u201c Jos Jumala n\u00e4kee, ett\u00e4 ihmisen mieli on kokonaan j\u00e4tt\u00e4ytynyt H\u00e4nen varaansa, eik\u00e4 sill\u00e4 ole muuta apua kuin H\u00e4n yksin, H\u00e4n vahvistaa sit\u00e4 ja sanoo: \u00bb\u00c4l\u00e4 pelk\u00e4\u00e4, poikani Jaakob, sin\u00e4 Israelin v\u00e4h\u00e4inen v\u00e4ki\u00bb (Jes. 41: 4 LXX) ja viel\u00e4: \u00bb\u00c4l\u00e4 pelk\u00e4\u00e4, sill\u00e4 min\u00e4 olen lunastanut sinut, min\u00e4 olen sinut nimelt\u00e4 kutsunut; sin\u00e4 olet minun. Jos vetten l\u00e4pi kuljet, olen min\u00e4 sinun kanssasi eiv\u00e4tk\u00e4 virrat sinua upota; jos tulen l\u00e4pi k\u00e4yt, et k\u00e4rvenny, eik\u00e4 liekki sinua polta. Sill\u00e4 min\u00e4 olen Herra, sinun Jumalasi, Israelin Pyh\u00e4, sinun vapahtajasi.\u201d (Jes. 43: 1-3 LXX) (Pyh\u00e4 Jesaja Erakko: Mielen varjelemisesta 1\/ 51-52.4)<\/span><\/p>\n Kutsumuksensa l\u00f6yt\u00e4minen<\/b><\/span><\/span><\/p>\n Se, ett\u00e4 n\u00e4kee ja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 Jumalan kaitselmuksen toiminnan omassa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n sek\u00e4 el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 tarkoituksen ja kutsumuksen, antaa sis\u00e4ist\u00e4 turvallisuutta. <\/span>Jumala luo jokaisen ihmisen kuvakseen ja kaltaisekseen iankaikkista el\u00e4m\u00e4\u00e4 varten. Se ei tapahdu vahingossa tai erehdyksess\u00e4. On olemassa vanha sanonta: \u201cJumala ei luo mit\u00e4\u00e4n rihkamaa\u201d. Jokainen on kutsuttu, tai kuten Raamatussa sanotaan, \u201cmonet ovat kutsutut\u201d. Mutta kaikki eiv\u00e4t ole valitut. Muutamat hyl\u00e4t\u00e4\u00e4n, ei siksi, ett\u00e4 heill\u00e4 ei olisi kutsumusta Jumalalta, vaan siksi ett\u00e4 he kielt\u00e4ytyv\u00e4t hyv\u00e4ksym\u00e4st\u00e4 kutsumustaan.<\/span> <\/span>Jokaisella on kutsumus. Ja kaikki kutsumukset ovat uskonnollisia\u2019. T\u00e4m\u00e4 ei tarkoita, ett\u00e4 jokainen kutsutaan palvelemaan kirkkoa jossakin kirkollisessa teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4: piispana, pappina diakonina, munkkina, nunnana, lukijana tai jonain muunlaisena kirkon ty\u00f6ntekij\u00e4n\u00e4. Ilmeisestik\u00e4\u00e4n kaikilla ei ole kutsumusta n\u00e4ihin erityisin kirkollisiin palveluteht\u00e4viin. Mutta jokainen on kutsuttu palvelemaan Jumalaa ja l\u00e4himm\u00e4isi\u00e4\u00e4n jossakin el\u00e4m\u00e4n muodossa, jonka Jumala itse tahtoo. T\u00e4m\u00e4 \u201cel\u00e4m\u00e4n muoto\u201d ei ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ty\u00f6 tai ammatti. Jotkut ihmiset esimerkiksi kutsutaan k\u00e4rsimyksiin t\u00e4\u00e4ll\u00e4 maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja kantamaan ihmiskunnan lankeemuksen seurauksia kaikkein vaikeimmilla tavoilla: olemaan sairauden, onnettomuuden tai j\u00e4lkeenj\u00e4\u00e4neisyyden uhreja; tai olemaan muiden v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden tai halveksunnan kohteina. T\u00e4m\u00e4 on heid\u00e4n kutsumuksensa, ja he ovat erityisesti Jumalan siunaamia ja Kristuksen rakastamia, mik\u00e4li hyv\u00e4ksyv\u00e4t ja t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t kutsumuksensa. Toisin sanoen jokaiselle