{"id":1813,"date":"2022-12-17T07:45:36","date_gmt":"2022-12-17T05:45:36","guid":{"rendered":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/?p=1813"},"modified":"2022-12-17T07:45:36","modified_gmt":"2022-12-17T05:45:36","slug":"miksi-meidan-pitaa-rukoilla-sairastavien-ja-kuolleiden-puolesta-2","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/2022\/12\/17\/miksi-meidan-pitaa-rukoilla-sairastavien-ja-kuolleiden-puolesta-2\/","title":{"rendered":"Miksi meid\u00e4n pit\u00e4\u00e4 rukoilla sairastavien ja kuolleiden puolesta?"},"content":{"rendered":"

<\/a><\/b><\/p>\n

Rakkaan ihmisen menett\u00e4minen kuuluu t\u00e4m\u00e4n kuolevaisen el\u00e4m\u00e4n raskaimpiin suruihin. Jumala on pyyt\u00e4nyt meit\u00e4 rakastamaan niit\u00e4, jotka h\u00e4n on meille antanut, ja siksi kun nuo rakkaat henkil\u00f6t vet\u00e4ytyv\u00e4t pois kuoleman kautta, hell\u00e4t tunteemme haavoittuvat. Ei ole synti, ett\u00e4 suremme yst\u00e4vien poismenoa, sill\u00e4 Herra Jeesus Kristus itki Lasaruksen<\/span><\/span> kuolemaa (Joh.11:35). Toinen esimerkki henkil\u00f6st\u00e4, jota vaalitaan ja surraan, on pyh\u00e4 Stefanus, joka oli niin t\u00e4ynn\u00e4 Pyh\u00e4\u00e4 Henke\u00e4 ja niin rohkea uskon puolesta. Hurskaat miehet kantoivat h\u00e4net hautajaisiinsa ja valittivat h\u00e4nt\u00e4 suuresti (Ap. t. 8:2). Dorkasta itkettiin ja valitettiin h\u00e4nen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n huolenpitonsa vuoksi k\u00f6yhist\u00e4 (Ap. t. 9:36 -41). Olisi luonnotonta ja ep\u00e4inhimillist\u00e4, jos emme surisi poisnukkuneita. Mit\u00e4 parempi ihminen on, sit\u00e4 suurempi on surumme h\u00e4nen menetyksest\u00e4\u00e4n. N\u00e4in ei saisi olla. Sen sijaan h\u00e4nen hyvyytens\u00e4 pit\u00e4isi olla lohdutuksen l\u00e4hde.<\/span><\/span><\/p>\n

Ei ole ristiriitaa rakkaudessamme vainajaa kohtaan ja toivoessamme parempaa paikkaa h\u00e4nelle. Kun tarvitsemme lohdutusta, etsik\u00e4\u00e4mme sit\u00e4 sielt\u00e4, mist\u00e4 sit\u00e4 l\u00f6ytyy. Rukoilkaamme, ett\u00e4 voisimme katsoa t\u00e4t\u00e4 surun l\u00e4hdett\u00e4, emme luonnollisin vaan hengellisin silmin. T\u00e4ss\u00e4 maallisessa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ihminen on runsaiden murheiden perillinen; mutta on olemassa sis\u00e4inen, hengellinen el\u00e4m\u00e4, jonka Jumala on antanut uskoville ja joka antaa lohdutusta.<\/span><\/span><\/p>\n

Mit\u00e4 tapahtuu poisnukkuneille rakkaillemme? Huomatkaa nyt, ett\u00e4 sanomme ”jotka ovat edesmenneet” emmek\u00e4 ”jotka ovat kuolleet”, koska Jumala sanoo meille: Min\u00e4 olen Aabrahamin Jumala, Iisakin Jumala ja Jaakobin Jumala\u00ba. Jumala ei ole kuolleiden vaan el\u00e4vien Jumala” (Mt 22:32). Kirkossa rukoilemme ehtoopalveluksen aikana vainajien puolesta ja sanomme ”nukkuneiden palvelijoittesi sielut\u201d. Tied\u00e4mme, ett\u00e4 he el\u00e4v\u00e4t nyt paremmassa paikassa.<\/span><\/span><\/p>\n

