\n
Teoksesta: Metropolitan of Nafpaktos Hierotheos: Orthodox Psychotherapy. (The Science of the Fathers.)Translated by Esther Williams. Birth of the Theotokos Monastery. Reprinted 2006. ss.311 – 331<\/i><\/span><\/span><\/p>\n Suom.RS<\/i><\/span><\/span><\/p>\n Sielun parantamisen er\u00e4s perusmenetelmist\u00e4 on hiljaisuus sanan t\u00e4ydellisess\u00e4 merkityksess\u00e4. Uskon, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on jo k\u00e4ynyt selv\u00e4ksi. T\u00e4m\u00e4n ajan ihminen etsii parannusta el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4, erityisesti sis\u00e4iseen tilaansa t\u00e4sm\u00e4lleen siksi, ett\u00e4 h\u00e4n on ylirasittunut. Siksi yksi tieto, jonka ortodoksisuus voi antaa t\u00e4m\u00e4n ajan v\u00e4syneelle, apealle ja kompastelevalle maailmalle on tieto hiljaisuudesta. Luulen, ett\u00e4 ortodoksisella perinteell\u00e4 on paljon annettavaa t\u00e4l\u00e4\u00e4 alueella. Niinp\u00e4 seuraavassa yrit\u00e4n selitt\u00e4\u00e4 edelleen hiljaisuuden ja hesykasmin arvoa sielun, mielen, syd\u00e4men ja \u00e4lyn parantamiseksi. On sellainen vaikutelma, ett\u00e4 hesykia ja hesykasmi ovat kaikkein ensiarvoisimpia l\u00e4\u00e4kkeit\u00e4 sis\u00e4isen terveyden saavuttamiseksi. Ja koska hiljaisuuden puuttuminen synnytt\u00e4\u00e4 ongelmia, painetta, ahdituneisuutta ja ep\u00e4varmuutta, samoin psykologisia, psyykkisi\u00e4 ja fyysisi\u00e4 sairauksia, yrit\u00e4mme tarkastella niiden syit\u00e4, mik\u00e4 on anti-hesykasmi. Anti-hesykastinen (hiljaisuudeton) er\u00e4maan tuuli, joka puhaltaa ja polttaa kaiken on vallitseva kaikkialla ja on p\u00e4\u00e4syyn\u00e4 ep\u00e4normaaliin tilanteeseen. Niinp\u00e4 tarkastelemme hesykiaa sielun parantamisen menetelm\u00e4n\u00e4, ja anti-hesykasmia psyykkisen ja fyysisen sairauden aiheuttajana.<\/span><\/span><\/p>\n Hesykia \u2013 sis\u00e4inen hiljaisuus<\/b><\/span><\/span><\/p>\n Ennen hesykian, tai hiljaisuuden, m\u00e4\u00e4rittely\u00e4 tarkastelemme sen suurta arvoa sielun parantamisessa.<\/span><\/span><\/p>\n Pyh\u00e4t is\u00e4t, jotka eliv\u00e4t koko ortodoksisen perinteen laajudessa painottivat ortodoksisen hesykian t\u00e4rkeytt\u00e4. Pyh\u00e4 Gregorios Teologi piti hesykasmia ensisijaisena Jumala-yhteyden saavuttamisessa. \u201dOn v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 olla hiljaa keskustelemiseksi selv\u00e4sti Jumalan kanssa, ja lopulta mielen palauttamiseksi takaisin vaellukseltaan\u201d (PG 95, 1245c). Hiljaisuudella ihminen puhdistaa aistinsa ja syd\u00e4mens\u00e4. Niin h\u00e4n tuntee Jumalan ja t\u00e4m\u00e4 Jumalan tunteminen on h\u00e4nen pelastuksensa.<\/span><\/span><\/p>\n Pyh\u00e4 Thalassios, joka t\u00e4ysin pit\u00e4\u00e4 kiinni t\u00e4st\u00e4 linjasta, selitt\u00e4\u00e4:\u201dHesykia ja rukous ovat hyveen suurimmoisemmat aseet, sill\u00e4 ne puhdistavat mielen ja suovat sille hengellisen ymm\u00e4rryksen\u201d. Hesykian kautta ihmisen mieli puhdistuu ja siit\u00e4 tulee vastaanottaivainen v\u00e4line Jumalan n\u00e4kemiselle. Todellakin kuten tied\u00e4mme patristisesta opetuksesta, mieli on eri asia kuin \u00e4ly. Kun himot k\u00e4tkev\u00e4t mielen, se lakkaa katselemasta Jumalan salaisuuksia (se on kuollut), kun taas vapauduttuaan himoista siit\u00e4 tulee selv\u00e4n\u00e4k\u00f6inen ja n\u00e4kee Jumalan valona, ja t\u00e4m\u00e4 valo on ihmisen el\u00e4m\u00e4. Niin kuin sanoimme, t\u00e4m\u00e4 mielen puhdistuminen tulee hesykian kautta.<\/span><\/span><\/p>\n On hyvin tunnettua niille, jotka ovat ryhtyneet tutkimaan isien t\u00f6it\u00e4 ja niille, jotka yritt\u00e4v\u00e4t t\u00e4t\u00e4 hiljaisuuden el\u00e4m\u00e4\u00e4, ett\u00e4 on ruumiin hesykiaa ja sielun hesykiaa. Edellinen viittaa ulkoisiin seikkoihin ja j\u00e4lkimm\u00e4inen sis\u00e4isiin. Ruumiin hesykia viittaa tavallisesti hesykastisiin asentoihin ja pyrkimykseen minimoida ulkonaiset esitykset, aistien kautta sieluun tulevat ja vastaanotetut kuvat. Sielun hesykia tarkoittaa, ett\u00e4 mieli saavuttaa kyvyn ja voiman olla vastaanottamatta mit\u00e4\u00e4n viettelyksi\u00e4 harhoihin. T\u00e4ss\u00e4 tilassa ihmisen sielu omaten tarkkavaisuuden ja katumuksen keskittyy syd\u00e4meen. Mieli (energia) keskittyy syd\u00e4men paikkaan (olemus) yhdistyen siihen, siten saavuttaen osittaisen tai suuremman tiedon Jumalasta.<\/span><\/span><\/p>\n Ruumiin hiljaisuus on ruumiin rajoittamista. \u201dHesykian alku on jumalallinen lepo\u201d (pyh\u00e4 Gregorios Siinailainen). V\u00e4litila on \u201dvalaisevan voiman ja n\u00e4kemisen tila; ja se p\u00e4\u00e4tyy ekstaasiin tai mielen hurmioon kohti Jumalaa\u201d (sama.). Pyh\u00e4 Portaiden Johannes viitaten ulkonaiseen, ruumiilliseen hiljaisuuteen, kirjoittaa: \u201dHiljaisuuden rakastaja pit\u00e4\u00e4 suunsa kiinni\u201d.<\/span><\/span><\/p>\n Mutta eiv\u00e4t vain ne, joita kutsutaan neptikko-isiksi, mainitse ja kuvaile pyh\u00e4\u00e4 hesykian ilmapiiri\u00e4, vaan my\u00f6s ne, jotka tunnetaan \u201dsosiaalisina isin\u00e4\u201d. Oikeastaan ortodoksisessa kirkossa ei ole suoranaista vastakohtaisuutta teorian ja praksiksen v\u00e4lill\u00e4, eik\u00e4 neptikko-isien ja sosiaalisten isien v\u00e4lill\u00e4. Neptikot ovat eritt\u00e4in sosiaalisia ja yhteis\u00f6iss\u00e4 el\u00e4v\u00e4t ovat neptisi\u00e4 tavalla, jota ei voi kuvailla.<\/span><\/span><\/p>\n Haluan viitata pyh\u00e4\u00e4n Basileios Suureen esimerkkin\u00e4 pyh\u00e4st\u00e4 hesykiasta. Kirjeess\u00e4 yst\u00e4v\u00e4lleen pyh\u00e4lle Gregoriokselle h\u00e4n kirjoittaa hesykiasta sielun puhtauden alkuna, ja ruumiin hesykiasta, s.o. kielen, n\u00e4\u00f6n, kuulemisen ja sanojen rajoittamisesta. H\u00e4n sanoo esimerkiksi: \u201dSielun puhdistumisen todellinen alku on hiljaisuus, jossa kieli ei antaudu keskusteluun ihmisten asioista eik\u00e4 silm\u00e4t tarkastelemaan ruusuisia poskia tai sievi\u00e4 vartaloita, eik\u00e4 korvat vaimentamaan sielun \u00e4\u00e4nt\u00e4 kuuntelemaan lauluja, joiden ainoa tarkoitus on viihdytt\u00e4\u00e4, tai sanoja vitsailemaan ja pilailemaan \u2013 k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6, joka ennen kaikkea muuta pyrkii h\u00f6llent\u00e4m\u00e4\u00e4n sielun \u00e4\u00e4nen\u201d.