ihmiselle on olemassa jumalallinen suunnitelma ja tarkoitus. On olemassa ennalta m\u00e4\u00e4r\u00e4tty\u00e4, ei kuitenkaan siin\u00e4 mieless\u00e4, ett\u00e4 Jumala ohjelmoi luotunsa tai pakottaa tahdollaan heit\u00e4 heid\u00e4n oman tahtonsa vastaisesti. Pikemminkin on niin, ett\u00e4 Jumala tuntee jokaisen persoonan jo ennen kuin maailma luotiin ja varustaa h\u00e4nen ainutlaatuisen el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 ja erityiset olosuhteensa maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4, jotka ovat kirjaimellisesti parhaat mahdolliset h\u00e4nelle \u2014 saattaa kuitenkin tuntua meist\u00e4 luoduista, rajoittuneina ja langenneina, ettemme voi aina hyv\u00e4ksy, ett\u00e4 niin on. Ja Jumala toimii yhdess\u00e4 jokaisen meid\u00e4n kanssa niin, ett\u00e4 k\u00e4rsim\u00e4ll\u00e4 sen maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4, mit\u00e4 meid\u00e4n on k\u00e4rsitt\u00e4v\u00e4, saavutamme iankaikkisen el\u00e4m\u00e4n. <\/span>M\u00e4\u00e4r\u00e4tyss\u00e4 mieless\u00e4 jokaisella on sama kutsumus: olla pyh\u00e4. Meid\u00e4t on kutsuttu olemaan pyhi\u00e4, niin kuin Jumala on pyh\u00e4, olemaan t\u00e4ydellisi\u00e4, niin kuin taivaallinen Is\u00e4 on t\u00e4ydellinen. Meid\u00e4t kaikki on kutsuttu Jumalan kuvan ja kaltaisuuden mukaan iankaikkisuutta varten luotuina toteuttamaan itsemme. Ja me voimme tehd\u00e4 niin, koska Jumala ei vain luo meit\u00e4 t\u00e4h\u00e4n mahdollisuuteen, vaan koska H\u00e4n tekee kaiken voimallaan taatakseen sen p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen saattamisen l\u00e4hett\u00e4m\u00e4ll\u00e4 Poikansa ja Henkens\u00e4 maailmaan. <\/span>Kaikki on kutsuttu pyhiksi, mutta jokainen persoona on kutsuttu olemaan sellainen omalla, ainutlaatuisella tavallaan. Ei ole kahta samanlaista persoonaa. Jokainen on erilainen. Kaikki ovat kutsutut osallistumaan Jumalan olemiseen ja el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Kaikkia kutsutaan rakastamaan niin kuin H\u00e4n rakastaa, tuntemaan, niin kuin H\u00e4n tuntee, palvelemaan, kuten H\u00e4n palvelee. Mutta jokainen on tekev\u00e4 sen omalla erityisell\u00e4 tavallaan, Jumalan suomien todellisten tilanteiden ja keinojen mukaan. Jotkut pyhitt\u00e4v\u00e4t el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 avioitumalla, toiset taas el\u00e4m\u00e4ll\u00e4 yksin. Jotkut toteuttavat tekev\u00e4t sen papiston teht\u00e4viss\u00e4, toiset maallikkoina. Jotkut haluavat luostariel\u00e4m\u00e4\u00e4, useimmat haluavat el\u00e4\u00e4 arkip\u00e4iv\u00e4n maallistuneessa maailmassa. Jotkut haluavat tehd\u00e4 toimia ensisijaisesti fyysisell\u00e4 tavalla, toiset toimien henkisesti. Jotkut haluavat olla taiteilijoita, tutkijoita, liikemiehi\u00e4 tai – naisia ja virkamiehi\u00e4. Jotkut eiv\u00e4t halua mit\u00e4\u00e4n erityist\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 tai ammattia. Ja jotkut saatetaan yksinkertaisesti kutsua k\u00e4rsimyksiin, kun taas toiset t\u00e4ss\u00e4 maailmassa tuskin joutuvat ollenkaan k\u00e4rsim\u00e4\u00e4n. Joillakin saattaa olla paljon kiusauksia, ja he saattavat joutua kest\u00e4m\u00e4\u00e4n raskaita