{"id":164,"date":"2012-02-06T09:58:05","date_gmt":"2012-02-06T09:58:05","guid":{"rendered":"http:\/\/www.sissonen.net\/tsasouna\/wp\/traditio\/kirkkovuosi\/klnoihb\/"},"modified":"2019-11-12T13:59:25","modified_gmt":"2019-11-12T11:59:25","slug":"klnoihb","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/2012\/02\/06\/klnoihb\/","title":{"rendered":"Kirkkovuoden kierto"},"content":{"rendered":"

Ortodoksisen kirkkokalenterin mukaan kirkkovuosi alkaa syyskuun ensimm\u00e4isen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Kuitenkin todellinen ortodoksisen jumalanpalvelusel\u00e4m\u00e4n keskus on Kristuksen yl\u00f6snousemuksen juhla. Kaikki ortodoksisen kirkon liturgisen uskonnollisuuden ainekset saavat alkunsa p\u00e4\u00e4si\u00e4isest\u00e4 ja viittaavat aina siihen. Kirkon kiinte\u00e4t juhlatkin, kuten joulu ja teofania, joita vietet\u00e4\u00e4n kalenterissa m\u00e4\u00e4r\u00e4ttyin\u00e4 p\u00e4ivin\u00e4, saavat liturgisen muotonsa ja innoituksensa p\u00e4\u00e4si\u00e4isen juhlasta.<\/span><\/p>\n

P\u00e4\u00e4si\u00e4isen jumalanpalveluskierto alkaa suuren paastosta, jota edelt\u00e4\u00e4 erityiset valmistussunnuntait. Paaston jumalanpalvelusj\u00e4rjestys t\u00e4ydellistyy Suuren viikon ja Kristuksen yl\u00f6snousemuksen p\u00e4iv\u00e4n palvelusj\u00e4rjestyksell\u00e4. P\u00e4\u00e4sis\u00e4isen j\u00e4lkeen juhla jatkuu 50 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 aina helluntaihin saakka. Sen j\u00e4lkeen jokaista vuoden viikkoa Kirkon jumalanpalveluksissa pidet\u00e4\u00e4n ”helluntain j\u00e4lkeisen\u00e4 sunnuntaina”. Viikot lasketaan siten, esimerkiksi ”ensimm\u00e4inen sunnuntai”, ”toinen sunnuntai” jne., kunnes paaston valmistussunnuntait j\u00e4lleen alkavat, jolloin viikot saavat nimens\u00e4 ja keskeisen jumalanpalvelussis\u00e4lt\u00f6ns\u00e4 p\u00e4\u00e4si\u00e4isen vuotuisen kierron mukaan.<\/span><\/p>\n

P\u00e4\u00e4si\u00e4isajan jumalanpalveluskiertoa varten on kaksi erityist\u00e4 liturgista kirjaa, Paastotriodion ja P\u00e4\u00e4si\u00e4istriodion, joita kutsutaan my\u00f6s Pentecostarioniksi. N\u00e4it\u00e4 kirjoja kutsutaan Triodioniksi siksi, ett\u00e4 n\u00e4in\u00e4 kausina kirkoissa jumalanpalveluksissa lauletaan usein ”kolme oodia”.<\/span><\/p>\n

Helluntaita seuraavilla viikoilla ja sunnuntailla on my\u00f6s oma erityinen jumalanpalveluskirjansa, jota kutsutaan Oktoekhokseksi, mik\u00e4 sananmukaisesti tarkoittaa ”kahdeksaa s\u00e4velt\u00e4”. Oktoekhos sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 palvelukset viikon jokaiselle p\u00e4iv\u00e4lle. Sunnuntai on pyhitetty Kristuksen yl\u00f6snousemukselle. Keskiviikkoisin ja perjantaisin muistellaan Kristuksen k\u00e4rsimyksi\u00e4 ja kuolemaa. Maanantain aihe on ”ruumiittomat voimat”, ts. enkelit. Tiistaina muistellaan Johannes Kastajaa, torstaina apostoleja ja pyh\u00e4\u00e4 Nikolaosta, Lyykian ja Myrran arkkipiispaa, ja lauantaina Jumalansynnytt\u00e4j\u00e4\u00e4 sek\u00e4 poisnukkuneita.<\/span><\/p>\n

