{"id":1838,"date":"2022-12-17T08:07:34","date_gmt":"2022-12-17T06:07:34","guid":{"rendered":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/?p=1838"},"modified":"2022-12-17T08:07:34","modified_gmt":"2022-12-17T06:07:34","slug":"mika-on-ortodoksinen-nakemys-pyhan-hengen-kasteesta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/2022\/12\/17\/mika-on-ortodoksinen-nakemys-pyhan-hengen-kasteesta\/","title":{"rendered":"Mik\u00e4 on ortodoksinen n\u00e4kemys Pyh\u00e4n Hengen kasteesta?"},"content":{"rendered":"

<\/a><\/b><\/p>\n

Mik\u00e4 on ortodoksinen n\u00e4kemys ”Hengen kasteesta”? Liittyyk\u00f6 siihen aina ”kielill\u00e4puhuminen”? Pyh\u00e4 Paavali puhuu siit\u00e4 paljon ja vahvistaa sen, erityisesti Korinttilaiskirjeess\u00e4. My\u00f6s Apostolien tekojen 19. luku osoittaa, ett\u00e4 vesikaste ja Hengen kaste eiv\u00e4t ole yksi ja sama. Kun pyh\u00e4 Paavali kysyi kastetulta ryhm\u00e4lt\u00e4, tunsivatko he Pyh\u00e4n Hengen, he vastasivat, etteiv\u00e4t tunteneet… ja kun he saivat sen, he puhuivat kielill\u00e4…<\/span><\/span><\/p>\n

”Hengen kaste” on se, mit\u00e4\u00a0 ortodoksinen kirkkomme kutsuu kasteen sakramentiksi. Mirhavoitelun sakramentissa saamme ”Pyh\u00e4n Hengen lahjan sinetin” (Rm 8; 1 Kor 6; 2 Kor 1:21 -22). Siin\u00e4 miss\u00e4 kaste on osallistumista Herramme Jeesuksen Kristuksen kuolemaan ja yl\u00f6snousemukseen, mirhavoitelu on osallistumista Pyh\u00e4n Hengen tulemiseen..<\/span><\/span><\/p>\n

He puhuivat Jerusalemiin tulleiden eri kansojen monilla kielill\u00e4. N\u00e4m\u00e4 ymm\u00e4rsiv\u00e4t selv\u00e4sti kieli\u00e4 ja k\u00e4\u00e4ntyiv\u00e4t t\u00e4m\u00e4n ihmeen ja apostolien todistuksen ansiosta. Kielill\u00e4 puhumisen ilmi\u00f6, jota nyky\u00e4\u00e4n harjoitetaan helluntaiuskontojen piiriss\u00e4, on jotain, mit\u00e4 ortodoksisuus ei rohkaise eik\u00e4 hyv\u00e4ksy. ”Kielill\u00e4 puhuminen” -ilmi\u00f6 esiintyy vain kolme kertaa Apostolien teoissa. Se tapahtui vain n\u00e4iss\u00e4 kolmessa tapauksessa (Apostolien teot 2; 10; 19). My\u00f6hemmin kohtaamme sen vain Korintin seurakunnassa, jossa oli suuria ongelmia – osa niist\u00e4 liittyi kielill\u00e4 puhumiseen. Klemens Roomalaisen kirjeess\u00e4 Korinttiin ja saarnassa, jota kutsutaan ”Klemensin toiseksi kirjeeksi korinttilaisille” (ensimm\u00e4isen vuosisadan loppupuolella), ei mainita kielill\u00e4 puhumista. Sit\u00e4 ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n l\u00f6ydy muista raamatullisista kirjeist\u00e4: Paavalin, Pietarin, Johanneksen, Jaakobin, Juudaksen kirjeist\u00e4, Johanneksen ilmestyksest\u00e4 eik\u00e4 muusta ensimm\u00e4isen ja toisen vuosisadan kristillisest\u00e4 kirjallisuudesta. Apostolien teot 10:ss\u00e4 ja Apostolien teot 19:ss\u00e4 Jumala my\u00f6nsi t\u00e4m\u00e4n ep\u00e4tavallisen vierailun, jotta kukaan ei ep\u00e4ilisi n\u00e4iden pakanoiden pelastusta ja n\u00e4in ollen pid\u00e4tt\u00e4isi heilt\u00e4 kasteen. Pyh\u00e4 Paavali itse sanoo, ett\u00e4 on parempi sanoa viisi sanaa ymm\u00e4rryksen kanssa kuin tuhat ilman. H\u00e4n vaatii, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on yksi v\u00e4hemm\u00e4n t\u00e4rkeist\u00e4 hengellisist\u00e4 lahjoista (1.Kor. 14:5) ja ett\u00e4 kielill\u00e4 puhuminen ja profetoiminen loppuvat (1.Kor. 13:8).<\/span><\/span><\/p>\n

Kielill\u00e4puhuminen on j\u00e4\u00e4nyt pois k\u00e4yt\u00f6st\u00e4, koska se on t\u00e4ytt\u00e4nyt tarkoituksensa Uuden testamentin aikana eik\u00e4 sit\u00e4 en\u00e4\u00e4 tarvita. Ortodoksinen kirkko eroaa niist\u00e4 helluntailaisista ja karismaattisista ryhmist\u00e4, jotka pit\u00e4v\u00e4t kielill\u00e4 puhumista edellytyksen\u00e4 sille, ett\u00e4 on kristitty ja ett\u00e4 on saanut Pyh\u00e4n Hengen.<\/span><\/span><\/p>\n

Helluntailiikkeen kielill\u00e4 puhuminen edellytt\u00e4\u00e4 harkintaa. Nyky\u00e4\u00e4n kielill\u00e4 puhumisen kautta ei puhu vain Jumalan Henki, vaan itsesuggestion ja joukkohysterian aivan liian inhimillinen henki.<\/span><\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Mik\u00e4 on ortodoksinen n\u00e4kemys ”Hengen kasteesta”? Liittyyk\u00f6 siihen aina ”kielill\u00e4puhuminen”? Pyh\u00e4 Paavali puhuu siit\u00e4 paljon ja vahvistaa sen, erityisesti Korinttilaiskirjeess\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"colormag_page_container_layout":"default_layout","colormag_page_sidebar_layout":"default_layout","footnotes":""},"categories":[31],"tags":[],"class_list":["post-1838","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kysymykset_mikamiksi"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1838","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1838"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1838\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1839,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1838\/revisions\/1839"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1838"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1838"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1838"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}