{"id":157,"date":"2012-02-06T06:57:47","date_gmt":"2012-02-06T06:57:47","guid":{"rendered":"http:\/\/www.sissonen.net\/tsasouna\/wp\/isien-opetuksia\/ylpeydesta\/"},"modified":"2019-11-12T13:59:34","modified_gmt":"2019-11-12T11:59:34","slug":"ylpeydesta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/2012\/02\/06\/ylpeydesta\/","title":{"rendered":"Ylpeydest\u00e4"},"content":{"rendered":"

Evagrios<\/strong><\/span><\/p>\n

Armeliaisuudesta sinun on siis ajateltava seuraavasti. Varo, ettet halua jakaa rikkautta jakaaksesi sen k\u00f6yhille. T\u00e4m\u00e4kin on paholaisen petos, joka usein johtaa turhamaisuuteen ja antaa mielelle aiheen paljoon touhuamiseen. Sinulla on evankeliumissa Herran Jeesuksen todistus leskest\u00e4, joka vaivaisella kahdella rovolla ylitti rikkaiden runsaat lahjat. \u00bbSill\u00e4 he\u00bb, sanoo Herra, \u00bbpanivat uhriarkkuun liiastaan, mutta t\u00e4m\u00e4 pani koko el\u00e4misens\u00e4.\u00bb (Mk.12:42 – 44) Vaatteissa taas varo mielim\u00e4st\u00e4 tarpeettomia. Pukeudu vain sit\u00e4 mukaa, ett\u00e4 se riitt\u00e4\u00e4 ruumiin tarpeisiin. Heit\u00e4 ennemminkin murheesi Herran huomaan, H\u00e4n pit\u00e4\u00e4 sinusta huolen. (Ps.55:23) Jos tarvitset ruokaa tai vaatteita \u00e4l\u00e4 h\u00e4peile ottaa vastaan sit\u00e4 mit\u00e4 muut tarjoavat, sill\u00e4 kielt\u00e4ytyminen on yksi ylpeyden laji. Mutta jos sinulla itsell\u00e4sikin on jo yllin kyllin, anna puutteenalaisille. N\u00e4in Jumala tahtoo lastensa hoitavan jokap\u00e4iv\u00e4iset asiansa. Niinp\u00e4 apostolikin kirjoittaa korinttolaisille puutteenalaisista: \u00bbTulkoon teid\u00e4n ylt\u00e4kyll\u00e4isyytenne heid\u00e4n puutteensa hyv\u00e4ksi, ett\u00e4 heid\u00e4nkin ylt\u00e4kyll\u00e4isyytens\u00e4 tulisi teid\u00e4n puutteenne hyv\u00e4ksi, niin ett\u00e4 syntyisi tasaus, niin kuin kirjoitettu on: ’Joka oli paljon koonnut, sille ei j\u00e4\u00e4nyt liikaa, ja joka oli koonnut v\u00e4h\u00e4n, silt\u00e4 ei mit\u00e4\u00e4n puuttunut. (2Kor.8:13 \u2013 15) Kun siis sinulla on nyt kaikkea mit\u00e4 tarvitset, \u00e4l\u00e4 huolehdi tulevaisuudesta, \u00e4l\u00e4 seuraavasta p\u00e4iv\u00e4st\u00e4, viikosta tai kuukausista. Huominen p\u00e4iv\u00e4 tuo tullessaan sen, mik\u00e4 on silloin tarpeen, etenkin kun sin\u00e4 ennen muuta etsit taivasten valtakuntaa ja Jumalan vanhurskautta. Sill\u00e4 Herra sanoo: \u00bbEtsik\u00e4\u00e4 ensin Jumalan valtakuntaa ja h\u00e4nen vanhurskauttaan, niin my\u00f6s kaikki t\u00e4m\u00e4 teille annetaan ” (Mt.6:33) (Munkki Evagrios: Munkkiel\u00e4m\u00e4n p\u00e4\u00e4piirteet, Filokalia I, s. 63. 4)<\/span><\/p>\n

Kun huomaamme, ett\u00e4 muutamat ep\u00e4puhtaista ajatuksista ovat heti helposti karkotettavissa, pohtikaamme, miksi n\u00e4in on tapahtunut. Siksik\u00f6 ett\u00e4 asia on niin harvinainen, ett\u00e4 ajatusta ei voi enemm\u00e4lti ruokkia, vai siksik\u00f6, ett\u00e4 vihollinen ei himottomuutemme t\u00e4hden mahtanut meille mit\u00e4\u00e4n? Esimerkiksi jos erakon mieleen tulee sellainen ajatus, ett\u00e4 h\u00e4nelle uskottaisiin p\u00e4\u00e4kaupungin hengellinen johto, ei h\u00e4n kovin kauan el\u00e4ttele moisia kuvitelmia – selv\u00e4stikin siksi, ett\u00e4 ne ovat tuulentupia. Sen sijaan jos h\u00e4n alkaa kuvitella p\u00e4\u00e4sev\u00e4ns\u00e4 jonkin pikkukaupungin piispaksi, mutta tukahduttaa t\u00e4m\u00e4nkin ajatuksen alkuunsa, h\u00e4n on p\u00e4\u00e4ssyt himottomuudessaan jo autuuden asteelle. Samoin on muidenkin ajatusten laita, kun niit\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 tavoin tutkitaan. T\u00e4m\u00e4 meid\u00e4n on hyv\u00e4 tiet\u00e4\u00e4 intomme ja voimiemme elvytt\u00e4miseksi, ett\u00e4 n\u00e4kisimme, olemmeko jo ylitt\u00e4neet Jordanin (Joos.3 jne.) ja l\u00e4hestymmek\u00f6 Palmukaupunkia (kts. 5Moos.34:3) vai vaellammeko viel\u00e4 er\u00e4maassa alttiina muukalaisten hy\u00f6kk\u00e4yksille.<\/span><\/p>\n

Eritt\u00e4in monimuotoinen ja ehtym\u00e4t\u00f6n juonien punoja on havaintojeni mukaan rahanhimon demoni. Niinp\u00e4 kun luopumalla t\u00e4ydellisesti kaikesta olemme saattaneet sen pulaan, se usein alkaa heti teeskennell\u00e4 s\u00e4\u00e4steli\u00e4st\u00e4 ja k\u00f6yhi\u00e4 rakastavaa ja saa munkin kuvittelemaan, kuinka h\u00e4n ottaisi syd\u00e4mellisesti vastaan vieraita, l\u00e4hett\u00e4isi puutteenalaisille avustusta, vierailisi kaupungin vankiloissa ja ostaisi orjia vapaaksi. Neuvoopa tuo katala etsim\u00e4\u00e4n rikkaiden naisten seuraa, toisinaan se taas kehottaa kumartelemaan paksukukkaroisia. Niin se v\u00e4hitellen pett\u00e4\u00e4 sielua, kietoo sen rahanhimon ajatuksiin ja j\u00e4tt\u00e4\u00e4 sitten turhamaisuuden demonille. T\u00e4m\u00e4 puolestaan saa erakon kuvittelemaan, kuinka ihmisjoukot ylist\u00e4v\u00e4t Herraa n\u00e4iden h\u00e4nen laupeudentekojensa t\u00e4hden ja kuinka jotkut alkavat pikku hiljaa puhua pappeudesta. Se esitt\u00e4\u00e4 ennustuksia nykyisen papin kuolemasta ja vakuuttaa, ett\u00e4 vaali v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 osuu erakkoon, joka on saanut niin suuria aikaan. Ja niin tuo onneton munkki, jonka mieli on kietoutunut t\u00e4llaisiin ajatuksiin, alkaa ep\u00e4luuloisena katsoa karsaasti niit\u00e4, jotka kenties ovat moista vastaan, oletetuille kannattajilleen h\u00e4n taas jakelee auliisti lahjoja ja sulkeutuu kiitollisena heid\u00e4n suosioonsa. Vastaanhangoittelijat h\u00e4n ajattelee luovuttavansa tuomarien k\u00e4siin ja m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 heid\u00e4t karkotettaviksi kaupungista. Kun t\u00e4llaiset ajatukset ovat vallanneet munkin syd\u00e4men, kiiruhtaa paikalle ylpeyden demoni joka halkoo salamoillaan yhten\u00e4\u00e4n ilmaa ja loihtii munkin eteen siivekk\u00e4it\u00e4 lohik\u00e4\u00e4rmeit\u00e4, niin ett\u00e4 h\u00e4n ajautuu lopulta mielenh\u00e4iri\u00f6\u00f6n.<\/span><\/p>\n