taakkoja maailman syntien vuoksi ja langenneen, rikkin\u00e4isen ja v\u00e4\u00e4ristyneen ihmiskunnan erityisen\u00e4 perint\u00f6n\u00e4. Jotkut saattavat joutua kamppailemaan hajottavia muistikuvia, kuvitelmia ja intohimoja vastaan, jotka saattavat toisinaan tuntua mahdottomilta kantaa. Toisia taas siunataan runsaasti eritt\u00e4in puhdistetulla ihmisyydell\u00e4, josta heid\u00e4n on erityisesti vastattava Jumalan edess\u00e4. Sill\u00e4 kuten Jeesus opetti, silt\u00e4, jolle on paljon annettu, h\u00e4nelt\u00e4 my\u00f6s paljon vaaditaan\u201d. Mutta jokainen joutuu pyhitt\u00e4m\u00e4\u00e4n oman el\u00e4m\u00e4ns\u00e4. Ja jokainen joutuu vastaamaan siit\u00e4, mit\u00e4 on tehnyt. Jumalan silmiss\u00e4 kukaan ei ole parempi kuin toinen. Kukaan ei ole korkeampi tai ylistett\u00e4v\u00e4mpi. Mutta jokaisen on l\u00f6ydett\u00e4v\u00e4 oma tapansa ja kirkastettava sill\u00e4 Jumalaa. Viime k\u00e4dess\u00e4 siin\u00e4 on kaikki, mik\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Loput ovat erityisseikkoja. <\/span><\/p>\n Is\u00e4t opettavat meille, ett\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4ksemme meit\u00e4 koskevan Jumalan tahdon meid\u00e4n on oltava uskollisia H\u00e4nelle siell\u00e4, miss\u00e4 olemme, uskollisia niiss\u00e4 oloissa, joihin H\u00e4n on meid\u00e4t asettanut. El\u00e4m\u00e4n tarkoituksen l\u00f6yt\u00e4misen suurimpia esteit\u00e4 ja joka on selv\u00e4 ilmaus tottelemattomuudestamme ja omasta tahdostamme, on halu olla joku muu kuin on, jossain muualla kuin on, johonkin muuhun aikaan. Olemme kuulleet ihmisten sanovan, ett\u00e4 jos he vain olisivat el\u00e4neet muualla, tai joskus muulloin, tai muiden ihmisten kanssa – silloin he voisivat olla pyhi\u00e4. Tai ett\u00e4 jos he olisivat ja menneet naimisiin, tai ett\u00e4 jospa he eiv\u00e4t olisi menneet naimisiin. Jos vain sit\u00e4 tai t\u00e4t\u00e4. <\/span>Jumala teki meid\u00e4t sellaisiksi kuin olemme. H\u00e4n on asettanut meid\u00e4t sinne, miss\u00e4 olemme siin\u00e4kin tapauksessa, ett\u00e4 oma tahtomme on meid\u00e4t sinne johtanut. H\u00e4n on antanut meille aikamme ja paikkamme. H\u00e4n on antanut meille erityisen el\u00e4m\u00e4nkohtalomme. Meid\u00e4n p\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4 siihen pisteeseen, ettemme vain alistu n\u00e4iden tosiasioiden edess\u00e4, vaan rakastamme niit\u00e4, siunaamme niit\u00e4 kiit\u00e4mme niist\u00e4 Jumalaa olosuhteina, jotka auttavat meit\u00e4 t\u00e4ydellistym\u00e4\u00e4n persoonina, pyhittymisemme ja pelastumisemme v\u00e4linein\u00e4. <\/span>Ollessamme uskollisia siin\u00e4 miss\u00e4 olemme on perusmerkki siit\u00e4, ett\u00e4 haluamme Jumalan tahtoa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4mme. <\/span>Taistelu siit\u00e4, \u201cett\u00e4 tuottaisimme hedelm\u00e4\u00e4 siin\u00e4, mihin meid\u00e4t on istutettu\u201d, niin kuin on sanottu, on tapa tarkasti huomata Jumalan l\u00e4sn\u00e4olo ja voima el\u00e4m\u00e4ss\u00e4mme, kuulla H\u00e4nen \u00e4\u00e4nens\u00e4, t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 H\u00e4nen tarkoitusper\u00e4ns\u00e4, jakaa H\u00e4nen pyhyytens\u00e4. Jeesus