<\/span><\/span><\/p>\n T\u00e4m\u00e4 ilmaisee \u00e4\u00e4nett\u00f6myyden tilan, josta pyh\u00e4 is\u00e4 nautti er\u00e4maassa yritt\u00e4ess\u00e4\u00e4n hankkia Jumalan tuntemista er\u00e4maan yliopistossa sen ajan j\u00e4lkeen, jonka h\u00e4n oli veitt\u00e4nyt ihmisten kouluissa hankkien ihmisviisautta. Sen vuoksi t\u00e4m\u00e4 Kesarean mestari ev\u00e4st\u00e4\u00e4 meit\u00e4 klassillisella kirjotuksella, joka osoittaa, ett\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 oli erinomaiset tiedot hesykastisesta el\u00e4m\u00e4st\u00e4. H\u00e4n kirjoittaa: \u201dKun mieli ei ole hajaantunut ep\u00e4olennaisiin asioihin eik\u00e4 sekoittunut meist\u00e4 kaikkialle maailmaan aistien kautta, se vet\u00e4ytyy itseens\u00e4, ja omasta ansiostaan kohoaa Jumalan n\u00e4kemiseen. Silloin kun se on valaistunut ulkoa ja sis\u00e4lt\u00e4 tuolla ihanuudella, se unohtaa jopa oman luontonsa. En\u00e4\u00e4 kykenem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 vet\u00e4m\u00e4\u00e4n sielua ajatuksiin elatuksesta tai huolehtimaan ruumiin verhoamisesta, vaan nauttien lepoa maallisista huolista, se vaihtaa kaiken mielenkiintonsa ikuisten hyvyyksien tavoittamiseen\u2026\u201d (pyh\u00e4 Basileios Suuri)<\/span><\/span><\/p>\n Ruumiin hesykia auttaa sielun sis\u00e4isen hiljaisuuden saavuttamisessa. Patristisesta opetuksesta ilmenee, ett\u00e4 edellinen, joskaan ei aivan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n, on siit\u00e4 huolimatta hyvin tarpeellinen jumalallisessa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. \u201dRuumiin hiljaisuus on tietoa tunteistaan ja havainnoistaan ja niiden hallintaa\u201d (Portaat). Toisessa kohtaa, jossa pyh\u00e4 Portaiden Johannes puhuu hesykiasta, h\u00e4n tarkoittaa erityisesti \u201derakkojen asuntoja\u201d (Portaat, askelma 21 ).<\/span><\/span><\/p>\n Varmastikin, kuten edell\u00e4 sanottiin, er\u00e4maa, ja erityisesti ruumiin hesykiassa, auttaa sis\u00e4isen hiljaisuuden saavuttamisessa. Mutta is\u00e4t eiv\u00e4t ymm\u00e4rt\u00e4neet hesykasmia \u201derakkoel\u00e4m\u00e4n kaltaisena tai vet\u00e4ytymisen\u00e4 er\u00e4maahan, vaan keskeytym\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 el\u00e4m\u00e4n\u00e4 Jumalassa\u201d. Vaikka er\u00e4maalla on suuri arvo t\u00e4ss\u00e4, se auttaa rajoittamaan ulkopuolisesta maailmasta tulevia kuvia ja esityksi\u00e4, se ei kuitenkaan ole ehdoton. Niketas Stitatoslainen on tyypillinen t\u00e4ss\u00e4 kohdin. H\u00e4n korostaa, ett\u00e4 ett\u00e4 hyve ei rajoitu johonkin erityiseen paikkaan ja ett\u00e4 ihmisen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 on \u201dsaattaa ennalleen sielun voimat ja keskitt\u00e4\u00e4 yleiset hyveet yhdell\u00e4 iskulla toimimaan luonnonmukaisesti\u201d. Sanoessaan, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 asiat eiv\u00e4t ole per\u00e4isin ulkopuolelta, vaan \u201dne on suotu meille luomisessa\u201d, h\u00e4n lopettaa: \u201dEr\u00e4maa on tarpeeton, jos tulemme Taivasten Valtakuntaan ilman sit\u00e4, katumuksella ja Jumalan k\u00e4skyj\u00e4 noudattamalla\u201d. On hyvin tyypillist\u00e4, ett\u00e4 Niketas muotoilee monien puhuman ongelman, jotka sanovat, ett\u00e4 on mahdotonta saavuttaa hyveellist\u00e4 el\u00e4m\u00e4ntapaa \u201dilman er\u00e4maahan pakenemista ja vet\u00e4ytymist\u00e4\u201d, kirjoittaen: \u201dOlin h\u00e4mm\u00e4stynyt, ett\u00e4 sen, joka ei tunne rajoja, ajateltiin olevan rajoitetussa paikassa\u201d. Joka tapauksessa er\u00e4maa ja ruumiin hesykia yleens\u00e4 auttaa saavuttamaan hengen hesykian, jonka koko sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 nyt alamme kuvailla.<\/span><\/span><\/p>\n Pyh\u00e4 Portaiden Johannes kirjoittaen tiiviisti merkitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 teoksessaan, sanoo, ett\u00e4 sielun hiljaisuus on \u201dluotettavaa tietoa ajatuksista ja niiden hallinnansta\u201d. \u201dSielun hiljaisuus on ajatusten ja puhtaan mielen tuntemusta. Rohkea ja p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4inen ajattelu on hiljaisuuden yst\u00e4v\u00e4. Se valvoo vakaasti syd\u00e4men ovilla, ja tappaa tai torjuu tulevat ajatukset\u201d (Portaat, askelma 27).<\/span><\/span><\/p>\n Pyh\u00e4 Simeon Uusi Teologi puhuessaan sis\u00e4isest\u00e4 hiljaisuudesta ja kuvatessaan sen pyh\u00e4\u00e4 ilmapiiri\u00e4 sanoo: \u201dHesykia on mielen h\u00e4riintym\u00e4t\u00f6n tila, sielun vapaata ja riemuitsevaa tyyneytt\u00e4, syd\u00e4men seesteinen ja j\u00e4rkkym\u00e4t\u00f6n perusta, valon n\u00e4kemist\u00e4, tieto Jumalan mysteereist\u00e4, viisauden sana, Jumalan k\u00e4sitteellisten kuvien syvyys, mielen hurmos, puhdas keskustelu Jumalan kanssa, valvova silm\u00e4, sis\u00e4inen rukous, yhteys Jumalaan ja kosketus ja t\u00e4ydellinen jumalallistuminen, ja kivuton lepo suurissa askeettisissa ponnisteluissa\u201d.<\/span><\/span><\/p>\n Muutkin is\u00e4t puhuvat t\u00e4st\u00e4 sielun pyh\u00e4st\u00e4 tilasta, koska el\u00e4m\u00e4 Kristuksessa on kaikkien pyhien yhteinen kokemus. Pyh\u00e4n Gregorios Siinalaisen mukaan \u201dhesykia tarkoittaa kaikkien ajatusten katkaisemista paitsi kaikkein jumalallisimpien, jotka tulevat Hengest\u00e4, ettemme hyv\u00e4ksym\u00e4ll\u00e4 edellist\u00e4 menett\u00e4isi sit\u00e4, mik\u00e4 on suurempaa\u201d.<\/span><\/span><\/p>\n K\u00e4sitteellisten kuvien torjuminen on osa ihmisen yrityst\u00e4 puhdistaa sielun \u00e4lyllinen osa. Hengellisen el\u00e4m\u00e4n kilvoittelija ponnistelee karkottaakseen ajatukset, joita paholainen kylv\u00e4\u00e4 yksinomaisena tarkoituksenaan murtaa sielun voimien sis\u00e4inen yhteys ja sairastuttaa ihmisen syd\u00e4n. On tosiasia, ett\u00e4 ortodoksisuus on parantavaa tiet\u00e4myst\u00e4. Lukiessamme pyhien isien teoksia, jotka k\u00e4sittelev\u00e4t t\u00e4t\u00e4 aihetta, n\u00e4emme selv\u00e4sti, ett\u00e4 kristinusko parantaa sairaan sielun, ja parannuskeinojen joukossa ensimm\u00e4inen sija kuuluu mielen vartioimiselle, hajottavien ajatusten torjumiselle ja surmata ne ennen kuin ne ehtiv\u00e4t k\u00e4yd\u00e4 syd\u00e4men portista.<\/span><\/span><\/p>\n \u201dMit\u00e4 muuta hesykia on kuin syd\u00e4mens\u00e4 pit\u00e4mist\u00e4 erossa antamisesta ja saamisesta ja ihmisten miellytt\u00e4misest\u00e4 ja senkaltaisesta tekemisest\u00e4? Kun Herra kertoi kirjanoppineelle miehest\u00e4, joka joutui rosvojen k\u00e4siin ja kysyi, kuka on h\u00e4nen l\u00e4himm\u00e4isens\u00e4, h\u00e4n vastasi: `Se, joka osoitti h\u00e4nelle laupeutta`. Viel\u00e4 H\u00e4n sanoi \u201dlaupeutta min\u00e4 haluan enk\u00e4 uhria\u201d. Jos on laupeutta, se on enemm\u00e4n kuin uhri. Taivuta syd\u00e4mesi laupeuteen; sill\u00e4 hesykian estely johtaa ylimielisyyteen ennen kuin henkil\u00f6 on l\u00f6yt\u00e4nyt itsens\u00e4 ja h\u00e4nest\u00e4 on tullut nuhteeton: silloin hesykia oli ristin kantamista. Jos on my\u00f6t\u00e4tuntoinen, l\u00f6yt\u00e4\u00e4 avun. Jos pid\u00e4tt\u00e4ytyy v\u00e4ltt\u00e4\u00e4kseen rajan ylitt\u00e4mist\u00e4, tied\u00e4 t\u00e4m\u00e4, ett\u00e4 menetit jopa sen, mit\u00e4 sinulla oli:\u00e4lk\u00e4 mene sis\u00e4\u00e4n \u00e4l\u00e4k\u00e4 ulos, suoraan eteenp\u00e4in ja ole tietoinen Herran tahdosta, koska aika on paha\u201d .