Eedenin puutarha<\/b><\/p>\n
Eedenin puutarha (hepreaksi \u05d2\u05b7\u05bc\u05df \u05e2\u05b5\u05d3\u05b6\u05df, Gan \u02bfEdhen) on raamatullinen ”Jumalan puutarha”, joka on kuvattu erityisesti 1. Mooseksen kirjan luvuissa 2 ja 3 sek\u00e4 Hesekielin kirjassa.\u00a0 ”Jumalan puutarha”, jota ei kutsuta Eedeniksi, mainitaan 1.Mooseksen kirjan 14. luvussa, ja ”puutarhan puut” mainitaan Hesekieliss\u00e4 31. Sakarian kirjassa ja Psalmien kirjassa viitataan my\u00f6s puihin ja veteen suhteessa temppeliin\u00a0 mainitsematta nimenomaisesti Eedenia.<\/p>\n
Perinteisesti nimen ”Eden” suosima johdannainen oli per\u00e4isin akkadian kielen edinnu<\/i>sta, joka on per\u00e4isin sumerien sanasta, joka tarkoittaa ”tavallinen” tai ”aro”. Eedenin uskotaan nyt liittyv\u00e4n l\u00e4heisemmin aramean juurisanaan, joka tarkoittaa ”hedelm\u00e4llist\u00e4, hyvin kasteltua”. Heprealainen termi k\u00e4\u00e4nnet\u00e4\u00e4n ”nautinnoksi” Saaran salaisissa sanonnoissa 1.Mooseksen kirjan 18:12.<\/p>\n
Eedenin tarina toistaa Mesopotamian myytin kuninkaasta, joka on alkuper\u00e4inen ihminen, joka on sijoitettu jumalalliseen puutarhaan vartioimaan el\u00e4m\u00e4n puuta. Heprealaisessa Raamatussa Aadamin ja Eevan on kuvattu kulkemaan Eedenin puutarhassa alastomina syytt\u00f6myytens\u00e4 vuoksi.Eeden ja sen joet voivat merkit\u00e4 todellista Jerusalemia, Salomon temppeli\u00e4 tai Luvattua maata. Se voi my\u00f6s edustaa jumalallista puutarhaa Siionissa ja Jumalan vuorta, joka oli my\u00f6s Jerusalem. Puutarhan, jossa on k\u00e4\u00e4rme ja kerubit, kuvia on verrattu kuviin Salomon temppelist\u00e4, jossa on kuparik\u00e4\u00e4rme, nehushtan<\/i> ja vartijakerubit.<\/p>\n
RAAMATUN KERTOMUKSIA<\/b><\/p>\n
EEDEN 1. MOOSEKSEN KIRJASSA<\/b><\/span><\/p>\n \u00a0Ensimm\u00e4isen Mooseksen kirjan luomiskertomuksen toinen osa, 1.Mooseksen kirjan 2: 4\u20133: 24, avautuu sanalla ”Herra Jumala” (jae 7), joka luo ensimm\u00e4isen ihmisen (Aadamin), jonka h\u00e4n pani puutarhaan, jonka h\u00e4n istutti ”it\u00e4\u00e4n”. Edeniss\u00e4 ”. (v.8)<\/p>\n Ja Herra Jumala kasvatti maasta jokaisen puun, joka on miellytt\u00e4v\u00e4 ja hyv\u00e4 ravinnoksi. My\u00f6s El\u00e4m\u00e4n puun puutarhan keskell\u00e4, ja Hyv\u00e4n ja pahan tiedon puu. (1.Moos. 2: 9)<\/p>\n Ihminen sai vapaasti sy\u00f6d\u00e4 puutarhn kaikista puista, mutta h\u00e4nt\u00e4 oli kielletty sy\u00f6m\u00e4st\u00e4 hyv\u00e4n ja pahan tiedon puusta. Viimeiseksi Herra Jumala teki miehen kylkiluusta naisen (Eevan) miehen kumppaniksi. Luvussa 3 mies rikkoi k\u00e4skyn ja s\u00f6i kielletty\u00e4 hedelm\u00e4\u00e4, ja h\u00e4net l\u00e4hetettiin puutarhasta est\u00e4m\u00e4ll\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 sy\u00f6m\u00e4st\u00e4 my\u00f6s el\u00e4m\u00e4n puusta ja el\u00e4m\u00e4st\u00e4 siten ikuisesti. Puutarhaan id\u00e4ss\u00e4 oli sijoitettu