{"id":150,"date":"2012-02-06T06:50:00","date_gmt":"2012-02-06T06:50:00","guid":{"rendered":"http:\/\/www.sissonen.net\/tsasouna\/wp\/isien-opetuksia\/omahyvaisyydesta\/"},"modified":"2019-11-12T13:59:35","modified_gmt":"2019-11-12T11:59:35","slug":"omahyvaisyydesta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/2012\/02\/06\/omahyvaisyydesta\/","title":{"rendered":"Omahyv\u00e4isyydest\u00e4"},"content":{"rendered":"

Markus Askeetti<\/strong><\/span><\/p>\n

Varo puheissasi kerskausta ja ajatuksissasi omahyv\u00e4isyytt\u00e4, ettei sinun ehk\u00e4 sallittaisi langeta p\u00e4invastaisiin synteihin. Hyv\u00e4\u00e4 ei n\u00e4et tehd\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n ihmisvoimin, vaan kaikkin\u00e4kev\u00e4n Jumalan avulla. (Pyhitt\u00e4j\u00e4 Markus Askeetti: Niille, jotka arvelevat… I\/ 203. 188)<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

Maksimos Tunnustaja<\/strong><\/span><\/p>\n

\u00c4l\u00e4 vertaile itse\u00e4si heikompiin veljiisi, vaan pyri ennemminkin t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n rakkauden k\u00e4sky\u00e4. Sill\u00e4 kun vertaat itse\u00e4si heikompiin, lankeat omahyv\u00e4isyyden kuiluun, mutta kun taivutat itse\u00e4si rakkauden k\u00e4skyyn, kohoat n\u00f6yryyden korkeuksiin. (Pyh\u00e4 Maksimos Tunnustaja: Rakkaudesta II \/ 102. 14)<\/span><\/p>\n

Hengellist\u00e4 tietoa seuraavat tavallisesti omahyv\u00e4isyys ja kateus, etenkin alkuvaiheessa. Omahyv\u00e4isyys on pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n sis\u00e4ist\u00e4 – se vaivaa vain tietoa saanutta. Kateutta sen sijaan on sek\u00e4 sis\u00e4ist\u00e4 ett\u00e4 ulkoista: se vaivaa sek\u00e4 tietoa saanutta ett\u00e4 h\u00e4nen l\u00e4himm\u00e4isi\u00e4\u00e4n. Sis\u00e4ist\u00e4 kateus on silloin, kun me kadehdimme toisten tietoa, ja ulkoista silloin, kun toiset tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4mm\u00e4t kadehtivat meid\u00e4n tietoamme. Rakkaus karkottaa sek\u00e4 omahyv\u00e4isyyden ett\u00e4 molemmat kateuden lajit, sill\u00e4 se ei p\u00f6yhkeile, ei itse kadehdi ja olemalla pitk\u00e4mielinen ja lempe\u00e4 (1Kor.13:4) est\u00e4\u00e4 toisiakin kadehtimasta. Hengellist\u00e4 tietoa saaneen on siis v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 hankittava my\u00f6s rakkautta, ett\u00e4 h\u00e4nen mielens\u00e4 varjeltuisi joka suhteessa vahingoittumattomana. (Pyh\u00e4 Maksimos Tunnustaja: Rakkaudesta II \/ 132. 61)<\/span><\/p>\n

Jumala, joka isoaa kaikkien ihmisten pelastusta ja janoaa heid\u00e4n jumaloitumistaan, tekee lopun ihmisten omahyv\u00e4isyydest\u00e4 – niin kuin H\u00e4n aikoinaan kuivetti hedelm\u00e4tt\u00f6m\u00e4n viikunapuun (Mt.21:19 – 21) -, niin etteiv\u00e4t he en\u00e4\u00e4 huolehtisi hurskaasta ulkokuoresta, vaan pyrkisiv\u00e4t todelliseen hurskauteen. Jumala tahtoo heid\u00e4n luopuvan tekopyh\u00e4st\u00e4 n\u00e4yttelemisest\u00e4 ja viett\u00e4v\u00e4n vilpitt\u00f6m\u00e4sti hyveellist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 Jumalan sanan mukaisesti. Heid\u00e4n tulee ennemminkin pyrki\u00e4 siihen, ett\u00e4 voisivat paljastaa sielunsa hyv\u00e4n tilan Jumalalle, kuin siihen ett\u00e4 voivat n\u00e4ytell\u00e4 hurskasta ihmisten edess\u00e4. (III:74) (Pyh\u00e4 Maksimos Tunnustaja: Valikoima Jumalan tuntemista… II \/ 179. 121)<\/span><\/p>\n

Omahyv\u00e4isyys, tuo todella kirottu himo syntyy niin, ett\u00e4 kaksi pahaa \u2013 ylpeys ja turhamaisuus \u2013 liittoutuvat. Ylpeys kielt\u00e4\u00e4 luonnon ja hyveen Luojan ja Alkusyyn, turhamaisuus taas v\u00e4\u00e4rist\u00e4\u00e4 sek\u00e4 luonnon ett\u00e4 hyveen. Ylpe\u00e4 ei tee mit\u00e4\u00e4n Jumalan tahdon mukaan eik\u00e4 turhamainen tee mit\u00e4\u00e4n luonnollisesti. (Pyh\u00e4 Maksimos Tunnustaja: Valikoima Jumalan tuntemista… II \/ 209. 225)<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

Thalassios Afrikkalainen<\/strong><\/span><\/p>\n

Turhamaisuuden tunnistaa teeskentelyst\u00e4 ja valheellisuudesta, ylpeyden taas omahyv\u00e4isyydest\u00e4 ja pahansuopuudesta. (Pyhitt\u00e4j\u00e4 Thalassios Afrikkalainen: Rakkaudesta, itsehillinn\u00e4st\u00e4… II \/ 215. 19)<\/span><\/p>\n

Karttaessasi turhaa kunniaa kiinnit\u00e4 mielesi Jumalaan, muuten lankeat v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 omahyv\u00e4isyyteen tai haureuteen. (Pyhitt\u00e4j\u00e4 Thalassios Afrikkalainen: Rakkaudesta, itsehillinn\u00e4st\u00e4… II \/ 242. 28)<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

