<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4n aikakauden ihminen apeana ja v\u00e4syneen\u00e4 etsii apua erilaisiin ongelmiin, jotka h\u00e4nt\u00e4 vaivaavat, sek\u00e4 lepoa ja virkistyst\u00e4. Pohjimmiltaan h\u00e4n etsii sielunsa parantumista, ja niinp\u00e4 h\u00e4n p\u00e4\u00e4aisassa tuntee sill\u00e4 alueella ongelmia. Toisin sanoen h\u00e4n potee \u201dmielen masennusta\u201d.<\/span><\/p>\n Isien opetuksista k\u00e4y ilmi, olemme kaikki sairaita ja etsimme L\u00e4\u00e4k\u00e4ri\u00e4. Olemme sairaita ja etsimme parannusta. Ortodoksinen kirkko on majatalo ja sairaala, jossa jokaista sairasta ja h\u00e4d\u00e4nalaista henkil\u00f6\u00e4 voidaan hoitaa. Mm. Filokalian isien tekstej\u00e4 on k\u00e4ytetty n\u00e4kemyksen\u00e4 ja kuvauksena Kirkon opetuksesta sielun, mielen, syd\u00e4men ja ajatusten sairaudesta ja parantamisesta. Monissa paikoin painotetaan Kirkkomme sakramentaalisen el\u00e4m\u00e4n suuta arvoa. Jumalallinen Eukaristian sakramentti on Kirkon sakramentaalisen el\u00e4m\u00e4n ja hengellisen el\u00e4m\u00e4n keskus. Pyh\u00e4 Ehtoollinen erottaa ortodoksisen kirkon askeesin kaikesta muusta \u201dasketismista\u201d. Se on hyvin tarpeellinen ihmisen hengelliselle el\u00e4m\u00e4lle ja h\u00e4nen pelastukselleen. Mutta tarvitaan valmistautumista, jotta tulisi arvolliseksi vastaanottamaan Kristuksen Ruumiin ja Veren yhteys. Sill\u00e4 pyh\u00e4 Ehtoollinen on liturgisten rukousten mukaan niille, jotka valmistautuvat, valo, joka valaisee, ja niille, jotka eiv\u00e4t valmistaudu, kuluttava tuli. Kirkko, pyh\u00e4 Eukaristia ja eskatologia eli lopun aika, ovat l\u00e4heisesti yhteydess\u00e4 askeettiseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/span><\/p>\n Ns. psykologiset ongelmat ovat p\u00e4\u00e4asiassa ajattelun, pimentyneen mielen ja ep\u00e4puhtaan syd\u00e4men ongelmia. Isien kuvaamana ep\u00e4puhdas syd\u00e4n, pime\u00e4 ja synkk\u00e4 mieli ja ep\u00e4puhtaat ajatukset ovat kaikkien ns. psykologisten ongelmien l\u00e4hde. Kun ihminen parantuu sis\u00e4isesti, kun h\u00e4n l\u00f6yt\u00e4\u00e4 syd\u00e4mens\u00e4 paikan, kun h\u00e4n puhdistaa syd\u00e4mens\u00e4 mielt\u00e4 koskevan osan ja vapauttaa \u00e4lyns\u00e4, h\u00e4nell\u00e4 ei ole psykologisia ongelmia. H\u00e4n el\u00e4\u00e4 autuaallisessa ja h\u00e4iriintym\u00e4tt\u00f6m\u00e4ss\u00e4 Kristuksen rauhassa. Ruumis tietenkin voi tehd\u00e4 ihmisen sairaaksi uupumuksellaan, v\u00e4symyksell\u00e4\u00e4n, heikentymisell\u00e4\u00e4n ja rappeutumisellaan. Silloin liikutaan l\u00e4\u00e4ketieteen alueella.<\/span><\/p>\n <\/span><\/strong><\/span><\/p>\n Kuinka sielu parannetaan? Mist\u00e4 sielun parantamisessa, josta is\u00e4t puhuvat, on kysymys?<\/span><\/strong><\/span><\/p>\n Pyh\u00e4 Maksimos<\/i> opettaa: \u201dHenkil\u00f6, joka on tullut tiet\u00e4m\u00e4\u00e4n ihmisluonnon heikkouden, on saavuttanut kokemuksen jumalallisesta voimasta\u201d, ja h\u00e4n on innokas saamaan joitakin asioita, ja on jo saanutkin joitakin asioita, t\u00e4m\u00e4n taivaallisen voiman kautta.<\/span><\/p>\n Kiist\u00e4m\u00e4t\u00f6n tosiasia on, ett\u00e4 useimmat t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n kristityt ovat tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 hengellisest\u00e4 tilastaan. Kuinka katumuksen ja murehtimisen suuri lahja voi ilmet\u00e4 syd\u00e4mess\u00e4, joka ei tunne lohduttomuuttaan, kun sis\u00e4inen el\u00e4m\u00e4 on kykenem\u00e4t\u00f6nt\u00e4 kehittym\u00e4\u00e4n? Mutta tunne siit\u00e4, ett\u00e4 on sairas, ei itsess\u00e4\u00e4n riit\u00e4. Tarvitaan joka tapauksessa my\u00f6s parantajaa. T\u00e4m\u00e4 parantaja ortodoksisessa perinteess\u00e4 on pappi, hengellinen is\u00e4. H\u00e4n on ensin itse parantunut omasta sairauksistaan tai ainakin kamppailee parantuakseen, ja sitten h\u00e4n my\u00f6s parantaa hengellisi\u00e4 lapsiaan. Hengellisen is\u00e4n on oltava teologi, ja p\u00e4invastoin.