Kunakin viikon p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, alkaen Herran p\u00e4iv\u00e4n, sunnuntain, aatosta eli lauantai-illasta, palvelukset lauletaan samalla s\u00e4velm\u00e4ll\u00e4 eli melodialla. Palveluksia on kahdeksan ryhm\u00e4\u00e4 kahdeksalla eri \u00e4\u00e4nell\u00e4. Siit\u00e4 johtuu nimitys ”oktoekhos”. S\u00e4velm\u00e4kierto alkaa uudestaan aina kun on p\u00e4\u00e4sty kahdeksannen s\u00e4velm\u00e4n loppuun. Niinp\u00e4 esimerkiksi toisena helluntain j\u00e4lkeisen\u00e4 sunnuntaina pit\u00e4isi olla ensimm\u00e4inen s\u00e4vel, kolmantena helluntain j\u00e4lkeisen\u00e4 sunnuntaina toinen s\u00e4vel, nelj\u00e4nten\u00e4 helluntain j\u00e4lkeisen\u00e4 sunnuntaina kolmas s\u00e4vel ja niin edelleen aina kymmenenteen helluntain j\u00e4lkeiseen sunnuntaihin asti, jolloin alkaa j\u00e4lleen ensimm\u00e4inen s\u00e4vel. S\u00e4velmien kierto on olemassa vuoden jokaiselle viikolle, vaikka suuren paaston l\u00e4hestyess\u00e4 painopiste siirtyy uudelleen p\u00e4\u00e4si\u00e4isen viettoon valmistautumiseen.<\/span><\/p>\n

P\u00e4\u00e4si\u00e4isen jumalanpalveluskierron lis\u00e4ksi mukaan lukien ”helluntain j\u00e4lkeiset viikot” ja niiden kanssa yhdess\u00e4 on olemassa Kirkon jumalanpalvelus vuoden jokaiselle p\u00e4iv\u00e4lle, jotka kukin on omistettu m\u00e4\u00e4r\u00e4tylle pyh\u00e4lle ihmiselle tai tapahtumalle. Kullekin kuukaudelle on erityinen jumalanpalveluskirja, jota kutsutaan Menaioniksi eli Mineaksi. Se sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 erityiset palvelukset kunkin kuukauden jokaiselle p\u00e4iv\u00e4lle. P\u00e4iv\u00e4n juhlavuus on riippuvainen muisteltavan pyh\u00e4n ihmisen tai tapahtuman t\u00e4rkeydest\u00e4 tai suosiosta.<\/span><\/p>\n

Kirkossa on kaksitoista suurta juhlaa, joita vietet\u00e4\u00e4n maailmanlaajuisesti: Kristuksen syntym\u00e4, epifaniajuhla eli loppiainen, Herran temppeliintuomisen juhla, jota kutsutaan my\u00f6s kynttil\u00e4np\u00e4iv\u00e4ksi protestanttisessa perinteess\u00e4, Kristuksen kirkastumisen juhla, Neitsyt Marian ilmestysjuhla, Jumalansynnytt\u00e4j\u00e4n temppeliintuomisen ja kuolonuneen nukkumisen juhlat, pyh\u00e4n ristin l\u00f6yt\u00e4misen ja ylent\u00e4misen juhla, sek\u00e4 p\u00e4\u00e4si\u00e4isen kiertoon kuuluvina Herran Jerusalemiin ratsastamisen juhla eli palmusunnuntai, Herran taivaaseen astumisen juhla sek\u00e4 helluntai. P\u00e4\u00e4si\u00e4ist\u00e4 ei lasketa kuuluvaksi kahdentoista juhlan joukkoon, koska sit\u00e4 itse\u00e4\u00e4n pidet\u00e4\u00e4n ”juhlien juhlana”.<\/span><\/p>\n