Elia Presbyteeri<\/strong><\/span><\/p>\n

Himottomuutta ei ole saavuttanut se, joka harjoittaa hyveit\u00e4 laiskasti. Toisaalta ei sek\u00e4\u00e4n, joka omahyv\u00e4isyydess\u00e4\u00e4n on haalinut ylenpalttisesti ulkonaisia hyveit\u00e4, ole osannut himottomuuden satamaan, sill\u00e4 ei h\u00e4nk\u00e4\u00e4n ole p\u00e4\u00e4ssyt nauttimaan vanhurskauden hyvyyksist\u00e4, jotka ovat puutteen ja ylt\u00e4kyll\u00e4isyyden puoliv\u00e4liss\u00e4. (Elia Presbyteeri: K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kilvoittelusta ja III \/ 70. 119)<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

Simeon Harras<\/strong><\/span><\/p>\n

Pid\u00e4 mielesi aina Jumalaan suunnattuna: niin unessa kuin valveilla, sy\u00f6dess\u00e4si ja puhuessasi. Olkoon Jumala mieless\u00e4si my\u00f6s silloin, kun teet omaa k\u00e4sity\u00f6t\u00e4si tai muita askareita.** Profeettakin sanoo: \u00bbMin\u00e4 pid\u00e4n Herran aina edess\u00e4ni.\u00bb (Ps.16:8) Sinun tulee ajatella, ett\u00e4 olet kaikista ihmisist\u00e4 syntisin. Kun t\u00e4m\u00e4 ajatus sy\u00f6pyy mieleesi, se alkaa valons\u00e4teen lailla valaista mielt\u00e4si. Mit\u00e4 innokkaammin tavoittelet t\u00e4t\u00e4 valoa – tarkkaavaisesti ja keskittynein mielin, kilvoituksen vaivoin ja kyyneleit\u00e4 vuodattaen – sit\u00e4 kirkkaammaksi se tulee. Kun t\u00e4m\u00e4 valo n\u00e4ytt\u00e4ytyy, se k\u00e4y yh\u00e4 rakkaammaksi – ja mit\u00e4 enemm\u00e4n sit\u00e4 rakastetaan, sit\u00e4 puhtaammaksi se tekee ihmisen. Kun tuo valo puhdistaa kilvoittelijan, se tekee h\u00e4net Jumalan kaltaiseksi: valaisee h\u00e4net ja opettaa erottamaan hyv\u00e4n pahasta. Veljeni, sinun tulee Jumalan avulla n\u00e4hd\u00e4 paljon vaivaa, ennen kuin t\u00e4m\u00e4 valo asettuu t\u00e4ydellisen\u00e4 asumaan sieluusi ja valaisee sen kuin kuu pime\u00e4n y\u00f6n. Sinun on my\u00f6s varottava ajatusten hy\u00f6kk\u00e4yksi\u00e4 – etenkin turhamaisuutta ja omahyv\u00e4isyytt\u00e4 – etk\u00e4 saa tuomita ket\u00e4\u00e4n, vaikka n\u00e4kisit jonkun tekev\u00e4n jotakin sopimatonta. (Simeon Harras: Kilvoitusohjeita III \/ 83. 21)<\/span><\/p>\n

** Vanhoina aikoina oli kullakin munkilla luostarissa oma k\u00e4sity\u00f6ns\u00e4. esim. suutarin tai r\u00e4\u00e4t\u00e4lin teht\u00e4v\u00e4. korien punominen. puunleikkausty\u00f6t. K\u00e4sity\u00f6ksi luettiin my\u00f6s kirjojen kopioiminen. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi oli yhteisi\u00e4 talkooteht\u00e4vi\u00e4, esim. suursiivoukset tai viljankorjuu. K\u00e4sity\u00f6n lis\u00e4ksi saattoi munkeilla olla my\u00f6s muu kuuliaisuusteht\u00e4v\u00e4. joka ei vienyt h\u00e4nen aikaansa kokonaan kuten vieraista huolehtiminen kirkon hoito tai jokin siivousteht\u00e4v\u00e4. T\u00e4m\u00e4 j\u00e4rjestys on nykyisinkin voimassa joissakin luostareissa. (suom.)<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

Simeon Uusteologi<\/strong><\/span><\/p>\n

T\u00e4llaisten arvioijien mielest\u00e4 omahyv\u00e4inen jaarittelija on hengellinen ihminen ja opettaja, kun taas hiljainen ja turhia puhumaton on puhekyvyt\u00f6n moukka. (Pyhitt\u00e4j\u00e4is\u00e4mme Simeon Uusteologi: K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kilvoittelusta ja… III \/ 114. 71)<\/span><\/p>\n

Ei kukaan, joka pit\u00e4\u00e4 itse\u00e4\u00e4n viisaana opillisen sivistyksen perusteella. p\u00e4\u00e4se koskaan n\u00e4kem\u00e4\u00e4n ja katselemaan Jumalan salaisuuksia: h\u00e4nen t\u00e4ytyy ensin n\u00f6yrty\u00e4 ja tulla houkaksi -luopua paitsi omahyv\u00e4isyydest\u00e4\u00e4n my\u00f6s hankkimastaan maallisesta tiedosta. Joka n\u00f6yrtyy ja seuraa empim\u00e4tt\u00e4 t\u00e4ysin luottavaisena Jumalan viisaita, antautuen heid\u00e4n ohjaukseensa, astuu el\u00e4v\u00e4n Jumalan kaupunkiin yhdess\u00e4 heid\u00e4n kanssaan. Pyh\u00e4 Henki ohjaa ja valaisee h\u00e4nt\u00e4, ja h\u00e4n n\u00e4kee ja oppii asioita, joita ei kukaan muu pysty milloinkaan n\u00e4kem\u00e4\u00e4n eik\u00e4 oppimaan. N\u00e4in h\u00e4nest\u00e4 tulee \u00bbJumalan opettama\u00bb. (vrt. Joh.6:45) (Pyhitt\u00e4j\u00e4is\u00e4mme Simeon Uusteologi: K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kilvoittelusta ja… III \/ 124. 104)<\/span><\/p>\n