<\/span><\/span><\/p>\n Hesykia on ennen muuta mielen vartioimista, ajatusten valvomista, mink\u00e4 pyh\u00e4 Thalassios ilmaisee: \u201dSinet\u00f6i aistisi hiljaisuudella ja istu tuomarina ajatuksille, jotka hy\u00f6kk\u00e4\u00e4v\u00e4t syd\u00e4meesi\u201d.<\/span><\/span><\/p>\n Pyh\u00e4 Gregorios Palamas kuitenkin on hesykian t\u00e4rkein puolustaja, kuten tuonnempana huomaamme. Kristuksen armosta h\u00e4n kamppaili varjellakseen t\u00e4t\u00e4 syd\u00e4men ja ajatusten puhdistamismenetelm\u00e4\u00e4, joka on korvaamaton ennakkoedellytys Jumalan tuntemiselle ja yhteydelle H\u00e4nen kanssaan. Neitsyen temppeliintuomisen juhlan saarnassaan h\u00e4n puhuu hesykastisesta el\u00e4m\u00e4st\u00e4. Kuvaavaa on, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 athos-vuorelainen pyh\u00e4 puhuessaan omasta kokemuksestaan, n\u00e4kee Neitsyt marian noeettisen hesykian esikuvana, koska h\u00e4n k\u00e4vi yhteyteen Pyh\u00e4n Kolminaisuuden kanssa hiljaisuudessa Kaikkein Pyhimm\u00e4ss\u00e4.H\u00e4n kirjoittaa, ett\u00e4 emme voi tavoittaa Jumalaa ja yhteytt\u00e4 H\u00e4neen, ellemme ole puhdistuneita ja ellemme hylk\u00e4\u00e4 aistillisia asioita ja aisteja, ja ellemme kohoa ajatusten ja j\u00e4rkeilyn ja ihmistiedon ja kaikkien ajatusten yl\u00e4puolelle. Juuri n\u00e4in Neitsyt teki. Pyrkien t\u00e4h\u00e4n yhteyteen Jumalan kanssa \u201dNeitsyt l\u00f6ysi pyh\u00e4n hesykian oppaakseen: hiljent\u00e4en mielens\u00e4 maailman pysyess\u00e4 hiljaa, uniohtaen alhaalla olevat asiat, osallistuen ylh\u00e4\u00e4ll\u00e4 olevista salaisuuksista, luopuen k\u00e4sitteellisist\u00e4 kuvista parempiin. T\u00e4m\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 todellisuudessa on varsinainen k\u00e4ynti teoriaan eli Jumalan n\u00e4kemiseen \u2013 tai paremmin sanoen \u2013 ainoa esimerkki todella terveest\u00e4 sielusta\u201d. Sitten pyh\u00e4 Gregorios kuvailee hyveit\u00e4 l\u00e4\u00e4kkeen\u00e4 kaikkiin sielun saorauksiin, himoihin; mutta teoria, h\u00e4n sanoo, on \u201dparantumisen hedelm\u00e4, jonka p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 ja muoto on jumalallistuminen\u201d. Sielu toisin sanoen parantuu hyveiden kautta, johon hiljaisuuden tie johtaa. \u201dT\u00e4m\u00e4n kautta (teoria) ihminen jumalallistuu, ei pohtien sanoja tai n\u00e4kyvi\u00e4 asioita, vaan hiljaisuuden opettamana\u201d (Pyh\u00e4 Gregorios Palamas Saarna 51).<\/span><\/span><\/p>\n T\u00e4ll\u00e4 ortodoksisen hesykian menetelm\u00e4ll\u00e4 ja opetuksella parannumme, \u201dvapautumalla alhaalla olevista asioista ja k\u00e4\u00e4ntym\u00e4ll\u00e4 Jumalan puoleen\u201d. Jatkuvalla anomisella ja rukouksella \u201dme jotenkin kosketamme koskettamatonta ja autuaallista olemusta. Ja siten ne, jotka ovat pyh\u00e4n hesykian kautta puhdistuneet syd\u00e4melt\u00e4\u00e4n sen j\u00e4lkeen kun ovat sanoinkuvaamattomalla tavalla tulleet valon l\u00e4p\u00e4isemiksi, joka on aistien ja mielen yl\u00e4puolella, n\u00e4kev\u00e4t Jumalan itsess\u00e4\u00e4n kuin peiliss\u00e4\u201d (sama).<\/span><\/span><\/p>\n P\u00e4\u00e4kohdat t\u00e4ss\u00e4 saarnassa ovat, ett\u00e4 ortodoksisella menetelm\u00e4ll\u00e4, joka on noeettisen hesykian oleellinen menetelm\u00e4, puhdistamme syd\u00e4memme ja mielemme, ja t\u00e4ll\u00e4 tavoin yhdistymme Jumalan kanssa.<\/span><\/span><\/p>\n Pyh\u00e4t is\u00e4t kutsuvat t\u00e4t\u00e4 sielun rauhaksi ja sapatin levoksi. Menetelm\u00e4n puhdistama ihmisen mieli ja harjoittaen pyh\u00e4\u00e4 hiljaisuutta, viett\u00e4\u00e4 sapattia, lep\u00e4\u00e4 Jumalassa. Pyh\u00e4 Gregorios Palamas puhuen jumalallisesta levosta, Jumalan levosta, kun H\u00e4n \u201dlep\u00e4si kaikista teoistaan\u201d, ja Kristuksen levosta H\u00e4nen sielunsa laskeutuessa jumaluudessaan helvettiin ja H\u00e4nen ruumiinsa ollessa jumaluudessan haudassa, kirjoittaa, ett\u00e4 meid\u00e4nkin tulisi pyrki\u00e4 t\u00e4h\u00e4n jumalalliseen lepoon, s.o. meid\u00e4n tulisi keskitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 mielemme herke\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4\u00e4n tarkkaavaisuuteen ja lakaamattomaan rukoukseen. T\u00e4m\u00e4 jumalallinen sapatin lepo on noeettinen hesykia. \u201dJos irroitat mielesi jokaisesta ajatuksesta, jopa hyvist\u00e4, ja k\u00e4\u00e4nnyt kokonaan itseesi herke\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4ll\u00e4 tarkkavaisuudella ja lakkaamatta rukoillen, sin\u00e4kin olet p\u00e4\u00e4sev\u00e4 jumalalliseen lepoon ja saavuttava seitsem\u00e4n autuudenlauseen siunauksen, n\u00e4hden itsesi, ja itsesi kautta kohotettuna, Jumalan n\u00e4kemiseen\u201d (Pyh\u00e4 Gregorios Palamas Saarna17,10). On merkillepantavaa, ett\u00e4 pyh\u00e4 sanoo n\u00e4it\u00e4 asioita puheessaan Tessalonikan hiippakuntansa laumalle. T\u00e4m\u00e4 tarkoitta, ett\u00e4 kaikki, eri syvyydell\u00e4, voivat saavuttaa jumalallisen levon kokemuksen. Uskon, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 opetus on kadonnut aikanamme.<\/span><\/span><\/p>\n Edell\u00e4 noeettisesta hesykiasta sanomastamme voi n\u00e4hd\u00e4, miksi henkil\u00f6\u00e4, joka harjoittaa t\u00e4llaista, nimitet\u00e4\u00e4n hesykastiksi. Hesykasti on sellainen, joka seuraa hiljaisuuden tiet\u00e4, joka itse asiassa on ortodoksisen tradition tie. Sen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 on johtaa meit\u00e4 Jumalan luo ja yhdist\u00e4\u00e4 meid\u00e4t H\u00e4neen. Voimme palauttaa mieleen pyh\u00e4n Portaiden Johanneksen: \u201dNiin oudolta kuin saattaa tuntuakin, hesykasti on ihminen,joka taistelee pit\u00e4\u00e4kseen ruumiittoman itsens\u00e4 suljettuna ruumiin huioneeseen\u2026 Hesykasti on kuin enkeli maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4. Rakkauden paperilla ja innon kirjeell\u00e4 h\u00e4n on vapauttanut rukouksensa laiskuudesta ja v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6myydest\u00e4\u2026 Hesykasti on sellaienen, joka huutaa: \u201dOi, Jumala, syd\u00e4meni on valmis\u201d. H\u00e4n sanoo: \u201dNukun, mutta syd\u00e4meni valvoo\u201d (Portaat, askel 27).