Pohtikaamme nyt rukousta vainajien puolesta ja katsokaamme, mit\u00e4 se kertoo t\u00e4st\u00e4 paremmasta paikasta. Pyyd\u00e4mme Herraa antamaan levon heid\u00e4n sieluilleen pyhien isiemme Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin syliss\u00e4. Kuulemme Aabrahamin helmasta vertauksessa rikkaasta miehest\u00e4 ja Lasaruksesta. Enkelit veiv\u00e4t Lasaruksen Aabrahamin syliin. Huomatkaamme, millaisen kunnia h\u00e4nen sielulleen annettiin, kun enkelisaattue vei sen lepoon.<\/span><\/span><\/p>\n

H\u00e4nen sielunsa on erill\u00e4\u00e4n ruumiista. Se ei kuole tai nukahda ruumiin mukana; h\u00e4nen kynttil\u00e4\u00e4ns\u00e4 ei ole sammutettu. Sielu on elossa ja tietoinen kaikesta siit\u00e4, mit\u00e4 h\u00e4nen ymp\u00e4rill\u00e4\u00e4n tapahtuu ja on tapahtunut; mutta se el\u00e4\u00e4 ja toimi ja tiesi, mit\u00e4 se teki ja mit\u00e4 sille tehtiin.<\/span><\/span><\/p>\n

H\u00e4nen sielunsa siirtyi toiseen maailmaan, hengelliseen maailmaan; se on palannut Jumalan luo, joka johdatti sen kotimaahansa. Ihmisen henki kulkee yl\u00f6sp\u00e4in.<\/span><\/span><\/p>\n

H\u00e4nen sielunsa saa lohtua kaikkien maallisen el\u00e4m\u00e4n vastoink\u00e4ymisten, k\u00e4rsimysten ja myllerryksen j\u00e4lkeen (Lk 16:25).<\/span><\/span><\/p>\n

Voimme tukea heit\u00e4 vihre\u00e4ll\u00e4 laitumella vetten \u00e4\u00e4rell\u00e4 sanomalla maanp\u00e4\u00e4llisen el\u00e4m\u00e4mme aikana psalminkirjoittajan Daavidin kanssa: ”H\u00e4n antaa minun lev\u00e4t\u00e4 vihreill\u00e4 laitumilla, h\u00e4n johtaa minut tyynen veden \u00e4\u00e4relle” (Ps 23:2). Saamme t\u00e4ss\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tukea ja lohdusta Jumalan hyvist\u00e4 k\u00e4sist\u00e4, jokap\u00e4iv\u00e4inen leip\u00e4mme tulee h\u00e4nelt\u00e4 Is\u00e4n\u00e4mme. Jos n\u00e4in on meid\u00e4n ohimenev\u00e4n el\u00e4m\u00e4mme aikana maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4, voitte kuvitella, millaista huolenpitoa on noilla vihreill\u00e4 laitumilla paratiisissa. Jumala huolehtii kansastaan, kun se on janoinen ja v\u00e4synyt. Tyynet vedet on Jumalan lohdutus, ja Pyh\u00e4n Hengen ilo on palkkiomme paratiisissa, ilon paratiisissa, paikassa, josta suru, murhe ja huokaus ovat paenneet pois. Kaiken sen k\u00e4rsimyksen j\u00e4lkeen, jota kest\u00e4mme maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4, olipa kyse sitten sairaudesta, vainosta jne. meille luvataan paikka, jossa ei ole surua, kipua eik\u00e4 k\u00e4rsimyst\u00e4, Sinun pyhiesi valossa. Jumala pyysi meit\u00e4 jokaista: ”Antakaa valonne loistaa ihmisten edess\u00e4, niin ett\u00e4 he n\u00e4kev\u00e4t teid\u00e4n hyv\u00e4t tekonne ja kirkastavat teid\u00e4n Is\u00e4\u00e4nne taivaissa” (Mt 5:16). <\/span><\/span><\/p>\n

Pyh\u00e4t ovat niit\u00e4, jotka pitiv\u00e4t t\u00e4m\u00e4n k\u00e4skyn maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4. Heid\u00e4n valonsa loisti maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja vaikutti heid\u00e4n ymp\u00e4rill\u00e4\u00e4n olevien ihmisten el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Kuvitelkaamme, ett\u00e4 olemme paikassa, jossa meit\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6isiv\u00e4t t\u00e4llaiset pyh\u00e4t, eik\u00f6 se olekin jotain, mit\u00e4 odotamme innolla.<\/span><\/span><\/p>\n

