On hyvin tyypillist\u00e4, ett\u00e4 analysoidessaan t\u00e4t\u00e4 vertausta pyh\u00e4 Johannes Krysostomos esitt\u00e4\u00e4 totuuksia, joita juuri painotettiin. Ihminen \u201djoutui taivaallisesta tilastaan paholaisen eksytyksen tilaan, ja h\u00e4n joutui rosvojen joukkoon, toisin sanoen, paholaisen ja vihamielisten voimien\u201d. Haavat, joista h\u00e4n k\u00e4rsi ovat erilaiset synnit. (Vlachos:Ort. Psych.)<\/p>\n
Pyh\u00e4 Portaiden Johannes on hyvin tyypillinen sen suhteen, mit\u00e4 papin pit\u00e4isi tehd\u00e4 parantaakseen:<\/p>\n
\u201dOi ihmeellinen mies, hanki laastaria, juomaa, partaveitsi\u00e4, silm\u00e4voidetta, sieni\u00e4, suoneniskent\u00e4- ja polttamisv\u00e4lineit\u00e4, haavavoiteita, unil\u00e4\u00e4kkeit\u00e4, veitsi, haavasiteit\u00e4 ja jotakin pahoinvointia (etomista haavojen hajun vuoksi) vastaan. Jos emme ota n\u00e4it\u00e4 v\u00e4lineit\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n kuinka meid\u00e4n tulee harjoittaa tiet\u00e4myst\u00e4mme? Ei ole olemassa keinoa, koska l\u00e4\u00e4k\u00e4rit saavat maksun tekojen eik\u00e4 sanojen perusteella.<\/p>\n
\u201dLaastari parantaa himot, jotka ulkoisia, toisin sanoen, ruumiilliset himot. Juoma on parannus sis\u00e4isiin himoihin ja kuivattamaan n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4t ep\u00e4puhtaudet. Partaveitsi on n\u00f6yryytys, joka puree, mutta puhdistaa turhamaisuuden juuren. Silm\u00e4voide on sielun silm\u00e4n puhdistamiseksi, jota viha varjostaa. Silm\u00e4voide on paha rangaistus, joka nopeasti tuottaa parannuksen. Viel\u00e4 suoneniskent\u00e4v\u00e4line on verrattavissa tehokkaaseen ja lyhyeen hoitoon sairaan parantamiseksi. Sient\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n suoneniskenn\u00e4n j\u00e4lkeen parantamaan ja elvytt\u00e4m\u00e4\u00e4n potilas l\u00e4\u00e4k\u00e4rin hyv\u00e4nsuovin, lempein ja hellin sanoin. Polttohoito on rakkaudella syntiselle annettu s\u00e4\u00e4nt\u00f6 ja rangaistus m\u00e4\u00e4r\u00e4tyksi ajanjaksoksi h\u00e4nen katumustaan varten. Voide annetaan potilaalle muutamin sanoin tai jollakin pienell\u00e4 lohdutuksella polttohoidon j\u00e4lkeen. (H. Vlachos:Orth.Psych.)<\/p>\n
\u201dVapahtajan k\u00e4skyjen koko tarkoitus on vapauttaa mieli hajaannuksesta ja vihasta\u201d(H. Vlachos:Orth.Psych.)<\/p>\n
Jos almujenanto parantaa sielun vihastuttavat voimat ja rukous puhdistaa mielen, paastoaminen kuihduttaa aistilliset nautinnot63 ja siten tarjoaa Jumalalle koko parantuneen sielun. Paastoaminen my\u00f6s n\u00f6yryytt\u00e4\u00e4 ruumiin: \u201dRuuasta kielt\u00e4ytyminen kuolettaa munkin ruumiin\u201d64. Kuitenkaan ylet\u00f6n paastoaminen ei vain heikenn\u00e4 ruumista, vaan \u201dtekee sielun mietiskelykyvyn masentuneeksi ja haluttomaksi keskittym\u00e4\u00e4n\u201d (H. Vlachos:Orth.Psych.)<\/p>\n
Pyh\u00e4 Theognostos puhuttelee parantumatonta pappia, joka ei luovu pyh\u00e4st\u00e4 palveluksesta: \u201dOdota lankeamista el\u00e4v\u00e4n Jumalan k\u00e4siin ja H\u00e4nen vihansa kokemista. Jumala ei tunne sinua kohtaan s\u00e4\u00e4li\u00e4\u201d148. H\u00e4n kertoo, ett\u00e4 \u201dmonet arvottomat papit on tempaistu pois \u00e4kkikuolemalla ja l\u00e4hetetty tuomiosaleihin\u201d(H. Vlachos:Orth.Psych.)<\/p>\n
Pyh\u00e4 Gregorios Siinailainen tarkastellessaan sielun voimia ja kuvatessaan tarkasti, mit\u00e4 kuhunkin voimaan kuuluu, sanoo, ett\u00e4 pahat ajatukset toimivat \u00e4lyllisess\u00e4 voimassa, el\u00e4imelliset himot kiihottuvassa osassa; el\u00e4imellisten halujen mielikuvat himollisessa osassa; mielikuvat noeettisessa osassa; ja ajatukset j\u00e4rkeilev\u00e4ss\u00e4 osassa. (H. Vlachos:Orth.Psych.)<\/p>\n
Sama pyh\u00e4 sanoo, ett\u00e4 kun Jumala loi el\u00e4m\u00e4nantavalla henk\u00e4yksell\u00e4\u00e4n \u00e4lyllisen ja noeettisen sielun, \u201dH\u00e4n ei luonut siihen raivoa ja haluja; H\u00e4n sis\u00e4llytti sieluun ainoastaan haluavat voimat ja rohkeuden olla hienotunteisesti puoleensavet\u00e4v\u00e4\u201d. Sielun luomisessa sen olemukseen \u201dei sis\u00e4ltynyt halua eik\u00e4 vihaa\u201d; Ne tulivat synnin seurauksena. (H.Vlachos:Orth.Psych.)<\/p>\n
Pyh\u00e4n Gregorios Siinailaisen mukaan ihmisen ruumis luotiin turmeltumattomaksi ja \u201dsellaisena se on nouseva yl\u00f6s kuolleista\u201d, ja sielu luotiin himottomaksi. Koska oli hyvin voimakas yhteys sielun ja ruumiin v\u00e4lill\u00e4 niiden p\u00e4\u00e4llekk\u00e4isyyden ja yhteydenpidon vuoksi, molemmat turmeltuivat. \u201dSielu sai himojen ominaisuudet, tai pikemminkin pahojen henkien, ja ruumis tuli j\u00e4rjett\u00f6mien petojen kaltaiseksi sen tilan takia, johon se lankesi ja turmeltuneisuuden yleisyyden\u201d. Koska sielu ja ruumis turmeltuivat, niist\u00e4 \u201dmuodostui yksi el\u00e4imellinen olemus, j\u00e4rjet\u00f6n ja mielet\u00f6n, vihan ja halun vallanalainen\u201d. N\u00e4in Raamatun mukaan ihminen \u201dliittyi petoihin ja tuli niiden kaltaiseksi\u201d. Syntiinlankeemuksen kautta ihmisen sielu t\u00e4yttyi himoilla, h\u00e4nen ruumiinsa tuli petojen kaltaiseksi. Ihminen pukeutui rappeutuneisuuden ja kuolevaisuuden nahkavaatteisiin ja tuli \u00e4lytt\u00f6mien el\u00e4inten kaltaiseksi. (H. Vlachos: Orth.Psych.)<\/p>\n
Oikeastaan sielun sairaus on sen saastaisuus. \u201dSielun ep\u00e4puhtaus perustuu siihen, ettei se toimi luonnon mukaisesti. T\u00e4m\u00e4n vuoksi muodostuu intohimoisia ajatuksia j\u00e4rjess\u00e4\u201d. Pyh\u00e4n Maksimoksen mukaan \u201daistillisten halujen ja vihan ajatusten t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4 sielu on puhdistamaton\u201d. (H. Vlachos: Orth.Psych.)<\/p>\n