sanoi, ett\u00e4 vain ne \u201cjotka ovat uskollisia v\u00e4h\u00e4ss\u00e4\u201d periv\u00e4t ja asetetaan paljon haltijaksi. Ne taas, jotka eiv\u00e4t ole uskollisia el\u00e4m\u00e4n pieniss\u00e4 asioissa ja siten laiminly\u00f6v\u00e4t vastaanottaa ja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4, mit\u00e4 Jumala suo, p\u00e4\u00e4tyv\u00e4t siihen, ett\u00e4 menett\u00e4v\u00e4t kaiken, mik\u00e4 heill\u00e4 on – tai niin kuin Jeesus sanoo Luukkaan evankeliumissa – sen v\u00e4h\u00e4n, mink\u00e4 he ajattelevat olevan itsell\u00e4\u00e4n, vaikka tuo \u201cv\u00e4h\u00e4\u2019 olisikin vain heid\u00e4n harhautuneissa kuvitelmissaan<\/span><\/p>\n Yhteenveto kaikesta edell\u00e4 sanotusta on seuraava: Meid\u00e4n on ponnisteltava tehd\u00e4ksemme pienimm\u00e4nkin hyv\u00e4n ja v\u00e4ltt\u00e4\u00e4ksemme pienimm\u00e4nkin synnin kaikkein pienimm\u00e4ss\u00e4, n\u00e4enn\u00e4isesti kaikkein merkityksett\u00f6miss\u00e4kin el\u00e4m\u00e4n yksityiskohdissa. Meid\u00e4n on hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4, ett\u00e4 olemme se, kuka olemme, miss\u00e4 olemme, milloin olemme ja kuinka olemme ja ponnisteltava pyhitt\u00e4\u00e4ksemme todellinen olemassaolon tilamme Jumalan armon avulla, vastustaen maailmaa ja maailmallisuutta, lihallisuutta ja pahaa, pyrkien saavuttamaan Jumalan Henki Kristuksen kautta Kirkossa. Meid\u00e4n tulee osallistua jumalanpalveluksiin ja sakramentteihin, ruokkia itsemme Raamatun kirjoituksilla ja j\u00e4ljitell\u00e4 kirkon pyhi\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4mme. Meid\u00e4n tulee etsi\u00e4 apua kokeneilta, ja tarkata heid\u00e4n neuvojaan ja ohjeitaan. Ja meid\u00e4n tulee menn\u00e4 Itsens\u00e4 Jumalan luo ja sanoa puhtain syd\u00e4min: \u201cTapahtukoon Sinun tahtosi\u201d. Ja H\u00e4n on pit\u00e4v\u00e4 huolen siit\u00e4, ett\u00e4 l\u00f6yd\u00e4mme sis\u00e4isen rauhan, turvallisuuden, kutsumuksemme ja tarkoituksen el\u00e4m\u00e4ss\u00e4mme, ja tulemme pyhiksi, joiksi H\u00e4n on halunnut meid\u00e4n tulevan alusta asti.<\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Kirkkoisien opetuksia Jumalan l\u00e4sn\u00e4olon tuomasta sis\u00e4isest\u00e4 turvallisuuden tunteesta Turvallisuus on asia jota erityisesti aivan l\u00e4hiaikoina on joutunut miettim\u00e4\u00e4n eri n\u00e4k\u00f6kulmista.<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"colormag_page_container_layout":"default_layout","colormag_page_sidebar_layout":"default_layout","footnotes":""},"categories":[3],"tags":[],"class_list":["post-197","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-isien-opetuksia"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/197","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=197"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/197\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":829,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/197\/revisions\/829"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=197"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=197"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=197"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}