’Rukous edesmenneiden puolesta’ jatkuu pyyt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 Herraa her\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n heid\u00e4n ruumiinsa viimeisen\u00e4 tuomiop\u00e4iv\u00e4n\u00e4.<\/span><\/span><\/p>\n

Pyh\u00e4 Paavali teki asian selv\u00e4ksi sanoessaan toiveikkaasti: ”minulla on halu l\u00e4hte\u00e4 ja olla Kristuksen kanssa, joka on paljon parempi” (Fil. 1:23). Me tied\u00e4mme, ett\u00e4 jonain p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Herra kutsuu meid\u00e4t siihen kotiin, joka on tarkoitettu kaikille maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 oleville. Jos emme voi siet\u00e4\u00e4 ajatusta siit\u00e4, ett\u00e4 l\u00e4hdemme pois rakkaamme luota, meid\u00e4n on saavutettava korkeampi armon taso ja lujempi usko voidaksemme my\u00f6nt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 l\u00e4hteminen ja Kristuksen kanssa oleminen on parempi kuin lihassa pysyminen.<\/span><\/span><\/p>\n

Mit\u00e4 tulee sairaiden puolesta rukoilemiseen, n\u00e4emme Pyh\u00e4st\u00e4 Raamatusta, ett\u00e4 Jumala ei vastannut parantumisella jokaiselle, joka sit\u00e4 oli pyyt\u00e4nyt. Pyh\u00e4 Paavali itse, joka rukoili Herraa parantamaan h\u00e4net sairaudestaan, ei saanut toivomustaan toteutettua, vaan Jumala sanoi h\u00e4nelle: ”Minun armoni riitt\u00e4\u00e4 sinulle, sill\u00e4 minun voimani on tullut t\u00e4ydelliseksi heikkoudessa” (2. Kor. 12:7-9).<\/span><\/span><\/p>\n

Pyh\u00e4 Paavali j\u00e4tti Trofimuksen sairaana Miletumiin (2.Tim 4:20). T\u00e4m\u00e4 tapaus osoittaa, ett\u00e4 on Jumalan tahto, ett\u00e4 jotkut hyv\u00e4t ihmiset ovat sairaita. Olipa Trofimuksen sairaus mik\u00e4 tahansa, pyh\u00e4 Paavali olisi varmasti voinut parantaa h\u00e4net, jos Pyh\u00e4 Henki olisi niin halunnut. Sit\u00e4 ennen h\u00e4n oli her\u00e4tt\u00e4nyt Eutykoksen kuolleista ja saanut Lystran ramman k\u00e4velem\u00e4\u00e4n. Mutta mit\u00e4 tulee Trofimukseen, ei ollut Jumalan tahto, ett\u00e4 Paavali k\u00e4ytt\u00e4isi parantamisen lahjaa Trofimuksen parantamiseen. Hyv\u00e4\u00e4 hedelm\u00e4\u00e4 kantava viinipuu oli karsittava, ja Trofimuksen oli k\u00e4rsitt\u00e4v\u00e4: h\u00e4nen haurautensa vuoksi oli saavutettava p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4ri\u00e4, joita h\u00e4nen terveytens\u00e4 ei voinut saavuttaa. V\u00e4lit\u00f6n parantuminen olisi voitu antaa, mutta se j\u00e4tettiin tekem\u00e4tt\u00e4 jumalallisen k\u00e4skyn nojalla<\/span><\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Rakkaan ihmisen menett\u00e4minen kuuluu t\u00e4m\u00e4n kuolevaisen el\u00e4m\u00e4n raskaimpiin suruihin. Jumala on pyyt\u00e4nyt meit\u00e4 rakastamaan niit\u00e4, jotka h\u00e4n on meille antanut,<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"colormag_page_container_layout":"default_layout","colormag_page_sidebar_layout":"default_layout","footnotes":""},"categories":[31],"tags":[],"class_list":["post-1813","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kysymykset_mikamiksi"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1813","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1813"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1813\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1814,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1813\/revisions\/1814"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1813"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1813"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1813"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}