Pyh\u00e4 Maksimos Tunnustaja selitt\u00e4en Kristuksen sanoja: \u201dMit\u00e4 maljassa sis\u00e4ll\u00e4 on, se antakaa k\u00f6yhille. Silloin kaikki on teille puhdasta\u201d (Luuk.1:41), sanoo: \u201dT\u00e4m\u00e4 soveltuu niihin, jotka eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 viet\u00e4 aikaansa asioissa, jotka tehd\u00e4\u00e4n ruumiilla, vaan pyrkiv\u00e4t puhdistamaan \u201dnous\u201din (jota Herra kutsuu \u201dsyd\u00e4meksi\u201d) vihasta ja irstaudesta. Sill\u00e4 n\u00e4m\u00e4 saastuttavat \u201dnous\u201din ja est\u00e4v\u00e4t n\u00e4kem\u00e4st\u00e4 Kristusta, joka asuu siin\u00e4 pyh\u00e4n kasteen armosta. Niinp\u00e4 \u201dnous\u201dia kutsutaan sielun olemukseksi, toisin sanoen syd\u00e4meksi. T\u00e4ss\u00e4 k\u00e4sityksess\u00e4 \u201dnous\u201d ja syd\u00e4n ovat identtiset, koska Kristus asuu \u201dnous\u201dissa. (H. Vlachos: Orth.Psych.)<\/p>\n
Kovuus ja kovettuminen ovat toinen syd\u00e4men sairauksista. Koska se ei hyv\u00e4ksy Jumalan armoa, joka muuttaa kaiken, se pysyy kovana. \u201dTe niskuroijat, ymp\u00e4rileikatut, mutta syd\u00e4melt\u00e4nne ja korviltanne ymp\u00e4rileikkaamattomat\u201d, sanoi ensimm\u00e4inen marttyyri Stefanus juutalaisille (Ap.t. 7:51). T\u00e4m\u00e4 kovuus on, mit\u00e4 ylpeys kokoaa, ja siit\u00e4 ihminen tuomitaan. \u201dMutta sin\u00e4 olet kova etk\u00e4 sisimm\u00e4ss\u00e4si tahdo k\u00e4\u00e4nty\u00e4. N\u00e4in kartutat vihaa, ja se kohtaa sinut vihan p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, jolloin Jumalan oikeudenmukainen tuomio tulee julki\u201d (Room.2:5). Kova syd\u00e4n on rautainen portti kaupungille. Suljettu portti ei salli k\u00e4yd\u00e4 sis\u00e4lle. Mutta syd\u00e4n, joka k\u00e4rsii vastoink\u00e4ymisist\u00e4 ja koettelemuksista, avautuu itsest\u00e4\u00e4n kuten tapahtui Pietarille425. Velvollisuutemme ei ole luoda edellytyksi\u00e4 syd\u00e4men kovettumiselle. \u201d\u00c4lk\u00e4\u00e4 paaduttako syd\u00e4nt\u00e4nne niin kuin silloin, kun nousitte kapinaan\u201d (Hepr.3:8). Herra usein sattui yhteen sellaisten tunteettomien syd\u00e4nten kanssa. Viiden leiv\u00e4n moninkertaistamisen ja myrskyn ihmeiden j\u00e4lkeen \u201dheid\u00e4n syd\u00e4mens\u00e4 olivat paatuneet\u201d (Mark.6:52). Toisessa yhteydess\u00e4 Herra sanoi ihmisille: \u201d Onko teid\u00e4n syd\u00e4menne paatunut?\u201d(Mark.8:17). Kohdatessaan miehet, jotka tarkkailivat, parantaako H\u00e4n sapattina, Herra \u201dloi heihin vihaisen katseen; h\u00e4n oli murheissaan heid\u00e4n syd\u00e4mens\u00e4 kovuudesta\u201d, ja paransi miehen, jolla oli kuivettunut k\u00e4si (Mark.3:5). (H. Vlachos: Orth.Psych.)<\/p>\n
Puhuttaessa \u201dajatuksista ja yritett\u00e4ess\u00e4 m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 tarkalleen, mit\u00e4 ne ovat, luulen, ett\u00e4 meid\u00e4n on viitattava pyh\u00e4n Maksimoksen tekem\u00e4\u00e4n jaotteluun. H\u00e4n sanoo, ett\u00e4 jotkut ajatukset ovat erillisi\u00e4, toiset taas yhdistelmi\u00e4. Ajatukset, jotka eiv\u00e4t ole yhteydess\u00e4 himoihin, ovat erillisi\u00e4. Himojen vaikutuksessa olevat ajatukset ovat yhdistelmi\u00e4 ja muodostuvat \u201dk\u00e4sitteellisist\u00e4 kuvista yhdistyneen\u00e4 himoon\u201d553. Muisto asiasta yhtyneen\u00e4 himoon tekee ajatuksesta himon vaikutuksen alaisen tai yhdistelm\u00e4n. Luulen, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 kohtaa on hyv\u00e4 m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 ero asian, k\u00e4sitteellisen kuvan ja himon v\u00e4lill\u00e4 niin kuin pyh\u00e4 Maksimos eritellee niit\u00e4. Kulta, nainen, mies ja niin edelleen, ovat k\u00e4sitteellisi\u00e4 kuvia. Himo on \u201dmielet\u00f6n viehtymys tai mielivaltainen vihamielisyys johonkin n\u00e4ist\u00e4 samoista asioista\u201d. Himoton k\u00e4sitteellinen kuva on ajatus, johon kietoutuu himo tai k\u00e4sitteellinen kuva. Siksi meid\u00e4n tulee pyrki\u00e4 erottamaan himo k\u00e4sitteellisest\u00e4 kuvasta, niin ett\u00e4 ajatus pysyy yksinkertaisena. Ja t\u00e4m\u00e4n erottelun voi tehd\u00e4 hengellisell\u00e4 rakkaudella ja itsetarkkailulla. (H. Vlachos: Orth.Psych.)<\/p>\n
Edelleen, ajatuksista vapautumiseksi tulee kamppailla himoja vastaan, koska niist\u00e4 pahat henget saavat tilaisuuden istuttaa sopivia ajatuksia. Haureuden himon suhteen pyh\u00e4 Maksimos neuvoo \u201dpaastoamaan, y\u00f6valvomisiin, ty\u00f6skentelem\u00e4\u00e4n ja v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4\u00e4n kohtaamasta ihmisi\u00e4\u201d. Vihaisuuden ja kiukun suhteen \u201dolemaan piittaamaton\u00a0 kunniasta, halveksunnasta ja aineellisista asioista\u201d. Kaunan suhteen \u201drukoile sen puolesta, joka on loukannut sinua ja sin\u00e4 vapaudut\u201d. (H. Vlachos: Orth.Psych.)<\/p>\n
Hallitsemalla vihastumista ja halua nopeasti ajamme pois pahat ajatukset651. Y\u00f6valvomiset my\u00f6s auttavat suuressa m\u00e4\u00e4rin: \u201dValvova munkki on ajatusten kalastaja, ja y\u00f6n hiljaisuudessa h\u00e4n voi helposti havaita ja kaapata ne\u201d. (H. Vlachos Orth.Psych.)<\/p>\n
Pyh\u00e4n Portaiden Johanneksen mukaan Jumala ei aiheuttanut eik\u00e4 luonut pahaa. \u201dOlemme muuttaneet omat luonnolliset ominaisuutemme himoiksi\u201d. Sama pyh\u00e4 esitt\u00e4\u00e4 useita esimerkkej\u00e4 selitt\u00e4\u00e4kseen t\u00e4t\u00e4. \u201dSiemen lasten siitt\u00e4miseksi\u201d on meiss\u00e4 luonnollista, mutta me muutimme sen haureudeksi. Vihastuminen, jonka Jumala antoi meille k\u00e4\u00e4rmett\u00e4 vastaan, sodan k\u00e4ymiseksi paholaista vastaan, on luonnollista, mutta me k\u00e4yt\u00e4mme sit\u00e4 l\u00e4himm\u00e4ist\u00e4mme vastaan. Meill\u00e4 on kiihke\u00e4 halua kunnostautua hyveiss\u00e4, mutta sen sijaan kilpailemme pahassa. Luonto her\u00e4tt\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4mme kunnian halua, mutta kunnia on taivaallista lajia, taivaallisen onnen iloa. Luonnostamme olemme ylenkatseellisia \u2013 pahoja henki\u00e4 vastaan. Ilo kuluu meihin luonnostaan, mutta sen tulisi olla iloa Herrasta ja hyv\u00e4n tekemisest\u00e4 l\u00e4himm\u00e4isillemme. Luonto on antanut meille kiukun, mutta sen tulisi olla kiukkua sielun vihollisia vastaan. Meill\u00e4 on luonnollinen halu ruokaan, mutta ei paheellisuuteen. (H.Vlachos: Orth.Psych.)<\/p>\n