Me sen sijaan tukahduttakaamme moiset ajatukset rukouksella ja el\u00e4k\u00e4\u00e4mme kiitollisina k\u00f6yhyydess\u00e4. Sill\u00e4 me emme ole maailmaan mit\u00e4\u00e4n tuoneet, emme my\u00f6s voi t\u00e4\u00e4lt\u00e4 mit\u00e4\u00e4n vied\u00e4; mutta kun meill\u00e4 on elatus ja vaatteet, niin tyytyk\u00e4\u00e4mme niihin (1Tim.6:7- 8) ja muistakaamme Paavalin sanat: \u00bbRahan himo on kaiken pahan juuri\u00bb. (1Tim.6:10) (Munkki Evagrios: Himojen ja ajatusten erittelemisest\u00e4, Filokalia I, s. 86 \u2013 87. 21)<\/span><\/p>\n

 <\/strong><\/span><\/p>\n

Kassianus Roomalainen<\/strong><\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

Ylpeydest\u00e4<\/em><\/span><\/p>\n

Kahdeksantena meill\u00e4 on kilvoittelu ylpeyden henke\u00e4 vastaan. Se on hankalin ja julmin kaikista edell\u00e4 mainituista, sill\u00e4 se taistelee ennen kaikkea t\u00e4ydellisi\u00e4 vastaan ja pyrkii tuhoamaan ne, jotka ovat p\u00e4\u00e4sseet kohoamaan l\u00e4helle hyveiden huippua. Niin kuin turmiollinen ruttotauti ei tuhoa vain yht\u00e4 ruumiin j\u00e4senist\u00e4 vaan koko ruumiin, niin ei ylpeysk\u00e4\u00e4n tuhoa ainoastaan yht\u00e4 sielun aluetta, vaan koko sielun. Muut himot saavat kyll\u00e4 sielun h\u00e4mmennyksiin, mutta kukin niist\u00e4 taistelee kuitenkin vain yht\u00e4 tietty\u00e4 hyvett\u00e4 vastaan ja yritt\u00e4\u00e4 voittaa sen. N\u00e4in ne osittain piment\u00e4v\u00e4t sielun ja saavat sen sekasortoon, mutta ylpeyden himo piment\u00e4\u00e4 sen kokonaan sek\u00e4 johtaa sen \u00e4\u00e4rimm\u00e4iseen lankeemukseen.<\/span><\/p>\n

Ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4ksemme t\u00e4m\u00e4n selvemmin tutkikaamme asiaa seuraavasti: vatsanpalvelu pyrkii tuhoamaan pid\u00e4ttyvyyden, haureus siveyden, rahanhimo k\u00f6yhyyden, viha lempeyden ja samoin muutkin paheet kukin itselleen vastakkaisen hyveen. Mutta onnettoman sielun vallannut ylpeyden pahe on kuin julmin tyranni, joka on valloittanut suuren ja ylv\u00e4\u00e4n kaupungin: ylpeys tuhoaa sielun kokonaan ja hajottaa sen maahan<\/span><\/p>\n

aina perustuksiaan my\u00f6ten. T\u00e4st\u00e4 todistuksena on se enkeli, joka ylpeyden t\u00e4hden lankesi taivaasta. Jumala oli luonut sen ja kaunistanut sen hyveill\u00e4 ja viisaudella, mutta se ei tahtonut lukea kaikkea t\u00e4t\u00e4 Herran armon vaan oman luontonsa ansioksi. Sen t\u00e4hden se my\u00f6s katsoi saaliikseen olla Jumalan vertainen. Profeetta on sanonut siit\u00e4 moittivasti: \u00bbSin\u00e4 sanoit syd\u00e4mess\u00e4si ’Min\u00e4 nousen pilvien kukkuloille, teen itseni Korkeimman vertaiseksi’.\u00bb (Jes.14:14) Toinen profeetta taas sanoo: \u00bbMiksi kerskaat pahuudestasi, sin\u00e4 v\u00e4kivaltainen?” (Ps.52:3)<\/span><\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n tiet\u00e4en pel\u00e4tk\u00e4\u00e4mme ja yli kaiken varjelkaamme syd\u00e4nt\u00e4mme kuolettavalta ylpeyden hengelt\u00e4. Jos jonkin hyveen onnistummekin toteuttamaan, toistelkaamme itseksemme apostolin sanoja: \u00bbEn kuitenkaan min\u00e4, vaan Jumalan armo, joka on minun kanssani. \u00bb (1Kor.15:10) Sanoohan itse Herra: \u00bbIlman minua te ette voi mit\u00e4\u00e4n tehd\u00e4.\u00bb (Joh.15:5) Muistakaamme my\u00f6s profeetan sanat: \u00bbJos Herra ei huonetta rakenna, niin sen rakentajat turhaan vaivaa n\u00e4kev\u00e4t.\u00bb Ps127:1) Ja apostolikin vakuuttaa: \u00bbNiin se ei siis ole sen vallassa, joka tahtoo, eik\u00e4 sen, joka juoksee, vaan Jumalan, joka on armollinen.\u00bb (Room.9:16) Sill\u00e4 miten altis ja innokas ihminen onkin, ei h\u00e4n lihaan ja vereen kahlehdittuna voi p\u00e4\u00e4st\u00e4 t\u00e4ydellisyyteen muuten kuin Kristuksen armosta ja laupeudesta. Sill\u00e4 Jaakob sanoo: \u00bbJokainen hyv\u00e4 anti tulee ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4.\u00bb (Jaak.1:17) Ja apostoli Paavali: \u00bbMit\u00e4 sinulla on, jota et ole lahjaksi saanut? Mutta jos olet sen saanut, niin miksi kerskaat, ik\u00e4\u00e4n kuin se ei olisi saatua?\u00bb (1 Kor. 4: 7)<\/span><\/p>\n