Joukossamme on nytkin ihmisi\u00e4, jotka ovat himottomia ja pyhi\u00e4 ja t\u00e4ynn\u00e4 jumalallista valoa. He ovat niin t\u00e4ysin kuolettaneet maiset j\u00e4senens\u00e4 (Kol.3:5) kaikelle saastaisuudelle ja himollisille haluille, etteiv\u00e4t koskaan oma-aloitteisesti ajattele tai tee mit\u00e4\u00e4n pahaa – eiv\u00e4t edes toisten houkuttelut pysty mitenk\u00e4\u00e4n muuttamaan heid\u00e4n himotonta tilaansa. Jotkut kuitenkin halveksivat n\u00e4it\u00e4 pyhi\u00e4 ja himottomia, eiv\u00e4tk\u00e4 usko, ett\u00e4 heid\u00e4n hengellisten opetustensa l\u00e4hde on Pyh\u00e4n Hengen viisaus. Mutta halveksijatkin antaisivat pyhille tunnustusta, jos vain tajuaisivat niiden jumalallisten sanojen merkityksen; joita he joka p\u00e4iv\u00e4 lukevat ja laulavat. Jos he n\u00e4et tuntisivat t\u00e4ydellisesti pyh\u00e4t kirjoitukset, he uskoisivat hyvyyksiin, jotka Jumala on luvannut ja lahjoittanut. Mutta koska he itse omahyv\u00e4isin\u00e4 ja laiskoina ovat j\u00e4\u00e4neet hyvyyksi\u00e4 vaille, he panettelevat sellaisia jotka ovat p\u00e4\u00e4sseet niist\u00e4 osallisiksi ja opettavat niist\u00e4, eiv\u00e4tk\u00e4 usko heit\u00e4. (Pyhitt\u00e4j\u00e4is\u00e4mme Simeon Uusteologi: K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kilvoittelusta ja… III\/ 125. 106)<\/span><\/p>\n

Niketas Stithatoslainen<\/span><\/p>\n

Omahyv\u00e4isyytens\u00e4 takia on langennut se, joka on ensin vaivalloisesti ja ankarasti kilvoiteltuaan saavuttanut n\u00f6yryyden ja saanut Jumalalta suuria lahjoja mutta sitten on langennut pois t\u00e4st\u00e4 tilasta ja joutunut himojen valtaan ja demonien kuritettavaksi: h\u00e4n on alkanut luulla liikoja itsest\u00e4\u00e4n ja on ruvennut ylv\u00e4stelem\u00e4\u00e4n toisten edess\u00e4. T\u00e4ll\u00e4 tavoin langenneelle ei ole muuta parannusta – eik\u00e4 h\u00e4nelle ole ahdistavista himoista ja demoneista muuta vapautusta – kuin pyrki\u00e4 katumuksen kautta takaisin entiseen tilaan. Tehokkaiksi v\u00e4litt\u00e4jikseen Jumalan eteen h\u00e4n tuokoon n\u00f6yryyden ja omien mittojensa tuntemisen ne saavat jokaisen, joka seisoo vankasti hyveiden perustuksella. pit\u00e4m\u00e4\u00e4n itse\u00e4\u00e4n v\u00e4h\u00e4isimp\u00e4n\u00e4 kaikista luoduista.<\/span><\/p>\n

Himokkaat, mielen hillitt\u00f6myydess\u00e4 tehdyt teot ja omahyv\u00e4inen p\u00f6yhkeily hyveiden t\u00e4hden ovat Jumalan silmiss\u00e4 – kuten my\u00f6s Kristuksen tahdon mukaan el\u00e4vien ihmisten silmiss\u00e4 – yht\u00e4 pahoja. On h\u00e4pe\u00e4llist\u00e4 jo sanoakin, mit\u00e4 himoissa rypev\u00e4t salassa tekev\u00e4t. Mutta yht\u00e4 lailla \u00bbjokainen ylpe\u00e4mielinen on Herralle kauhistus.! (vrt. Sananl.16:5) Edellisi\u00e4 Jumala ei p\u00e4\u00e4st\u00e4 lepoonsa, koska he Raamatun sanan mukaan ovat liha. (1Moos. 6:3) Samalla tavoin ovat j\u00e4lkimm\u00e4iset ylpeytens\u00e4 t\u00e4hden saastaisia Jumalan edess\u00e4. (Niketas Stithatoslainen: K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kilvoitusel\u00e4m\u00e4st\u00e4 III \/ 144. 35- 36)<\/span><\/p>\n

Kun Jumalan Henki on johdattanut meid\u00e4t sis\u00e4lle Jumalan salaisuuksien yleviin syvyyksiin ja kun himottomuuden ja n\u00f6yryyden siivin liitelemme Jumalan syv\u00e4llisen tuntemisen* ihmeellisiss\u00e4 avaruuksissa, silloin poltamme jumalallisten totuuksien ja ajatusten salamoilla poroksi kunnianhimon hengen.<\/span><\/p>\n

Pit\u00e4m\u00e4ll\u00e4 alati silmiemme edess\u00e4 kaiken inhimillisen loppua hukutamme liikutuksen kyynelvirtoihin tuon demonikolmikon, joka k\u00e4y kimppuumme omahyv\u00e4isyyden, turhamaisuuden ja ylpeyden v\u00e4lityksell\u00e4. (Niketas Stithatoslainen: K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kilvoitusel\u00e4m\u00e4st\u00e4 III \/ 147. 45)<\/span><\/p>\n

Joka on paisunut ylpeydest\u00e4 ja antanut omahyv\u00e4isyyden pett\u00e4\u00e4 mielens\u00e4, ei koskaan p\u00e4\u00e4se hartaan liikutuksen valkeuteen eik\u00e4 saavuta n\u00f6yryyden armoa. N\u00f6yryyden armon my\u00f6t\u00e4 Jumala palkitsee viisautensa valolla ne, joilla on murtunut syd\u00e4n, onhan kirjoitettu: \u00bbsinun valkeudessasi me n\u00e4emme valkeuden.\u00bb (Ps.36:10) Ylpe\u00e4n ihmisen taas ymp\u00e4r\u00f6i aina himojen y\u00f6, ja siin\u00e4 liikkuvat kaikki ihmisluonnon \u00bbmets\u00e4npedot\u00bb(Ps.104:20) ja omahyv\u00e4isyyden \u00bbnuoret leijonat\u00bb (Ps.104:21) – tarkoitan turhamaisuuden ja haureuden demoneja – \u00bbk\u00e4yv\u00e4t ymp\u00e4ri etsien kenet saisivat niell\u00e4\u00bb (1Piet.5:8) ep\u00e4toivon vatsaan.<\/span><\/p>\n