<\/span><\/span><\/p>\n Todellakin, niin kuin edell\u00e4 on jo osoitettu, hesykasmi on kaikkein sopivin menetelm\u00e4 itseens\u00e4keskittymiseen ja sielun kohoamiseen Jumalan luo ja yhteyteen H\u00e4nen kanssaan. Se on hyvin t\u00e4rke\u00e4 yhdeydelle Jumalan kanssa. Pyh\u00e4 Gregorios Palamas, selietty\u00e4\u00e4n laajasti, ett\u00e4 ihmisen mieli (energia) tulisi k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 syd\u00e4meen ja syd\u00e4mess\u00e4 on \u201d\u00e4lyn varasto ja ruumiin ensimm\u00e4inen \u00e4lyllinen elin\u201d, \u201dajatusten varasto\u201d, josta Jumala on l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4, kirjoittaa: \u201dEtk\u00f6 sitten voi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, kuinka oleellista on niille, jotka ovat p\u00e4\u00e4tt\u00e4neet kiinnitt\u00e4\u00e4 huomion itseens\u00e4 sis\u00e4isess\u00e4 hiljaisuudessa, ett\u00e4 heid\u00e4n on koottava mielens\u00e4 ja suljettava se ruumiiseen, erityisesti siihen \u201druumiiseen\u201d, joka on ruumiin kaikkein sisin, jota nimit\u00e4mme syd\u00e4meksi?\u201d (Pyh\u00e4 Gregorios Palamas.Triadit 1,2,3. ).<\/span><\/span><\/p>\n Mutta meid\u00e4n on painotettava ja kunnolla alleviivattava, ett\u00e4 hesykian harjoittaminen ei ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n inhimillinen pyrkimys saattaa mielei takaisin itseens\u00e4, ja sen yhtyminen syd\u00e4meen ei ole vain tekninen menetelm\u00e4. Pyh\u00e4 Henki innostaa ja ohjaa t\u00e4t\u00e4 hesykian harjoittamista ja se ilmenee katumuksena ja suruna. Se ei ole vain keinotekoinen menetelm\u00e4, joka jossain laajuudessa ja syvyydess\u00e4 voi olla l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 ihmiskeskeisiss\u00e4 j\u00e4rjestelmiss\u00e4. \u201dOrtodoksisen munkin hesykasmi nousee elimellisesti syv\u00e4st\u00e4 katumuksesta ja h\u00e4nen kaipauksestaan t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Kristuksen k\u00e4skyt. Se ei ole vain keinotekoinen sovellutus Areopagitan teologian hengelliselle el\u00e4m\u00e4lle. `Areopagiittojen` teologinen opetus ei v\u00e4it\u00e4 mielen hiljaisuuden tuloksia vastaan, ja t\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 l\u00e4hestyy ja osuu jopa yhteen hesykasmin kanssa. Mutta on oleellinen ero: ortodoksiaskeetti ei saavuta mielen hiljaisuutta apofaattisen teologian k\u00e4sitteellisen filosofian kautta, vaan katumuksella ja kamppailemalla \u201dsynnin lakia vastaan\u201d (Room. 7:23), toimimalla ihmisluonnossa\u201d (Archim. Sophrony.Saint Silouan.s. 178).<\/span><\/span><\/p>\n Kaikki is\u00e4t yhdist\u00e4v\u00e4t t\u00e4m\u00e4n noeetisen hesykasmin ja katumuksen. Pyh\u00e4 Gregorios Siinailainen kirjoittaa: \u201dIlman jatkuvan itkemist\u00e4 on mahdotonta kuljettaa hiljaisuuden kiehuvaa kattilaa\u201d. Se, joka itkee edelt\u00e4vi\u00e4 asioita ja muistaa kuolemaa, on saava k\u00e4rsiv\u00e4llisyytt\u00e4 ja n\u00f6yryytt\u00e4, jotka ovat hesykian kaksi peruskive\u00e4. Ilman katumusta ja n\u00e4it\u00e4 kahta perustusta hesykasti saa akikaan \u201dturhamaisuutta ja holtittomuutta\u201d .<\/span><\/span><\/p>\n Siksi hesykian harjoitusmenetelm\u00e4 \u2013 ja t\u00e4t\u00e4 on voimakkaasti painotettava \u2013 on yhteydess\u00e4 katumukseen, kyyneliin, suruun, tunnonvaivoihin. Ilman n\u00e4it\u00e4 se on ep\u00e4aitoa eik\u00e4 siit\u00e4 ole apua. Sill\u00e4 hesykian p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 on syd\u00e4men ja mielen puhdistaminen. T\u00e4m\u00e4 on k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 ilman kyyneli\u00e4 ja murehtimista. Sen vuoksi noeettisen hesykian kilvottelijalle kyyneleet ovat el\u00e4m\u00e4ntapa. Keskitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 mielen syd\u00e4meen h\u00e4n tulee kykenev\u00e4ksi n\u00e4kem\u00e4\u00e4n oman viheli\u00e4isyytens\u00e4, ja samalla h\u00e4nen silm\u00e4ns\u00e4 ja itse syd\u00e4n, vuodattavat katumuksen kyyneleit\u00e4. Kun katsmus lis\u00e4\u00e4ntyy, h\u00e4n puhdistuu ja saavuttaa tiedon Jumalasta.<\/span><\/span><\/p>\n Mutta hesykia on my\u00f6s l\u00e4heisesti yhteydess\u00e4 Jumalan k\u00e4skyjen noudattamiseen. Kunkin voimakkaimmat aseet pyrkiess\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4\u00e4n k\u00e4rsiv\u00e4llisesti sis\u00e4isess\u00e4 hiljaisuudessa ovat \u201ditsetarkkailu, rakkaus, tarkkaavaisuus ja hengellinen lukeminen\u201d.<\/span><\/span><\/p>\n Pyh\u00e4n Gregorios Siinailaisen mukaan jokaisella hesykasmin harjoittajalla tulee olla perustanaan \u201dhiljaisuuden, itsekurin, valvomisen, n\u00f6yryyden ja k\u00e4rsiv\u00e4llisyyden hyveet\u201d. Samoin h\u00e4nen tulee harjoitta kolmea toimintaa miellytt\u00e4\u00e4kseen Jumalaa: \u201dpsalmilaulu, rukous ja lukeminen, ja k\u00e4sity\u00f6t\u201d. Muussa yhteydess\u00e4 sama pyh\u00e4 painottaa, ett\u00e4 \u201dhesykian ensimm\u00e4iset vaatimukset ovat uskon ja k\u00e4rsiv\u00e4llisyyden omaaminen, ja kaikellaa syd\u00e4mens\u00e4 vahvuudella ja voimalla rakastaa ja toivoa\u201d. Toisessa paikassa j\u00e4lleen h\u00e4n painottaa toisia hyveit\u00e4, kuten itsekuria, hiljaisuutta ja itsens\u00e4 syytt\u00e4mist\u00e4, \u201ds.o. n\u00f6yryytt\u00e4. Sill\u00e4 n\u00e4m\u00e4 suojelevat ja tukevat toinen toisiaan; niist\u00e4 syntyy rukous ja kasvaa ikuisesti\u201d. Tietysti tulee kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota my\u00f6s ruokaan, harjoittaa kaikkea pid\u00e4ttyvyytt\u00e4, niin ettei ruoka tylsytt\u00e4isi mielt\u00e4:\u201dsen, joka harjoittaa hesykiaa, t\u00e4ytyy aina olla n\u00e4lk\u00e4inen, ei kyll\u00e4inen. Sill\u00e4 raskaalla vatsalla ja t\u00e4ll\u00e4 tavoin tylsistyneell\u00e4 mielell\u00e4 ei voi rukoilla puhtaasti ja vakaasti\u201d. Uneliaisuus on paljon ruuan seuraus ja lukemattomat haaveet t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t mielen\u201d..<\/span><\/span><\/p>\n N\u00e4m\u00e4 seikat osoittavat, ett\u00e4 hesykastinen el\u00e4m\u00e4ntapa edellytt\u00e4\u00e4 Kristuksen k\u00e4skyjen noudattamista, koska se synnytt\u00e4\u00e4 hyveet. Niinp\u00e4 my\u00f6s hyveet ovat riippuvaisia hiljaisuudesta, samoin my\u00f6s hiljaisuus on riippuvainen Jumalan k\u00e4skyjen, h\u00e4nen \u201ds\u00e4\u00e4nt\u00f6jens\u00e4\u201d noudattamisesta.<\/span><\/span><\/p>\n P\u00e4invastoin k\u00e4skyjen noudattamatta j\u00e4tt\u00e4minen ja himojen vallassa oleminen eiv\u00e4t kuulu ortodoksiseen hesykiaan, ja jos hesykiaa alkaa ilmet\u00e4, se sy\u00f6 suihinsa, se katoaa. \u201dMill\u00e4\u00e4n ei ole suurempaa voimaa h\u00e4irit\u00e4 hiljaisuuden tilaa ja erottaa sit\u00e4 Jumalan avusta kuin seuraavat himot: ylimielisyys, vatsanpalvonta\/ahnaus, puheliaisuus ja turha huolehtiminen, turhamaisuus ja kaikkien himojen rakastajatar \u2013 itserakkaus\u201d.