Totisena todistuksena siit\u00e4 ett\u00e4 pelastuksemme toteutuu Jumalan armosta ja laupeudesta on tuo ry\u00f6v\u00e4ri, joka ei perinyt taivasten valtakuntaa hyveittens\u00e4 palkaksi, vaan sai sen Jumalan armosta ja laupeudesta. Is\u00e4mme jotka kaikki tiesiv\u00e4t t\u00e4m\u00e4n, ovat yksimielisesti opettaneet meille, ettei hyveen t\u00e4ydellisyyteen voi p\u00e4\u00e4st\u00e4 muuten kuin n\u00f6yryyden kautta.<\/span><\/p>\n

N\u00f6yryys taas syntyy uskosta, Jumalan pelosta, s\u00e4vyisyydest\u00e4 ja t\u00e4ydellisest\u00e4 k\u00f6yhyydest\u00e4. N\u00e4iden kautta my\u00f6s t\u00e4ydellinen rakkaus on saavutettavissa meid\u00e4n Herramme Jeesuksen Kristuksen armosta ja ihmisrakkaudesta. H\u00e4nelle kuuluu kunnia iankaikkisesti. Amen (Pyh\u00e4 Kassianus Roomalainen: Ylpeydest\u00e4, Filokalia I, s. 138 – 140)<\/span><\/p>\n

 <\/strong><\/span><\/p>\n

Markus Askeetti<\/strong><\/span><\/p>\n

\u00c4l\u00e4 rupea sellaisen ihmisen oppilaaksi, joka ylist\u00e4\u00e4 itse\u00e4\u00e4n, jottet n\u00f6yryyden sijaan oppisi ylpeytt\u00e4. (Pyhitt\u00e4j\u00e4 Markus Askeetti: Hengllisest\u00e4 laista, Filokalia I, s. 161. 10)<\/span><\/p>\n

Muuan oppimaton kuullessaan ylistett\u00e4v\u00e4n t\u00e4llaisia oppimattomia, ei pit\u00e4nyt esikuvanaan heid\u00e4n n\u00f6yryytt\u00e4\u00e4n, vaan p\u00f6yhkeili oppimattomuudellaan ja lankesi siksi ylpeyteen. (Pyhitt\u00e4j\u00e4 Markus Askeetti: Hengllisest\u00e4 laista, Filokalia I, s. 168. 80)<\/span><\/p>\n

K\u00e4sitelk\u00e4\u00e4mme nyt my\u00f6s hieman tuota j\u00e4rjet\u00f6nt\u00e4 vihan intohimoa, joka autioittaa, h\u00e4mment\u00e4\u00e4 ja piment\u00e4\u00e4 jokaisen valtaansa joutuneen sielun ja tekee ihmisen petojen kaltaiseksi – erityisesti sellaisen, joka on \u00e4kkipikainen. T\u00e4m\u00e4 himo pohjautuu ennen kaikkea ylpeyteen ja ylpeys voimistaa sit\u00e4, niin ettei lopulta mik\u00e4\u00e4n pysty h\u00e4vitt\u00e4m\u00e4\u00e4n sit\u00e4. Niin kauan kuin t\u00e4t\u00e4 katkeruuden, vihan ja kiivastuksen puuta kastellaan ylpeyden turmiollisella vedell\u00e4, se kasvaa ja kukoistaa sek\u00e4 tuottaa runsaasti laittomuuden hedelm\u00e4\u00e4. N\u00e4in t\u00e4m\u00e4 pahan rakennelma sielussa ei en\u00e4\u00e4 voi sortua, koska sen tukipilareina ja perustuksena on ylpeys. Muista aina Herran n\u00f6yrtymist\u00e4, jos haluat, ett\u00e4 laittomuuden puu sielussasi -tarkoitan katkeruuden, vihan ja kiivastuksen himoa – kuivettuu, ja lakkaa tuottamasta hedelm\u00e4\u00e4, niin ett\u00e4 Hengen kirves hakkaisi sen poikki ja se heitett\u00e4isiin evankeliumin sanojen mukaisesti tuleen, (Mt.3:10) ja sen my\u00f6t\u00e4 h\u00e4vi\u00e4isi kaikki paha. Herran n\u00f6yrtymist\u00e4 muistelemalla h\u00e4vit\u00e4t ja hajotat maahan my\u00f6s tuon laittomuuden rakennelman, jota paha henki rakentaa sieluun turmion tuottajaksi. Sen rakennuskiviksi se kokoaa aina ajatuksiin hyvi\u00e4 tai huonoja tekosyit\u00e4, kun vain muiden teot tai sanat antavat siihen pienimm\u00e4nkin aiheen, ja p\u00f6nkitt\u00e4\u00e4 sitten koko rakennuksen ylpeill\u00e4 ajatuksilla. Ajattele, kuka Herra oli ja miksi H\u00e4n tuli meid\u00e4n t\u00e4htemme! Miten korkeasta jumaluuden kirkkaudesta H\u00e4n sanomattomassa hyvyydess\u00e4\u00e4n laskeutui meid\u00e4n ihmisten syv\u00e4\u00e4n alhaisuuteen. Taivaassa H\u00e4nen kirkkauttaan katselivat – kukin kykyns\u00e4 mukaan – ja ylistiv\u00e4t kaikki henkiolennot: enkelit, ylienkelit, hallitukset, herraudet, vallat, voimat, kerubit ja serafit ja kaikki muut henkivoimat, joiden nimitykset eiv\u00e4t ole tiedossamme, kuten apostoli sanoo. (Ef.1: 21) Kuitenkin H\u00e4n tuli kaikessa meid\u00e4n kaltaiseksemme, jotka asumme kuoleman varjon maassa, (Jes.9:1) sen j\u00e4lkeen kun Aadam joutui rikkomuksensa takia pahan valtaan ja vihollinen p\u00e4\u00e4si vallitsemaan meit\u00e4 himojen v\u00e4lityksell\u00e4. (Pyhitt\u00e4j\u00e4 Markus Askeetti: Kirje munkki Nikolaokselle, Filokalia I, s. 220. 16)<\/span><\/p>\n

Jos aina suurella hartaudella muistelet syd\u00e4mess\u00e4si kaikkea t\u00e4t\u00e4, ei katkeruuden, vihan ja kiivastuksen intohimo p\u00e4\u00e4se sinua hallitsemaan. Sill\u00e4 kun Kristuksen n\u00f6yryyden muisteleminen on vienyt pohjan ylpeyden himolta, luhistuu koko kiivastuksen, vihan ja alakuloisuuden laiton rakennelma helposti ja kuin itsest\u00e4\u00e4n. Kenenp\u00e4 kova ja kivinen syd\u00e4n ei murtuisi, ei liikuttuisi eik\u00e4 n\u00f6yrtyisi? Eik\u00f6 se pikemminkin haluaisi muuttua tomuksi ja tuhkaksi (1Moos.18:27;Job42:6) ja antautuisi ilomielin kaikkien tallattavaksi, kun jatkuvasti muistelemme Jumalan ainosyntyisen Pojan syv\u00e4\u00e4 n\u00f6yrtymist\u00e4 ja k\u00e4rsimyksi\u00e4, jotka H\u00e4n on meid\u00e4n t\u00e4htemme kest\u00e4nyt? Kun sielu on Kristuksen n\u00f6yryytt\u00e4 muistelemalla itsekin n\u00f6yrtynyt ja s\u00e4rkynyt, mik\u00e4 kiivastus voisi sit\u00e4 en\u00e4\u00e4 hallita? Mik\u00e4 viha tai katkeruus voi siin\u00e4 vallita? (Pyhitt\u00e4j\u00e4 Markus Askeetti: Kirje munkki Nikolaokselle, Filokalia. s. 223. 19)<\/span><\/p>\n

