{"id":1958,"date":"2022-12-17T15:31:35","date_gmt":"2022-12-17T13:31:35","guid":{"rendered":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/?p=1958"},"modified":"2022-12-17T15:31:35","modified_gmt":"2022-12-17T13:31:35","slug":"onko-olemassa-erilaisia-uskon-lajeja","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/2022\/12\/17\/onko-olemassa-erilaisia-uskon-lajeja\/","title":{"rendered":"Onko olemassa erilaisia uskon lajeja?\u00a0"},"content":{"rendered":"<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Ihmisill\u00e4 voi olla kahdenlaista uskoa. Ensimm\u00e4inen uskon laji on uskontunnustuksen mukainen, j\u00e4rkeenk\u00e4yp\u00e4 usko. Uskonnollinen usko on vakaumusta Jumalan olemassaolosta ja siit\u00e4, ett\u00e4 H\u00e4n yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 koko el\u00e4m\u00e4\u00e4. Kristillinen usko on vakaumusta kaiken sen todellisuudesta, mit\u00e4 Jumala on meille ilmoittanut ja mit\u00e4 Kirkko opettaa. On my\u00f6s ihmisi\u00e4, jotka k\u00e4rsiv\u00e4t uskonsa heikkoudesta, mutta eiv\u00e4t voi saada uskoa, vaikka kuinka sit\u00e4 haluaisivat. Totta on, ett\u00e4 usko nojautuu suureksi osaksi j\u00e4rkemme perusteluihin. T\u00e4ss\u00e4 tapauksessa henkil\u00f6 j\u00e4rjellisesti hyv\u00e4ksyy jotakin ja uskoo, mink\u00e4 tunnustaa, mutta yksin t\u00e4m\u00e4 usko ei vanhurskauta h\u00e4nt\u00e4. Kun Raamattu sanoo; \u201dihminen pelastuu yksin uskosta\u201d (Ef. 2:8), se ei tarkoita ett\u00e4 h\u00e4n pelastuisi pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n vain tunnustamalla uskon. On kuitenkin toisenlaista uskoa, syd\u00e4men uskoa. T\u00e4m\u00e4n kaltaista uskoa ei l\u00f6ydy ihmisj\u00e4rjest\u00e4 eik\u00e4 \u00e4lyst\u00e4, vaan syd\u00e4men alueelta. T\u00e4llainen syd\u00e4men usko on Jumalan lahja, jota ei voi vastaanottaa, ellei Jumala p\u00e4\u00e4t\u00e4 suoda sit\u00e4. Sit\u00e4 nimitet\u00e4\u00e4n my\u00f6s \u201dsis\u00e4iseksi uskoksi\u201d, jonka kaltaista on kuunvaihetautisen nuorukaisen is\u00e4n usko evankeliumissa h\u00e4nen pyyt\u00e4ess\u00e4\u00e4n Jeesusta antamaan sit\u00e4 h\u00e4nelle sanoen: \u201dHerra, auta minua ep\u00e4uskossani (Mk. 9: 24)\u201d.\u00a0\u00a0 Luonnollisesti is\u00e4 uskoi jo j\u00e4rjell\u00e4\u00e4n, mutta h\u00e4nell\u00e4 ei ollut syv\u00e4\u00e4 sis\u00e4ist\u00e4 uskoa, joka on Jumalan lahja.<\/p>\n<p>J\u00e4rkemme vastaisia uskon totuuksia meid\u00e4n on hyvin vaikea hyv\u00e4ksy\u00e4. My\u00f6s Monissa kohdin Raamattua meit\u00e4 kehotetaan k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n uskon asioiden tulkitsemisessa j\u00e4rjenmukaisia todistuksia (Joh. 8:46; Joh. 5: 32, 39; Tiit. 1: 13; 1 Piet. 3:15).<\/p>\n<p>Sis\u00e4inen usko perustuu armon kokemukseen. Ja koska se on armon kokemus, mik\u00e4 sitten muuttaa sen ortodoksikristitylle sis\u00e4iseksi uskoksi? Sis\u00e4inen usko on ymm\u00e4rryksen ja mielen rukousta. Jos jollakin on t\u00e4llainen rukous syd\u00e4mess\u00e4\u00e4n, mik\u00e4 tarkoittaa Pyh\u00e4n Hengen rukoilemista h\u00e4nen syd\u00e4mess\u00e4\u00e4n, silloin h\u00e4nell\u00e4 on sis\u00e4inen usko. T\u00e4llaisen uskon kautta ja rukouksen keinoin h\u00e4n n\u00e4kee n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 asioita. Kun jollakin on t\u00e4m\u00e4n kaltainen n\u00e4keminen, sit\u00e4 nimitet\u00e4\u00e4n<em> teoriaksi<\/em>. Teoria itse asiassa tarkoittaa katselemista tai sis\u00e4ist\u00e4 n\u00e4kemist\u00e4.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>&nbsp; Ihmisill\u00e4 voi olla kahdenlaista uskoa. Ensimm\u00e4inen uskon laji on uskontunnustuksen mukainen, j\u00e4rkeenk\u00e4yp\u00e4 usko. Uskonnollinen usko on vakaumusta Jumalan olemassaolosta<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"colormag_page_container_layout":"default_layout","colormag_page_sidebar_layout":"default_layout","footnotes":""},"categories":[29],"tags":[],"class_list":["post-1958","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kysymykset_usko"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1958","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1958"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1958\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1959,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1958\/revisions\/1959"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1958"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1958"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1958"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}