<\/span><\/span><\/p>\n Kaikki n\u00e4m\u00e4 seikat osoittavat, ett\u00e4 pyh\u00e4 noeettinen hiljaisuus on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n sielun pit\u00e4miseksi puhtaana himoista ja Jumala-yhteydelle. Se ei ole ihmisen el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 jotain ylellisyytt\u00e4, eik\u00e4 se ole harjoitusta vain muutamia ihmisi\u00e4 varten, eik\u00e4 vain munkkien hyv\u00e4ksym\u00e4 menetelm\u00e4, vaan se on kaikkia varten. Se on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n Jumalan n\u00e4kemisen ja jumalallistumisen saavuttamiseen, joka on ihmisen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4. Kuitenkin noeettisessa hesykiassa on eri asteita.<\/span><\/span><\/p>\n Monta kertaa Herran evankeliumeissa l\u00f6ytyy opetuksia syd\u00e4men puhdistamisesta himoista, sis\u00e4isest\u00e4 rukouksesta, ajatusten voimasta vapautumisesta, ja niin edelleen. H\u00e4n itse n\u00e4ytti opetuslapsilleen toteen er\u00e4maan arvon. Se auttaa henkil\u00f6 voittamaan vihollisen. Siten apostolit sis\u00e4llyttiv\u00e4t monia niin sanottuja neptisi\u00e4 aiheita opetuksiinsa. T\u00e4m\u00e4 ei ole paikka kehitell\u00e4 kaikkia n\u00e4it\u00e4 aiheita. Ainoastaan mainitsemme niist\u00e4 joitakin.<\/span><\/span><\/p>\n On hyvin tiedossa, ett\u00e4 kasteensa j\u00e4lkeen \u201dHerran Henki vei Jeesuksen autiomaahan Paholaisen kiusattavaksi\u201d (Matt. 4: 84). Siell\u00e4 er\u00e4maassa h\u00e4n kukisti paholaisen, joka saattoi H\u00e4net kolmeen hyvin tuntemaamme kiusaukseen. Monta kertaa tapaamme Herran vet\u00e4ytyneen\u00e4 er\u00e4maahan lev\u00e4gt\u00e4kseen, mutta t\u00e4ll\u00e4 tavalla my\u00f6s opettaakseen opetuslapsilleen er\u00e4maan arvon. \u201dJeesus l\u00e4hti veneell\u00e4 autiolle seudulle yksin\u00e4isyyteen\u201d Matt.14: 13). Ja viiden leiv\u00e4n jakamisihmeen j\u00e4lkeen:\u201dKun ihmiset olivat l\u00e4hteneet, h\u00e4n nousi vuorelle rukoillakseen yksin\u00e4isyydess\u00e4. Illan tultua h\u00e4n oli siell\u00e4 yksin\u201d (Matt. 14: 23).<\/span><\/span><\/p>\n On hyvin merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kun opetuslapset kokoontuivat \u201dja kertoivat h\u00e4nelle, mit\u00e4 kaikkea olivat tehneet ja mit\u00e4 opettaneet\u201d, Herra sanoi heille:”L\u00e4htek\u00e4\u00e4 mukaani johonkin yksin\u00e4iseen paikkaan, niin saatte v\u00e4h\u00e4n lev\u00e4ht\u00e4\u00e4.” (Mark. 6: 30 -31).<\/span><\/span><\/p>\n Herra vietti koko y\u00f6n rukoillen. Evankelista Luukas on tallentanut tiedon:\u201dH\u00e4n meni vuorelle rukoilemaan ja vietti siell\u00e4 koko y\u00f6n rukoillen Jumalaa\u201d (Luuk. 6:12).Ja opetuksessaan Kristus painotti noeettisen hesykian arvoa ja vapautumista himoista, jotka meiss\u00e4 ovat.<\/span><\/span><\/p>\n Opettaessaan oikeaa rukoustapaa H\u00e4n sanoi: \u201dKun sin\u00e4 rukoilet, mene sis\u00e4lle huoneeseesi, sulje ovi ja rukoile sitten Is\u00e4\u00e4si, joka on salassa\u2026\u201d (Matt.6:6). Selitt\u00e4ess\u00e4\u00e4n t\u00e4t\u00e4 Herran kehoitusta pyh\u00e4 Gregorios Palamas kirjoittaa: \u201d\u2026 sielun huone on ruumis: ovemme ovat viisi rumiillista aistia. Sielu menee sis\u00e4lle huoneeseen, kun mieli ei vaeltele sinne t\u00e4nne samoillen maailman asioissa ja hankkeissa, vaan pysyy sis\u00e4ll\u00e4 syd\u00e4mess\u00e4mme. Aistimme sukeutuvat ja pysyv\u00e4t suljettuina, kun emme salli niiden tulla kosketuksiin ulkoisten aistillisten asioiden kanssa, ja sill\u00e4 tavoin mielemme pysyy vapaana kaikista maailmallisista mieltymyksist\u00e4, ja salaisella mielen rukouksella yhdistyy Jumalaan, sen Is\u00e4\u00e4n. `Ja Is\u00e4si, joka n\u00e4kee salaisesti palkitse sinut julkisesti`, Herra lis\u00e4\u00e4. Jumala, joka tuntee kaikki salaiset asiat, n\u00e4kee hengellisen rukouksen ja palkitsee sen julkisesti suurilla lahjoilla. Sill\u00e4 tuo rukous on todellinen ja t\u00e4ydellinen, joka t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sielun jumalallisella armolla ja hengellisill\u00e4 lahjoilla. Niin kuin voide saa purkin tuoksumaan sit\u00e4 voimakkaammin, mit\u00e4 tiiviimmin se suljetaan, niin rukouskin, mit\u00e4 lujemmin sen vangittu syd\u00e4meen, sit\u00e4 runsaampi on jumalallinen armo\u201d.<\/span><\/span><\/p>\n Herra sanoi opetuslapsilleen, jotka olivat nukkumassa Getsemanen puutarhassa: \u201dValvokaa ja rukoilkaa, ettette joutuisi kiusaukseen\u201d (Matt.26:41).H\u00e4n viel\u00e4 neuvoo meit\u00e4 pit\u00e4m\u00e4\u00e4n mielemme ja erityisesti syd\u00e4memme puhtaina himoista ja erilaisista ajatuksista:\u201d Mutta Jeesus oli selvill\u00e4 siit\u00e4, mit\u00e4 he ajattelivat, ja sanoi heille: ”Mit\u00e4 te oikeinj\u00e4rkeilette syd\u00e4miss\u00e4nne?\u201d (Luuk. 5:22). Syytt\u00e4ess\u00e4n kirjanoppineita ja fasriseuksia H\u00e4n sanoi: \u201dSin\u00e4 sokea fariseus, puhdista malja ensin sis\u00e4lt\u00e4, muuten sit\u00e4 ei saada ulkopuoleltakaan puhtaaksi!\u201d (Matt.23:26).<\/span><\/span><\/p>\n Apostolien kirjeiss\u00e4 my\u00f6s viitataan er\u00e4maan suureen arvoon, noeettiseen \u201dhesykiaan\u201d sis\u00e4iseen puhditautumiseen ja valvomiseen. T\u00e4ss\u00e4kin haluan palauttaa mieleen joitakin asiaankuuluvia kohtia.<\/span><\/span><\/p>\n Kristukseen k\u00e4\u00e4ntymisen j\u00e4lkeen apostoli Paavali matkusti Arabian niemimaalle, ja siell\u00e4 h\u00e4n katui aikaisempaa k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4\u00e4n (Gal. 1:17).<\/span><\/span><\/p>\n Apostoli, joka tunsi mielen sis\u00e4isen hiljaisuuden, antoi paljon neuvoja opetuslapsilleen. Tuntien, ett\u00e4 kristityt, jotka ovat yhdistyneet Kristukseen, on Kristuksen mieli, h\u00e4n kirjoittaa: \u201d Mutta meill\u00e4 on Kristuksen mieli\u201d (1. Kor. 2:16). Toisessa kohtaa h\u00e4n kehottaa: \u201dHaudatkaa siis se, mik\u00e4 teiss\u00e4 on maallista\u201d (Kol. 3:5). Jumalan armosta apostoli n\u00e4ki sis\u00e4isen lain j\u00e4seniss\u00e4\u00e4n sotimassa mielens\u00e4 lakia vastaan (Room. 7:23).<\/span><\/span><\/p>\n Apostolin opetuksessa valvomiselle annetaan suuri merkitys, s.o. hengelliselle tarkkaavaisuudelle, jotta ulkoiset pahat voimat eiv\u00e4t saisi mielt\u00e4 vankeuteen: \u201dEmme siis saa nukkua niin kuin muut, vaan meid\u00e4n on valvottava ja pysytt\u00e4v\u00e4 raittiina\u2026 meid\u00e4n, jotka kuulumme p\u00e4iv\u00e4lle, on pysytt\u00e4v\u00e4 raittiina\u201d (1.Tess. 5:6-8). H\u00e4n kehottaa apostoli Timoteusta: \u201dPysy sin\u00e4 j\u00e4rkev\u00e4n\u00e4 kaikissa tilanteissa\u201d (2.Tim.4:5). Ja rukouksen suhteen h\u00e4n on selke\u00e4. Rukouksen tulisi jatkua lakaamattomana kristittyjen syd\u00e4miss\u00e4. \u201dJatka hartaasti rukousta ollen siin\u00e4 tarkaavainen kiitoksella (Kol. 4:2). \u201dRukoilkaa lakkaamatta\u201d (1. Tess. 5:17).