<\/span><\/p>\n Monet oman aikamme kristityt pit\u00e4v\u00e4t pappeja Kaikkein Korkeimman palvelijoina ja kirkon palvelijoina, jotka auttavat erilaissa byrokraattisissa asioissa, jotka toimittavat eri sakramentteja, kun tarvitaan tai toimittavat Jumalallista Liturgiaa, ja t\u00e4ll\u00e4 tavoin voivat tyydytt\u00e4\u00e4 heid\u00e4n sielujensa tarpeita tai t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 perinteisi\u00e4 velvollisuuksia. Heit\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n poppamiesten kaltaisina, jotka toimivat heid\u00e4n tavallaan. Tied\u00e4mme kuitenkin, ett\u00e4 Jumalan armo ei v\u00e4lity maagisesti tai mekaanisesti, vaan sakramentaalisesti. On totta, ett\u00e4 arvotonkin pappi toimittaa sakramentteja, mutta h\u00e4n ei voi parantaa. Sill\u00e4 syntien anteeksiantaminen on toinen asia ja parantaminen toinen. Useimmat kristityt ovat tyytyv\u00e4isi\u00e4 muodolliseen tunnustamiseen tai muodolliseen liturgiaan osallistumiseen ja jopa muodolliseen Ehtoolliseen, ja siin\u00e4 kaikki. He eiv\u00e4t ryhdy parantamaan sieluaan. Mutta papit, hengelliset is\u00e4t, eiv\u00e4t vain toimita pyh\u00e4\u00e4 Ehtoollista, vaan he parantavat ihmisi\u00e4. Heill\u00e4 on terve tieto himoista, parantumisen polusta, ja he tekev\u00e4t sen tiett\u00e4v\u00e4ksi hengellisille lapsilleen. He osoittavat heille, kuinka heid\u00e4n tulee vapautua vankeudesta, kuinka heid\u00e4n mielens\u00e4 vapautuu orjuudesta.<\/span><\/p>\n T\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 on tarpeellista viitata asketismiin. \u201dItsetarkkailun ja rakkauden, k\u00e4rsiv\u00e4llisyyden ja hiljaisuuden voimallinen harjoittaminen tuhoaa sis\u00e4llemme k\u00e4tkeytyneet himot\u201d. N\u00e4in pyh\u00e4 Niketas Stithatoslainen<\/i>, pyh\u00e4n Simeon Uusi Teologin oppilas kuvaa t\u00e4t\u00e4 askeettista harjoitusta. Lyhyesti voi sanoa, ett\u00e4 askeesin harjoittaminen on Jumalan lain soveltamista, H\u00e4nen k\u00e4skyjens\u00e4 pit\u00e4mist\u00e4. Askeesiksi nimitet\u00e4\u00e4n ponnistustamme alistaa ihmistahto Jumalan tahtoon, jotta se muuntuisi t\u00e4ll\u00e4 tavoin. Pyhien isiemme opetusten mukaan koko evankeliumi koostuu \u201dpelastuksen ohjeista\u201d. Raamattu sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 Jumalan k\u00e4skyt, joita niiden tulee noudattaa, jotka etsiv\u00e4t pelastustaan. T\u00e4m\u00e4 k\u00e4y selv\u00e4sti ilmi autuudenlauseissa (Matt.5 :1-12).<\/span><\/p>\n Isien mukaan almujenanto parantaa sielun vihastuttavat voimat ja rukous puhdistaa mielen, paastoaminen kuihduttaa aistilliset nautinnot ja siten tarjoaa Jumalalle koko parantuneen sielun. Paastoaminen my\u00f6s n\u00f6yryytt\u00e4\u00e4 ruumiin. Pyh\u00e4 Portaiden Johannes<\/i> puhuu tyypillisesti paastoamisesta: \u201dPaasto on ankaruuden osoittamista luontoa kohtaan. Se on kaiken sen poistamista, mik\u00e4 maistuu hyv\u00e4lt\u00e4 kitalaesta. Paastoaminen lopettaa halun, juurii pois pahat ajatukset, vapauttaa pahoista unista. Paastoaminen edist\u00e4\u00e4 rukouksen puhtautta, sielun valaistumista, tarkkaavaista mielt\u00e4, sokeudesta vapautumista. Paastoaminen on katumuksen ovi, n\u00f6yri\u00e4 huokauksia, ilont\u00e4yteist\u00e4 katumusta, jaarittelun loppu, tilaisuus hiljaisuuteen, kuuliaisuuden vartija, unen keventyminen, ruumiin terveys, himottomuuden aikaansaaja, syntien anteeksisaaminen, todellinen portti Paratiisin riemuun\u201d. Kaikki n\u00e4m\u00e4 h\u00e4nen mainitsemansa seikat osoittavat toisaalta paastoamisen laaja-alaisuutta, ja toisaalta osoittavat sen tuottamat hedelm\u00e4t ponnistelevalle sielulle. Sen vuoksi kaikki is\u00e4t rakastivat paastoamista. On hyvin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 mainita, ett\u00e4 jos henkil\u00f6 alkaa katua, h\u00e4n my\u00f6s alkaa paastota omaksi hy\u00f6dykseen, mik\u00e4 osoittaa, ett\u00e4 paasto kulkee yhdess\u00e4 rukouksen ja katumuksen kanssa.