{"id":1917,"date":"2022-12-17T09:30:09","date_gmt":"2022-12-17T07:30:09","guid":{"rendered":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/?p=1917"},"modified":"2022-12-17T09:30:09","modified_gmt":"2022-12-17T07:30:09","slug":"olivatko-jattilaiset-enkelien-ja-ihmisolentojen-jalkelaisia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/2022\/12\/17\/olivatko-jattilaiset-enkelien-ja-ihmisolentojen-jalkelaisia\/","title":{"rendered":"Olivatko j\u00e4ttil\u00e4iset enkelien ja ihmisolentojen j\u00e4lkel\u00e4isi\u00e4?"},"content":{"rendered":"

<\/a><\/b><\/p>\n

K: 1.Mooseksen kirjan 6. luvussa sanotaan, ett\u00e4 ”niin\u00e4 p\u00e4ivin\u00e4 ja viel\u00e4 my\u00f6hemminkin maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 oli j\u00e4ttil\u00e4isi\u00e4, jotka olivat ihmisnaisten ja taivaallisten olentojen j\u00e4lkel\u00e4isi\u00e4”. He olivat suuria sankareita ja kuuluisia miehi\u00e4 kauan sitten.” Voisitko selitt\u00e4\u00e4 t\u00e4t\u00e4?<\/span><\/span><\/p>\n

V: Monet muinaiset kansat, juutalaiset mukaan lukien, v\u00e4littiv\u00e4t kansantarinoita ja legendoja varhaisimpina aikoina olemassa olleesta j\u00e4ttil\u00e4isten rodusta. N\u00e4m\u00e4 tarinat syntyiv\u00e4t osittain ihmisen taipumuksesta suurennella menneisyytt\u00e4 ja osittain satunnaisesta ilmi\u00f6st\u00e4, jossa esiintyi eritt\u00e4in pitki\u00e4 yksil\u00f6it\u00e4, kuten Daavidin surmaama Goljat, jonka sanotaan olleen seitsem\u00e4n tai kymmenen jalkaa pitk\u00e4 (1.Sam. 17:4:n kreikkalais- ja hepreankielisten versioiden erojen mukaan). Yksitt\u00e4isi\u00e4 tapauksia silmiinpist\u00e4v\u00e4n pitkist\u00e4 ihmisist\u00e4 ja k\u00e4\u00e4pi\u00f6ist\u00e4 on aina tunnettu. Arkeologisia todisteita, jotka viittaisivat kokonaiseen j\u00e4ttil\u00e4isrotuun, ei kuitenkaan ole koskaan l\u00f6ydetty. Anakilaiset, jotka israelilaiset vakoojat n\u00e4kiv\u00e4t ja joita he pelk\u00e4siv\u00e4t tullessaan Kanaaniin (4.Moos.13:31-33), olivat luultavasti ep\u00e4tavallisen pitki\u00e4, mutta eiv\u00e4t kirjaimellisesti j\u00e4ttil\u00e4isten kansaa.<\/span><\/span><\/p>\n

Mainittu outo kertomus 1. Moos. 6:1-4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 leikittelev\u00e4n hyvin muinaisilla kansanperinteill\u00e4 ja pyrkii selitt\u00e4m\u00e4\u00e4n, miten oletetut j\u00e4ttil\u00e4iset syntyiv\u00e4t, eli taivaallisten olentojen (”Jumalan poikien”) ja kauniiden maanp\u00e4\u00e4llisten naisten fyysisen liiton kautta. Genesis kutsuu n\u00e4it\u00e4 yliluonnollisia olentoja ”nefilil\u00e4isiksi” (joissakin Raamattukirjoissa k\u00e4\u00e4nnetty ”j\u00e4ttil\u00e4isiksi”), mik\u00e4 on h\u00e4m\u00e4r\u00e4 hepreankielinen sana, jolla saattaa olla vivahde ”langenneista” olennoista. Asiayhteys viittaa siihen, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 taivaalliset olennot, jotka on my\u00f6hemmin tulkittu luopioenkeleiksi, aiheuttivat luodussa j\u00e4rjestyksess\u00e4 jonkinlaisen moraalisen h\u00e4iri\u00f6n, joka saattoi lis\u00e4t\u00e4 ihmiskunnan yleist\u00e4 pahuutta Nooan vedenpaisumukseen asti. T\u00e4ll\u00e4 oudolla tarinalla ei kuitenkaan ole merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 merkityst\u00e4 Vanhassa testamentissa lukuun ottamatta t\u00e4t\u00e4 ohimenev\u00e4\u00e4, ehk\u00e4 sek\u00e4 kaihoisaa ett\u00e4 ironista yrityst\u00e4 selitt\u00e4\u00e4 er\u00e4st\u00e4 esihistoriaan liittyv\u00e4\u00e4 suosittua perinnett\u00e4 – ”entisaikojen sankareiden, maineikkaiden sotureiden” (1.Moos. 6:4) alkuper\u00e4\u00e4. <\/span><\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

K: 1.Mooseksen kirjan 6. luvussa sanotaan, ett\u00e4 ”niin\u00e4 p\u00e4ivin\u00e4 ja viel\u00e4 my\u00f6hemminkin maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 oli j\u00e4ttil\u00e4isi\u00e4, jotka olivat ihmisnaisten ja<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"colormag_page_container_layout":"default_layout","colormag_page_sidebar_layout":"default_layout","footnotes":""},"categories":[28],"tags":[],"class_list":["post-1917","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kysymykset_raamattu"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1917","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1917"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1917\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1918,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1917\/revisions\/1918"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1917"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1917"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1917"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}