 <\/strong><\/span><\/p>\n

Hesykhios<\/strong><\/span><\/p>\n

Jumala rakastaa n\u00f6yryytt\u00e4, joka korottaa ihmisen sek\u00e4 hajottaa miltei kaiken meiss\u00e4 olevan pahan ja sen mit\u00e4 Jumala vihaa. N\u00e4in suurenmoinen omaisuus ei tietenk\u00e4\u00e4n ole saatavissa ilman suurta vaivann\u00e4k\u00f6\u00e4. L\u00f6yd\u00e4t helposti ihmisen, jolla on useitakin hyveit\u00e4 jossain m\u00e4\u00e4rin, mutta kun etsit h\u00e4nest\u00e4 n\u00f6yryyden tuoksua, tuskin l\u00f6yd\u00e4t sit\u00e4. Sen t\u00e4hden n\u00f6yryyden hankkimiseen tarvitaankin paljon uutteruutta. Raamattu nimitt\u00e4\u00e4 paholaista saastaiseksi, koska se jo alusta alkaen hylk\u00e4si n\u00f6yryyden ja rakasti ylpeytt\u00e4. Sen t\u00e4hden se kaikissa Raamatun kirjoituksissa tunnetaankin nimell\u00e4 \u00bb saastainen henki\u00bb. Sill\u00e4 mit\u00e4 ruumiillista saastaisuutta pystyisi aikaansaamaan se, joka on kokonaan ruumiiton ja painoton ja vailla kaikkia j\u00e4seni\u00e4, jotta sit\u00e4 sen t\u00e4hden kutsuttaisiin saastaiseksi? On ilmeist\u00e4, ett\u00e4 sit\u00e4 kutsutaan saastaiseksi ja ett\u00e4 se muuttui puhtaasta ja valoisasta enkelist\u00e4 ep\u00e4pyh\u00e4ksi juuri ylpeyden t\u00e4hden: \u00bbJokainen ylpe\u00e4mielinen on Herralle kauhistus.\u00bb (Sananal.16:5) Raamattu sanoo: \u00bbEnsimm\u00e4inen synti on ylpeys.\u00bb (kts. Siir.10:13) Ylpe\u00e4 faraokin sanoi: \u00bbMin\u00e4 en tunne Jumalaasi enk\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4 Israelia.\u00bb (2Moos.5:2) (Pyh\u00e4 Hesykhios: Henkisest\u00e4 raittiudesta ja hyveist\u00e4, Filokalia I, s. 244. 63)<\/span><\/p>\n

Ylpeys tulee esiin silloin kun himot ovat toimettomia. T\u00e4m\u00e4 taas johtuu joko siit\u00e4, ettei ole niiden aiheitakaan tai ett\u00e4 demonit ovat viekkaasti vet\u00e4ytyneet pois. (Pyh\u00e4 Hesykhios: Henkisest\u00e4 raittiudesta ja hyveist\u00e4, Filokalia I, s. 246. 75)<\/span><\/p>\n

Jos kerran jokainen hyve on hankittava sek\u00e4 sielun ett\u00e4 ruumiin omaksi, ovat siis sek\u00e4 sielu ett\u00e4 ruumis joiden kautta hyve siis kehittyy, Jumalan luomia. Kuinka siis voisimme olla niin \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen mielett\u00f6mi\u00e4, ett\u00e4 p\u00f6yhkeilemme koristamalla sielumme ja ruumiimme niille vierailla koristuksilla kerskailemme turhamaisesti ja nojaudumme ylpeyteemme kuin ruokosauvaan’? Viel\u00e4p\u00e4 kapinoimme Jumalaa vastaan, joka on suunnattomasti meit\u00e4 suurempi, ja t\u00e4ll\u00e4 perin laittomalla mielett\u00f6myydell\u00e4mme ved\u00e4mme p\u00e4\u00e4llemme H\u00e4nen kauhistuttavan vihansa. Herra on ylpeit\u00e4 vastaan.”(Jaak.4:6) Mutta sen sijaan ett\u00e4 pit\u00e4isimme esimerkkin\u00e4mme H\u00e4nen n\u00f6yryytt\u00e4\u00e4n, me turhamaisuutemme ja omahyv\u00e4isyytemme t\u00e4hden yst\u00e4vystymme H\u00e4nen vihollisensa ylpeyden demonin kanssa. Sen t\u00e4hden apostolikin on sanonut: \u00bbMit\u00e4 sinulla on, jota et ole lahjaksi saanut? Et kai ole itse\u00e4si luonut? Mutta jos olet saanut Jumalalta ruumiin ja sielun, joista ja joissa ja joiden kautta jokainen hyve muodostuu, miksi kerskaat, ik\u00e4\u00e4n kuin se ei olisi saatua?\u00bb (1Kor.4:7) Sill\u00e4 juuri Herra on n\u00e4m\u00e4 sinulle lahjoittanut. (Pyh\u00e4 Hesykhios: Henkisest\u00e4 raittiudesta ja hyveist\u00e4, Filokalia I, s. 274. 192)<\/span><\/p>\n

 <\/strong><\/span><\/p>\n

Maksimos Tunnustaja<\/strong><\/span><\/p>\n

Ylpeyden henki punoo kahdenlaisia juonia. Ensiksikin se houkuttaa munkkia lukemaan edistymisens\u00e4 omaksi saavutuksekseen eik\u00e4 Jumalan ansioksi, vaikka Jumala on kaiken hyv\u00e4n Antaja ja vain H\u00e4nen avullaan kykenemme tekem\u00e4\u00e4n hyv\u00e4\u00e4. Mutta jos t\u00e4m\u00e4 ei onnistu, ylpeyden henki viettelee munkin ylenkatsomaan velji\u00e4, jotka eiv\u00e4t ole ylt\u00e4neet yht\u00e4 suuriin saavutuksiin kuin h\u00e4n itse. Munkki ei t\u00e4ll\u00f6in tajua, ett\u00e4 n\u00e4ittenkin ajatusten avulla kiusaaja itse asiassa yllytt\u00e4\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 kielt\u00e4m\u00e4\u00e4n Jumalan avun. Sill\u00e4 jos kilvoittelija v\u00e4heksyy niit\u00e4, jotka eiv\u00e4t ole pystyneet samaan kuin h\u00e4n itse, on ilmeist\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n silloin uskoo omin avuin saaneensa jotakin hyv\u00e4\u00e4 aikaan. Se ei kuitenkaan ole mahdollista, sanoohan itse Herra: \u00bbIlman minua te ette voi mit\u00e4\u00e4n tehd\u00e4. \u00bb (Joh.15:5) Meid\u00e4n heikkoutemme on n\u00e4et niin suuri, ett\u00e4 vaikka voimmekin pyrki\u00e4 hyv\u00e4\u00e4n, emme kuitenkaan ilman kaiken hyv\u00e4n Antajaa kykene viem\u00e4\u00e4n sit\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen. Ylpeys k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tilaisuutta hyv\u00e4kseen ja iskee kimppuumme silloin kun himot ovat ohimenev\u00e4sti laantuneet, joko siksi ett\u00e4 niiden aiheet puuttuvat tai ett\u00e4 pahat henget meit\u00e4 h\u00e4m\u00e4t\u00e4kseen ovat j\u00e4tt\u00e4neet meid\u00e4t rauhaan. Sin\u00e4 joka olet paha ja ilke\u00e4, \u00e4l\u00e4 karta kipua ja vaivaa, jotta n\u00f6yrtyisit ja h\u00e4\u00e4t\u00e4isit pois ylpeytesi. (Pyh\u00e4 Maksimos Tunnustaja: Rakkaudesta, Filokalia II, s. 86- 87. 38, 40, 43)<\/span><\/p>\n