Sille joka el\u00e4\u00e4 ihmismielen mukaan ja toimii omahyv\u00e4isyyden hengess\u00e4, t\u00e4m\u00e4 ajallinen el\u00e4m\u00e4 muodostuu pahuuden mereksi. Pahojen henkien tuulet nostavat t\u00e4m\u00e4n meren raivoon: se upottaa ylpe\u00e4n ihmisen mielen nautintojen suolaveteen ja pieksee himojen hy\u00f6kyaalloin h\u00e4nen kolmitahoista sieluaan. H\u00e4nt\u00e4 uhkaa syv\u00e4n masennuksen synnytt\u00e4m\u00e4 kauhea neuvottomuus: h\u00e4nen aluksensa ja h\u00e4nen sielunsa per\u00e4sin murskautuvat lihan nautinnoissa ja kapteenina toiminut mieli vaipuu synnin syvyyksiin ja henkiseen kuolemaan. T\u00e4t\u00e4 kest\u00e4\u00e4 aina siihen saakka kunnes pahuuden aallot tyyntyv\u00e4t n\u00f6yryyden syvyydeksi ja aistinautintojen suolavesi vaihtuu kyynelten kasteeseen ja valonhohteisen liikutuksen nautintoon. (Niketas Stithatoslainen: K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kilvoitusel\u00e4m\u00e4st\u00e4 III \/ 162 \u2013 163. 84 – 85)<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

Gregorios Siinailainen<\/strong><\/span><\/p>\n

Mik\u00e4\u00e4n ei niin tehokkaasti murra syd\u00e4nt\u00e4 ja n\u00f6yrryt\u00e4 sielua kuin viisas yksin\u00e4isyys ja t\u00e4ydellinen vaitiolo. Toisaalta mik\u00e4\u00e4n ei turmele sis\u00e4ist\u00e4 hiljaisuutta ja karkota siin\u00e4 vaikuttavaa jumalallista voimaa tehokkaammin kuin seuraavat kuusi laaja-alaista himoa: r\u00f6yhkeys, vatsanpalvonta, puheliaisuus, monipuuhaisuus ja ylv\u00e4stely sek\u00e4 kaikkien himojen valtiatar – omahyv\u00e4isyys. Jos kilvoittelija sallii niiden muuttua tottumuksiksi, h\u00e4nen mielens\u00e4 pimenee ja lopulta h\u00e4nest\u00e4 tulee t\u00e4ysin tunnoton. Mutta jos h\u00e4n palaa tuntoihinsa ja aloittaa uskoen ja innokkaasti alusta, h\u00e4n saavuttaa uudestaan etsim\u00e4ns\u00e4, etenkin jos tavoittelee sit\u00e4 sinnikk\u00e4\u00e4sti ja n\u00f6yrin mielin. Mutta jos h\u00e4n on v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4t\u00f6n ja sallii vaikkapa vain yhdenkin edell\u00e4 mainituista himoista saada vallan sisimm\u00e4ss\u00e4\u00e4n, hy\u00f6kk\u00e4\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 vastaan koko paheiden armeija yhdess\u00e4 turmiollisen ep\u00e4uskon kera. N\u00e4in h\u00e4nen sielustaan tulee autio kaupunki, kuin Baabelin kaupunki (vrt. Jes.13:19 – 22), joka on t\u00e4ynn\u00e4 saatanallista sekasortoa ja h\u00e4ly\u00e4. T\u00e4llaisen ihmisen \u00bbviimeiset tulevat pahemmiksi kuin ensimm\u00e4iset\u00bb (Mt.12:45). H\u00e4nest\u00e4 tulee vaikenemiskilvoitusta harjoittavien kiivas vihollinen ja syytt\u00e4j\u00e4, joka hioo herke\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kielt\u00e4\u00e4n heit\u00e4 vastaan kuin kaksiter\u00e4ist\u00e4 pistomiekkaa. (Pyh\u00e4 Gregorios Siinailainen: Hy\u00f6dyllisi\u00e4 opetuksia III \/ 295. 104)<\/span><\/p>\n

Vaikenemiskilvoituksen paahtavaa hellett\u00e4 ei voi kest\u00e4\u00e4 ilman synninmurhetta ja sen s\u00e4vytt\u00e4m\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4ntapaa. Joka synninmurhe syd\u00e4mess\u00e4\u00e4n mietiskelee ennalta k\u00e4rsimyksi\u00e4, jotka odottavat meit\u00e4 sek\u00e4 ennen kuolemaa ett\u00e4 sen j\u00e4lkeen, on voittanut omakseen k\u00e4rsiv\u00e4llisyyden ja n\u00f6yryyden, vaikenemisen kaksi kulmakive\u00e4. Sen sijaan sill\u00e4 joka koettaa kilvoitella vaikenemisen tiell\u00e4 ilman k\u00e4rsiv\u00e4llisyytt\u00e4 ja n\u00f6yryytt\u00e4, on alituisina seuralaisinaan lev\u00e4per\u00e4isyys ja omahyv\u00e4isyys. Niiden vaikutuksesta h\u00e4nen ajatuksensa alkavat harhailla yh\u00e4 enemm\u00e4n ja py\u00f6riv\u00e4t pakonomaisesti tietyiss\u00e4 aiheissa, mist\u00e4 on seurauksena kilvoituksen herpaantuminen. Velttouden tyt\u00e4r, hillitt\u00f6myys, tekee sitten ruumiin vetel\u00e4ksi ja tarmottomaksi sek\u00e4 paaduttaa ja piment\u00e4\u00e4 mielen. Silloin Jeesuskin poistuu, sill\u00e4 ymm\u00e4rryksen \u00bbpaikassa\u00bb on paljon mielikuvien ja ajatusten \u00bbkansaa\u00bb (Joh.5:13). (Pyh\u00e4 Gregorios Siinailainen: Hy\u00f6dyllisi\u00e4 opetuksia III \/ 296. 108)<\/span><\/p>\n