<\/span><\/p>\n Tietysti paastoaminen on keino eik\u00e4 p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4, se on \u201dvalmennusv\u00e4line niille, jotka pyrkiv\u00e4t itsehillint\u00e4\u00e4n\u201d, mutta ilman sit\u00e4 on melkein mahdotonta voittaa himoja.<\/span><\/p>\n Paaston lis\u00e4ksi toinen parantumiskeino on y\u00f6valvominen. Y\u00f6valvomisien kautta, joka my\u00f6s on askeettinen parannusmenetelm\u00e4, henkil\u00f6 puhdistuu ja parantuu himoista. Vapahtaja opetti meille, kuinka tulee rukoilla y\u00f6ll\u00e4. H\u00e4n itse vietti kokonaisia \u00f6it\u00e4 vuorella.\u201dKun ihmiset olivat l\u00e4hteneet, h\u00e4n nousi vuorelle rukoillakseen yksin\u00e4isyydess\u00e4. Illan tultua h\u00e4n oli siell\u00e4 yksin\u201d (Matt.14:23). <\/span><\/p>\n Rukous kulkee yhdess\u00e4 y\u00f6valvomisen kanssa. T\u00e4m\u00e4 on esimerkiksi kelpaava menetelm\u00e4, joka parantaa sielun sairaudet. Sill\u00e4 ihmisen sieluun tulee paljon armoa rukouksen kautta.<\/span><\/p>\n Joku ehk\u00e4 ajattelee, ett\u00e4 n\u00e4it\u00e4 kaikki parannuskeinoja voivat k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ainoastaan munkit. T\u00e4m\u00e4 ei varmastikaan ole totta. Jokainen, maailmassa el\u00e4v\u00e4kin, voi el\u00e4\u00e4 Kristuksen k\u00e4skyjen mukaan. Rukous, katumus, murehtiminen, tunnonvaivat, paastoaminen, y\u00f6valvomiset jne. ovat Kristuksen k\u00e4skyj\u00e4, mik\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 jokaisen noudattaa niit\u00e4. Kristus ei sanonut sellaisia asioita, jotka ovat mahdottomia ihmiselle. Pyh\u00e4 Gregorios Palamas<\/i> puhuessaan syd\u00e4men puhtaudesta painottaa, ett\u00e4 \u201davioel\u00e4m\u00e4\u00e4 el\u00e4villekin on mahdollista tavoitella t\u00e4t\u00e4 puhtautta, mutta se on hyvin vaikeata. Jokainen voi kehitty\u00e4 evankeliumin mukaisessa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tekem\u00e4ll\u00e4 vastaavia s\u00e4\u00e4telyj\u00e4.<\/span><\/p>\n <\/span><\/strong><\/span><\/p>\n Sielun sairaus<\/span><\/strong><\/span><\/p>\n Isien mukaan ihmisen koko olemus on sairas. Sairauden keskus sijaitsee ihmisen mieless\u00e4. Mieli on sairas ja sitten siirt\u00e4\u00e4 sairauden seuraukset koko ihmisolemukseen. Ihmisen sielu muodostuu mielest\u00e4, logoksesta (sanasta) ja hengest\u00e4 Kaikkein Pyhimm\u00e4n Kolminaisuuden olemassaolon muodon mukaan. Pyh\u00e4 Johannes Damaskolainen<\/i> sanoo, ett\u00e4 Jumala loi ihmisen sielun yht\u00e4 j\u00e4rjelliseksi ja noeettiseksi: ts. se on my\u00f6s varustettu hengell\u00e4, mik\u00e4 isien sanojen mukaan on \u201dsielun noeettinen rakkaus\u201d. Siten erotamme mielen energian j\u00e4rjen energiasta. Mieli on toinen asia, ja j\u00e4rki on toinen. Mielt\u00e4 nimitet\u00e4\u00e4n sielun silm\u00e4ksi<\/i>. Ja niin kuin ruumiin silm\u00e4 n\u00e4kee Jumalan luomakunnan, samalla tavoin my\u00f6s sielun silm\u00e4, joka on mieli, saavuttaa kokemuksen Jumalasta. T\u00e4ll\u00e4 tavoin sielun voimat toimivat ennen syntiinlankeemusta. Jos mieli on terve, rakkauskin on terve. Jos mieli on sairas, lankeamme todellisesta rakkaudesta, jota is\u00e4t nimitt\u00e4v\u00e4t \u201dmaailmalliseksi rakkaudeksi\u201d. <\/span><\/p>\n Ortodoksiset is\u00e4t pit\u00e4v\u00e4t mielt\u00e4 teologian perustana, kun taas l\u00e4nness\u00e4 j\u00e4rki asetetaan teologian keskukseksi. T\u00e4ss\u00e4 kohdin ilmenee ero ortodoksisuuden ja harhaoppisuuden v\u00e4lill\u00e4. Pyhill\u00e4 isill\u00e4 on valistunut mieli, kun taas harhaoppisilla tavallisesi on pimentynyt mieli ja liiallisesti paisunut j\u00e4rki. T\u00e4m\u00e4 k\u00e4y ilmi Aadamista ennen ja j\u00e4lkeen lankeemuksen. Ennen lankeemusta Aadam oli mielen valaistuneisuuden tilassa, joka on hengellisen el\u00e4m\u00e4n toinen vaihe. Mutta lankeemuksen j\u00e4lkeen mieli pimeni ja rajoittui. Niin ilmeni mielen sokeus; sen pimentyminen ja vankeus. Mit\u00e4 oikeastaan tapahtui? J\u00e4rki yritti piiritt\u00e4\u00e4 ihmisen mielen. Se kapinoi mielt\u00e4 vastaan. Se yritti paholaisen houkuttelutoiminnan keinoin tulkita, kuinka ihminen on saavuttava theoosiksen, jumalallistumisen, toisin