Kaikkien himojen alku on itserakkaus, ja kaikki ne p\u00e4\u00e4ttyv\u00e4t ylpeyteen. Itserakkaus on j\u00e4rjet\u00f6nt\u00e4 kiintymyst\u00e4 omaan ruumiiseen. Joka kukistaa itserakkauden, kukistaa samalla kaikki siit\u00e4 kehittyv\u00e4t himot. (Pyh\u00e4 Maksimos Tunnustaja: Rakkaudesta, Filokalia II, s. 112. 57)<\/span><\/p>\n

Ylpeyden himo syntyy kahdenlaisesta tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myydest\u00e4. Kun nuo kaksi tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4 liittyv\u00e4t yhteen, on tuloksena mielen sekasorto. Ylpe\u00e4 voi n\u00e4et olla vain se, joka on tiet\u00e4m\u00e4t\u00f6n sek\u00e4 Jumalan avusta ett\u00e4 ihmisen heikkoudesta. Ylpeys on siis sek\u00e4 Jumalaa ett\u00e4 ihmist\u00e4 koskevan tiedon puutetta. (V:64) (Pyh\u00e4 Maksimos Tunnustaja: Valikoima Jumalan tuntemista… , Filokalia II, s. 200. 192)<\/span><\/p>\n

Omahyv\u00e4isyys, tuo todella kirottu himo syntyy niin, ett\u00e4 kaksi pahaa \u2013 ylpeys ja turhamaisuus \u2013 liittoutuvat. Ylpeys kielt\u00e4\u00e4 luonnon ja hyveen Luojan ja Alkusyyn, turhamaisuus taas v\u00e4\u00e4rist\u00e4\u00e4 sek\u00e4 luonnon ett\u00e4 hyveen. Ylpe\u00e4 ei tee mit\u00e4\u00e4n Jumalan tahdon mukaan eik\u00e4 turhamainen tee mit\u00e4\u00e4n luonnollisesti. (Pyh\u00e4 Maksimos Tunnustaja: Valikoima Jumalan tuntemista… Filokalia II, s, 209. 225)<\/span><\/p>\n

 <\/strong><\/span><\/p>\n

Thalassios Afrikkalainen<\/strong><\/span><\/p>\n

Turhamaisuuden tuho on salassa tapahtuva ponnistelu \u2013 ylpeyden taas ajat tiehens\u00e4, jos et halveksi ket\u00e4\u00e4n.<\/span><\/p>\n

Turhamaisuuden tunnistaa teeskentelyst\u00e4 ja valheellisuudesta, ylpeyden taas omahyv\u00e4isyydest\u00e4 ja pahansuopuudesta. (Pyhitt\u00e4j\u00e4 Thalassios Afrikkalainen: Rakkaudesta, itsehillinn\u00e4st\u00e4… , Filokalia II, s. 215. 18 \u2013 19)<\/span><\/p>\n

Alhaisten ajatusten syyn\u00e4 on ylpeyden ja koppavuuden aikaansaama huono mielentila. (Pyhitt\u00e4j\u00e4 Thalassios Afrikkalainen: Rakkaudesta, itsehillinn\u00e4st\u00e4… Filokalia II, s. 236. 68)<\/span><\/p>\n

Himoista ensimm\u00e4isen\u00e4 k\u00e4y itserakkaus ja joukon viimeisen\u00e4 vaanii ylpeys.<\/span><\/p>\n

Haureus on vatsanpalvonnan, ylpeys taas turhamaisuuden j\u00e4lkel\u00e4inen. Sen sijaan muut himot ovat l\u00e4ht\u00f6isin kaikista kolmesta. (Pyhitt\u00e4j\u00e4 Thalassios Afrikkalainen: Rakkaudesta, itsehillinn\u00e4st\u00e4… Filokalia II, s. 238. 86, 89)<\/span><\/p>\n

P\u00f6yhke\u00e4 mieli on kuin vedet\u00f6n pilvi, jota turhamaisuuden ja ylpeyden tuulet ajelevat sinne t\u00e4nne.<\/span><\/p>\n

Turhamaisuuden tavoitteena on vaikutuksen tekeminen toisiin ihmisiin, ylpeys taas yllytt\u00e4\u00e4 ylenkatseeseen ja vihaan.<\/span><\/p>\n

Ylpeys riist\u00e4\u00e4 ihmiselt\u00e4 Jumalan avun; se saa h\u00e4net luottamaan vain itseens\u00e4 ja nousemaan muita vastaan.<\/span><\/p>\n

Ylpeyden kukistavat kyynelin rukoileminen, pid\u00e4ttym\u00e4st\u00e4 halveksimasta ket\u00e4\u00e4n ja erilaiset vastoink\u00e4ymiset. (Pyhitt\u00e4j\u00e4 Thalassios Afrikkalainen: Rakkaudesta, itsehillinn\u00e4st\u00e4… Filokalia II, s. 242- 243. 26, 29, 34 \u2013 36)<\/span><\/p>\n

Abba Filemon<\/span><\/p>\n

… Kun olet onnistunut saavuttamaan jonkun hyveen, \u00e4l\u00e4 p\u00f6yhkeile veljesi edess\u00e4 \u00e4l\u00e4k\u00e4 ajattele, ett\u00e4 sin\u00e4 olet menestynyt, mutta h\u00e4n on ollut v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4t\u00f6n, sill\u00e4 t\u00e4llaisesta saa alkunsa ylpeys. Varo kaikin tavoin, ettet tekisi mit\u00e4\u00e4n vain miellytt\u00e4\u00e4ksesi ihmisi\u00e4… (Abba Filemon: Hy\u00f6dyllinen kertomus… Filokalia II, s. 258. 12)<\/span><\/p>\n

 <\/strong><\/span><\/p>\n

Elia Presbyteeri<\/strong><\/span><\/p>\n

Ylpe\u00e4mielinen ei tunne omia heikkouksiaan, ei liioin n\u00f6yr\u00e4mielinen omia hyveit\u00e4\u00e4n. Ylpe\u00e4lt\u00e4 tiedon k\u00e4tkee v\u00e4\u00e4r\u00e4 mielett\u00f6myys, n\u00f6yr\u00e4lt\u00e4 sen salaa Jumalalle mieluinen mielett\u00f6myys.<\/span><\/p>\n