Selitt\u00e4ess\u00e4\u00e4n, mit\u00e4 t\u00e4m\u00e4 luonnoton sielun yllyke on, pyh\u00e4 Maksimos nimitt\u00e4\u00e4 sit\u00e4 \u201dmielett\u00f6m\u00e4ksi rakkaudeksi tai mielett\u00f6m\u00e4ksi vihaksi jotakuta kohtaan tai johonkin j\u00e4rjelliseen asiaan\u201d. Toisessa kohtaa h\u00e4n kirjoittaa, ett\u00e4 pahe on asioiden k\u00e4sitteellisten kuviemme v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6\u00e4, jotka johtavat itse asioiden v\u00e4\u00e4rin k\u00e4ytt\u00e4miseen. Ottamalla esimerkin avioliitosta h\u00e4n sanoo, ett\u00e4 oikeaa seksuaalista kanssak\u00e4ymist\u00e4 on lasten synnytt\u00e4minen. Henkil\u00f6, joka etsii vain aistillista nautintoa \u201dk\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sit\u00e4 v\u00e4\u00e4rin, sill\u00e4 h\u00e4n otaksuu hyv\u00e4ksi sen mik\u00e4 ei ole hyv\u00e4\u00e4. Kun sellaisella ihmisell\u00e4 on seksuaalista kanssak\u00e4ymist\u00e4 naisen kanssa, h\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 naista v\u00e4\u00e4rin\u201d. Sama pit\u00e4\u00e4 paikkansa muihinkin asioihin. (H.Vlachos:Orth.Psych.)<\/p>\n
Langenneen ihmisen sielun \u00e4lyllist\u00e4 puolta hallitsee ylpeys, halullista sielun osaa p\u00e4\u00e4asiassa lihan kieroutuneisuudet, ja kiihottuvaa osaa vihan, vihastumisen ja kaunan himot. (H.Vlachos:Orth.Psych.)<\/p>\n
Toisessa kohtaa pyh\u00e4 Maksimos erittelee, mit\u00e4 v\u00e4\u00e4rink\u00e4ytt\u00e4minen on. \u00c4lyllisen voiman v\u00e4\u00e4rink\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4 on tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys ja typeryys. Kiihottuvan ja haluavan voiman v\u00e4\u00e4rink\u00e4ytt\u00f6\u00e4 on viha ja haureellisuus. N\u00e4iden voimien asiaankuuluva k\u00e4ytt\u00f6 saa aikaan hengellist\u00e4 tietoa, moraalista harkintakyky\u00e4, rakkautta ja itsehillint\u00e4\u00e4. Senvuoksi mik\u00e4\u00e4n Jumalan luoma ei ole pahaa. (H.Vlachos:Orth.Psych.)<\/p>\n
Rahanhimo ja itsens\u00e4 korottaminen saavat vihaamaan l\u00e4himm\u00e4ist\u00e4\u00e4n. Itserakkaus, paheiden \u00e4iti, on molempien n\u00e4iden asioiden alkusyy. (H. Vlachos:Orth.Psych)<\/p>\n
Kiihottuvan osan synnit ovat: syd\u00e4mett\u00f6myys, viha, my\u00f6t\u00e4tunnon puute, kauna, kateus, murha ja \u201dpysytteleminen aina sellaisissa asioissa\u201d. (VlachoH.s:Orth.Psych.; Joh.Dam.)<\/p>\n
Sama pyh\u00e4 luettelee my\u00f6s kahdeksan ajatusta, jotka sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t kaiken pahan, jotka ovat yhteydess\u00e4 vastaaviin himoihin, koska ajatusten kautta synnin tulevat olemassa oleviksi, jotka sitten kehittyv\u00e4t himoiksi. N\u00e4m\u00e4 kahdeksan ajatusta ovat ylensy\u00f6minen (ahnaus), ep\u00e4siveellisyys, rahanhimo, vihaisuus, masennus, haluttomuus, itsens\u00e4 korottaminen ja ylpeys. (H. Vlachos:Orth.Psych. ;Joh.Dam.)<\/p>\n
Pyh\u00e4 Portaiden Johannes oppi pyhilt\u00e4 miehilt\u00e4, ett\u00e4 vatsanpalvonta on ep\u00e4siveellisyyden \u00e4iti ja itsens\u00e4 korostus on velttouden \u00e4iti. Toisin sanoen, kun velttous saa meist\u00e4 otteen, voimme olla varmoja, ett\u00e4 itsens\u00e4 korostamisen himo tekee meiss\u00e4 ty\u00f6t\u00e4\u00e4n. Samoin masennus ja vihastus ovat n\u00e4iden kolmen tytt\u00e4ri\u00e4. Itsens\u00e4 korostaminen on ylpeyden \u00e4iti. H\u00e4nelle opetettiin my\u00f6s, ett\u00e4 tavallisesti tyhmiss\u00e4 ihmisiss\u00e4 ei ole mit\u00e4\u00e4n hienotunteisuutta\/arvostelukyky\u00e4 eik\u00e4 j\u00e4rjestyst\u00e4, vaan paremminkin ep\u00e4j\u00e4rjestyst\u00e4 ja sekaannusta. Sopimattomat vitsit syntyv\u00e4t joskus ep\u00e4siveellisyydest\u00e4, joskus itsens\u00e4 korostamisesta. (H. Vlachos:Orth.Psych.)<\/p>\n
Ilkeys tulee omahyv\u00e4isyydest\u00e4 ja vihaisuudesta. Teeskentely tulee riippumattomuudesta\/itsen\u00e4isyydest\u00e4 ja omap\u00e4isyydest\u00e4. Ja yleens\u00e4 aistillinen nautinto ja ilkeys\/pahantahtoisuus ovat kaikkien himojen kehitt\u00e4ji\u00e4. (H. Vlachos:Orth.Psych.)<\/p>\n
\u2026. kun ihmisen mieli leikittelee joidenkin aistillisten asioiden kanssa, \u201d se selv\u00e4sti lis\u00e4\u00e4 siihen joitakin himoja, kuten halua, kiukkua, vihaisuutta tai kaunaa\u201d. (H. Vlachos:Orth.Psych.)<\/p>\n
Pyh\u00e4 Maksimos kirjoittaa, ett\u00e4 asia, k\u00e4sitteellinen kuva ja himo ovat kaikki toisistaan erilaisia. Mies, nainen, kulta ja niin edelleen ovat asioita; k\u00e4sitteellinen kuva on \u201dhimosta vapaa ajatus yhdest\u00e4 n\u00e4ist\u00e4 asioista\u201d, himo on \u201dmielet\u00f6n viehtymys tai mielivaltainen viha yhteen n\u00e4ist\u00e4 samoista asioista\u201d.<\/p>\n
\u00a0Abba Doroteos erotellen synnin ja himon kirjoittaa, ett\u00e4 himoja ovat vihamielisyys, itsens\u00e4 korottaminen, itsens\u00e4 hemmottelu, viha, pahat halut ja sen kaltaiset. Synnit ovat himojen toimintaa. Ja niinp\u00e4 henkil\u00f6lle on mahdollista, ett\u00e4 \u201dh\u00e4nell\u00e4 on himoja, mutta h\u00e4n ei pane niit\u00e4 toimimaan\u201d. T\u00e4st\u00e4 tekstist\u00e4 ymm\u00e4rr\u00e4mme my\u00f6s, ett\u00e4 on mahdollista olla t\u00e4ynn\u00e4 himoja niit\u00e4 huomaamatta, koska emme ole sattuneet tekem\u00e4\u00e4n lainkaan synti\u00e4. T\u00e4m\u00e4n vuoksi t\u00e4ydelliseen parantumiseen on tarpeen tarkkan\u00e4k\u00f6inen ja kokenut hengellinen ohjaaja. (H.Vlachos: Orth.Psych.)<\/p>\n