<\/span><\/span><\/p>\n Apostoli Pietari antaa samat k\u00e4skyt, osoittaen siten, ett\u00e4 Kirkon j\u00e4senill\u00e4 on yhteinen el\u00e4m\u00e4. \u201dPit\u00e4k\u00e4\u00e4 mielenne valppaana ja valvokaa. Teid\u00e4n vastustajanne Saatana kulkee ymp\u00e4riins\u00e4 kuin \u00e4rjyv\u00e4 leijona ja etsii, kenet voisi niell\u00e4\u201d (1.Piet. 5:8). Kaikki n\u00e4m\u00e4 seikat osoittavat, ett\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisesti katsoen kaikki kristityt voivat saavuttaa hiljaisuuden ja sen my\u00f6t\u00e4 my\u00f6s Jumalan n\u00e4kemisen. T\u00e4ss\u00e4 kohdin is\u00e4t ovat ehdottomia ja leimaa antavia.<\/span><\/span><\/p>\n Pietari Damaskolainen kirjoittaa: \u201dSill\u00e4 kaikki ihmiset tarvitsevat t\u00e4t\u00e4 antaumusta ja hiljaisuutta, kokonaan ja osittain, ja ilman sit\u00e4 on mahdotonta saavuttaa mitnk\u00e4\u00e4nlaista n\u00f6yryytt\u00e4 ja hengellist\u00e4 tietoa\u201d .<\/span><\/span><\/p>\n T\u00e4ss\u00e4 Pietari Damaskolaisen opetuksessa meid\u00e4n tulee huomata sanat \u201dkaikki ihmiset tarvitsevat t\u00e4t\u00e4 antaumusta ja hiljaisuutta\u201d. Jos t\u00e4m\u00e4n ajatellaan koskevan kaikkia ihmisi\u00e4, koskee se paljon enemm\u00e4n munkkeja. On k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4, ett\u00e4 olisi joku munkki, joka ei antaisi aikaa osallistuakseen pyh\u00e4\u00e4n hesykiaan. Sanomme t\u00e4m\u00e4n, koska on aina ollut erilaisia ajatuksia muutamissa piireiss\u00e4, erityisesti niiden joukossa, jotka nimitt\u00e4v\u00e4t eksyneiksi niit\u00e4, jotka kilvoittelevat munkkeina saavuttaakseen jumalallisen \u201dhesykian\u201d. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 k\u00e4yt\u00e4mme hyv\u00e4ksi mahdollisuutta sanoa joitakin seikkoja seuraavassa jaksossa. Toinen kohta, jota tulee korostaa, on se, ett\u00e4 \u201dilman sit\u00e4 on mahdotonta saavuttaa mink\u00e4\u00e4nlaista n\u00f6yryytt\u00e4 ja hengellist\u00e4 tietoa\u201d. Se on ainoa menetelm\u00e4 ja ainoa tapa tuntea Jumala, kuten edell\u00e4 mainittiin, pyh\u00e4n Gregorios Palamaksen opetuksen mukaan.<\/span><\/span><\/p>\n Muutamat ihmiset v\u00e4itt\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 hiljaisuus isien kuvaamalla tavalla on toimettomuutta, ei toimintaa. Itse asiassa kysymys on p\u00e4invastaisesta. Hesykia on hyvin oleellista toimintaa n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6myydess\u00e4 ja hiljaisuudessa. Henkil\u00f6 on levossa ja hiljaisuudessa puhuakseen Jumalan kanssa, salliakseen itselleen vapautensa ja ottaakseen vastaan Itse Jumalan. Ja jos taskastelemme sit\u00e4 seikkaa, ett\u00e4 suurimmat ongelmat, jotka meit\u00e4 ahdistavat, ovat fyysisi\u00e4 ja sis\u00e4isi\u00e4, ja jos ajattelemme, ett\u00e4 useimmat sairaudet (psyykiset ja fyysiset) saavat alkunsa ajatusten sekavuudesta, s.o.mielen ja syd\u00e4men ep\u00e4puhtaudesta, voimme ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 noeettisen hesykian suuren arvon. Niinp\u00e4 se on toimintaa ja el\u00e4m\u00e4\u00e4. Hesykia tarjoaa korvaamattomat olosuhteet rakastaa l\u00e4himm\u00e4ist\u00e4\u00e4n himottomasti, saavuttaa ep\u00e4itsek\u00e4s ja himoton rakkaus. \u201dSe jota ei houkuttele maalliset asiat, hellasti hoivaa hiljaisuutta. Se, joka ei rakasta mit\u00e4\u00e4n pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n inhimillist\u00e4, rakastaa kaikkia ihmisi\u00e4\u201d (Pyh\u00e4 Maksimos Tunnustaja). Kuinka voi saavuttaa ep\u00e4itsekk\u00e4\u00e4n rakkauden, joka on er\u00e4s hengellisen el\u00e4m\u00e4n p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4rist\u00e4, kun on himojen vallassa?<\/span><\/span><\/p>\n Niinp\u00e4 hesykastinen el\u00e4m\u00e4 on \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen toiminnan el\u00e4m\u00e4\u00e4, mutta aitoa ja aktiivista. \u201dPyhien hiljaisuutta ei tule pit\u00e4\u00e4 velttoutena, vaan \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen toiminnan muotona. Lis\u00e4ksi viel\u00e4 Jumala ilmestyy samalla tavoin suhteissaan ihmiseen. Jumala liike kohti ihmist\u00e4 ei ole vain ilmentymisen liikett\u00e4, vaan my\u00f6s ilmoituksen liikett\u00e4. Se ei ole ainoastaan sanan ilmoitusta, vaan my\u00f6s hiljaisuuden ilmausta. T\u00e4m\u00e4n vuoksi ihminen tullakseen l\u00e4hemm\u00e4ksi Jumalaa ei ole tyytyv\u00e4inen vain vastaanottaessaan H\u00e4nen ilmenev\u00e4t energiansa, vaan h\u00e4nen t\u00e4ytyy edet\u00e4 kohti H\u00e4nen tuntemattoman hiljaisuutensa vastaanottamista. Ei riit\u00e4 H\u00e4nen sanojensa kuul\u00f6eminen, vaan t\u00e4ytyy my\u00f6s edet\u00e4 kohti H\u00e4nen hiljaisuutensa kuulemattomuutta. T\u00e4m\u00e4 toinen osa johtaa t\u00e4ydellisyyteen, ja siten ensimm\u00e4ist\u00e4 edellytet\u00e4\u00e4n. Itse asiassa pyh\u00e4 Ignatios Jumalankantaja huomautti, ett\u00e4 vain \u201dse, joka on todella oppinut Jeesuksen sanat voi my\u00f6s kuulla H\u00e4nen hiljaisuutensa,s.o. olla t\u00e4ydellinen\u201d. Siten ihmisen liikkeen kohti Jumalaa ei tulisi olla vain toiminnan liikett\u00e4, vaan my\u00f6s k\u00e4tkeytymisen liikett\u00e4; sen ei pid\u00e4 olla vain tunnustamisen todistusta, vaan my\u00f6s vaiteliaisuuden ja hiljaisuuden todistusta\u201d.<\/span><\/span><\/p>\n Siksi is\u00e4t puhuvat \u201dhedelm\u00f6innin hiljaisuudesta\u201d. Oikein harjoitettuna se auttaa ihmist\u00e4 suuresti, se muovaa uudestaan h\u00e4ne persoonallisuutensa, uudoistaa h\u00e4nen olemuksensa, yhdist\u00e4\u00e4 sen Jumalaan. Sitten h\u00e4nen sosiaaliset suhteensa asettuvat my\u00f6s oikeiksi. Kun ihminen saavuttaa Jumalan rkkauden, h\u00e4n saavuttaa my\u00f6s rakkauden ihmiskuntaan.<\/span><\/span><\/p>\n Hesykasmi<\/b><\/span><\/span><\/p>\n Toistaiseksi olemme selitt\u00e4neet l\u00e4hinn\u00e4, mit\u00e4 hesykia\/hiljaisuus on, mitk\u00e4 ovat sen tuntomerkit ja kuinka v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n se on hengelliselle el\u00e4m\u00e4llemme. Kaikki is\u00e4t suosittelevat sit\u00e4 parhaana puhdistumisen ja Jumalan luo palaamisen menetelm\u00e4n\u00e4. Lis\u00e4ksi, kuten osoitimme, ortodoksia on parantavaa tiet\u00e4myst\u00e4, jonka p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 parantaa ihmisen sairaudet. T\u00e4t\u00e4 ei tulisi koskaan sivuuttaa, koska se merkitsisi koko kristinuskon sis\u00e4ll\u00f6n ja olemuksen tuhoa. Puhdistuminen jumalallistumisen esitilana on saavutettavissa vain ortodoksisen omistautumisen menetelm\u00e4n kautta, jossa hesykialla on hyvin t\u00e4rke\u00e4 sija.