Ylpe\u00e4 ei halua, ett\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 verrattaisiin niihin, jotka ovat hyveiss\u00e4 h\u00e4nen kanssaan tasavertaisia. Sen sijaan h\u00e4n kyll\u00e4 vertaa mielell\u00e4\u00e4n itse\u00e4\u00e4n niihin, jotka paheissa voittavat h\u00e4net: n\u00e4in h\u00e4n ei pid\u00e4 omaa heikkouttaan kovinkaan pahana. (Elia Presbyteeri: Antologia, Filokalia III, s. 37. 37 – 38)<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

Niketas Stithatoslainen<\/strong><\/span><\/p>\n

Kun Jumalan Henki on johdattanut meid\u00e4t sis\u00e4lle Jumalan salaisuuksien yleviin syvyyksiin ja kun himottomuuden ja n\u00f6yryyden siivin liitelemme Jumalan syv\u00e4llisen tuntemisen ihmeellisiss\u00e4 avaruuksissa, silloin poltamme jumalallisten totuuksien ja ajatusten salamoilla poroksi kunnianhimon hengen.<\/span><\/p>\n

Pit\u00e4m\u00e4ll\u00e4 alati silmiemme edess\u00e4 kaiken inhimillisen loppua hukutamme liikutuksen kyynelvirtoihin tuon demonikolmikon, joka k\u00e4y kimppuumme omahyv\u00e4isyyden, turhamaisuuden ja ylpeyden v\u00e4lityksell\u00e4. (Niketas Stithatoslainen: K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kilvoitteluel\u00e4m\u00e4st\u00e4, Filokalia III, s. 147. 45)<\/span><\/p>\n

Joka on paisunut ylpeydest\u00e4 ja antanut omahyv\u00e4isyyden pett\u00e4\u00e4 mielens\u00e4, ei koskaan p\u00e4\u00e4se hartaan liikutuksen valkeuteen eik\u00e4 saavuta n\u00f6yryyden armoa. N\u00f6yryyden armon my\u00f6t\u00e4 Jumala palkitsee viisautensa valolla ne, joilla on murtunut syd\u00e4n, onhan kirjoitettu: \u00bbsinun valkeudessasi me n\u00e4emme valkeuden.\u00bb (36:10) Ylpe\u00e4n ihmisen taas ymp\u00e4r\u00f6i aina himojen y\u00f6, ja siin\u00e4 liikkuvat kaikki ihmisluonnon \u00bbmets\u00e4npedot\u00bb (Ps.104: 20) ja omahyv\u00e4isyyden \u00bbnuoret leijonat\u00bb (Ps.104: 21) – tarkoitan turhamaisuuden ja haureuden demoneja – \u00bbk\u00e4yv\u00e4t ymp\u00e4ri etsien kenet saisivat niell\u00e4\u00bb (1 Piet. 5: 8) ep\u00e4toivon vatsaan.<\/span><\/p>\n

Sille joka el\u00e4\u00e4 ihmismielen mukaan ja toimii omahyv\u00e4isyyden hengess\u00e4, t\u00e4m\u00e4 ajallinen el\u00e4m\u00e4 muodostuu pahuuden mereksi. Pahojen henkien tuulet nostavat t\u00e4m\u00e4n meren raivoon: se upottaa ylpe\u00e4n ihmisen mielen nautintojen suolaveteen ja pieksee himojen hy\u00f6kyaalloin h\u00e4nen kolmitahoista sieluaan. H\u00e4nt\u00e4 uhkaa syv\u00e4n masennuksen synnytt\u00e4m\u00e4 kauhea neuvottomuus: h\u00e4nen aluksensa ja h\u00e4nen sielunsa per\u00e4sin murskautuvat lihan nautinnoissa ja kapteenina toiminut mieli vaipuu synnin syvyyksiin ja henkiseen kuolemaan. T\u00e4t\u00e4 kest\u00e4\u00e4 aina siihen saakka kunnes pahuuden aallot tyyntyv\u00e4t n\u00f6yryyden syvyydeksi ja aistinautintojen suolavesi vaihtuu kyynelten kasteeseen ja valonhohteisen liikutuksen nautintoon. (Niketas Stithatoslainen: K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kilvoitteluel\u00e4m\u00e4st\u00e4, Filokalia III, s. 162 \u2013 163. 84 – 85)<\/span><\/p>\n

Joka on omasta tahdostaan antautunut n\u00e4kem\u00e4\u00e4n vaivaa hyveiden t\u00e4hden ja vaeltaa palavin rnielin kilvoittelun tiet\u00e4 on otollinen saamaan Jumalan suuria lahjoja. Edetty\u00e4\u00e4n menestyksekk\u00e4\u00e4sti kilvoitustien puoliv\u00e4liin h\u00e4n saa jumalallisia ilmestyksi\u00e4 ja n\u00e4kyj\u00e4 ja tulee sit\u00e4 valoisammaksi ja viisaammaksi mit\u00e4 enemm\u00e4n ponnistelee kilvoituksissa. Mit\u00e4 korkeammalle h\u00e4n kohoaa jumalallisissa tutkiskeluissaan, sit\u00e4 raivokkaammin tuhoojahenget kadehtivat h\u00e4nt\u00e4: ne eiv\u00e4t n\u00e4et kest\u00e4 katsella, kun ihminen muuttuu enkelin kaltaiseksi. Sen t\u00e4hden ne pist\u00e4v\u00e4tkin kilvoittelijaa salaa p\u00f6yhkeyden piikill\u00e4. Jos kilvoittelija ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 tulleensa petetyksi, syytt\u00e4\u00e4 itse\u00e4\u00e4n ja pakenee n\u00f6yryyden linnoitukseen, h\u00e4n v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 tuhoisan ylpeyden ja l\u00f6yt\u00e4\u00e4 reitin pelastuksen satamaan. Mutta ellei h\u00e4n huomaa vihollisen petosta, Jumalan armo hylk\u00e4\u00e4 h\u00e4net. H\u00e4n joutuu pahojen henkien valtaan, jotka vaativat h\u00e4nt\u00e4 itselleen.<\/span><\/p>\n

Niin h\u00e4n joutuu vasten tahtoaan kuritettavaksi, koska ei itse koetellut ja kurittanut itse\u00e4\u00e4n vapaaehtoisesti kilvoitusvaivoilla. Nyt h\u00e4nt\u00e4 kurittavat nautinnonhimon ja lihan pyynn\u00f6n sek\u00e4 ilkeyden ja vihastumisen henget. Ne n\u00f6yryytt\u00e4v\u00e4t h\u00e4nt\u00e4 tuimilla hy\u00f6kk\u00e4yksill\u00e4\u00e4n, kunnes h\u00e4n oppii tuntemaan oman heikkoutensa ja murehtimalla lankeamistaan p\u00f6yhkeyteen p\u00e4\u00e4see eroon t\u00e4st\u00e4 koettelemuksesta, joka on annettu h\u00e4nelle opetukseksi. Silloin kilvoittelija voi yhty\u00e4 Daavidin sanoihin: \u00bbHyv\u00e4 oli minulle. ett\u00e4 minut n\u00f6yryytettiin: niin min\u00e4 opin sinun k\u00e4skysi.” (Ps.119:71) (Niketas Stithatoslainen: Mielen puhdistamisesta, Filokalia III. s. 201 \u2013 202. 81)<\/span><\/p>\n