kerubeja, ”ja leimuava miekka, joka k\u00e4\u00e4ntyi joka suuntaan vartioimaan\u00a0 el\u00e4m\u00e4n puun tiet\u00e4”. (1.Moos.3: 24)<\/p>\n Ensimm\u00e4isen Mooseksen kirjan 2:10\u201314 sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 nelj\u00e4 jokea Eedenin puutarhan yhteydess\u00e4: Pishon, Gihon, Hiddekel ja Eufrat. Se viittaa my\u00f6s Kushin maahan – k\u00e4\u00e4nnettyn\u00e4 \/ tulkittuna Etiopiaksi, mutta joidenkin mielest\u00e4 se rinnastetaan Cossaeaan, joka on kreikkalainen nimi kassiittien <\/i>maalle. N\u00e4m\u00e4 maat sijaitsevat Elamista pohjoiseen, v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti it\u00e4\u00e4n muinaisesta Babylonista, joka, toisin kuin Etiopia, sijaitsee todellakin kuvatulla alueella. Julkaisussa Juutalaisten muinaisuus<\/i>, ensimm\u00e4isen vuosisadan juutalainen historioitsija Josefus tunnistaa, ett\u00e4\u00a0 Piisonin nimell\u00e4 ”kreikkalaiset kutsuivat Gangesia” ja Geonin (Gehon) Niili\u00e4.<\/p>\n EEDEN\u00a0\u00a0 HESEKIELIN KIRJASSA<\/b><\/span><\/p>\n \u00a0Hesekielin 28: 12\u201319 (NIV): ss\u00e4 profeetta Hesekiel, ”ihmislapsi”, asettaa Jumalan sanan Tyroksen kuningasta vastaan: kuningas oli ”t\u00e4ydellisyyden sinetti”, koristeltu jalokivill\u00e4 luomisp\u00e4iv\u00e4st\u00e4\u00e4n l\u00e4htien, Jumalan asettama Eedenin puutarhaan pyh\u00e4lle vuorelle vartijakerubina. Mutta kuningas teki synti\u00e4 jumalattomuuden ja v\u00e4kivallan kautta, ja siksi h\u00e4net karkotettiin puutarhasta ja heitettiin maahan, miss\u00e4 h\u00e4net nyt kuluttaa Jumalan tuli: ”Kaikki tuttavasi kansojen seassa ovat tyrmistyneet sinun t\u00e4htesi. Kauhuksi olet sin\u00e4 tullut, eik\u00e4 sinua en\u00e4\u00e4 ole, hamaan ikiaikoihin asti.” (v.19)<\/p>\n Hesekielin Eeden n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan Libanonissa. ”[Minusta n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, \u200b\u200bett\u00e4 Libanon on vaihtoehtoinen sijainti foinikialaisten myytteihin (kuten Jes 28, 13, III.48) Eedenin puutarhasta”,ja paratiisin, Eedenin puutarhan ja Libanonin mets\u00e4t (mahdollisesti k\u00e4ytetty symbolisesti) profeetallisissa kirjoituksissa. Edward Lipinski ja Peter Kyle McCarter ovat ehdottaneet, ett\u00e4 \u201cjumalien puutarha\u201d (sumerilainen paratiisi), joka on vanhin sumerilainen versio Eedenin puutarhasta, liittyy Libanonin ja Anti-Libanonin vuoristoalueeseen.<\/p>\n EHDOTETUT SIJAINNIT<\/b><\/p>\n PERSIAN LAHTI<\/b><\/span><\/p>\n \u00a0Juris Zarins uskoo, ett\u00e4 Eedenin puutarha sijaitsi Persianlahden k\u00e4rjess\u00e4, jossa Tigris- ja Eufrat-joet t\u00f6rm\u00e4\u00e4v\u00e4t mereen, tutkimalla t\u00e4t\u00e4 aluetta k\u00e4ytt\u00e4en tietoja monista eri l\u00e4hteist\u00e4, mukaan lukien avaruudesta per\u00e4isin olevat Landsat-kuvat. T\u00e4ss\u00e4 teoriassa Raamatun Gihon-joki vastaisi Karun-jokea Iranissa ja Pishon-joki vastaisi Wadi Batin -joen j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4, joka kerran kuivatti\u00a0 Arabian niemimaan nyky\u00e4\u00e4n kuivan, mutta kerran melko hedelm\u00e4llisen keskiosan.