Abba Doroteos sanoo tarkoituksella, ett\u00e4 ei pid\u00e4 toivoa vapautuvansa himosta \u201dpaetakseen sen piinaa, vaan koska vihaa sit\u00e4, kuten on sanottu: \u201dVihasin niit\u00e4 t\u00e4ydellisel\u00e4 vihalla\u201d. Pyh\u00e4t k\u00e4sitt\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 jotkut ihmiset haluavat vapautua himoista, koska ne aiheuttavat niin paljon tuskaa. Mutta t\u00e4m\u00e4 ei ole ortodoksisen parantavan hoitotavan todellinen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4. Perusp\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 on saavuttaa yhteys Jumalan kanssa. (H.Vlachos:Orth.Psych.)<\/p>\n
Tavallisesti hengelliset l\u00e4\u00e4k\u00e4rit ottavat vastaan iskuja niilt\u00e4 tunnustavilta, jos he eiv\u00e4t tee tunnustustaan n\u00f6yryydell\u00e4 ja itsetuntemuksella. Hengellinen toimenpide tapahtuu synnintunnustuksella ja sen vuoksi k\u00e4rsiv\u00e4llisyys s\u00e4ilyy. Muta isien neuvo h\u00e4nelle on selv\u00e4. \u201d\u00c4l\u00e4 ole vihainen henkil\u00f6lle, joka esiintyy vastahakoisesti sinua kohtaan l\u00e4\u00e4k\u00e4rin\u00e4. Katso pikemminkin pelkoon, josta h\u00e4nen on p\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4, ja itse\u00e4si moittien siunaa h\u00e4nt\u00e4, koska Jumalan armosta h\u00e4n on ollut sellainen palvelus sinulle\u201d. (H.Vlachos:Orth.Psych.)<\/p>\n
\u201dJos haluat vapautua kaikista himoista, harjoita itsekuria, rakkautta ja rukousta\u201d. On olemassa tiettyj\u00e4 toimintoja, jotka pys\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t himojen liikehdinn\u00e4n eiv\u00e4tk\u00e4 salli niiden kasvaa; ja on muita toimia, jotka tukahduttavat niit\u00e4 ja saavat ne heikentym\u00e4\u00e4n. Esimerkiksi miss\u00e4 on kysymys himoista, paastoaminen, ty\u00f6 ja y\u00f6valvominen eiv\u00e4t salli himon kasvaa, kun taas vet\u00e4ytyminen, teoria (Jumalan n\u00e4keminen) ja voimakas kaipaus Jumalan puoleen hillitsev\u00e4t sit\u00e4 ja saa sen katoamaan. Mit\u00e4 tulee vihamielisyyteen, k\u00e4rsiv\u00e4llisyyteen, vapautumiseen kaunasta, ja s\u00e4vyisyyteen esimerkiksi, kaikki ehk\u00e4isev\u00e4t sit\u00e4 ja est\u00e4v\u00e4t sit\u00e4 kasvamasta, kun taas rakkaus, laupeudenteot, hyv\u00e4syd\u00e4misyys ja my\u00f6t\u00e4tunto saavat sen heikkenem\u00e4\u00e4n800. H\u00e4n, joka aidosti haluaa luopua maallisista asioista, ja rakastavasti ja vilpitt\u00f6m\u00e4sti palvelee l\u00e4himm\u00e4ist\u00e4\u00e4n, \u201dvapautuu nopeasti kaikista himoista ja tulee osalliseksi Jumalan rakkaudesta ja tuntemisesta\u201d. (H. Vlachos:Orth.Psych.)<\/p>\n
Vihamielisyys, joka sokaisee syd\u00e4men silm\u00e4t, parannetaan pitk\u00e4mielisyydell\u00e4 kanssaihmisi\u00e4 kohtaan. Sis\u00e4ist\u00e4 rauhaa, joka on vihamielisyyden vastakohta, \u201dei saavuteta k\u00e4rsiv\u00e4llisyydell\u00e4, jota muut osoittavat meit\u00e4 kohtaan, vaan omalla pitk\u00e4mielisyydell\u00e4mme l\u00e4himm\u00e4isi\u00e4mme kohtaan\u201d.\u00a0 Toisiin ihmisiin kohdistuvan vihan v\u00e4ltt\u00e4minen ei riit\u00e4, vaan \u201dmy\u00f6s el\u00e4imiin kohdistuvan ja jopa hengett\u00f6miin esineisiin kohdistuvan\u201d. Samoin se parannetaan ei vain pid\u00e4ttym\u00e4ll\u00e4 \u201dulkonaisista vihan ilmaisuista, vaan vihaisista ajatuksistakin\u201d. Meid\u00e4n ei tule vain hallita kielt\u00e4mme kiusauksen aikana, vaan \u201dpuhdistettava syd\u00e4memme kaunasta eik\u00e4 id\u00e4tell\u00e4 pahoja ajatuksia velji\u00e4mme kohtaan\u201d. Lopullinen parantuminen \u201dtoteutuu, kun emme tule vihaisiksi mist\u00e4\u00e4n syyst\u00e4, oikeutetusta tai ep\u00e4oikeutetusta\u201d. (H. Vlachos:Orth.Psych)<\/p>\n
Pyh\u00e4 Portaiden Johannes, joka on Kirkon tradition piiriss\u00e4, kirjoittaa, ett\u00e4 toinen ihminen on himoton ja toinen on himottomampi t\u00e4t\u00e4. Toinen vihaa pahaa kun taas toisella on \u201d hyveiden ehtym\u00e4tt\u00f6m\u00e4n varaston siunaus\u201d855. Niinp\u00e4 t\u00e4ss\u00e4kin n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 himottomuus ei ole vain negatiivinen teko, vaan my\u00f6s positiivinen, Se on hyveiden hankkimista, joka on Pyh\u00e4n Hengen hedelm\u00e4. (H. Vlachos:Orth.Psych.)<\/p>\n
Pyh\u00e4n Portaiden Johanneksen mukaan: \u201dSill\u00e4 monet ihmiset murehtien valmistivat tiet\u00e4 siunatulle himottomuudelle. Se muokkasi, kynti, ja kitki pois sen, mik\u00e4 oli synnillist\u00e4\u201d. Siten murehtiminen on el\u00e4m\u00e4n tapa. Se siivoaa sielun, puhdistaa mielen ja tekee sen kykenev\u00e4ksi vastaanottamaan jumalallista lohtua. T\u00e4m\u00e4 murehtiminen on yhteydess\u00e4 katumukseen, ja todellinen katumus itsens\u00e4 vihaamiseen. Herra puhui el\u00e4m\u00e4mme vihaamisesta Kristuksen seuraamisen ja taivaan valtakunnan saavuttamisen yhteydess\u00e4. \u201dJoka rakastaa el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4, kadottaa sen, mutta joka t\u00e4ss\u00e4 maailmassa panee alttiiksi el\u00e4m\u00e4ns\u00e4, saa osakseen ikuisen el\u00e4m\u00e4n\u201d (Joh. 12:25), ja ”Jos joku tulee minun luokseni mutta ei ole valmis luopumaan is\u00e4st\u00e4\u00e4n ja \u00e4idist\u00e4\u00e4n, vaimostaan ja lapsistaan, veljist\u00e4\u00e4n ja sisaristaan, viel\u00e4p\u00e4 omasta el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n, h\u00e4n ei voi olla minun opetuslapseni\u201d (Lk 14:26). Pyh\u00e4 Gregorios Palamas kirjoittaa, ett\u00e4 niiden, jotka el\u00e4v\u00e4t maailmassa tulisi pakottaa itsens\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4n maailman asioita yht\u00e4pit\u00e4v\u00e4sti Kristuksen k\u00e4skyjen kanssa. Sellainen tavaksi pitkittynyt pakottaminen tekee meille helpoksi my\u00f6nty\u00e4 Jumalan k\u00e4skyihin ja muuttaa ep\u00e4vakaa asenteemme pysyv\u00e4ksi tilaksi. T\u00e4m\u00e4 olotila saa aikaan pysyv\u00e4n vihan \u201dsielun pahoja tiloja ja asenteita kohtaan\u201d, ja viha saa aikaan himottomuuden. Niinp\u00e4 oman pahan ja v\u00e4\u00e4ristyneen itsemme vihaaminen tulee himottomuuden l\u00e4hteeksi. Ja kun ihmisell\u00e4 on himottomuus, silloin synti ei hallitse h\u00e4nt\u00e4 ja h\u00e4n lep\u00e4\u00e4 Hengen vapaudessa ja laissa. (H.Vlachos: Orth.Psych.)<\/p>\n