sanoen kumoten Jumalan k\u00e4skyt. Niinp\u00e4 me pid\u00e4mme mielt\u00e4 samana kuin j\u00e4rki. Mieli sen sijaan ett\u00e4 hallitsisi j\u00e4rke\u00e4, on nyt sama kuin se, siis j\u00e4rki.. Itse asiassa puhuessamme alkusynnist\u00e4 ja sen seurauksista, tarkoitamme kolmea asiaa: mielen h\u00e4iri\u00f6llist\u00e4 toimintaa, ts. mieli lakkasi toimimasta normaalisti; mielen samaistamista j\u00e4rkeen, joka tietyll\u00e4 tavalla aiheutti j\u00e4rjen jumaloimisen ja lopuksi mielen joutuminen himojen, ymp\u00e4rist\u00f6n ahdistuksen ja olosuhteiden alaisuuteen. T\u00e4m\u00e4 on ihmisen kuolema; h\u00e4nen kokonaisvaltainen hajaannuksensa; h\u00e4nen sis\u00e4inen surkastumisensa. Mieli pimeni. Ja aivan kuten ruumiin silm\u00e4n vahingoittuessa koko ruumis tulee pime\u00e4ksi, samalla tavoin sielun silm\u00e4n – mik\u00e4 on mieli \u2013 sokeutuessa koko hengellinen j\u00e4rjestelm\u00e4 sairastuu ja joutuu syv\u00e4\u00e4n pimeyteen. Luultavasti Jeesus viittaa t\u00e4h\u00e4n sanoessaan: \u201dJos siis valo, joka sinussa on, on pimeytt\u00e4, kuinka suuri onkaan pimeys!\u201d (Matt.6:23).<\/span><\/p>\n <\/span><\/p>\n <\/span>Mielen sairaus<\/span><\/strong><\/span><\/p>\n Syntiinlankeemus himmensi, pimensi ja sairastutti mielen. Se lakkasi olemasta t\u00e4ydellinen. T\u00e4m\u00e4 tapahtuu joka kerran, kun ihminen tekee synti\u00e4.<\/span><\/p>\n Paholaisen ensimm\u00e4inen taistelu tapahtuu mielen kanssa. Pahat henget yritt\u00e4v\u00e4t orjuuttaa sit\u00e4, kun ihminen my\u00f6hemmin suostuu ja lankeaa syntiin. Pyh\u00e4 Maksimos <\/i>opettaa, ett\u00e4 pahat henget k\u00e4ytt\u00e4en hyv\u00e4kseen himoja, jotka ovat olemassa sielussa, synnytt\u00e4v\u00e4t himollisia ajatuksia, joiden kautta ne taistelevat mielt\u00e4 vastaan ja pakottavat sit\u00e4 suostumaan syntiin. Pahat henget k\u00e4yv\u00e4t suureen taisteluun temmatakseen mielen ja houkutellakseen sen himollisiin ajatuksiin. Kun mieli joutuu tappiolle, \u201dne johtavat sen tekem\u00e4\u00e4n synti\u00e4 mieless\u00e4 ja kun t\u00e4m\u00e4 on tapahtunut, ne suostuttelevat sen vankina ollessa tekem\u00e4\u00e4n synnin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4\u201d. Mutta paholainen ei lopeta t\u00e4h\u00e4n. Lannistettuaan syd\u00e4men himollisilla ajatuksilla, pahat henget vet\u00e4ytyv\u00e4t takaisin. Kuitenkin siit\u00e4 huolimatta synnin kuva j\u00e4\u00e4 mieleen. T\u00e4m\u00e4 on mielen sairaus. Se ei ole vain vankina, vaan se my\u00f6s sairastuu, koska synnin kuva pysyy jatkuvana haavana ja aiheuttaa uuden synnin. T\u00e4ss\u00e4 tilanteessa paholainen ja himot ovat ottaneet mielen vangiksi, \u201dja mieli himojen hallitessa ajattelee alhaisia ajatuksia\u201d. T\u00e4m\u00e4 ilmenee sanoissa ja teoissa. Kaikki, mit\u00e4 ihminen sanoo ja tekee, paljastaa mielen sairauden tai terveyden.. Sen vuoksi ne, joilla on erottelemisen lahja, havaitsevat jokaisen ihmisen mielen tilan ulkoisesta liikehdinn\u00e4st\u00e4 ja h\u00e4nen sanoistaan. Mielen kiinnittyminen aisteihin \u201dorjuuttaa sen ruumiillisiin nautintoihin\u201d<\/span><\/p>\n Kun ihmisen mieli ei toimi kunnolla, silloin tapahtuu monia poikkeavuuksia. Kaikki himot kapinoivat ja ihminen k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sek\u00e4 Jumalaa samoin kuin kanssaihmist\u00e4\u00e4n omakohtaisen turvallisuutensa ja onnellisuutensa lujittamiseen. H\u00e4n on jatkuvan ahdistuksen tilassa. Todellinen ongelma, joka vaivaa meit\u00e4, on ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 sis\u00e4inen ongelma, mielen pimeys. Langenneessa tilassa syyt\u00e4mme kaikkea, jopa el\u00e4m\u00e4mme hyvi\u00e4 jaksoja. Olemme suljetut maailman ja aistiemme vankilaan, koska mielemme on sairas. Mielen sairautta luonnehtii my\u00f6s sana \u201dpimentyminen\u201d. Mieli Jumalan kuvana on \u201ditsevalaiseva\u201d. Mutta kun se vet\u00e4ytyy Jumalasta ja menett\u00e4\u00e4 luonnollisen tilansa, se himmenee, pimenee.