<\/p>\n TABRIZ<\/b><\/span><\/p>\n \u00a0David M.Rohl (brittil\u00e4inen egyptologi ja entinen Institute for The Study of Interdisciplinary Science\u00b4in johtaja) sijoittaa\u00a0 legendaarisen Eedenin puutarhan Iranin Azerbaid\u017eaniiin Tabrizin l\u00e4heisyyteen, johon Genesis-perinne perustui. Rohlin mukaan Eedenin puutarha sijaitsi silloin pitk\u00e4ss\u00e4 laaksossa Sahandin tulivuoren pohjoispuolella, l\u00e4hell\u00e4 Tabrizia. H\u00e4n mainitsee useita maantieteellisi\u00e4 yht\u00e4l\u00e4isyyksi\u00e4 ja paikannimi\u00e4, jotka h\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n vastaavat raamatullista kuvausta. N\u00e4it\u00e4 yht\u00e4l\u00e4isyyksi\u00e4 ovat l\u00e4hell\u00e4 olevia Eedenin jokien Tigris (heprea Hiddekel, akk. Idiqlat), Eufrat (heprea Perath, akk. Purattu), Gaihun-Aras (heprea, Gihon) ja Uizun (heprea) jokia l\u00e4hell\u00e4. Piison)<\/p>\n Rinnakkaiskonseptit<\/b><\/p>\n Dilmunin kaupunki<\/i> Sumerin mytologisessa kertomuksessa Enkist\u00e4 ja Ninhursagista on paratiisillinen asuinpaikka kuolemattomille, jossa sairauksia ja kuolemaa ei tunnettu.<\/p>\n Hesperidien puutarha<\/i> kreikkalaisessa mytologiassa oli jonkin verran samanlainen kuin Eedenin puutarhan kristillinen k\u00e4site, ja 1500-luvulle menness\u00e4 Cranach-maalaukseen tehtiin suurempi \u00e4lyllinen yhdist\u00e4minen . T\u00e4ss\u00e4 maalauksessa vain siell\u00e4 tapahtuvasta toimintnasta tunnistaa sen erottuvan Hesperidien puutarhasta ja sen kultaisista hedelmist\u00e4.<\/p>\n Persialaisesta termist\u00e4 ”paratiisi” (heprea \u05e4\u05e8\u05d3\u05e1, pardes<\/i>), joka tarkoittaa kuninkaallista puutarhaa tai mets\u00e4styspuistoa, tuli v\u00e4hitellen Eedenin synonyymi noin 500 eaa. Sana ”pardes” esiintyy Vanhassa testamentissa kolme kertaa, mutta aina muissa yhteyksiss\u00e4 kuin yhteys Eedeniin: Salomon laulussa 4:13: ”Sin\u00e4 versot kuin paratiisi (pardes), jossa on granaattiomenia ynn\u00e4 kalliita hedelmi\u00e4, koofer-kukkia ja narduksia,jossa on miellytt\u00e4vi\u00e4 hedelmi\u00e4; camphireja, piikkienardeja; Saarnaaja 2:5: ” Min\u00e4 laitoin itselleni puutarhoja ja puistoja ja istutin niihin kaikkinaisia hedelm\u00e4puita\u201d; ja Nehemiassa 2:8: ”Samoin kirje Aasafille, kuninkaan puiston vartijalle (pardes), ett\u00e4 h\u00e4n antaa minulle hirsi\u00e4 temppelilinnan porttien kattamista varten sek\u00e4 kaupungin muuria ja sit\u00e4 taloa varten, johon menen asumaan.” Ja kuningas my\u00f6nsi minulle sen, koska minun Jumalani hyv\u00e4 k\u00e4si oli minun p\u00e4\u00e4ll\u00e4ni.” N\u00e4iss\u00e4 esimerkeiss\u00e4 pardes <\/i>tarkoittaa selv\u00e4sti ”hedelm\u00e4tarhaa” tai ”puistoa”, mutta apokalyptisess\u00e4 kirjallisuudessa ja Talmudissa ”paratiisi” saa yhteydet Eedenin puutarhaan ja sen taivaalliseen prototyyppiin, ja Uudessa testamentissa ”paratiisista” tulee siunattujen valtakunta (toisin kuin kirottujen valtakunta) jo kuolleiden joukossa, kirjallisilla hellenistisill\u00e4 vaikutteilla.