 <\/strong><\/span><\/p>\n

Gregorios Siinailainen<\/strong><\/span><\/p>\n

P\u00e4\u00e4himoja on kahdeksan. T\u00e4rkeimm\u00e4t ovat vatsanpalvonta, rahanhimo ja turhamaisuus. Loput viisi, nimitt\u00e4in haureus viha, murhe, lamaannus ja ylpeys ovat noiden kolmen kylki\u00e4isi\u00e4. Kolmen keskeisimm\u00e4n himon vastapainona on kolme laaja-alaista hyvett\u00e4: itsehillint\u00e4, k\u00f6yhyys ja n\u00f6yryys. N\u00e4it\u00e4 seuraavat sitten puhtaus, s\u00e4vyisyys, ilo, urhoollisuus, itsens\u00e4 v\u00e4h\u00e4tteleminen ja koko muu hyveiden joukko. Eri hyveiden ja paheiden voimaa, vaikutusta ja ominaishajua ei voi oppia tuntemaan kuka tahansa sit\u00e4 haluava. Hyveet oppii tuntemaan vain se, joka harjoittaa niit\u00e4 teoin ja sanoin, paheet taas tulevat tutuiksi niiden valtaan joutuneille. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kokemuksen lis\u00e4ksi on tarpeen tiedon ja arvostelukyvyn armolahja Pyh\u00e4lt\u00e4 Hengelt\u00e4. (Pyh\u00e4 Gregorios Siinailainen: Hy\u00f6dyllisi\u00e4 opetuksia, Filokalia III, s. 289. 91)<\/span><\/p>\n

On paikallaan puhua parhaan kykymme mukaan my\u00f6s eksytyksest\u00e4, sill\u00e4 monien on vaikeata havaita, ja melkein mahdotonta k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 sen viekkaita ja monimuotoisia pauloja. Eksytys ilmenee, tai paremminkin se kohtaa meid\u00e4t, kahdella tapaa: mielikuvituksessa ja toiminnassa. Sen alkul\u00e4hde on silti yksi ja sama, nimitt\u00e4in ylpeys. Mielikuvituksen eksytys jatkuu toiminnassa ilmenev\u00e4n\u00e4 eksytyksen\u00e4, joka puolestaan johtaa usein viel\u00e4 kolmanteen eksytyksen muotoon, er\u00e4\u00e4nlaiseen hurmokseen.<\/span><\/p>\n

Mielikuvituksesta liikkeelle l\u00e4htev\u00e4n n\u00e4enn\u00e4isesti hengellisen mietiskelyn alkuunpanijana on omahyv\u00e4isyys: se panee kuvittelemaan jumaluutta jossakin muodossa. T\u00e4st\u00e4 seuraa sitten eksytys, joka on mielikuvituksen tuote ja pett\u00e4\u00e4 ihmisen. Eksytys johtaa herjaukseen, ja siit\u00e4 puolestaan syntyy kummajaisten pelko sek\u00e4 valveilla ett\u00e4 unessa. T\u00e4t\u00e4 tilaa kutsutaan sielun kauhuksi ja sekasorroksi. Ylpeytt\u00e4 seuraa siis eksytys, eksytyst\u00e4 jumalanpilkka, jumalanpilkkaa pelko ja pelkoa kauhu, joka saa ihmisen menett\u00e4m\u00e4\u00e4n j\u00e4rkens\u00e4. T\u00e4llainen on eksytyksen ensimm\u00e4inen laji, joka on per\u00e4isin mielikuvituksesta.<\/span><\/p>\n

Toinen eksytyksen muoto ilmenee toimintana ja saa alkunsa hekumoinnista. joka muka on syntyisin luonnollisesta halusta.<\/span><\/p>\n

Hekumasta syntyy sitten saastainen irstailu, josta olisi paras vaieta. Irstailu sytytt\u00e4\u00e4 uhrinsa koko olemuksen hehkuun ja sumentaa h\u00e4nelt\u00e4 j\u00e4rjen, sill\u00e4 se saa h\u00e4net harjoittamaan haureutta mielikuvitushahmojen kanssa. Juovuttavalla poltteellaan se sy\u00f6ksee mielen raiteiltaan ja hullaannuttaa sen.<\/span><\/p>\n

Joka on joutunut toisen eksytyksen lajin uhriksi, alkaa esitt\u00e4\u00e4 valheellisia ennustuksia ja julistaa, kuinka jotkut pyh\u00e4t ovat muka n\u00e4ytt\u00e4ytyneet h\u00e4nelle ja valinneet h\u00e4net viestiens\u00e4 v\u00e4litt\u00e4jiksi. Himot ovat juovuttaneet h\u00e4net ja h\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4ytyy oudosti kuin riivattu p\u00e4\u00e4stellen suustaan sanoja, joita \u00bbpyh\u00e4t\u00bb ovat muka h\u00e4nelle sanoneet. Maailman ihmiset jotka antavat helposti eksytt\u00e4\u00e4 itsens\u00e4, kutsuvat t\u00e4llaisia ihmisi\u00e4 \u00bbsieluparoiksi\u00bb. N\u00e4m\u00e4 eksytysten uhrit kuluttavat aikaansa istuskellen eri pyhien nimikkokirkoissa ja v\u00e4itt\u00e4v\u00e4t v\u00e4litt\u00e4v\u00e4ns\u00e4 ihmisille n\u00e4iden pyhien ilmoituksia, sill\u00e4 he kuvittelevat olevansa heid\u00e4n innoittamiaan ja piinaamiaan. Oikeampaa on kuitenkin sanoa, ett\u00e4 he ovat riivattuja, petettyj\u00e4 ja eksytyksen orjia – eiv\u00e4tk\u00e4 suinkaan profeettoja, jotka julistavat ennalta nykyisi\u00e4 ja tulevia.<\/span><\/p>\n

Irstauden demoni on hekuman hehkulla piment\u00e4nyt noiden eksytyksen uhrien mielen. Se on saanut heid\u00e4t j\u00e4rjilt\u00e4\u00e4n ja on n\u00e4ytt\u00e4vin\u00e4\u00e4n heille pyhien hahmoja: se panee heid\u00e4t katselemaan n\u00e4it\u00e4 \u00bbpyhi\u00e4\u00bb ja keskustelemaan niiden kanssa. Toisinaan itse demonitkin n\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4t n\u00e4ille eksytetyille h\u00e4mment\u00e4\u00e4kseen heid\u00e4t ja her\u00e4tt\u00e4\u00e4kseen heiss\u00e4 pelkoa. Kun siis irstauden demoni on alistanut heid\u00e4t Beliarin ikeeseen, se ajaa heid\u00e4t nopeasti eksytykseen my\u00f6s toiminnassa, niin ett\u00e4 he pysyisiv\u00e4t pahojen henkien alamaisina ja orjina kuolemaansa asti ja lopulta joutuisivat helvettiin.<\/span><\/p>\n

