Ne, jotka otamme ortodoksisen kirkon roolin el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n vakavasti, ovat usein ep\u00e4tietoisia siit\u00e4, mik\u00e4 uskomme sisin oikeastaan on. Jotkut painottavat dogmeja, toiset kaanoneja. Toiset taas n\u00e4kev\u00e4t jumalanpalveluksen ortodoksisuudessa keskeisen\u00e4. Joidenkin mielest\u00e4 se on traditio, tavallisesti ymm\u00e4rrettyn\u00e4 sen jostakin tietysti n\u00e4k\u00f6kulmasta \u2013 musiikista, ikonitaiteesta, arkkitehtuurista, munkkilaisuudesta jne.<\/p>\n
Mist\u00e4 ortodoksisuudessa siis on kyse?<\/p>\n
Oikea usko <\/i><\/p>\n
Uskomme on ortodoksinen kahdella eri tavalla, kuitenkin kahdella toisiinsa liittyv\u00e4ll\u00e4. \u201dOrtodoksisuutemme\u201d on ensiksikin \u201doikea usko\u201d. Sana \u201dorthon<\/i>\u201d kreikankieless\u00e4 tarkoittaa oikea tai virheet\u00f6nt\u00e4. \u201dDoxa<\/i>\u201d tarkoittaa kahta merkityst\u00e4, joista toinen on \u201dusko\u201d. Ortodoksinen kirkko uskoo yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4ns\u00e4 alkuper\u00e4ist\u00e4, todellista ja oikeata Kristuksen ja apostolien opetuksen ymm\u00e4rt\u00e4mist\u00e4 kahdentuhannen vuoden olemassaolonsa aikana. \u201dOlla ortodoksi\u201d tarkoittaa pit\u00e4ytymist\u00e4 n\u00e4ihin muuttumattomiin uskon vakuutuksiin Jumalasta, maailmasta, ihmisest\u00e4, pelastuksesta, kirkosta ja siit\u00e4, mit\u00e4 tulevaisuus tuo tullessaan.<\/p>\n
Mutta \u201dortodoksisella\u201d on toinenkin merkitys. Kreikankielinen sana \u201ddoxa\u201d tarkoittaa my\u00f6s ylistyst\u00e4 ja palvontaa. Kirkkomme ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 itsens\u00e4 \u201dtodellisena palvovana Kirkkona\u201d. N\u00e4m\u00e4 kaksi \u201ddoxan\u201d merkityst\u00e4 ovat selv\u00e4sti yhteydess\u00e4 toisiinsa. Todellinen palvonta ja todellinen usko v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 sekoittuvat ja rikastuttavat toisiaan. Todellinen ortodoksikristitty tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 usko ilman, ett\u00e4 se ilmentyy jumalanpalvelemisena, on kuollutta. Ja p\u00e4invastoin jumalanpalvelus ilman uskoa on yht\u00e4 lailla kuollutta. \u201dJumala on henki, ja siksi niiden, jotka h\u00e4nt\u00e4 rukoilevat, tulee rukoilla hengess\u00e4 ja totuudessa” (Joh. 4:24).<\/p>\n
Uskon mukainen el\u00e4m\u00e4 <\/i><\/p>\n
Ortodoksisen uskomme toinen ulottuvuus on ortopraksia. Sana \u201dpraxis<\/i>\u201d tarkoittaa \u201dmenetell\u00e4\u201d tai \u201dtoimia\u201d. Ortodoksinen usko ei ole vain uskon vakuuttelua, eik\u00e4 se ole ainoastaan Kirkon jumalanpalveluksiin osallistumista. Se on my\u00f6s uskon mukaan el\u00e4mist\u00e4. Se soveltuu meihin ennen kaikkea yksil\u00f6in\u00e4, kun pyrimme harjoittamaan sis\u00e4ist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4: rukousta, itsekuria, paastoa, pitk\u00e4mielisyytt\u00e4, puhtautta jne. Toiseksi sit\u00e4 sovelletaan meid\u00e4n ihmissuhteissamme: ortodoksisen ortopraksian t\u00e4rkein ulottuvuus on agape-rakkaus. Oppimalla huolehtimaan itsest\u00e4mme ja toimimaan l\u00e4himm\u00e4isemme hyvinvoinnin puolesta ilman itsekk\u00e4it\u00e4 tarkoituksia, on ortopraksian t\u00e4rkein teht\u00e4v\u00e4. T\u00e4ll\u00e4 on erityistarkoitus, kun sit\u00e4 sovelletaan kanssakristityihin, \u201dvarsinkin niille, joita usko yhdist\u00e4\u00e4 meihin\u201d(Gal. 6:10). Ja viel\u00e4 sen soveltaminen koskee yhteis\u00f6mme hyvinvointia: sen poliittista, taloudellista ja sosiaalista el\u00e4m\u00e4\u00e4, erityisesti kun ne vaikuttavat kaupunkiemme, kyliemme ja maaseudun k\u00f6yhien, heikkojen, suojattomien ja h\u00e4d\u00e4nalaisten el\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Yhteis\u00f6llinen el\u00e4m\u00e4 <\/i><\/p>\n
Mutta ortodoksisen uskon, ortodoksisen jumalanpalveluksen ja ortodoksisen etiikan lis\u00e4ksi ortodoksisuudella on viel\u00e4 lis\u00e4\u00e4 merkityst\u00e4. Voimme lis\u00e4t\u00e4 viel\u00e4 yhden sanan kuvaamaan ortodoksisen kristillisyyden seuraavaa puolta: \u201dortokinonia<\/i>\u201d.<\/p>\n