<\/span><\/p>\n <\/span><\/p>\n <\/span>Mielen parantaminen<\/span><\/strong><\/span><\/p>\n Pyhien isien perusopetus on, ett\u00e4 mieli parannetaan mielen vartioimisella; t\u00e4t\u00e4 kutsutaan tarkkaavaisuudeksi. Filoteos Siinaialaisen<\/i> mukaan meid\u00e4n tulisi olla \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen tarkkoja mielemme vartioinnissa. Kun huomaamme pahan ajatuksen, meid\u00e4n on torjuttava se ja v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti muistettava Kristusta. Mielen vartioiminen alkaa itsekontrollilla ruuan ja juoman suhteen, torjumalla kaikenlaiset pahat ajatukset syd\u00e4men hiljaisuudella. Mielen vartioiminen yhdistet\u00e4\u00e4n tarkkavaisuuteen ja Jeesuksen rukoukseen, \u201dkoska mink\u00e4\u00e4nlaista edistymist\u00e4 ei tapahdu vartioimalla mielt\u00e4 ilman tarkkaavaisuutta, n\u00f6yryytt\u00e4 ja Jeesuksen rukousta.<\/span><\/p>\n Niketas Stitatoslainen<\/i> kuvailee, kuinka mieli puhdistetaan. \u201dKun meill\u00e4 on viisi aistia, niin meill\u00e4 on my\u00f6s viisi vastaavaa askeettista harjoitusta. Viisi askeettista harjoitusta ovat y\u00f6valvomiset, mietiskely, rukous, itsetarkkailu ja hesykia. Joku liitt\u00e4\u00e4 n\u00e4\u00f6n y\u00f6valvomisiin, kuulon mietiskelyyn, hajuaistin rukoukseen, makuaistin itsehillint\u00e4\u00e4n ja tuntoaistin hesykiaan. T\u00e4ll\u00e4 tavoin mieli nopeasti puhdistuu, jalostuu ja tulee himottomaksi ja tarkkan\u00e4k\u00f6iseksi. Pappi Hesykios<\/i> panee suuremman huomion Jeesuksen rukoukseen, koska se puhdistaa mielen saastuneista ajatuksista.<\/span><\/p>\n Hajaantuneen mielen palaaminen syd\u00e4meen \u2013 ts. energian palaaminen olemukseen \u2013 on mielen parantuminen. Siell\u00e4 mieli l\u00f6yt\u00e4\u00e4 todellisen paikkansa.<\/span><\/p>\n Is\u00e4t opettavat, ett\u00e4 mieli on Jumalan kuva. Ja kuten Jumala on valo, mielell\u00e4kin on valo. T\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 pyh\u00e4t sanovat, ett\u00e4 ihminen voi n\u00e4hd\u00e4 mielens\u00e4 valon. Mutta n\u00e4m\u00e4 asiat tapahtuvat luonnolliselle (=puhdassyd\u00e4miselle) ihmiselle, kun taas langenneessa ihmisess\u00e4 mieli on himmentynyt: himot ovat piment\u00e4neet ja piilottaneet sen. Kuitenkin kun ihminen vapautuu himoista ja Jumala valaisee, silloin rukouksen aikana h\u00e4n kykenee n\u00e4kem\u00e4\u00e4n mielens\u00e4 valon.<\/span><\/p>\n <\/span><\/strong><\/span><\/p>\n Sielun parantaminen<\/span><\/strong><\/span><\/p>\n Kirkko on hengellinen sairaala, joka parantaa ihmisen, Kirkko ei ole vain hyvien ja hurskaiden ihmisten yhdistys, vaan siunattu Kristuksen Ruumis, jonka sis\u00e4ll\u00e4 ihmiset parantuvat. Se vastaanottaa sairaita ihmisi\u00e4 ja parantaa heid\u00e4t hengellisist\u00e4 haavoista. Voidaan sanoa, ett\u00e4 Kirkon sis\u00e4ll\u00e4 on kolmenlaisia kristittyj\u00e4. Ensiksikin sielultaan viel\u00e4 parantumattomat; he eiv\u00e4t viel\u00e4 ole parantuneet eiv\u00e4tk\u00e4 tied\u00e4, mit\u00e4 parantuminen tarkoittaa. Toiseksi sellaisia, jotka ovat parantumassa. He ovat kristittyj\u00e4, jotka ponnistelevat parantuakseen ortodoksisen perinteen tapojen keinoin. Tasaisesti he edistyv\u00e4t parantumisessa. Ja sitten Kirkon pyh\u00e4t, jotka ovat jo parantuneet hengellisesti ja kuuluvat kolmanteen luokkaan.<\/span><\/p>\n On kuitenkin muistettava, ett\u00e4 on ollut tapauksia, joissa jopa pyh\u00e4t ovat tehneet erilaisia virheit\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n. Jumala yksin on t\u00e4ydellinen, ja t\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 emme voi v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 pyh\u00e4t ovat t\u00e4ydellisi\u00e4. Kun sanotaan, ett\u00e4 pyh\u00e4t ovat niit\u00e4, jotka ovat parantuneet, tarkoitetaan, ett\u00e4 ovat yhdistyneet Jumalaan. Ja he tuntevat t\u00e4m\u00e4n yhteyden lakkaamattomana Jumalan muistamisena mielen rukouksen kautta. Lakkaamaton Jumalan muistaminen pyh\u00e4n Basileios Suuren<\/i> opetuksen mukaan on selv\u00e4 osoitus siit\u00e4, ett\u00e4 Jumala asuu heiss\u00e4 ja syd\u00e4men rukous osoittaa, ett\u00e4 heid\u00e4n mielens\u00e4 on valaistunut. Mielen valaistuminen sen vuoksi merkitsee ihmisen parantumista. Ja tarkasti ottaen voimme sanoa, ett\u00e4 se on parantumisen alku, joka jatkuu. Siten pyh\u00e4t ovat saattaneet tehd\u00e4 joitakin virheit\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n, mutta heid\u00e4n mielens\u00e4 on valaistunut.