{"id":167,"date":"2012-02-06T10:05:07","date_gmt":"2012-02-06T10:05:07","guid":{"rendered":"http:\/\/www.sissonen.net\/tsasouna\/wp\/traditio\/kirkkovuosi\/dxtix\/"},"modified":"2019-11-12T13:59:25","modified_gmt":"2019-11-12T11:59:25","slug":"dxtix","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/2012\/02\/06\/dxtix\/","title":{"rendered":"Palmusunnuntai"},"content":{"rendered":"

Suuren paaston nelj\u00e4kymment\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 kest\u00e4v\u00e4 taival p\u00e4\u00e4ttyy oikeastaan viidennen paastosunnuntain j\u00e4lkeisen\u00e4 perjantaina. Ennen Suuren viikon alkua palmusunnuntai ja sit\u00e4 edelt\u00e4v\u00e4 Lasaruksen lauantai muodostavat ik\u00e4\u00e4n kuin iloisen v\u00e4lisoiton ennen k\u00e4rsimyst\u00e4 ja surua.<\/span><\/p>\n

Nelj\u00e4nnell\u00e4 vuosisadalla Jerusalemissa tuli tavaksi aloittaa Suuri viikko Lasaruksen lauantaina, palmusunnuntain aattona, jumalanpalveluksella, joka pidettiin Betaniassa, pyh\u00e4k\u00f6ss\u00e4 nimelt\u00e4 Lasarium. Lasaruksen her\u00e4tt\u00e4misell\u00e4 kuolleista juuri ennen Jeesuksen ratsastamista Jerusalemiin on syv\u00e4llinen merkitys. Se on yhteydess\u00e4 Kristuksen omaan yl\u00f6snousemukseen, ik\u00e4\u00e4n kuin profetia, joka toteutuu k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 viikkoa my\u00f6hemmin..<\/span><\/p>\n

Emme tied\u00e4 Lasaruksesta juuri muuta kuin mit\u00e4 evankeliumit kertovat. H\u00e4n oli Betanian Martan ja Marian veli ja Jeesuksen yst\u00e4v\u00e4. Lasaruksen ymp\u00e4rille muotoutui my\u00f6hemmin suuri joukko legendoja. Er\u00e4s niist\u00e4 kertoo, ett\u00e4 juutalaiset panivat Lasaruksen sisarineen veneeseen ilman airoja, per\u00e4sint\u00e4 ja purjeita. Vene ajautuu ja rantautuu ihmeellisell\u00e4 tavalla Etel\u00e4-Ranskaan, Provenceen. Lasarus julisti niill\u00e4 seuduilla evankeliumia ja h\u00e4nest\u00e4 tuli my\u00f6hemmin Marseilles\u00b4n ensimm\u00e4inen piispa. T\u00e4lle legendalle lienee pohjana se, ett\u00e4 viidennell\u00e4 vuosisadalla er\u00e4s Lasarus vihittiin Marseilles\u00b4ssa Aix\u00b4in piispaksi ja h\u00e4n lienee k\u00e4ynyt Palestiinassa.<\/span><\/p>\n

Lasaruksen lauantai on oikeastaan ei vain h\u00e4nen, vaan kaikkien kuolleiden juhla, jonka sanoma vahvistaa uskoamme yl\u00f6snousemukseen. P\u00e4iv\u00e4n evankeliumista (Joh.11:1 \u2013 45) k\u00e4y ilmi, ett\u00e4 Martan usko yl\u00f6snousemukseen oli ep\u00e4t\u00e4ydellinen, sill\u00e4 h\u00e4n uskoi yleisen yl\u00f6snousemuksen tapahtuvan sitten joskus kaukana tulevaisuudessa, aikojen lopulla. Mutta Jeesus osoittaa, ett\u00e4 yl\u00f6snousemus on tosiasia jo nyt, sill\u00e4 H\u00e4n itse on yl\u00f6snousemus ja el\u00e4m\u00e4. Kuolleemme ovat el\u00e4vi\u00e4 Kristuksen kautta ja Kristuksessa. Lasaruksen kuolleista her\u00e4tt\u00e4minen on ainutlaatuinen siksi, ett\u00e4 se on johdantona Kristuksen omalle yl\u00f6snousemukselle sek\u00e4 meid\u00e4n omalle osallistumiselle jumalallisesta kuolemattomuudesta ”viimeisen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4”.<\/span><\/p>\n