Abba Dorotheos<\/b><\/p>\n
Sen ohella hyv\u00e4 Jumala, tiet\u00e4en meid\u00e4n heikkoutemme ja n\u00e4hden edelt\u00e4p\u00e4in, ett\u00e4 me pyh\u00e4n kasteenkin j\u00e4lkeen teemme synti\u00e4, kuten Raamatussa on sanottu, ett\u00e4 \u201dihmisen syd\u00e4men aivoitus on paha hamasta lapsuudesta saakka\u201d (I Moos. 8: 21), antoi meille armostaan pyh\u00e4t k\u00e4skyt, jotka meit\u00e4 puhdistavat niin, ett\u00e4 me, jos tahdomme, voimme H\u00e4nen k\u00e4skyjens\u00e4 t\u00e4ytt\u00e4misen kautta taas puhdistua ei vain synneist\u00e4mme, vaan viel\u00e4p\u00e4 itse himoistammekin Sill\u00e4 toista ovat himot ja toista synnit. Himeja ovat: viha, turhan kunnian himo, hekumallisuus, vihamielisyys, paha himo y. m. Synnit taas ovat himojen toimintaa, kun joku teossa toteuttaa koittavat, sill\u00e4 voi omistaa himoja, mutta olla toimimatta niitten mukaan. (1 puhe)<\/p>\n
TAISTELU VIHAN HIMOA VASTAAN<\/b><\/p>\n
Pyh\u00e4t is\u00e4t opettavat, ett\u00e4 ihminen on tietyn kielensairauden alainen. Toisinaan se ilmenee vihana, toisinaan taas v\u00e4ittelynhaluna ja usein hillitt\u00f6m\u00e4n\u00e4 puheliaisuuteena. N\u00e4ist\u00e4 jokainen kuitenkin on oire samasta sairaudesta: itsehillinn\u00e4n puutteesta.<\/p>\n
”Viha on kaikkein ripe\u00e4otteisin himo. Se nousee ja leimahtaa sellaista ihmist\u00e4 kohtaan, joka on tehnyt tai n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tehneen jollekulle toiselle v\u00e4\u00e4ryytt\u00e4. Se kovettaa sielun entist\u00e4 kovemmaksi.” (Evagrios)<\/i><\/p>\n
”Viha tuntee k\u00e4rsineens\u00e4 v\u00e4\u00e4ryytt\u00e4. Syyhyten kiihke\u00e4sti kostoa sielu lakkaamatta houkuttelee meit\u00e4 maksamaan takaisin samalla mitalla niille, jotka ovat meit\u00e4 loukanneet.”\u00a0 (Basileios Suuri)<\/i><\/p>\n
”Kuvittelepa, ett\u00e4 sinun vihasi on er\u00e4\u00e4nlainen petoel\u00e4in: niin kuin varotaan leijonia, niin pit\u00e4\u00e4 sinun varoa itse\u00e4si… Jos ihminen el\u00e4tt\u00e4\u00e4 matoja sis\u00e4lmyksiss\u00e4\u00e4n, h\u00e4n ei kykene edes hengitt\u00e4m\u00e4\u00e4n, puhumattakaan muuta, koska h\u00e4nen sis\u00e4elimens\u00e4 riutuvat. Kuinka me siis voimme tuottaa mit\u00e4\u00e4n ylev\u00e4\u00e4, jos vihan valtava k\u00e4\u00e4rme kalvaa meit\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4p\u00e4in?”<\/p>\n
”Todellakin, heti kun viha onnistuu karkottamaan j\u00e4rjen tiehens\u00e4, se saa yliotteen sielusta. Se tekee ihmisest\u00e4 todella el\u00e4imellisen. Itse asiassa se ei edes salli ihmisen olla ihminen, koska t\u00e4lt\u00e4 siis j\u00e4rki on tiess\u00e4\u00e4n. Vihanhimon orjuuttamat ovat kuin myrkyllisi\u00e4 el\u00e4imi\u00e4: heist\u00e4 tulee vauhkoontuneiden koirien kaltaisia, he sy\u00f6ks\u00e4htelev\u00e4t kuin skorpionit ja pist\u00e4v\u00e4t kuin k\u00e4\u00e4rmeet…”<\/p>\n
”Ja vihan vuoksi kieli muuttuu hillitt\u00f6m\u00e4ksi ja puhe varomattomaksi. Ruumiillinen v\u00e4kivaltakin syntyy vihasta. Viha on er\u00e4\u00e4nlaista hetkellist\u00e4 mielenvikaisuutta, sill\u00e4 sen uhrit eiv\u00e4t saa rauhaa, ennen kuin he ovat joko saaneet aikaan jonkin verran vahinkoa tai loukkaantuvat itse.” (Johannes Krysostomos)<\/i><\/p>\n
”V\u00e4ittelynhaluinen ihminen on kuin se, joka tietoisesti luovuttaa itsens\u00e4 vihollisilleen… Jos ihminen on syd\u00e4mess\u00e4\u00e4n syv\u00e4sti loukkaantunut \u00e4rsytyksest\u00e4 ja huonosta kohtelusta, ja h\u00e4n sen vuoksi v\u00e4ittelee katkerasti tai puhuu ylimielisesti, h\u00e4n antaa k\u00e4\u00e4rmeelle entist\u00e4 enemm\u00e4n intoa vuodattaa myrkky\u00e4 syd\u00e4meen ja armottomasti kalvaa sis\u00e4lmyksi\u00e4. T\u00e4ll\u00e4 tavoin k\u00e4\u00e4rme p\u00e4iv\u00e4 p\u00e4iv\u00e4lt\u00e4 voimistuu ja lopulta tuhoaa t\u00e4m\u00e4n sieluparan voiman vastustaa sit\u00e4. Sen j\u00e4lkeen t\u00e4m\u00e4 ihminen el\u00e4\u00e4 en\u00e4\u00e4 synti\u00e4 varten ja on t\u00e4ysin kuollut totuudelle.”( Basileios Suuri)<\/em><\/p>\n ”Ei ole mit\u00e4\u00e4n sen turmiollisempaa kuin liika puheliaisuus eik\u00e4 mit\u00e4\u00e4n vahingollisempaa kuin hillitsem\u00e4t\u00f6n kieli. Sielun rikkauksien tuhoamisessa ja hajottamisessa niit\u00e4 ei voita mik\u00e4\u00e4n. Liika puheliaisuus, v\u00e4ittelynhalu ja vihamielisyys n\u00e4et tuhoavat kaiken sen, mill\u00e4 me olemme p\u00e4ivitt\u00e4in onnistuneet sis\u00e4isesti rakentumaan. Sill\u00e4 sen, mink\u00e4 me kokoamme suurella vaivalla, sielumme haaskaa hetkess\u00e4, kun se on t\u00e4m\u00e4n kielen sairauden piinaama… Kuka voi sanoin kuvata sen vahingon, jonka hillitsem\u00e4t\u00f6n kieli voi aiheuttaa?” (Simeon Uusi Teologi<\/em>)<\/p>\n Ent\u00e4 kuinka voimme saavuttaa hyv\u00e4ntahtoisuuden?<\/p>\n ”… ajattelemalla jatkuvasti lukuisia syntej\u00e4mme ja suremalla ja valittamalla niit\u00e4. Suremme, koska siell\u00e4 miss\u00e4 on katuvaa surua, ei voi olla vihaa. Kun murhe painaa mielt\u00e4, se ei jouda harhailemaan.”\u00a0 (JohannesKrysostomos.)