Meid\u00e4n tulee tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 eksytyksen perusaiheita on kolme: ylpeys, pahojen henkien kateus ja Jumalan meit\u00e4 kasvattava sallimus. Ylpeyden saa aikaan pinnallisuus, ja pahojen henkien kateus johtuu kilvoittelijan edistyksest\u00e4. Kasvattava kuritus puolestaan on syntisen el\u00e4m\u00e4n seurausta. Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n omahyv\u00e4isyyden ja pahojen henkien kateuden aiheuttama eksytys paranee nopeasti, etenkin kun sielu n\u00f6yrtyy. Mutta kun Jumala j\u00e4tt\u00e4\u00e4 synnintekij\u00e4n kasvatuksellisessa tarkoituksessa saatanan haltuun, H\u00e4n sallii usein t\u00e4m\u00e4n eksytyksen tilan kest\u00e4\u00e4 aina kuolemaan saakka. niin ett\u00e4 synnit tulisivat siten poispyyhityiksi. Joskus Jumala antaa pahojen henkien kurittaa my\u00f6s viattomia heid\u00e4n pelastuksekseen. – Viel\u00e4 on tarpeen tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 my\u00f6s itse omahyv\u00e4isyyden demoni saattaa profetoida niiss\u00e4, jotka eiv\u00e4t tarkkaa syd\u00e4nt\u00e4\u00e4n huolellisesti. (Pyh\u00e4 Gregorios Siinailainen: Hy\u00f6dyllisi\u00e4 opetuksia, Filokalia III, s. 314 \u2013 315. 131 – 132)<\/span><\/p>\n

 <\/strong><\/span><\/p>\n

Gregorios Tessalonikalainen<\/strong><\/span><\/p>\n

Mielistelynhalu on kavalin kaikista himoista. Niinp\u00e4 ei riit\u00e4, ett\u00e4 sit\u00e4 vastaan taisteleva varoo vain liittymist\u00e4 t\u00e4h\u00e4n himoon: h\u00e4nen on varjeltava itse\u00e4\u00e4n jo sen houkutukseltakin, aivan kuin se olisi jo taipumista, ja silti h\u00e4n vain vaivoin onnistuu v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4\u00e4n pikaisen tappion. Jos h\u00e4n kuitenkin toimii neuvomme mukaan ja pit\u00e4\u00e4 mielens\u00e4 valppaana, mielistelynhalun hy\u00f6kk\u00e4ys j\u00e4\u00e4 h\u00e4nelle hartaan liikutuksen aiheeksi; muutoin se valmistaa maaper\u00e4\u00e4 ylpeydelle.<\/span><\/p>\n

Ylpeyden tartunnan saaneen taas on ty\u00f6l\u00e4st\u00e4 parantua, tai pikemminkin h\u00e4n on parantumaton, onhan ylpeys paholaisen lankeemus. Mutta jo ennen kuin n\u00e4in pitk\u00e4lle on edetty, mielistelynhalu on tuottanut uhrilleen niin suuren vahingon, ett\u00e4 h\u00e4n on k\u00e4rsi\u00e4 haaksirikon itse uskossakin (Ps.53:6 LXX). Herra muistuttaa: \u00bbKuinka te voisitte uskoa minuun, te jotka otatte vastaan kunniaa ihmisilt\u00e4 ettek\u00e4 etsi sit\u00e4 kunniaa, mik\u00e4 tulee h\u00e4nelt\u00e4, joka yksin on Jumala?\u00bb (Joh.5:44) Mit\u00e4 hy\u00f6ty\u00e4 sinulle, ihminen, on kunniasta joka tulee toisilta ihmisilt\u00e4 tai pikemminkin siit\u00e4 mik\u00e4 ei ole mit\u00e4\u00e4n kunniaa vaan vain tyhj\u00e4 nimi? Siit\u00e4 ei ainoastaan puutu todellinen kunnia, vaan se riist\u00e4\u00e4 uhriltaan senkin kunnian, mik\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 jo on. Ja kaiken kukkuraksi se her\u00e4tt\u00e4\u00e4 viel\u00e4 muissa kateutta, jossa piilee murhan aihe: Kateus aiheutti maailman ensimm\u00e4isen veririkoksen ja sittemmin my\u00f6s jumalanmurhan. (Pyh\u00e4 is\u00e4mme Gregorios: Kirje nunna Ksenialle, Filokalia IV, s. 68. 24)<\/span><\/p>\n

 <\/strong><\/span><\/p>\n

Kallistos ja Ignatios Ksanthopouloslaiset<\/strong><\/span><\/p>\n

… Omahyv\u00e4isyys on kantais\u00e4ss\u00e4mme ja kaikissa h\u00e4nen kaltaisissaan kaikkien onnettomuuksien juuri ja \u00e4iti. Vastaavasti uudessa Aadamissa, jumalihmisess\u00e4 Jeesuksessa Kristuksessa, ja niiss\u00e4 jotka haluavat el\u00e4\u00e4 H\u00e4nen tahtonsa mukaan, on n\u00f6yryys kaiken hyv\u00e4n alku, l\u00e4hde ja perusta. Voimme todeta ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6nmukaisuus p\u00e4tee kaikkien meit\u00e4 ylempien jumalallisten enkelien pyhiss\u00e4 ja yleviss\u00e4 j\u00e4rjest\u00f6iss\u00e4, samoin maanp\u00e4\u00e4llisess\u00e4 Kirkossa. Meille on opetettu ja uskomme, ett\u00e4 ne jotka poikkeavat t\u00e4st\u00e4 j\u00e4rjestyksest\u00e4 ja vaeltavat kierosti – tekisi mieli sanoa r\u00f6yhke\u00e4sti – oman tahtonsa mukaan, joutuvat eroon Jumalasta, menett\u00e4v\u00e4t perint\u00f6ns\u00e4, taivaallisen kirkkauden, heid\u00e4t erotetaan yhteisest\u00e4 Kirkosta ja karkotetaan pimeyteen ja helvetin tuleen. T\u00e4m\u00e4 kohtalo on jo tullut, kuten Jumalan Hengen innoittamat kirjoittajat ovat kuvanneet, pimeyden ruhtinaan ymp\u00e4rille kertyneiden pahantekij\u00f6iden osaksi, samoin kuin v\u00e4\u00e4r\u00e4uskoisten harhaoppisten jaarittelijoidenkin, joita aika ajoin ilmestyy maailmaan. Ylpeytens\u00e4 ja itseluottamuksensa t\u00e4hden heid\u00e4t on surkuteltavalla tavalla heitetty jumalallisen kirkkauden ja nautinnon ulkopuolelle ja erotettu kristittyjen pyh\u00e4st\u00e4 yhteis\u00f6st\u00e4… (Munkit Kallistos ja Ignatios: Ohjeita niille, jotka ovat…Filokalia IV, s. 142 \u2013 143. 15)<\/span><\/p>\n

 <\/strong><\/span><\/p>\n

Tuntematon<\/strong><\/span><\/p>\n

… Lis\u00e4ksi kunniankipeys saa v\u00e4hitellen t\u00e4llaisen kilvoittelijan valtaansa ja h\u00e4n alkaa kuvitella olevansa tarkkaavainen rukoilija… (Tuntematon: Kolmesta tavasta rukoilla, Fiokalia IV, s. 327. 3 rivi alh.)<\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Evagrios Armeliaisuudesta sinun on siis ajateltava seuraavasti. Varo, ettet halua jakaa rikkautta jakaaksesi sen k\u00f6yhille. T\u00e4m\u00e4kin on paholaisen petos, joka<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"colormag_page_container_layout":"default_layout","colormag_page_sidebar_layout":"default_layout","footnotes":""},"categories":[3],"tags":[],"class_list":["post-157","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-isien-opetuksia"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/157","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=157"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/157\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":859,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/157\/revisions\/859"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=157"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=157"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=157"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}