Lasaruksen her\u00e4tt\u00e4minen on my\u00f6s kuvaus siit\u00e4, ett\u00e4 Kristuksen persoonassa ovat yhdistyneen\u00e4 jumalallinen ja inhimillinen luonto: Jumalana H\u00e4n her\u00e4tt\u00e4\u00e4 Lasaruksen, ihmisen\u00e4 h\u00e4n itkee yst\u00e4v\u00e4ns\u00e4 haudalla. N\u00e4in t\u00e4m\u00e4 tapahtuma on er\u00e4s todiste kristillisest\u00e4 dogmista koskien Kristuksen kahta luontoa. T\u00e4m\u00e4 tapahtuma haudalla antaa my\u00f6s toivoa meille kaikille. Vaikka olemmekin hengellisesti kuolleita, voimme tulla j\u00e4lleen el\u00e4viksi.<\/span><\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n ihmeellisen tapahtuman j\u00e4lkeen meit\u00e4 kutsutaan k\u00e4ym\u00e4\u00e4n sis\u00e4lle vuoden pyhimp\u00e4\u00e4n viikkoon. Se alkaa palmusunnuntain juhlalla, jota vietet\u00e4\u00e4n Jeesuksen Jerusalemiin ratsastamisen muistoksi.<\/span><\/p>\n

Palmusunnuntain nimi on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 sek\u00e4 ortodokseilla ett\u00e4 katolisilla. Tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 Mesopotamiassa vuodesta 397 l\u00e4htien siunattiin kirkoissa palmunoksia. Samoihin aikoihin my\u00f6s Jerusalemissa vietettiin juhlaa siten, ett\u00e4 aamun koittaessa palmusunnuntaina uskovaiset kokoontuivat Pyh\u00e4n Haudan kirkkoon, mist\u00e4 he meniv\u00e4t kulkueena patriarkan ratsastaessa aasilla, kuvaten Jeesuksen vapaaehtoista alistumista edess\u00e4 oleviin k\u00e4rsimyksiin, Golgatan kirkkoon, jossa toimitettiin tavallinen sunnuntaipalvelus. Iltap\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 kulkue meni \u00d6ljym\u00e4elle, jossa my\u00f6s toimitettiin palvelus. Noin kello kolmelta kulkue eteni paikalle, jossa tradition mukaan tapahtui Jeesuksen taivaaseenastuminen. Siell\u00e4kin toimitettiin jumalanpalvelus. Kello viiden aikoihin kulkue laskeutui takaisin Jerusalemiin lasten kantaessa palmujen ja \u00f6ljypuiden oksia ja lehvi\u00e4. Ehtoopalvelus toimitettiin Pyh\u00e4n Haudan kirkossa ja p\u00e4iv\u00e4n jumalanpalvelukset p\u00e4\u00e4tettiin rukouksiin Golgatan kirkossa.<\/span><\/p>\n

Palmusunnuntain vigilia toimitetaan Lasaruksen lauantain iltana. Ehtoopalvelusosassa luetaan kolme parimiaa, VT:n lukukappaletta. Ensimm\u00e4inen parimia (1Moos.49:1-2, 8-12) sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 viimeiset asiat, jotka patriarkka Jaakob kertoi pojilleen. T\u00e4m\u00e4 VT:n kohta lyhyesti sanottuna viittaa ”valtikkaan”, ”aasinvarsaan” ja ”ryp\u00e4leiden vereen”, joissa vaatteet tullaan pesem\u00e4\u00e4n. N\u00e4m\u00e4 kaikki saavat uuden merkityksen Jeesuksen ratsastaessa ennen k\u00e4rsimyksi\u00e4\u00e4n Jerusalemiin.<\/span><\/p>\n

Toinen parimia on Sefanjan kirjasta (Sef.3:14 \u2013 19) ja julistaa lohdutuksesta, jonka kuninkaan l\u00e4sn\u00e4olo saa aikaan: ”Iloitse, tyt\u00e4r Siion, huuda riemusta, Israel!… Herra, Israelin Kuningas on keskell\u00e4si, sinun ei tarvitse pel\u00e4t\u00e4 mit\u00e4\u00e4n pahaa.”<\/span><\/p>\n