Jotka kirjoittavat ja puhuvat ilman Pyh\u00e4\u00e4 Henke\u00e4 ja tahtovat n\u00e4in rakentaa Kirkkoa, ovat apostolin mukaan pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n sielullisia, henke\u00e4 heill\u00e4 ei ole (Juuda 19). Heit\u00e4 koskee t\u00e4m\u00e4 kirous: \u00bbVoi niit\u00e4, jotka ovat viisaita omissa silmiss\u00e4\u00e4n ja ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4isi\u00e4 omasta mielest\u00e4ns\u00e4!\u00bb (Jes.5:21)<\/span><\/p>\n

Sielullisten ihmisten puhe on l\u00e4ht\u00f6isin heist\u00e4 itsest\u00e4\u00e4n, eik\u00e4 Jumalan Henki puhu heiss\u00e4, kuten Herra on sanonut. (kts. Mt.10:20) N\u00e4m\u00e4 ennen puhdistumistaan omia ajatuksiaan esittelev\u00e4t ovat eksyneet omahyv\u00e4isyyden hengen pauloihin. Heist\u00e4 sanoo sananlasku: \u00bbN\u00e4et miehen, viisaan omissa silmiss\u00e4\u00e4n – enemm\u00e4n on toivoa tyhm\u00e4st\u00e4 kuin h\u00e4nest\u00e4.\u00bb (Sananl.26:12) Ja toinen sananlasku varoittaa: \u00bb\u00c4l\u00e4 ole viisas omissa silmiss\u00e4si.\u00bb (Sananl.3:7)<\/span><\/p>\n

My\u00f6s Hengen t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4 apostoli todistaa: \u00bbEi niin, ett\u00e4 meill\u00e4 itsell\u00e4mme olisi kyky\u00e4, vaan se kyky, mik\u00e4 meill\u00e4 on, on Jumalasta.\u00bb (2Kor. 3:5) Ja toisaalla h\u00e4n sanoo: \u00bbNiin kuin Jumalan vaikutuksesta, Jumalan edess\u00e4, me Kristuksessa puhumme.\u00bb (2Kor.2:17) Ilman henke\u00e4 puhuvien sanoista puuttuu vieh\u00e4tys ja valovoima, sill\u00e4 niiden puhujat eiv\u00e4t ammenna Hengen el\u00e4v\u00e4st\u00e4 l\u00e4hteest\u00e4, vaan oman syd\u00e4mens\u00e4 mutalammikosta, joka kuhisee halujen, p\u00f6yhkeyden ja hillitt\u00f6myyden iilimatoja, k\u00e4\u00e4rmeit\u00e4 ja sammakoita. Heid\u00e4n tietonsa vesi haisee, on sameaa ja haaleaa: se vie juojansa heikkoon kuntoon ja aiheuttaa inhoa ja pahoinvointia. (Pyh\u00e4 Gregorios Siinailainen: Hy\u00f6dyllisi\u00e4 opetuksia III \/ 312. 128)<\/span><\/p>\n

On paikallaan puhua parhaan kykymme mukaan my\u00f6s eksytyksest\u00e4, sill\u00e4 monien on vaikeata havaita, ja melkein mahdotonta k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 sen viekkaita ja monimuotoisia pauloja. Eksytys ilmenee, tai paremminkin se kohtaa meid\u00e4t, kahdella tapaa: mielikuvituksessa ja toiminnassa. Sen alkul\u00e4hde on silti yksi ja sama, nimitt\u00e4in ylpeys. Mielikuvituksen eksytys jatkuu toiminnassa ilmenev\u00e4n\u00e4 eksytyksen\u00e4, joka puolestaan johtaa usein viel\u00e4 kolmanteen eksytyksen muotoon, er\u00e4\u00e4nlaiseen hurmokseen.<\/span><\/p>\n

Mielikuvituksesta liikkeelle l\u00e4htev\u00e4n n\u00e4enn\u00e4isesti hengellisen mietiskelyn alkuunpanijana on omahyv\u00e4isyys: se panee kuvittelemaan jumaluutta jossakin muodossa. T\u00e4st\u00e4 seuraa sitten eksytys, joka on mielikuvituksen tuote ja pett\u00e4\u00e4 ihmisen. Eksytys johtaa herjaukseen, ja siit\u00e4 puolestaan syntyy kummajaisten pelko sek\u00e4 valveilla ett\u00e4 unessa. T\u00e4t\u00e4 tilaa kutsutaan sielun kauhuksi ja sekasorroksi. Ylpeytt\u00e4 seuraa siis eksytys, eksytyst\u00e4 jumalanpilkka, jumalanpilkkaa pelko ja pelkoa kauhu, joka saa ihmisen menett\u00e4m\u00e4\u00e4n j\u00e4rkens\u00e4. T\u00e4llainen on eksytyksen ensimm\u00e4inen laji, joka on per\u00e4isin mielikuvituksesta.<\/span><\/p>\n

Toinen eksytyksen muoto ilmenee toimintana ja saa alkunsa hekumoinnista, joka muka on syntyisin luonnollisesta halusta.<\/span><\/p>\n

Hekumasta syntyy sitten saastainen irstailu, josta olisi paras vaieta. Irstailu sytytt\u00e4\u00e4 uhrinsa koko olemuksen hehkuun ja sumentaa h\u00e4nelt\u00e4 j\u00e4rjen, sill\u00e4 se saa h\u00e4net harjoittamaan haureutta mielikuvitushahmojen kanssa. Juovuttavalla poltteellaan se sy\u00f6ksee mielen raiteiltaan ja hullaannuttaa sen.<\/span><\/p>\n