<\/span><\/span><\/p>\n Koko t\u00e4t\u00e4 menetelm\u00e4\u00e4 ja sen el\u00e4m\u00e4ntapaa nimitet\u00e4\u00e4n hesykasmiksi. Toisin sanoen henkil\u00f6\u00e4, joka kilvoittelee hiljaisuuden ilmapiiriss\u00e4, nimitet\u00e4\u00e4n hesykastiksi. Varmastikin tunnemme hesykasmin nelj\u00e4nnentoista vuosisadan teologisena liikkeen\u00e4, jota p\u00e4\u00e4osin edustaa pyh\u00e4 Gregorios Palamas, joka k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 erityist\u00e4 psykosomaattista menetelm\u00e4\u00e4, ja pyrkii jumalallisen armon avulla yhdist\u00e4m\u00e4\u00e4n mielen syd\u00e4meen ja niin el\u00e4m\u00e4\u00e4n yhteydess\u00e4 Jumalaan. Pyh\u00e4 Gregorios vakuuttaa, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tapahtuu my\u00f6s ruumiissa. Toisin sanoen ruumiskin voi saavuttaa kokemuksen Jumalan el\u00e4m\u00e4st\u00e4. Varlaam p\u00e4invastoin tuntematta t\u00e4t\u00e4 menetelm\u00e4\u00e4 vastusti t\u00e4t\u00e4 sill\u00e4 seurauksella, ett\u00e4 Kirkko tuomitsi h\u00e4net ja lopuksi erotti ortodoksisuuden piirist\u00e4. Hesykastinen riita, niin kuin sit\u00e4 kutsuttiin, p\u00e4\u00e4ttyi kirkolliskokouksiin, jotka pidettiin Konstantinopolissa vuosina 1341,1346 ja 1351. Viimeisen kirkolliskokouksen, joka \u201dtodisti oikeassaolevaksi\u201d hesykastisen el\u00e4m\u00e4n kannattajaksi pyh\u00e4n Gregorios Palamaksen, katsotaan olevan ekumeeninen: \u201dKatsomme, ett\u00e4 Konstantinopolin kirkolliskokous pyh\u00e4n Gregorios Palamaksen aikana vuonna 1351 ainakin arvostellen sen suuren teologisen ty\u00f6n perusteella, voi olla ja ansaitsee tulla lasketuksi ortodoksisen kirkon ekumeenisten kirkolliskokousten joukkoon, johon se ei mitenk\u00e4\u00e4n ole ansiokas, mit\u00e4 tulee sen teologian pelastusopilliseen merkitykseen n\u00e4hden. T\u00e4m\u00e4 kokous on osoituksena ortodoksisen kirkon jatkuvasta yksimielisyydest\u00e4 ja el\u00e4v\u00e4st\u00e4 kokemuksesta ja teologiasta koskien pelastusta Kristuksessa\u201d.<\/span><\/span><\/p>\n Hesykastinen liike ei kuitenkaan esiintynyt ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa nelj\u00e4nnell\u00e4toista vuosisadalla, vaan oli olemassa Kirkon el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 jo ensimm\u00e4isist\u00e4 vuosisadoista asti. Tapaamme hesykian ja pyh\u00e4st\u00e4 Raamatusta, ensimm\u00e4isilt\u00e4 Kirkon isilt\u00e4. Mainitsimme jo esimerkkej\u00e4 Kirkon historian kaikkien vuosisatojen isilt\u00e4. Mainitsimme pyh\u00e4n Ignatios Jumalankantajan, pyh\u00e4n Basileos Suuren, pyh\u00e4n Gregorios teologin, pyh\u00e4n Maksimos Tunnustajan, pyh\u00e4n Talassioksen, pyh\u00e4n Portaiden Johanneksen, pyh\u00e4n Simeon Uusi Teologin ja pyh\u00e4n Gregorios Palamaksen. Pyh\u00e4 Gregorios Palamas ei ollut hesykasmin esittelij\u00e4, vaan sen tulkitsija, joka eli ja ilmaisi t\u00e4m\u00e4n sielun koko pyh\u00e4n matkan. Niinp\u00e4 hesykasmi kuuluu kristillisen el\u00e4m\u00e4n aitoon muotoon.<\/span><\/span><\/p>\n Toisinaan kuitenkin k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n termi\u00e4 hesykasmi luonnehtimaan menetelm\u00e4\u00e4, jota k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n mielen keskitt\u00e4miseksi syd\u00e4meen. T\u00e4m\u00e4 on hyvin laaja alue ja haluan pe\u00f6k\u00e4st\u00e4\u00e4n viitata muutamiin aiheisiin.<\/span><\/span><\/p>\n Pyritt\u00e4ess\u00e4 puhdistumaan, ihmisen mieli \u201dpysyy uskoen syd\u00e4mess\u00e4\u201d, jatkuvasti toistaen yksisanaista Jeesuksen rukousta. Se ei k\u00e4yt\u00e4 monia sanoja. Se lakkaamatta muistaa Jeesuksen Kristuksen Nime\u00e4. Samanaikaisesti mieli valvoo erottaakseen, ett\u00e4 ajatukset eiv\u00e4t k\u00e4visi sis\u00e4lle syd\u00e4men ovesta. Niinp\u00e4, kuten Maksimus Tunnustaja sanoo, tarkaavaisuus yhdistyy rukoukseen.\u201dMutta mieli voi tunkeutua viel\u00e4 syvemm\u00e4lle syd\u00e4meen, kun se jumalallisesta yllykkeest\u00e4 yhdistyy syd\u00e4meen vapautuakseen kaikista kuvista ja k\u00e4sitteist\u00e4, syd\u00e4men pysyess\u00e4 suljettuna kaikille vieraille aineksille. Sitten sielu tunkeutuu kokonaan erityisen luonnon \u201dpimeyteen\u201d, ja sittemmin pit\u00e4\u00e4 itse\u00e4\u00e4n arvollisena seisomaan sanattomana Jumalan edess\u00e4 puhtain mielin\u201d.<\/span><\/span><\/p>\n Monia menetelmi\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4 keskittymisen saavuttamiseksi ja vaeltelevan mielen palauttamiseksi syd\u00e4meen. On v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4ess\u00e4 menetelm\u00e4\u00e4 siihen pit\u00e4isi liitty\u00e4 katumuksen, koska muutoin se taantuu mekaaniseksi menetelm\u00e4ksi.<\/span><\/span><\/p>\n Saarnassaan publikaanin ja fariseuksen sunnuntaille pyh\u00e4 Gregorios Palamas esitt\u00e4\u00e4 publikaanin rukouksen, tavan, jolla h\u00e4n rukoilee, hesykastisen rukouksen mallina. H\u00e4n viittaa evankeliumiin: \u201dPublikaani seisoi taempana. H\u00e4n ei tohtinut edes kohottaa katsettaan taivasta kohti vaan l\u00f6i rintaansa ja sanoi: ’Jumala, ole minulle syntiselle armollinen! (Luuk. 18:13). Selitt\u00e4en t\u00e4t\u00e4 kohtaa pyh\u00e4 Gregorios Palamas sanoo, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 k\u00e4ytetty sana \u201dseisoi\u201d osoittaa, ett\u00e4 seisominen jatkui pitemp\u00e4\u00e4n yhdistyneen\u00e4 hellitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6miin anomuksen ja ja katumuksen sanoihin. Publikaani sanoi \u201dJumala, ole minulle syntiselle armollinen\u201d. Ei yht\u00e4\u00e4n enemp\u00e4\u00e4. \u201dAikomatta tai miettim\u00e4tt\u00e4 mit\u00e4\u00e4n muuta, h\u00e4n kiinnitti huomionsa vain itseens\u00e4 ja Jumalaan, k\u00e4\u00e4nt\u00e4en rukouksensa itseens\u00e4, moninkertaistamalla vain pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n hartaan pyynt\u00f6ns\u00e4, joka on rukouksen kaikkein tehokkain tyyppi\u201d. T\u00e4ss\u00e4 n\u00e4kee yksinkertaisen rukouksen arvon \u201dHerra, Jeesus Kristus, Jumalan Poika, armahda minua syntist\u00e4\u201d. Hesykasti publikaanin tavoin ei ajattele ehdottomasti kmit\u00e4\u00e4n, vaan keskitt\u00e4\u00e4 mielens\u00e4 rukouksen sanoihin. Pyh\u00e4 Gregorios Palamas selitt\u00e4\u00e4 Kristuksen sanojen, ettei \u201dpublikaani kohottanut silmi\u00e4\u00e4n taivasta kohti\u201d, viittaavan hesykastin hahmoon: \u201dT\u00e4m\u00e4 seisominen oli samalla sek\u00e4 seisomista ett\u00e4 alsitumista, ja esitti ei vain n\u00f6yr\u00e4\u00e4 palvelijaa, vaan my\u00f6s tuomittua\u201d. T\u00e4ll\u00e4 tavalla ja hahmolla publikaani osoitti \u201doikeaa itsens\u00e4 tuomitsemista ja itsesyyt\u00f6st\u00e4, sill\u00e4\u2019\u2019 h\u00e4n piti itse\u00e4\u00e4n arvottomana sek\u00e4 taivaaseen ett\u00e4 maalliseen temppeliin\u201d. Se seikka, ett\u00e4 h\u00e4n l\u00f6i rintaansa my\u00f6s osoittaa h\u00e4nen ruumiinsa osallistumista h\u00e4nen sielunsa tuskaan ja suruun. \u201dRintaansa ly\u00f6den \u00e4\u00e4rimm\u00e4isest\u00e4 tunnontuskasta, siten osoittaen itsens\u00e4 rangaistuksen ansainneeksi, huokaillen syv\u00e4ll\u00e4 murheella ja p\u00e4\u00e4ns\u00e4 kumartamisella tuomitun tavoin, h\u00e4n nimitt\u00e4\u00e4 itse\u00e4\u00e4n syntiseksi ja uskoen kerj\u00e4\u00e4 armoa\u201d (Pyh\u00e4 Gregorios Palamas. Saarna 2, 13 ).