Kolmas parimia on Sakarjan kirjasta (Sak.9:9 \u2013 15), ennustus, joka toteutuu palmusunnuntaina: ”Iloitse, tyt\u00e4r Siion! Riemuitse, tyt\u00e4r Jerusalem. Katso, kuninkaasi tulee. Vanhurskas ja voittoisa h\u00e4n on, h\u00e4n on n\u00f6yr\u00e4, h\u00e4n ratsastaa aasilla, aasi on h\u00e4nen kuninkaallinen ratsunsa.<\/span><\/p>\n

Aamupalveluksessa kuullaan juhlaveisu, tropari, joka julistaa juhlan sanomaa:<\/span><\/p>\n

”Vahvistaaksesi uskoa yleiseen yl\u00f6snousemukseen Sin\u00e4, oi Kristus Jumala, k\u00e4rsimyksiesi edell\u00e4 her\u00e4tit kuolleista Lasaruksen. Sen t\u00e4hden mekin lapsukaisten tavoin kannamme voitonmerkkej\u00e4 ja huudamme Sinulle, kuoleman voittajalle: Hoosianna korkeuksissa, siunattu olet Sin\u00e4, joka tulet Herraan nimeen”<\/span><\/p>\n

Muutkin aamupalveluksen veisut kutsuvat meit\u00e4 vastaanottamaan tulevaa kuningasta: ”Herra on Jumala ja H\u00e4n ilmestyi meille. Viett\u00e4k\u00e4\u00e4mme juhlaa ja iloiten tulkaa, ylist\u00e4k\u00e4\u00e4mme: Siunattu on H\u00e4n, joka tulee Herran, meid\u00e4n Vapahtajamme nimeen” (Juhlakanonin 9.veisun irmossi)<\/span><\/p>\n

Aamupalveluksen evankeliumi (Mt.21:1 – 11,15 – 17) kuvaa Jeesuksen voitokasta ratsastusta Jerusalemiin. Evankeliumeissa voi huomata eron koskien ratsastuksen l\u00e4ht\u00f6paikkaa. Matteus kertoo ratsastuksen alkaneen Beetfagesta. Markus mainitsee sek\u00e4 Beetfagen ett\u00e4 Betanian. Beetfage tarkoittaa ”vihreiden viikunoiden taloa”. Mahdollisesti t\u00e4ll\u00e4 on yhteys tapahtumaan, jossa Jeesus kiroaa hedelm\u00e4tt\u00f6m\u00e4n viikunapuun.<\/span><\/p>\n

Aamupalvelusosan loppupuolella piispa tai pappi suorittaa palmun- ja \u00f6ljypuunoksien, t\u00e4\u00e4ll\u00e4 meill\u00e4 pajunoksien (virpovitsojen) siunaamisen, jolloin luetaan seuraava rukous:<\/span><\/p>\n

”Herra, meid\u00e4n Jumalamme! Sin\u00e4 istut kerubien p\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja olet ainokaiselle Pojallesi, meid\u00e4n Herrallemme Jeesukselle Kristukselle, antanut voiman pelastaa ristill\u00e4\u00e4n, haudassa olemisellaan ja yl\u00f6snousemisellaan maailman. Kun H\u00e4n tuli vapaaehtoisiin k\u00e4rsimyksiin Jerusalemiin, silloin pime\u00e4ss\u00e4 ja kuoleman varjossa istuva kansa otti k\u00e4siins\u00e4 puiden lehvi\u00e4 ja palmunoksia, noita voitonmerkkej\u00e4, joilla se ennalta kuvasi yl\u00f6snousemusta. Sin\u00e4 itse, Herra, varjele ja suojele meit\u00e4kin, kun me nyt noudattaen t\u00e4t\u00e4 esimerkki\u00e4 t\u00e4n\u00e4 esijuhlan p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 otamme k\u00e4siimme pajunoksia. Ja niin kuin kansanjoukot ja lapset huusivat Sinulle ”Hoosianna!”, niin mekin veisaamme kiitosvirsi\u00e4 ja hengellisi\u00e4 lauluja, ett\u00e4 tulisimme otollisiksi saavuttamaan el\u00e4v\u00e4ksi tekev\u00e4n, kolmantena p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 tapahtuneen yl\u00f6snousemisen kunnian Kristuksessa Jeesuksessa, meid\u00e4n Herrassamme, jonka kanssa sek\u00e4 kaikkein pyhimm\u00e4n hyv\u00e4n ja el\u00e4v\u00e4ksitekev\u00e4n Henkesi kanssa Sin\u00e4 olet kiitetty nyt, aina ja iankaikkisesti. Amen”<\/span><\/p>\n