Joka on joutunut toisen eksytyksen lajin uhriksi, alkaa esitt\u00e4\u00e4 valheellisia ennustuksia ja julistaa, kuinka jotkut pyh\u00e4t ovat muka n\u00e4ytt\u00e4ytyneet h\u00e4nelle ja valinneet h\u00e4net viestiens\u00e4 v\u00e4litt\u00e4jiksi. Himot ovat juovuttaneet h\u00e4net ja h\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4ytyy oudosti kuin riivattu p\u00e4\u00e4stellen suustaan sanoja, joita \u00bbpyh\u00e4t\u00bb ovat muka h\u00e4nelle sanoneet. Maailman ihmiset jotka antavat helposti eksytt\u00e4\u00e4 itsens\u00e4, kutsuvat t\u00e4llaisia ihmisi\u00e4 \u00bbsieluparoiksi\u00bb. N\u00e4m\u00e4 eksytysten uhrit kuluttavat aikaansa istuskellen eri pyhien nimikkokirkoissa ja v\u00e4itt\u00e4v\u00e4t v\u00e4litt\u00e4v\u00e4ns\u00e4 ihmisille n\u00e4iden pyhien ilmoituksia, sill\u00e4 he kuvittelevat olevansa heid\u00e4n innoittamiaan ja piinaamiaan. Oikeampaa on kuitenkin sanoa, ett\u00e4 he ovat riivattuja, petettyj\u00e4 ja eksytyksen orjia – eiv\u00e4tk\u00e4 suinkaan profeettoja, jotka julistavat ennalta nykyisi\u00e4 ja tulevia.<\/span><\/p>\n

Irstauden demoni on hekuman hehkulla piment\u00e4nyt noiden eksytyksen uhrien mielen. Se on saanut heid\u00e4t j\u00e4rjilt\u00e4\u00e4n ja on n\u00e4ytt\u00e4vin\u00e4\u00e4n heille pyhien hahmoja: se panee heid\u00e4t katselemaan n\u00e4it\u00e4 \u00bbpyhi\u00e4\u00bb ja keskustelemaan niiden kanssa. Toisinaan itse demonitkin n\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4t n\u00e4ille eksytetyille h\u00e4mment\u00e4\u00e4kseen heid\u00e4t ja her\u00e4tt\u00e4\u00e4kseen heiss\u00e4 pelkoa. Kun siis irstauden demoni on alistanut heid\u00e4t Beliarin* ikeeseen, se ajaa heid\u00e4t nopeasti eksytykseen my\u00f6s toiminnassa, niin ett\u00e4 he pysyisiv\u00e4t pahojen henkien alamaisina ja orjina kuolemaansa asti ja lopulta joutuisivat helvettiin.<\/span><\/p>\n

Meid\u00e4n tulee tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 eksytyksen perusaiheita on kolme: ylpeys, pahojen henkien kateus ja Jumalan meit\u00e4 kasvattava sallimus. Ylpeyden saa aikaan pinnallisuus, ja pahojen henkien kateus johtuu kilvoittelijan edistyksest\u00e4. Kasvattava kuritus puolestaan on syntisen el\u00e4m\u00e4n seurausta. Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n omahyv\u00e4isyyden ja pahojen henkien kateuden aiheuttama eksytys paranee nopeasti, etenkin kun sielu n\u00f6yrtyy. Mutta kun Jumala j\u00e4tt\u00e4\u00e4 synnintekij\u00e4n kasvatuksellisessa tarkoituksessa saatanan haltuun, H\u00e4n sallii usein t\u00e4m\u00e4n eksytyksen tilan kest\u00e4\u00e4 aina kuolemaan saakka. niin ett\u00e4 synnit tulisivat siten poispyyhityiksi. Joskus Jumala antaa pahojen henkien kurittaa my\u00f6s viattomia heid\u00e4n pelastuksekseen. Viel\u00e4 on tarpeen tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 my\u00f6s itse omahyv\u00e4isyyden demoni saattaa profetoida niiss\u00e4, jotka eiv\u00e4t tarkkaa syd\u00e4nt\u00e4\u00e4n huolellisesti. (Pyh\u00e4 Gregorios Siinailainen: Hy\u00f6dyllisi\u00e4 opetuksia III \/ 314 \u2013 315. 131 – 132)<\/span><\/p>\n

*Pahojen henkien p\u00e4\u00e4miehest\u00e4 k\u00e4ytetty nimitys.<\/span><\/p>\n

Tutkikaamme siis ensin Jumalan avulla, joka antaa sanat t\u00e4llaisten hyvyyksien julistajalle (vrt. Ps.68:12 LXX), kuinka voimme l\u00f6yt\u00e4\u00e4 H\u00e4net, joka meill\u00e4 jo on eli Kristuksen – H\u00e4neth\u00e4n olemme kasteessa saaneet Hengen v\u00e4lityksell\u00e4 sisimp\u00e4\u00e4mme. Apostoli Paavali sanookin: \u00bbEttek\u00f6 tunne, ett\u00e4 Jeesus Kristus asuu syd\u00e4miss\u00e4nne?\u00bb (vrt.2Kor.13:5) Sitten yrit\u00e4mme selitt\u00e4\u00e4, kuinka on jatkettava t\u00e4st\u00e4 eteenp\u00e4in niin ett\u00e4 s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 l\u00f6yt\u00e4m\u00e4ns\u00e4. T\u00e4m\u00e4n laajan aiheen voi parhaiten ja k\u00e4tevimmin k\u00e4sitell\u00e4 niin, ett\u00e4 kuvataan tien alku ja loppu sek\u00e4 sanotaan muutama sana siit\u00e4 mik\u00e4 niiden v\u00e4liss\u00e4 on.<\/span><\/p>\n

Monet ovat kilvoittelemalla l\u00f6yt\u00e4neet etsim\u00e4ns\u00e4, mutta ovat sitten pys\u00e4htyneet. He eiv\u00e4t v\u00e4lit\u00e4 jatkaa pitemm\u00e4lle, vaan tyytyv\u00e4t vain l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 alkuun. He ovat kohdanneet esteit\u00e4 ja ovat huomaamattaan poikenneet syrj\u00e4poluille. Itse he arvelevat vaeltavansa oikeaa tiet\u00e4, vaikka todellisuudessa harhailevatkin hy\u00f6dytt\u00f6m\u00e4sti v\u00e4\u00e4rill\u00e4 teill\u00e4. Jotkut ovat kyll\u00e4 p\u00e4\u00e4sseet pitemm\u00e4lle, mutta ovat v\u00e4s\u00e4ht\u00e4neet kesken kaiken ja j\u00e4tt\u00e4neet matkanteon sikseen. Tai sitten he ovat langenneet lev\u00e4per\u00e4iseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja niin k\u00e4\u00e4ntyneet takaisin ja palanneet vasta-alkajiksi. T\u00e4ydellisyyden saavuttaneet taas saattavat joutua – elleiv\u00e4t ole varuillaan – omahyv\u00e4isyyden uhreiksi ja siten langeta takaisin edistyneiden tai vasta-alkajien tasolle.<\/span><\/p>\n