<\/span><\/p>\n Is\u00e4t opettavat, ett\u00e4 ortodoksinen kirkko on olemassa edelleenkin samanlaisena kuin muinaisina aikoina. Siin\u00e4 on Jumalan armo, askeettisen perinteen salaisuudet, ja se voi parantaa meid\u00e4t hengellisest\u00e4 sairaudestamme. Koska Kirkko on olemassa, Kirkon paimenet ovat olemassa, jumalallista Liturgiaa ja sakramentteja toimitetaan, pelastus on my\u00f6s todellisuutta. Ja luonnollisesti emme voi k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 pelastusta erillisen\u00e4 mielen parantamisesta, sill\u00e4 pelastus ei ole abstrakti olotila. Sielun pelastus ei ole pakoa maailmasta, vaan yhteytt\u00e4 ja yhdistymist\u00e4 Kristuksen kanssa, ja H\u00e4nen kauttaan koko Pyh\u00e4\u00e4n Kolminaisuuteen, koska Pyh\u00e4n Kolminaisuuden energia on yhteinen. Siten Kirkko voi parantaa ihmisen sakramentaalisella ja askeettisella el\u00e4m\u00e4ll\u00e4\u00e4n.<\/span><\/p>\n Sielun parantamisen suhteen yleinen patristinen opetus on pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4 synnin aiheet ja yllykkeet. Jumala, sielujen ja ruumiiden L\u00e4\u00e4k\u00e4ri, ei kehota meit\u00e4 antautumaan \u201dseurusteluun ihmisten kanssa\u201d, \u201dvaan irrottautumaan pahan syist\u00e4 itsess\u00e4mme. Heikent\u00e4\u00e4ksemme himoja meid\u00e4n on ryhdytt\u00e4v\u00e4 kovaan kamppailuun, ja silloin tarvitaan hengellist\u00e4 valppautta \u201detteiv\u00e4t ne lis\u00e4\u00e4ntyisi uudestaan\u201d. Pyrkimys rakkauden el\u00e4m\u00e4\u00e4n ajaa pois kaikki himot. Lakkaamaton rukous, lakkaamaton Jumalan nimen kutsuminen on tuhoava l\u00e4\u00e4ke ei vain kaikkiin himoihin, vaan my\u00f6s niiden k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen\u201d. Ja niin kuin l\u00e4\u00e4k\u00e4ri asettaa siteen potilaan haavaan ja se toimii potilaan tiet\u00e4m\u00e4tt\u00e4 miten, niin my\u00f6s Jumalan Nimen kutsuminen \u201dpoistaa himot ilman ett\u00e4 tied\u00e4mme miten ja miksi\u201d. N\u00f6yryys on parannus kaikkiin himoihin. <\/span><\/p>\n <\/span><\/strong><\/span><\/p>\n Hengellinen is\u00e4 vai psykologi<\/span><\/strong><\/span><\/p>\n Harjoittamalla ty\u00f6t\u00e4\u00e4n ortodoksisen tradition mukaan hengellinen is\u00e4 eroaa selv\u00e4sti psykologista, joka ty\u00f6skentelee ihmiskeskeisen ihmisn\u00e4kemyksen ja el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 pohjalta. Psykologi haluaa tasapainottaa ihmisen psykologisesti. Hengellisen is\u00e4n p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 on ihmisen jumalallistaminen<\/i>. Psykologi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tiettyyn psykologiseen koulukuntaan perustuvaa teoriaa. Hengellinen is\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n Jumalan iankaikkista sanaa, joka on ilmoitettu profeetoille, apostoleille ja pyhille. Psykologi uskoo, ett\u00e4 ihmisen sairaus johtuu ensisijaisesti menneisyyden traumaattisista kokemuksista, tai niin sanotuista alitajuisista kokemuksista. Hengellinen is\u00e4 tiet\u00e4\u00e4 hyvin, etteiv\u00e4t pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n menneisyyden muistot, jotka ovat varastoituneet alitajuntaan, vaan juuri sielun erityinen energia, joka on sairas \u2013 ts. mieli, jota sanotaan sielun silm\u00e4ksi. Psykologi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kyselemis- ja kuuntelemismenetelm\u00e4\u00e4, ja yritt\u00e4\u00e4 saada ihmisen tietoiseksi ongelmastaan ja auttaa h\u00e4nt\u00e4 kypsym\u00e4\u00e4n psykologisesti. Hengellinen is\u00e4, Jumalan armon valaisemana, paikallistaa ongelman, joka on