Ortokinonia tarkoittaa todellista yhteis\u00f6llist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4, erityisesti paikallisen seurakunnan. Todella onnellinen on se ortodoksiseurakunta, joissa suurin osa seurakuntalaisista asettavat Kristuksen ensi sijalle ja seurakuntael\u00e4m\u00e4ns\u00e4 johtajaksi; jossa t\u00e4rkein sosiaalinen tapahtuma kristittyjen el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tapahtuu sunnuntaiaamuisin temppeliss\u00e4; jossa seurakunnan t\u00e4rkein tarkoitus on rohkaista oppia tuntemaan ja palvelemaan Jumalan nimeen; jossa on v\u00e4h\u00e4n ristiriitoja, kateutta, juoruja ja seurakuntalaisten joukossa itsekkyytt\u00e4; jossa keskin\u00e4ist\u00e4 huolenpitoa, yhteistoimintaa, n\u00f6yryytt\u00e4, k\u00e4rsiv\u00e4llisyytt\u00e4 ja mielenkiintoa saada tietoa uskosta ilmenee; ja jossa \u2013 ennen muuta- rakkaus on t\u00e4rkein. Sellainen seurakunta todella ansaitsee nimityksen \u201dortodoksinen yhteis\u00f6\u201d.<\/p>\n
Oikeat arvot kohdallaan <\/i><\/p>\n
Ja lopuksi orthokrisia<\/i> on merkki ortodoksisesta uskosta. Se tarkoittaa \u201doikeaa arvostelukyky\u00e4\u201d. Itse asiassa se tarkoittaa omien arvojemme s\u00e4ilytt\u00e4mist\u00e4 kohdallaan. Ortodoksisuus ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 hengelliset asiat ihmisel\u00e4m\u00e4n kaikkein t\u00e4rkeimp\u00e4n\u00e4 muotona. Muutkin asiat ovat tietenkin t\u00e4rkeit\u00e4. Terveys, sek\u00e4 fyysinen ett\u00e4 mielellinen; aineellinen hyv\u00e4; ruumis; kasvatus; kunnia; kunnioitus; saavutukset kaikilla ihmispyrkimysten alueilla; n\u00e4m\u00e4 kaikki ja paljon muuta ovat t\u00e4rkeit\u00e4. Mutta ortodoksikristitty n\u00e4kee kaikki n\u00e4m\u00e4 asiat korkeampien kriteerien kohteena, Hengen arvosteluperustein. Ortodoksikristityn el\u00e4m\u00e4 alistaa n\u00e4m\u00e4 kaikki asiat hengen el\u00e4m\u00e4n kriteereille. Kaikki el\u00e4m\u00e4n arvot asettuvat j\u00e4rjestykseen niiden suhteesta Jumalaan, H\u00e4nen meit\u00e4 koskevan tahtonsa mukaan ja sen mukaan, kuinka kasvamme persoonina ja ihmisin\u00e4 H\u00e4nen kuvanaan ja kaltaisuuteensa.<\/p>\n
Ortodoksinen usko, ortodoksinen jumalanpalvelus, ortopraksia, ortokinonia ja ortokrisia toimivat tuntomerkkein\u00e4 vastaukseksi kysymykseen \u201d Mist\u00e4 ortodoksisuudessa on kyse?\u201d. Mutta n\u00e4iss\u00e4 rajoissa on el\u00e4m\u00e4n tyylin ja k\u00e4ytt\u00e4ytymisen vapaus, kaikissa tilanteissa, joissa ortodoksisuutta elet\u00e4\u00e4n ja harjoitetaan el\u00e4m\u00e4ntapana. T\u00e4st\u00e4 ortodoksisuuden erityispiirteiden yhdistelm\u00e4st\u00e4 ja ortodoksisesta vapaudesta on kysymys ortodoksisuudessa.<\/p>\n
Isien opetuksia<\/em><\/p>\n Abba Dorotheos sanoo hengellisiss\u00e4 ohjeissaan: ”Oletetaan ympyr\u00e4, jonka keskipiste on Jumala ja jonka s\u00e4teet ovat eri polkuja. Jokainen luotu ihminen k\u00e4velee pitkin s\u00e4dett\u00e4 kohti keskustaa, jossa on Kristus Jumala (huolimatta siit\u00e4, tajuaako ihminen sen tai ei). H\u00e4n l\u00e4hestyy velje\u00e4\u00e4n, joka k\u00e4velee eri s\u00e4dett\u00e4 pitkin kohti Jumalaa, keskusta. Mit\u00e4 enemm\u00e4n he erkanevat toisistaan, sit\u00e4 enemm\u00e4n he erkanevat Jumalasta.”<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Ne, jotka otamme ortodoksisen kirkon roolin el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n vakavasti, ovat usein ep\u00e4tietoisia siit\u00e4, mik\u00e4 uskomme sisin oikeastaan on. Jotkut painottavat dogmeja,<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"colormag_page_container_layout":"default_layout","colormag_page_sidebar_layout":"default_layout","footnotes":""},"categories":[5],"tags":[],"class_list":["post-1563","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-ortodoksinen-usko"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1563","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1563"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1563\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1564,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1563\/revisions\/1564"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1563"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1563"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1563"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}