Vasta-alkajissa vaikuttaa Hengen armovoima, edistyneet saavat valaistuksen ja t\u00e4ydellisten sielu puhdistuu, so. he kokevat yl\u00f6snousemuksen. (Pyh\u00e4 Gregorios Siinailainen: Tarkka opetus vaikenemisesta ja… III \/ 321. 2)<\/span><\/p>\n

Eksytyksen toiminta on synnin poltetta. Se sytytt\u00e4\u00e4 sielun hekumaan ja her\u00e4tt\u00e4\u00e4 ruumiissa raivoisan sukupuolihalun. Eksytyksen tila on t\u00e4ysin holtiton ja sekava, kuten pyh\u00e4 Diadokhos sanoo*. Se saa aikaan j\u00e4rjet\u00f6nt\u00e4 iloa, omahyv\u00e4isyytt\u00e4, h\u00e4mmennyst\u00e4 ja ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 riemastusta, joka ei pysty ravitsemaan sielua. Tympe\u00e4ll\u00e4 nautinnollaan se vaikuttaa ennen kaikkea haluihin**. Eksytyksen polttoaineena ovat hekumalliset nautinnot ja sen kumppani on kyltym\u00e4t\u00f6n vatsa. Vatsasta se ammentaa voimaa ja saa lihan himot syttym\u00e4\u00e4n. T\u00e4ysi vatsa suo eksytykselle tilaisuuden vaikuttaa my\u00f6s sieluun: se alkaa polttaa kilvoittelijan sielua ja vet\u00e4\u00e4 sit\u00e4 puoleensa, niin ett\u00e4 hekumalliset nautinnot muodostuvat ihmiselle lopulta tottumukseksi ja h\u00e4n siten v\u00e4h\u00e4 v\u00e4h\u00e4lt\u00e4 karkottaa armon sisimm\u00e4st\u00e4\u00e4n. (Pyh\u00e4 Gregorios Siinailainen:Ohjeita kuinka rukousta tulee… III \/ 326. 10)<\/span><\/p>\n

*Autuas Diadokhos: 100 kohtaa kilvoitteluel\u00e4m\u00e4st\u00e4, kohta 33. Filokalia I s.291<\/span><\/p>\n

**Kr. Sielun haluavaan osaan<\/span><\/p>\n

… Jos meit\u00e4 kohtaa jokin kiusaus, se on meille koetukseksi, ett\u00e4 saisimme voitonseppeleen. Jumala joka on kiusauksen sallinut, l\u00e4hett\u00e4\u00e4 viivytyksitt\u00e4 avun parhaaksi katsomallaan tavalla. Vaikka koko demonien armeija k\u00e4visi lukemattomin kiusauksin oikein el\u00e4v\u00e4n ja nuhteettomasti vaeltavan, ylpeytt\u00e4 ja toisten liehakointia karttavan kilvoittelijan kimppuun, ei h\u00e4n – isien vakuutuksen mukaan – k\u00e4rsi vahinkoa. Mutta ne jotka vaeltavat omavaltaisesti, oman tahtonsa mukaan, vahingoittuvat helposti. Vaikenijan tulee siis aina pysytell\u00e4 kultaisella keskitiell\u00e4, sill\u00e4 liioittelu johtaa helposti omahyv\u00e4isyyteen ja t\u00e4m\u00e4 edelleen eksytykseen. (Pyh\u00e4 Gregorios Siinailainen: Eksytyksest\u00e4 ja monista muista… III \/ 355. rivi 11)<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

Gregorios Tessalonikalainen<\/strong><\/span><\/p>\n

Sen t\u00e4hden monet naiset, jotka ovat aikansa olleet kiinni maailmassa, ovat puolisonsa menetetty\u00e4\u00e4n ja yksin j\u00e4\u00e4ty\u00e4\u00e4n sinun ylimaallisen el\u00e4m\u00e4si innoittamina hyl\u00e4nneet maailman ja valinneet sinun tiesi saadakseen samanlaisen voitonseppeleen kuin sin\u00e4. Apostoli Paavali kehottaa kunnioittamaan t\u00e4llaisia leski\u00e4, sill\u00e4 he pysyv\u00e4t jatkuvasti rukouksessa ja anomisessa ja panevat toivonsa Jumalaan (1Tim.5:3,5).<\/span><\/p>\n

Mutta jos neitseellisen el\u00e4m\u00e4\u00e4n kuuluukin murheita, ne kuitenkin tuottavat lohdutuksen, johtavat taivasten valtakuntaan ja tasoittavat tien pelastukseen. Sen sijaan naimisissa olevan sek\u00e4 ilot ett\u00e4 murheet tuottavat yht\u00e4 lailla kuoleman. \u00bbMaailman murhe tuottaa kuoleman\u00bb, sanoo apostoli, \u00bbmutta Jumalan mielen mukainen murhe saa aikaan parannuksen, joka koituu pelastukseksi ja jota ei kukaan kadu.\u00bb (vrt.2 Kor.7:10)<\/span><\/p>\n