mielen, mielikuvituksen jne. pimentyminen, ja yritt\u00e4\u00e4 johtaa ihmisen Jumalan n\u00e4kemiseen (teoriaan), puhdistumisen ja valaistumisen ortodoksisen menetelm\u00e4n keinoin. Psykologi toimii ihmiskeskeisesti, k\u00e4ytt\u00e4en ajatuksia ja ideoita. Hengellinen is\u00e4 toimii Jumalihmis-keskeisell\u00e4 tavalla. H\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 parantavaa menetelm\u00e4\u00e4, mutta my\u00f6s sakramentteja, joiden avulla syd\u00e4n saa Jumalan armon. Psykologi uskoo, ett\u00e4 kaikki muuttuu inhimillisell\u00e4 tasolla. H\u00e4n ei tunnista paholaisen olemassaoloa eik\u00e4 luomatonta Jumalan armon energiaa. Hengellinen is\u00e4 tuntee eron Jumalan armon ja paholaisen energian v\u00e4lill\u00e4; hengellisen ja fyysisen sairauden v\u00e4lill\u00e4. Psykologi pit\u00e4ytyy kohtaan, jossa sairas henkil\u00f6 tulee tietoiseksi ongelmastaan ja kykenev\u00e4ksi k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n sit\u00e4. Hengellinen is\u00e4 ohjaa ihmisen katumukseen, johon sis\u00e4ltyy ihmisen sis\u00e4inen muuttuminen. H\u00e4n ei vain auta ihmist\u00e4 ylitt\u00e4m\u00e4\u00e4n tietyn sis\u00e4isen tilan, vaan muuttamaan h\u00e4nen himonsa.<\/span><\/p>\n <\/i><\/span><\/strong><\/span><\/p>\n Hesykia<\/i> parannusmenetelm\u00e4n\u00e4<\/span><\/strong><\/span><\/p>\n Sielun parantamisen er\u00e4s perusmenetelmist\u00e4 on hiljaisuus sanan t\u00e4ydellisess\u00e4 merkityksess\u00e4. T\u00e4m\u00e4n ajan ihminen etsii parannusta el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4, erityisesti sis\u00e4iseen tilaansa t\u00e4sm\u00e4lleen siksi, ett\u00e4 h\u00e4n on ylirasittunut. Siksi yksi tieto, jonka ortodoksisuus voi antaa t\u00e4m\u00e4n ajan v\u00e4syneelle, apealle ja kompastelevalle maailmalle on tieto hiljaisuudesta. Ortodoksisella perinteell\u00e4 on paljon annettavaa t\u00e4ll\u00e4 alueella. Hesykasmi on arvokas sielun, mielen, syd\u00e4men ja \u00e4lyn parantamiseksi. Hesykia ja hesykasmi ovat kaikkein ensiarvoisimpia l\u00e4\u00e4kkeit\u00e4 sis\u00e4isen terveyden saavuttamiseksi. Ja koska hiljaisuuden puuttuminen synnytt\u00e4\u00e4 ongelmia, painetta, ahdistuneisuutta ja ep\u00e4varmuutta, samoin psykologisia, psyykkisi\u00e4 ja fyysisi\u00e4 sairauksia. Niiden syin\u00e4 on anti-hesykasmi. Anti-hesykastinen (hiljaisuudeton) er\u00e4maan tuuli, joka puhaltaa ja polttaa kaiken on vallitseva kaikkialla ja on p\u00e4\u00e4syyn\u00e4 ep\u00e4normaaliin tilanteeseen. <\/span><\/p>\n Varmasti er\u00e4maa auttaa sis\u00e4isen hiljaisuuden saavuttamisessa. Mutta is\u00e4t eiv\u00e4t ymm\u00e4rt\u00e4neet hesykasmia \u201derakkoel\u00e4m\u00e4n kaltaisena tai vet\u00e4ytymisen\u00e4 er\u00e4maahan, vaan keskeytym\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 el\u00e4m\u00e4n\u00e4 Jumalassa\u201d (Arkkim. Sofrony). Vaikka er\u00e4maalla on suuri arvo t\u00e4ss\u00e4, se auttaa rajoittamaan ulkopuolisesta maailmasta tulevia kuvia ja esityksi\u00e4, se ei kuitenkaan ole ehdoton. Pyh\u00e4n Gregorios Siinalaisen<\/i> mukaan \u201dhesykia tarkoittaa kaikkien ajatusten katkaisemista paitsi kaikkein jumalallisimpien, jotka tulevat Hengest\u00e4, ettemme hyv\u00e4ksym\u00e4ll\u00e4 edellist\u00e4 menett\u00e4isi sit\u00e4, mik\u00e4 on suurempaa\u201d.<\/span><\/p>\n Ortodoksisen hesykian menetelm\u00e4ll\u00e4 ja opetuksella parannumme, \u201dvapautumalla alhaalla olevista asioista ja k\u00e4\u00e4ntym\u00e4ll\u00e4 Jumalan puoleen\u201d. Jatkuvalla anomisella ja rukouksella \u201dme jotenkin kosketamme koskettamatonta ja autuaallista olemusta. Ja siten ne, jotka ovat hesykian kautta puhdistuneet syd\u00e4melt\u00e4\u00e4n sen j\u00e4lkeen kun ovat sanoinkuvaamattomalla tavalla tulleet valon l\u00e4p\u00e4isemiksi, joka on aistien ja mielen yl\u00e4puolella, n\u00e4kev\u00e4t Jumalan itsess\u00e4\u00e4n kuin peiliss\u00e4\u201d.