<\/span><\/span><\/p>\n T\u00e4ss\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 Kristus k\u00e4ytti vertausta publikaanista ja fariseuksesta, ja my\u00f6s pyh\u00e4 Gregorios Palamas, selitt\u00e4m\u00e4\u00e4n vertausta \u201dhesykastisesti\u201d, esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n hiljaisuutta ja rukousta parhaana keinona saada armoa Jumalalta. Se on kaikkein t\u00e4ydellisin rukous. Se on yhden sanan rukous, se sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 syv\u00e4\u00e4 katumusta, ruumis osallistuu rukoukseen, koska sekin vastaanottaa Jumalan armon ja rukouksella on itsesyyt\u00f6ksen ja asianmukaisen tuomion ilmapiiri.<\/span><\/span><\/p>\n Koska harhaoppinen Varlaam piti pilkkanaan aikansa hesykasteja erityisesti p\u00e4\u00e4n ja ruumiin kumartamisen vuoksi mielen keskittymiseksi ja sielun voimien yhdenmukaiseksi kehittymiseksi, pyh\u00e4 Gregorios viittasi profeetta Elian tapaukseen, joka rukoili Jumalaa p\u00e4\u00e4 polvissaan: \u201dJa t\u00e4m\u00e4 Elia, t\u00e4ydellinen Jumalan n\u00e4kemisess\u00e4, p\u00e4\u00e4 polvillaan kooten lakaamatta mielens\u00e4 itseens\u00e4 ja Jumalaan, lievensi monen vuoden kuivuuden\u201d. Sitten pyh\u00e4 Gregorios suositteli mielen keskitt\u00e4misen tapaa: \u201d\u2026 sill\u00e4 silm\u00e4t eiv\u00e4t liiku sinne ja t\u00e4nne, vaan jotenkin automaattisesti pysyen oikeassa rinnassa tai navassa, l\u00e4hett\u00e4m\u00e4\u00e4n mielen voiman, joka oli hajallaan ulkomaailmaan katsomisen takia, takaisin syd\u00e4meen, ruumiin t\u00e4ss\u00e4 asennossa pysymisen vuoksi\u2026\u201d (sama, 50).<\/span><\/span><\/p>\n Viitaten t\u00e4h\u00e4n aiheeseen, kuinka tulee rukoilla, pyh\u00e4 Gregorios Siinailainen suosittelee: \u201dAamulla, istuen matalalla tuolilla, pakota mielesi laskeutumaan p\u00e4\u00e4st\u00e4si syd\u00e4meesi ja pid\u00e4 se siell\u00e4; taipuen tuskallisesti, ja rintakeh\u00e4si, hartiasi ja niskasi hyvin kipein\u00e4 itke lakkaamatta sielussasi ja hengess\u00e4si: \u00b4Herra, Jeesus Kristus. armahda minua\u00b4\u201d. H\u00e4n sanoo my\u00f6s, ett\u00e4 tulisi pid\u00e4tt\u00e4\u00e4 hengityst\u00e4 mielen keskitt\u00e4miseksi. \u201dPid\u00e4t\u00e4 sis\u00e4\u00e4nhengityst\u00e4, niin ettet hengit\u00e4 est\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti, sill\u00e4 liikkuva ilma, tulemalla syd\u00e4mest\u00e4, piment\u00e4\u00e4 mielen ja tuulettaa j\u00e4rjen, ottamalla mielen pois syd\u00e4mest\u00e4\u201d.<\/span><\/span><\/p>\n T\u00e4st\u00e4 aiheesta on muitakin patristisia todisteita..<\/span><\/span><\/p>\n Toisessakin kohtaa pyh\u00e4 Gregorios Siinailainen kuvailee rukousmenetelm\u00e4\u00e4, jossa keskitet\u00e4\u00e4n mieli ja sit\u00e4 nimitet\u00e4\u00e4n hesykasmiksi. \u201dJoskus, kaikkein useimmin, koska se on v\u00e4sytt\u00e4v\u00e4\u00e4, istu tuolissa; joskus taas, harvemmin, tilap\u00e4isesti ojennettuna tai pitk\u00e4ll\u00e4\u00e4n, voidaksesi rentoutua. Istuessasi sinun tulisi olla k\u00e4rsiv\u00e4llinen \u201dpysyen rukouksessa\u201d. \u00c4l\u00e4 anna my\u00f6ten pelokkuudelle ty\u00f6teli\u00e4\u00e4n ponnistelun vuoksi, vaan ty\u00f6skentele syd\u00e4mess\u00e4si ja ohjaa ruumistasi, etsien syd\u00e4mest\u00e4si Herraa. Pakota itse\u00e4si kaikin tavoin tekem\u00e4\u00e4n t\u00e4t\u00e4 ty\u00f6t\u00e4. Sill\u00e4 \u201dkatso\u201d. sanoi profeetta, \u201dtuskat ovat saaneet minusta otteen, kuin synnytt\u00e4v\u00e4n naisen tuskat. Mutta kumartumalla alhaaltap\u00e4in ja kokoamalla mielesi syd\u00e4meesi, jos se on todella avautunut, huuda Herraa Jeesusta avuksi. Vaikka hartiasi ovat raskaat ja p\u00e4\u00e4t\u00e4si s\u00e4rkee usein, jatka itsepintaisesti uutterasti ja rakkaudella, etsien Herraa syd\u00e4mest\u00e4si. \u201dSill\u00e4 taivasten valtakuntaa vastaan hy\u00f6k\u00e4t\u00e4\u00e4n, ja voimallinen ottaa sen v\u00e4kivalloin\u201d N\u00e4ill\u00e4 sanoilla Herra osoitti meille, kuinka todella itsepintaisesti on teht\u00e4v\u00e4 t\u00e4t\u00e4 ty\u00f6t\u00e4. Sill\u00e4 k\u00e4rsiv\u00e4llisyys ja uutteruus kaikessa synnytt\u00e4v\u00e4t sek\u00e4 ruumiin ett\u00e4 sielun ty\u00f6t\u201d.<\/span><\/span><\/p>\n On painotettava sit\u00e4 seikkaa, ett\u00e4 noeettisen hesykian, lakkaamattoman rukouksen, lyhytsanaisen Jeesuksen rukouksen toistaminen, mielen keskitt\u00e4misen erityinen tapa ja sen yhdist\u00e4minen syd\u00e4meen, ruumiin pysyess\u00e4 kunnioittavana rukouksen aikana ja aisteja rajoittaen, opetus, ett\u00e4 Jumalan armo on luomaton ja ett\u00e4 henkil\u00f6 voi saada sen syd\u00e4meens\u00e4, ett\u00e4 Taaborin valo on ihmistietoa korkeampi, eik\u00e4 \u201dajattelua alempiarvoisempi\u201d, jotka kaikki m\u00e4\u00e4rittelev\u00e4t sit\u00e4, mit\u00e4 kutsutaan hesykasmiksi, on Konstantinopolin kirkolliskokous hyv\u00e4ksynyt oikeaksi, ja siit\u00e4 johtuen se, joka puhuu n\u00e4it\u00e4 asioita vastaan, ei ole en\u00e4\u00e4 ortodoksiseen traditioon kuuluva ja joka tapauksessa luo edellytykset erolle sen el\u00e4m\u00e4st\u00e4.<\/span><\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Teoksesta: Metropolitan of Nafpaktos Hierotheos: Orthodox Psychotherapy. (The Science of the Fathers.)Translated by Esther Williams. Birth of the Theotokos Monastery.<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"colormag_page_container_layout":"default_layout","colormag_page_sidebar_layout":"default_layout","footnotes":""},"categories":[3],"tags":[],"class_list":["post-1603","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-isien-opetuksia"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1603","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1603"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1603\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1604,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1603\/revisions\/1604"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1603"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1603"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1603"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}