<\/em><\/p>\n ”My\u00f6s pyhien ihmisten esimerkillisyyden ajatteleminen saattaa tukahduttaa sielun intohimoiset ja levottomat liikehdinn\u00e4t”\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 (Basileios Suur<\/em>i)<\/p>\n Painiskellessa t\u00e4t\u00e4 himoa vastaan on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ettei ”kuvittele ansainneensa mit\u00e4\u00e4n suurta palkkiota eik\u00e4 pid\u00e4 muita ihmisi\u00e4 itse\u00e4\u00e4n alempiarvoisempina. Jos p\u00e4\u00e4set eroon n\u00e4ist\u00e4 kahdesta houkutuksesta, viha ei koskaan syty sisimm\u00e4ss\u00e4si, ei silloinkaan, kun sinua loukataan ja h\u00e4v\u00e4ist\u00e4\u00e4n…<\/p>\n ”Tyynnyt\u00e4 siis syd\u00e4mesi, silloin kun se hehkuu vihan vimmassa. Niin kuin huonok\u00e4yt\u00f6ksinenkin nuorukainen kunnioittaa pyh\u00e4n vanhuksen l\u00e4sn\u00e4oloa, pakota himosi kunnioittamaan sit\u00e4, ett\u00e4 olet tullut j\u00e4rkiisi. Viha on pidett\u00e4va aisoissa niin kuin hevonen suitsissa j\u00e4rjen avulla, joka sitten ohjaa ja suuntaa sen minne haluaa.” (Basileios Suuri)<\/p>\n ”Viha on usein my\u00f6s hy\u00f6dyllinen”, koska se on ”luonnostaan tarkoitettu taistelemaan demoneja vastaan ja torjumaan kaikenlaisia syntej\u00e4….\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 (Johannes Krysostomos<\/em>)<\/p>\n ”Juuri demonit, jotka viekottelevat meit\u00e4 maailman hekumoihin, aiheuttavat sen, ett\u00e4 vihamme kohdistuu niiden sijasta ihmisiin.”\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 (Evagrios<\/em>)<\/p>\n ”Viha on sielun voimanl\u00e4hde, kun se on liittoutunut j\u00e4rjen kanssa synti\u00e4 vastaan. Ellei vihasi ole noussut vastustamaan pahaa henke\u00e4, sinun on mahdoton vihata sit\u00e4 niin kiihke\u00e4sti kuin on tarpeen. Sill\u00e4 meid\u00e4n tulisi vihata synti\u00e4 yht\u00e4 kiihke\u00e4sti kuin rakastamme hyvett\u00e4. T\u00e4m\u00e4n toteuttamisessa viha on hyvin hy\u00f6dyllinen, mik\u00e4li se tarkoin noudattaa j\u00e4rjen ohjausta, vaikenee, mukautuu ja valppaasti tottelee j\u00e4rjen \u00e4\u00e4nt\u00e4. T\u00e4llainen siis on vihasta saatava hy\u00f6ty, jos sit\u00e4 osataan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 oikealla tavalla (Basileios Suuri)<\/p>\n \u00bb\u00c4lk\u00e4\u00e4 antako auringon laskea vihanne yli, \u00e4lk\u00e4\u00e4k\u00e4 antako perkeleelle sijaa\u00bb (Ef 4: 26 – 27).<\/p>\n Paha henki ei p\u00e4\u00e4se sieluun, jos sielu itse ei pid\u00e4 himoja vireill\u00e4. Silloin se on valoisa, eik\u00e4 paha henki voi siihen katsoa. Mutta kun se p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4jonkun himon liikkeelle ja suostuu sen toimintaan, silloin se sumentuu, ja paha henki n\u00e4kee sen. Paha henki l\u00e4hestyy sit\u00e4 siekailematta ja ottaa sen hallintaansa. Sielua kiusaa p\u00e4\u00e4asiallisesti kaksi intohimoa \u2011 aistillisuus ja \u00e4rtyvyys. Kun pahan hengen onnistuu vangita joku hekuman lumoihin, se j\u00e4tt\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4n itsekseen hekuman kanssa eik\u00e4 en\u00e4\u00e4 kiusaa h\u00e4nt\u00e4, paitsi mit\u00e4 nyt v\u00e4h\u00e4n vaivaa h\u00e4nt\u00e4 suuttumuksella. Mutta jos ihminen ei anna periksi lihalliselle himolle, paha henki kiiruhtaa yllytt\u00e4m\u00e4\u00e4n h\u00e4nt\u00e4 vihaan ja ker\u00e4\u00e4 h\u00e4nen ymp\u00e4rilleen viljalti \u00e4rsytt\u00e4vi\u00e4 asioita. Ihminen, joka ei\u00a0 huomaa pahan hengen ansoja, p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 itsens\u00e4 harmistumaan kaikesta ja antautuu vihan valtaan, ja niin h\u00e4n \u00bbantaa perkeleelle sijaa\u00bb. Mutta ihminen, joka hillitsee jokaisen vihankuohahduksen, vastustaa pahaa henke\u00e4 ja karkottaa sen eik\u00e4 anna sille itsess\u00e4\u00e4n sijaa. Viha \u00bbantaa perkeleelle sijaa\u00bb heti kun suuttumista pidet\u00e4\u00e4n oikeudenmukaisena ja sen tuoma tyydytys koetaan lailliseksi. Silloin vihollinen k\u00e4y heti sieluun sis\u00e4lle ja alkaa johdatella mieleen toinen toistaan \u00e4rsytt\u00e4v\u00e4mpi\u00e4 ajatuksia. Ihminen alkaa palaa vihasta kuin olisi tulessa. T\u00e4m\u00e4 on saatanallista tulta; mutta ihmisparka luulee intonsa hehkuvan oikeudenmukaisuuden puolesta, vaikka eih\u00e4n viha koskaan tee sit\u00e4, mik\u00e4 on oikein (Jaak 1:20). T\u00e4m\u00e4 on vihan aikaansaama itsepetos, samoin kuin on olemassa aistillisen himon aiheuttama itsepetos. Ihminen, joka nopeasti voittaa vihansa, hajottaa t\u00e4m\u00e4n harhan ja ly\u00f6 siten pahan hengen takaisin kuin vahvalla rintaan osuvalla iskulla. Onko ket\u00e4\u00e4n, joka vihansa tukahdutettuaan ja tutkisteltuaan koko tapausta vilpitt\u00f6m\u00e4sti ei n\u00e4kisi, ett\u00e4 h\u00e4nen n\u00e4rk\u00e4stymisens\u00e4 perusteena olijotain v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4? Mutta vihollinen k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 sen, mik\u00e4 on v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, oikeaksi ja rakentaa sen sellaiseksi vuoreksi, ett\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kuin koko maailma menisi nurin, ellemme ilmaise n\u00e4rk\u00e4styst\u00e4mme.<\/p>\n Sanotko, ettet voi olla loukkaantumatta ja vihastumatta? Vai niin \u2011 no, kanna kaunaa \u2011mutta pahalle hengelle, ei veljellesi. Jumala antoi meille vihan miekaksi, jotta l\u00e4vist\u00e4isim\u00adme pahan hengen eik\u00e4 jotta iskisimme sen omaan ruumiiseemme. Pist\u00e4 sill\u00e4 sitten pahaa henke\u00e4 ihan kahvaa my\u00f6ten, jos haluat, tunge kahvakin sis\u00e4\u00e4n saman tien, \u00e4l\u00e4k\u00e4 ved\u00e4 kos\u00adkaan ulos, vaan iske viel\u00e4 toinenkin miekka. T\u00e4m\u00e4n saamme aikaan tulemalla toisillemme lempeiksi ja yst\u00e4v\u00e4llisiksi. \u00bbMenk\u00f6\u00f6t rahani, tuhoutukoon kunniani ja maineeni \u2011 l\u00e4him\u00adm\u00e4iseni on minulle itse\u00e4ni kalliimpi\u00bb. N\u00e4in puhelkaamme, ja silloin emme vahingoita omaa luontoamme rahan tai maineen t\u00e4hden.