Virpovitsat jaetaan palveluksen lopulla seurakuntalaisille.<\/span><\/p>\n

Palmusunnuntain aamuna toimitetaan Johannes Krysostomoksen liturgia. Liturgian epistola (Fil.4: 4-9) puhuu Herran l\u00e4heisyydest\u00e4: ”Iloitkaa aina Herrassa: sanon viel\u00e4 kerran, iloitkaa! … Herra on jo l\u00e4hell\u00e4.”<\/span><\/p>\n

Evankeliumi (Joh.12:1 – 18) kertoo, kuinka Maria suorittaa viimeisen voitelun Jeesukselle, voitelemalla H\u00e4nen jalkansa Betaniassa.<\/span><\/p>\n

Palmusunnuntain sanoma opettaa meit\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 Jeesus on meid\u00e4n Kuninkaamme. H\u00e4n on enemm\u00e4n kuin Mestari, joka opettaa opetuslapsiaan. Jeesus haluaa olla minun kuninkaani, joka odottaa minulta kuuliaisuutta. H\u00e4n on n\u00f6yr\u00e4 kuningas, joka ratsastaa aasilla, n\u00f6yryyden vertauskuvana. Kerran H\u00e4n on kuitenkin tuleva kunniassaan tuomitsemaan maailman. H\u00e4n ei havitellut n\u00e4kyv\u00e4\u00e4 valtakuntaa, vaan tahtoi tulla syd\u00e4ntemme valtakunnan hallitsijaksi.<\/span><\/p>\n

V\u00e4kijoukon heiluttamilla palmun- ja \u00f6ljypuun oksilla on oma vertauskuvallinen merkityksens\u00e4. Palmut ovat voiton merkkej\u00e4, \u00f6ljypuun oksat rauhan ja voitelun vertauskuvia.<\/span><\/p>\n

V\u00e4kijoukko huusi: ”Hoosianna! Siunattu on H\u00e4n, joka tulee Herran nimeen!” Hepreankielinen sana ”hosannah” oli todenn\u00e4k\u00f6isesti menett\u00e4nyt merkityksens\u00e4 sille kansan osalle, joka ei Jeesuksen aikoihin en\u00e4\u00e4 puhunut hepreaa. Se oli pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n iloa ja tervetulotoivotuksen sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4 suosionhuuto. Alkujaan sana tarkoitti: ”auta nyt, me rukoilemme”. Sanan merkitys oli ensisijaisesti messiaaninen. Merkille pantavaa on, ett\u00e4 Pyh\u00e4 Henki pani t\u00e4m\u00e4n sanan ihmisten huulille palmusunnuntaina ilman, ett\u00e4 he itse olivat tietoisia siit\u00e4.<\/span><\/p>\n

”Hoosianna korkeuksissa, siunattu olet sin\u00e4, joka tulet Herran nimeen!”<\/span><\/p>\n

Suuren viikon alkaessa me otamme Jeesuksen Kristuksen vastaan Kuninkaanamme ja annamme itsemme H\u00e4nen tahtonsa alaisuuteen. Palmusunnuntain sanoma on siin\u00e4, ett\u00e4 toivotamme tervetulleeksi Kristuksen, joka tulee luoksemme.<\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Suuren paaston nelj\u00e4kymment\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 kest\u00e4v\u00e4 taival p\u00e4\u00e4ttyy oikeastaan viidennen paastosunnuntain j\u00e4lkeisen\u00e4 perjantaina. Ennen Suuren viikon alkua palmusunnuntai ja sit\u00e4 edelt\u00e4v\u00e4<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"colormag_page_container_layout":"default_layout","colormag_page_sidebar_layout":"default_layout","footnotes":""},"categories":[11],"tags":[],"class_list":["post-167","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirkkovuosi"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/167","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=167"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/167\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":850,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/167\/revisions\/850"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=167"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=167"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=167"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}