<\/span><\/p>\n <\/span><\/p>\n <\/span>Lopuksi<\/span><\/strong><\/span><\/p>\n Kristittyjen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 on saavuttaa jumalallistumisen autuas tila. Jumalallistuminen on samaa merkitsev\u00e4 kuin \u201dkaltaisuus\u201d,<\/i> toisin sanoen olla Jumalan kaltainen. Kuitenkin t\u00e4m\u00e4n kaltaisuuden saavuttamiseksi, p\u00e4\u00e4st\u00e4 Jumalan n\u00e4kemiseen, ja ettei t\u00e4m\u00e4 n\u00e4ky olisi kuluttava tuli vaan el\u00e4m\u00e4\u00e4 antava valo, on ensin tapahduttava puhdistuminen. T\u00e4m\u00e4 puhdistuminen ja parantuminen ovat Kristuksen teko. Kun kristitty osallistuu jumalanpalvelemiseen kokematta el\u00e4m\u00e4\u00e4 antavaa puhdistumista \u2013 ja my\u00f6s n\u00e4iden jumalanpalvelusten p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 on ihmisten puhdistuminen \u2013 silloin h\u00e4n ei todella el\u00e4 Kirkon sis\u00e4ll\u00e4. Kristinusko ilman puhdistautumista on utopiaa. Kirkon ty\u00f6 on parantavaa. Se pyrkii parantamaan ihmisten sairauksia, p\u00e4\u00e4asiassa sielun sairauksia, jotka vaivaat heit\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on Uuden Testamentin ja Kirkon isien perusopetus.<\/span><\/p>\n Professori John Romanides<\/i> kirjoittaa: \u201cPatristinen traditio ei ole sosiaalista filosofiaa eik\u00e4 eettinen j\u00e4rjestelm\u00e4 eik\u00e4 se ole uskonnollista dogmatiikkaa. Se on terapeuttinen hoitomenetelm\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 suhteessa se l\u00e4heisesti muistuttaa l\u00e4\u00e4ketiedett\u00e4, erityisesti psykiatriaa. Sielun hengellinen energia, joka rukoilee lakkaamatta syd\u00e4mess\u00e4, on fysiologinen v\u00e4line, joka on jokaisella ja joka vaatii parantamista. Ei filosofia eik\u00e4 mik\u00e4\u00e4n tunnetuista positiivisista tai sosiaalisista tieteist\u00e4 kykene parantamaan t\u00e4t\u00e4 v\u00e4linett\u00e4. Se voi tapahtua vain isien hengellisen ja askeettisen opetuksen kautta. Siksi ne, jotka eiv\u00e4t ole parantuneet, tavallisesti eiv\u00e4t edes tied\u00e4 t\u00e4m\u00e4n v\u00e4lineen olemassaolosta\u201d. <\/span><\/p>\n Niinp\u00e4 Kirkossa meit\u00e4 on sairaita \u2013 jotka joutuvat terapeuttisen hoitomuodon alaisiksi ja niit\u00e4 \u2013 pyhi\u00e4 \u2013 jotka ovat jo parantuneet. \u201dIs\u00e4t eiv\u00e4t luokittele ihmisi\u00e4 moraalisiin tai moraalittomiin tai hyviin ja pahoihin moraalisten lakien perusteella. T\u00e4llainen jako on pintapuolinen. Syvimmilt\u00e4\u00e4n ihmiskunta jakautuu sielultaan sairaisiin, niihin, jotka ovat parantumassa ja niihin, jotka ovat parantuneet. Kaikki, jotka eiv\u00e4t ole valaistuneisuuden tilassa, ovat sairaita sielultaan \u2026 Ortodoksiksi ei tee vain hyv\u00e4 tahto, hyv\u00e4 selkeys, moraalinen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 ja omistautuminen ortodoksiseen perinteeseen, vaan my\u00f6s puhdistuminen, valaistuminen ja jumalallistuminen. N\u00e4m\u00e4 parantumisen tasot ovat Kirkon mystisen el\u00e4m\u00e4n tarkoitus, niin kuin liturgiset tekstit todistavat\u201d.<\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" T\u00e4m\u00e4n aikakauden ihminen apeana ja v\u00e4syneen\u00e4 etsii apua erilaisiin ongelmiin, jotka h\u00e4nt\u00e4 vaivaavat, sek\u00e4 lepoa ja virkistyst\u00e4. Pohjimmiltaan h\u00e4n<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"colormag_page_container_layout":"default_layout","colormag_page_sidebar_layout":"default_layout","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-191","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-artikkeleja"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/191","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=191"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/191\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":835,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/191\/revisions\/835"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=191"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=191"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=191"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}