(Jeesuksen ruukouksesta)<\/p>\n Er\u00e4\u00e4t himot ovat alkuna ja syyn\u00e4 toisiin himoihin. Sellaisia ovat ylensy\u00f6minen, itsens\u00e4 hemmottelu, huvittelu, komeileminen, rahanhimo, kunnianhimo ja ep\u00e4usko. Niitten seurauksena esiintyv\u00e4t hekumallisuus, alakuloisuus, viha, pitk\u00e4vihaisuus, kateus, ylpeys, Jumalan unohtaminen sek\u00e4 hyveellisen el\u00e4m\u00e4ntavan hylk\u00e4\u00e4minen.<\/p>\n Hengellisess\u00e4 kilvoittelussaan ihmisen t\u00e4ytyy ryhty\u00e4 vastustamaan etup\u00e4\u00e4ss\u00e4 alkuhimoja, jolloin niitten seurauksena olevat himot h\u00e4vi\u00e4v\u00e4t itsest\u00e4\u00e4n. Se, joka on kielt\u00e4ytynyt ruumiillisesta nautinnosta, ihmisilta tulevasta kunniasta, voitonhimosta, huolettomasta el\u00e4m\u00e4ntavasta, ei antaudu vihan tai ep\u00e4toivon valtaan, eiv\u00e4tk\u00e4 ylpeys tai kateus kykene h\u00e4nt\u00e4 vallitsemaan. Sellainen ihminen kulkee esteett\u00f6m\u00e4sti Jumalan k\u00e4skyjen tiet\u00e4 pelastusta kohti saavuttaen laajan jumalantuntemisen, mik\u00e4 on mahdollista ainoastaan puhdassyd\u00e4miselle.(Kilvoittelija<\/em>)<\/p>\n Olemme jo maininneet, ett\u00e4 viha on usein yhteydess\u00e4 toiseen himoon \u2013 ylpeyteen. Nyt menemme niin pitk\u00e4lle, ett\u00e4 sanomme, ettei viha useinkaan ilmene erillisen\u00e4 tai pohjimmaisena himona ihmissyd\u00e4mess\u00e4. Kaikkein useimmin viha ilmaisee muun himon tyytym\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4 tai jopa satunnaisista himoista, joita henkil\u00f6ll\u00e4 on aika ajoin.\u00a0 J\u00e4lkimm\u00e4isess\u00e4 tapauksessa vihaa kutsutaan k\u00e4rsim\u00e4tt\u00f6myydeksi tai uppiniskaisuudeksi, mik\u00e4 puolestaan on ilmausta yleisest\u00e4 itserakkaudesta, veljellisen rakkauden puutteesta tai halun puutetta pit\u00e4\u00e4 itsest\u00e4\u00e4n vaarin ja kamppailla itsens\u00e4 kanssa. Mit\u00e4 voimakkaampi himo on henkil\u00f6ss\u00e4, sit\u00e4 nopeammin ja tulisemmin se muuttuu vihaksi, ellei saa tyydytyst\u00e4. Siksi turhamaiset ja rahan rakastajat tulevat kateellisiksi, hekumalliset mustasukkaisiksi, ahmatit liian arvosteleviksi ja helposti \u00e4rtyviksi, ja niin edelleen. Yleens\u00e4 viha on osoitus monenlaisista synnillisist\u00e4 himoista, ja voidaan saada selville n\u00e4ist\u00e4 huomioista, kun h\u00e4n alkaa tulla vihaiseksi. Jos se tapahtuu keskustelun aikana paastosta ja kohtuullisuudesta, silloin h\u00e4n tekee synti\u00e4 ylensy\u00f6misen ja juoppouden himosta. Jos niin tapahtuu silloin, kun h\u00e4n menett\u00e4\u00e4 rahaa \u2013 rahan rakkauden himosta. Jos niin tapahtuu, kun keskustellaan n\u00f6yr\u00e4n pyh\u00e4n ihmisen juhlasta \u2013 h\u00e4n on ylpe\u00e4 ja niin edelleen. Sen vuoksi aloitamme neuvomme hengellisille isille taistelemisesta vihaa vastaan, koska se on muiden himojen tahaton ilmaisija. Henkil\u00f6n orjuus niist\u00e4 ilmenee kaikkein ensimm\u00e4iseksi vihan orjuutena, joka purkautuu jopa hyvinkin ovelista ihmisist\u00e4, jotka muuten kykenev\u00e4t k\u00e4tkem\u00e4\u00e4n himonsa ja pysym\u00e4\u00e4n hiljaa pahoista tavoistaan.<\/p>\n Ehk\u00e4 lukijasta n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 puhumme liian pitk\u00e4\u00e4n vihasta ja sen synnillisyydest\u00e4, mutta n\u00e4in annoimme my\u00f6s muutamia osoituksia taistelusta yleens\u00e4 kaikkien himojen kanssa, ja siten ehk\u00e4 kykenemme ilmaisemaan ajatuksemme muista himoista paljon lyhyemmin. (Krapitski :Ylpeys ja turhamaisuus)<\/em><\/p>\n Ehk\u00e4 lukijasta n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 puhumme liian pitk\u00e4\u00e4n vihasta ja sen synnillisyydest\u00e4, mutta n\u00e4in annoimme my\u00f6s muutamia osoituksia taistelusta yleens\u00e4 kaikkien himojen kanssa, ja siten ehk\u00e4 kykenemme ilmaisemaan ajatuksemme muista himoista paljon lyhyemmin. Kuitenkin meid\u00e4n on estett\u00e4v\u00e4 er\u00e4s vastav\u00e4ite, jonka pappi luultavasti esitt\u00e4\u00e4: \u201dOnko mahdollista vain kymmenisen minuuttia kest\u00e4v\u00e4ss\u00e4 tunnustuksessa menn\u00e4 niin syv\u00e4lle ihmissielun syvyyksiin? Ihmiset puhuvat synneist\u00e4\u00e4n, synnillisist\u00e4 teoistaan, ja min\u00e4 aion selitt\u00e4\u00e4 heille himoista?\u201d Kyll\u00e4, selitt\u00e4k\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4 heille etuk\u00e4teen saarnoissa, silloin he tunnustuksessa ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t, mit\u00e4 tarkoitatte vain muutamalla sanalla. N\u00e4m\u00e4 aiheet ovat hyvin l\u00e4heisi\u00e4 ja ymm\u00e4rrett\u00e4vi\u00e4 ortodoksikristityn sielulle, jopa lukutaidottomankin.<\/p>\n Tuodessamme esiin syit\u00e4 kamppailuun vihan ja kaunan himoja kanssa, koskettelimme ylpeytt\u00e4 ja turhamaisuutta, jotka ovat l\u00e4heisess\u00e4 yhteydess\u00e4 niihin. Kuitenkaan t\u00e4t\u00e4 Jumalan ja pelastuksemme vihollista ei murskata ellei Kristuksen sotilaalle, t\u00e4m\u00e4n tultua hengellisen is\u00e4ns\u00e4 luo katumuksessa, anneta asetta, joka on tarkoitettu tarkalleen t\u00e4t\u00e4 vihollista varten. (Krapitski<\/em>)<\/p>\n Er\u00e4s vanhus kertoo: \u201dN\u00e4in er\u00e4\u00e4ss\u00e4 luostarissa veljen, joka oli viel\u00e4 nuori, mutta kuuluisa kilvoittelustaan ja hyv\u00e4ntahtoisuudestaan. Silmieni edess\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 loukattiin ja jopa solvattiin, mutta h\u00e4n tyynesti pysyi hiljaa koko ajan ja jopa h\u00e4nen kasvojensa ilmeetk\u00e4\u00e4n eiv\u00e4t muuttuneet v\u00e4h\u00e4\u00e4k\u00e4\u00e4n. \u2019Veli, kuka opetti sinut olemaan noin hyv\u00e4ntahoinen?