Eri ortodoksissa kirkoissa vietet\u00e4\u00e4n vuoden muinakin p\u00e4ivin\u00e4 juhlia sen mukaan, kuinka ne kuuluvat tuon kirkon perinteeseen tai ovat muuten merkityksellisi\u00e4. Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 muun muassa vietet\u00e4\u00e4n pyh\u00e4n Sergein juhlaa, Kreikassa pyh\u00e4n Spiridonin ja Amerikassa pyh\u00e4n Hermanin juhlaa. Joillakin p\u00e4ivill\u00e4 kuten pyhien Pietarin ja Paavalin, pyh\u00e4n Nikolaoksen ja pyh\u00e4n Mikaelin, on erityinen maailmanlaajuinen suosionsa kirkossa. Joulun juhlalla on oma rukouskiertonsa p\u00e4\u00e4si\u00e4isen tavoin. Joulua edelt\u00e4\u00e4 40-p\u00e4iv\u00e4inen paasto sek\u00e4 j\u00e4lkijuhlan vietto. Jumalansynnytt\u00e4j\u00e4n kuolonuneen nukkumisen juhlaa sek\u00e4 pyhien Pietarin ja Paavalin juhlaa edelt\u00e4\u00e4 my\u00f6s lyhyempikestoinen paasto. Useimpia suuria juhlia edelt\u00e4\u00e4 esijuhla-aika valmistavin liturgisin rukouksin sek\u00e4 my\u00f6s j\u00e4lkijuhlan vietto. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 juhlasta muistutetaan ja sit\u00e4 juhlitaan kirkon liturgisissa palveluksissa ennakoiden sen tuloa sek\u00e4 my\u00f6s juhlitaan veisuin ja rukouksin muutamia p\u00e4ivi\u00e4 juhlan j\u00e4lkeenkin.<\/span><\/p>\n

Ortodoksisen kirkkovuoden suuret juhlat ovat:<\/span><\/p>\n

8.9. Jumalasynnytt\u00e4j\u00e4n syntym\u00e4juhla<\/span><\/p>\n

14.9. Ristin ylent\u00e4misen juhla<\/span><\/p>\n

21.11. Neitsyt Marian temppeliintuomisen juhla<\/span><\/p>\n

25.12. Kristuksen syntym\u00e4n juhla<\/span><\/p>\n

6.1. Epifania: Herran kasteen juhla<\/span><\/p>\n

2.2. Herran temppeliintuomisen juhla<\/span><\/p>\n

25.3. Neitsyt Marian ilmestyksen juhla<\/span><\/p>\n

6.8. Kristuksen kirkastumisen juhla<\/span><\/p>\n

15.8. Jumalansynnytt\u00e4j\u00e4n kuolonuneen nukkumisen juhla<\/span><\/p>\n

Riippuen kev\u00e4tp\u00e4iv\u00e4ntasauksen ajankohdasta:<\/span><\/p>\n

Palmusunnuntai eli Herran ratsastaminen Jerusalemiin<\/span><\/p>\n

P\u00e4\u00e4si\u00e4inen<\/span><\/p>\n

Kristuksen taivaaseenastumisen juhla eli helatorstai<\/span><\/p>\n

Helluntai eli Pyh\u00e4n Hengen vuodattamisen juhla<\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ortodoksisen kirkkokalenterin mukaan kirkkovuosi alkaa syyskuun ensimm\u00e4isen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Kuitenkin todellinen ortodoksisen jumalanpalvelusel\u00e4m\u00e4n keskus on Kristuksen yl\u00f6snousemuksen juhla. Kaikki ortodoksisen kirkon<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"colormag_page_container_layout":"default_layout","colormag_page_sidebar_layout":"default_layout","footnotes":""},"categories":[11],"tags":[],"class_list":["post-164","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirkkovuosi"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/164","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=164"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/164\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":853,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/164\/revisions\/853"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=164"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=164"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=164"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}