Siksi Herra korottaakin kunniaan t\u00e4m\u00e4n maailman hyvyyksien vastakohdat sanoessaan: \u00bbAutuaita ovat hengess\u00e4\u00e4n k\u00f6yh\u00e4t, sill\u00e4 heid\u00e4n on taivasten valtakunta.\u00bb (Mt.5:3) Miksi H\u00e4n sanoessaan autuaita ovat k\u00f6yh\u00e4t lis\u00e4si viel\u00e4 hengess\u00e4\u00e4n? H\u00e4n tahtoi n\u00e4in osoittaa, ett\u00e4 sielun vaatimattomuus on ylistett\u00e4v\u00e4\u00e4 ja Herralle otollista. Miksi H\u00e4n ei sanonut autuaita ovat hengelt\u00e4\u00e4n k\u00f6yh\u00e4t, olisihan sekin ilmaissut vaatimatonta mielenvirett\u00e4? H\u00e4n tahtoo opettaa meille, ett\u00e4 ei pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n hengen k\u00f6yhyys vaan my\u00f6s ruumiillinen k\u00f6yhyys on autuaallista ja johtaa taivasten valtakuntaan, mutta vain silloin kun sit\u00e4 harjoitetaan sielun n\u00f6yryyden t\u00e4hden ja kun se on liittynyt n\u00f6yryyteen tai saanut siit\u00e4 alkunsa.<\/span><\/p>\n

Ylist\u00e4ess\u00e4\u00e4n autuaiksi hengess\u00e4\u00e4n k\u00f6yhi\u00e4 Herra osoitti suurenmoisella tavalla, miss\u00e4 on pyhien n\u00e4kyv\u00e4isen k\u00f6yhyyden juuri ja aiheuttaja. Se on heid\u00e4n hengess\u00e4\u00e4n: kun henki omaksuu evankeliumin opetuksen armon, se alkaa vuodattaa k\u00f6yhyyden virtoja. Ne kastelevat koko maan pinnan, (Vrt.1 Moos.2:6) – ts. ulkoisen ihmisemme – ja tekev\u00e4t siit\u00e4 hyveiden paratiisin. T\u00e4llainen k\u00f6yhyys on Jumalan silmiss\u00e4 autuaallista.<\/span><\/p>\n

Lyhyesti ja ytimekk\u00e4\u00e4sti Herra n\u00e4in esitti, mik\u00e4 on vapaaehtoisen, monessa eri muodossa ilmenev\u00e4n k\u00f6yhyyden aiheuttaja. Osoitettuaan sen ja ylistetty\u00e4\u00e4n sit\u00e4 autuaalliseksi H\u00e4n liitti siihen my\u00f6s muut k\u00f6yhyyden monet versot ja opetti v\u00e4h\u00e4n niist\u00e4 kaikista. Joku n\u00e4et saattaa el\u00e4\u00e4 mit\u00e4\u00e4n omistamatta, olla hyvin vaatimaton ja kohtuullinen ja tehd\u00e4 kaiken t\u00e4m\u00e4n omasta halustaan, mutta vain saadakseen kunniaa ihmisilt\u00e4. T\u00e4llainen ei tietenk\u00e4\u00e4n ole hengess\u00e4\u00e4n k\u00f6yh\u00e4. Tekopyhyys syntyy nimitt\u00e4in omahyv\u00e4isyydest\u00e4, ja omahyv\u00e4isyys on hengellisen k\u00f6yhyyden vihollinen. (Pyh\u00e4 is\u00e4mme Gregorios: Kirje nunna Ksenialle IV \/ 61. 14)<\/span><\/p>\n

Mik\u00e4 on tuo toinen? – Se on kunnianhimo, joka iskee meihin jo kasvui\u00e4ss\u00e4 ennen lihanhimoa, ik\u00e4\u00e4n kuin sen ilke\u00e4n\u00e4 airuena. Tarkoitan t\u00e4ss\u00e4 sellaista kunnianhimon muotoa, jossa kiinnitet\u00e4\u00e4n huomiota ruumiin kaunisteluun ja ylelliseen vaatetukseen – is\u00e4t kutsuvat sit\u00e4 my\u00f6s maailmalliseksi turhamaisuudeksi. On n\u00e4et toinenkin kunnianhimon laji; se ahdistaa niit\u00e4 jotka ovat kunnostautuneet hyveess\u00e4, ja sen seuralaisia ovat omahyv\u00e4isyys ja ulkokultaisuus, joiden varjolla vihollinen koettaa tuhota heid\u00e4n hengellisen rikkautensa. (Pyh\u00e4 is\u00e4mme Gregorios: Kirje nunna Ksenialle IV \/ 66. 19)<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

Munkit Kallistos ja Ignatios<\/strong><\/span><\/p>\n

Omahyv\u00e4isyys on kantais\u00e4ss\u00e4mme ja kaikissa h\u00e4nen kaltaisissaan kaikkien onnettomuuksien juuri ja \u00e4iti. Vastaavasti uudessa Aadamissa, jumalihmisess\u00e4 Jeesuksessa Kristuksessa, ja niiss\u00e4 jotka haluavat el\u00e4\u00e4 H\u00e4nen tahtonsa mukaan, on n\u00f6yryys kaiken hyv\u00e4n alku, l\u00e4hde ja perusta. Voimme todeta, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6nmukaisuus p\u00e4tee kaikkien meit\u00e4 ylempien jumalallisten enkelien pyhiss\u00e4 ja yleviss\u00e4 j\u00e4rjest\u00f6iss\u00e4, samoin maanp\u00e4\u00e4llisess\u00e4 Kirkossa. Meille on opetettu ja uskomme, ett\u00e4 ne jotka poikkeavat t\u00e4st\u00e4 j\u00e4rjestyksest\u00e4 ja vaeltavat kierosti – tekisi mieli sanoa r\u00f6yhke\u00e4sti – oman tahtonsa mukaan, joutuvat eroon Jumalasta, menett\u00e4v\u00e4t perint\u00f6ns\u00e4, taivaallisen kirkkauden, heid\u00e4t erotetaan yhteisest\u00e4 Kirkosta ja karkotetaan pimeyteen ja helvetin tuleen. (Munkit Kallistos ja Ignatios: Ohjeita niille, jotka ovat… IV \/ 142. 15)<\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Markus Askeetti Varo puheissasi kerskausta ja ajatuksissasi omahyv\u00e4isyytt\u00e4, ettei sinun ehk\u00e4 sallittaisi langeta p\u00e4invastaisiin synteihin. Hyv\u00e4\u00e4 ei n\u00e4et tehd\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"colormag_page_container_layout":"default_layout","colormag_page_sidebar_layout":"default_layout","footnotes":""},"categories":[3],"tags":[],"class_list":["post-150","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-isien-opetuksia"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/150","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=150"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/150\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":866,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/150\/revisions\/866"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=150"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=150"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=150"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}