\u2019 kysyin omantunnon piston liikuttamana . \u2019Ovatko he oikeastaan vihani arvoisia?\u2019 h\u00e4n kysyi. \u2019N\u00e4m\u00e4 eiv\u00e4t ole ihmisi\u00e4, he ovat vain kauniita koiria, eiv\u00e4tk\u00e4 ole sen arvoisia, ett\u00e4 kiihtyisin heid\u00e4n vuokseen\u2019. Silloin iloni (vanhus jatkoi) vaihtui syv\u00e4ksi suruksi t\u00e4m\u00e4n j\u00e4\u00e4t\u00e4v\u00e4n kylm\u00e4n veljen vuoksi, ja menin pois kauhuissani ja rukoillen h\u00e4nen ja itseni puolesta.\u201d (Krapitski)<\/em><\/p>\n Tulee olla n\u00f6yr\u00e4, mutta himo opettaa ylpeyteen ja kunnianhimoon; tulee olla s\u00e4vyis\u00e4, mutta himo pakottaa suuttumaan ja vihastumaan; tulee iloita toisten menestyksest\u00e4, mutta himo her\u00e4tt\u00e4\u00e4 kateuden; tulee antaa anteeksi loukkaus, mutta himo yllytt\u00e4\u00e4 kostoon. N\u00e4in jokaiselle hyv\u00e4lle ja tavoiteltavalle asialle on vastustajana oma himollinen tunteensa ja toimintansa. T\u00e4m\u00e4n kaiken olette itse tehnyt itsellenne selv\u00e4ksi ja sinet\u00f6inyt p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4 ja lupauksella tehd\u00e4 vain kunnollista, mutta pahan eli kaiken himollisen kielt\u00e4\u00e4. Min\u00e4 sanonkin, ett\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 tavoin Te olette valmis ei vain vartioimaan itse\u00e4nne vaan my\u00f6s ajoissa huomaamaan jokaisen p\u00e4\u00e4llenne hiipiv\u00e4n himon.<\/p>\n Itsellenne vartioiminen tulee ep\u00e4onnistumaan joskus vain sen vuoksi, ettei himo aina tule esille karkeassa ulkomuodossaan. Usein se esitt\u00e4ytyy niin miellytt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 asussa, ettei voi arvatakaan sen olevan himo, vaan luulee sen olevan jotain hyv\u00e4\u00e4. Jokainen n\u00e4kee, ett\u00e4 syttynyt viha on himo. Mutta sek\u00e4\u00e4n ei aina ilmene siin\u00e4 omassa karkeassa asussaan, vaan se ilmestyy usein my\u00f6s ylev\u00e4n\u00e4 suuttumuksena. N\u00e4in jokaisella himolla on tapana pukeutua hyveellisyyden asuun ja teeskennell\u00e4 ylev\u00e4\u00e4. Te olette jalomielinen, ja hyvin helposti Teid\u00e4t voidaan saattaa t\u00e4h\u00e4n koukkuun. Varokaa vain! T\u00e4ytyy torjua itsest\u00e4\u00e4n kaikki himollinen sen pienimmiss\u00e4kin ilmenemismuodoissa ja ohuimmissa piirteiss\u00e4. Torjua? Ne tulee paljastaa, eik\u00e4 niit\u00e4 saa p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 sis\u00e4\u00e4ns\u00e4!<\/p>\n Kuinka ne tulee karkottaa? Niit\u00e4 kohtaan osoitetulla ynse\u00e4ll\u00e4 vihanpuuskalla tai suuttumisella. Heti kun vain huomaatte himon her\u00e4\u00e4v\u00e4n, kiirehtik\u00e4\u00e4 mit\u00e4 nopeimmin nostamaan itsess\u00e4nne suuttumus sit\u00e4 kohtaan. Viha on himojen p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4ist\u00e4 torjuntaa. Himo ei voi pysy\u00e4 pystyss\u00e4 muutoin kuin my\u00f6nteisen suhtautumisen tuella. Vihastuminen poistaa kaiken my\u00f6t\u00e4tunnon, himo joko poistuu tai kaatuu jo heti ilmestyess\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Vain t\u00e4ss\u00e4 hyv\u00e4ss\u00e4 tarkoituksessa viha on sallittu. Kaikkien pyhien isien opetuksissa havaitsen, ett\u00e4 viha onkin annettu siin\u00e4 merkityksess\u00e4, ett\u00e4 siihen vy\u00f6tt\u00e4ydytt\u00e4isiin syd\u00e4men himollisia ja syntisi\u00e4 liikkeit\u00e4 vastaan ja ett\u00e4 ne ajettaisiin sen avulla sielt\u00e4 pois. T\u00e4t\u00e4 koskevat my\u00f6s profeetta Daavidin sanat: ”Vaviskaa, \u00e4lk\u00e4\u00e4k\u00e4 synti\u00e4 tehk\u00f6” (Ps. 4:5), jotka pyh\u00e4 apostoli Paavali on sitten toistanut (Ef. 4:26). Vihastukaa himoon, ja niin ette en\u00e4\u00e4 tee synti\u00e4, koska silloin, kun himo on karkotettu vihalla, jokainen aihe syntiin on poistettu.<\/p>\n Varustautukaa t\u00e4ll\u00e4 tavoin himoja vastaan. Himoja vastaan taistelevan vihan tulee olla teiss\u00e4 juurtuneena aina siit\u00e4 hetkest\u00e4 alkaen, kun p\u00e4\u00e4titte kaikesta voimastanne tehd\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 Herralle, tehd\u00e4 H\u00e4nelle mieluisia tekoja. N\u00e4in teitte liiton Jumalan kanssa ikuisiksi ajoiksi. Liiton olemus on t\u00e4m\u00e4: sinun yst\u00e4v\u00e4si ovat minun yst\u00e4vi\u00e4ni, sinun vihollisesi ovat minun vihollisiani. Mit\u00e4 himot ovat Jumalalle? Vihollisia. Koko Jumalan sanassa ilmoitetaan Jumalan t\u00e4ydellinen(Teofan Erakko<\/em>)<\/p>\n \n \n \n \n \n \n \n \n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" On hyvin tyypillist\u00e4, ett\u00e4 analysoidessaan t\u00e4t\u00e4 vertausta pyh\u00e4 Johannes Krysostomos esitt\u00e4\u00e4 totuuksia, joita juuri painotettiin. Ihminen \u201djoutui taivaallisesta tilastaan paholaisen<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"colormag_page_container_layout":"default_layout","colormag_page_sidebar_layout":"default_layout","footnotes":""},"categories":[3],"tags":[],"class_list":["post-1569","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-isien-opetuksia"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1569","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1569"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1569\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1570,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1569\/revisions\/1570"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1569"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1569"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1569"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}