<\/p>\n JUUTALAINEN ESKATOLOGIA<\/b><\/p>\n \u00a0Talmudissa ja juutalaisessa Kabbalassa\u00a0 tutkijat ovat yht\u00e4 mielt\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 on olemassa kahdenlaisia \u200b\u200bhengellisi\u00e4 paikkoja, joita kutsutaan ”Eedenin puutarhaksi”. Ensimm\u00e4inen on melko maanp\u00e4\u00e4llinen, runsaalla hedelm\u00e4llisyydell\u00e4 ja rehev\u00e4ll\u00e4 kasvillisuudella varustettu, joka tunnetaan nimell\u00e4 ”alempi Gan Eden”. Toisen ajatellaan olevan taivaallinen, vanhurskaiden, juutalaisten ja muiden kuin juutalaisten, kuolemattomien sielujen asuinpaikka, joka tunnetaan nimell\u00e4 ”korkeampi Gan Eden”. Rabbiinikirjallisuus erottavat Ganin ja Eedenin. Aadamin sanotaan asuneen vain Ganissa, kun taas Eedenist\u00e4 sanotaan, ettei yksik\u00e4\u00e4n\u00a0 kuolevainen silm\u00e4 koskaan ole siit\u00e4 todistanut.<\/p>\n Juutalaisen eskatologian mukaan korkeampaa Gan Edeni\u00e4 kutsutaan ”vanhurskauden puutarhaksi”. Se luotiin maailman alusta l\u00e4htien, ja se ilmestyy loistavana aikojen lopussa. Siell\u00e4 asuvat vanhurskaat nauttivat Jumalan valtaistuinta kantavan taivaallisen chayotin<\/i> n\u00e4kemisest\u00e4. Jokainen vanhurskas kulkee Jumalan kanssa, joka johtaa heit\u00e4 tanssiin. Sen juutalaiset ja ei-juutalaiset asukkaat ovat ”pukeutuneet valon ja iankaikkisen el\u00e4m\u00e4n vaatteisiin ja sy\u00f6v\u00e4t el\u00e4m\u00e4n puusta” (Enok 58:3) l\u00e4hell\u00e4 Jumalaa ja H\u00e4nen voideltujaan. T\u00e4t\u00e4 juutalaista rabbiinista k\u00e4sityst\u00e4 korkeammasta Gan Edenist\u00e4 vastustavat hepreankieliset termit gehinnom<\/i>\u00a0 ja sheol<\/i>, kuvitteelliset nimet jumalattomien kuolleiden hengellisen puhdistuksen paikalle juutalaisuudessa, paikaksi, jonka kuvitellaan olevan suurimmalla mahdollisella et\u00e4isyydell\u00e4 taivaasta.<\/p>\n Nykyaikaisessa juutalaisessa eskatologiassa uskotaan, ett\u00e4 historia t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 itsens\u00e4 ja lopullinen m\u00e4\u00e4r\u00e4np\u00e4\u00e4 on, kun koko ihmiskunta palaa Eedenin puutarhaan.<\/p>\n ISLAMILAINEN N\u00c4KYM\u00c4<\/b><\/p>\n Eedenin puutarhasta puhutaan n\u00e4kyv\u00e4sti Koraanissa ja tafsirissa <\/i>(tulkinta). T\u00e4h\u00e4n sis\u00e4ltyy surat Sad, jossa on 21 jaetta aiheesta, surat al-Baqarah, surat al-A’raf ja surat al-Hijr. Kertomus k\u00e4sittelee\u00a0 l\u00e4hinn\u00e4 Iblisin karkottamista puutarhasta ja h\u00e4nen my\u00f6hemp\u00e4\u00e4 Aadamin ja Eevan kiusaamista. Sen j\u00e4lkeen kun Iblis kielt\u00e4ytyy noudattamasta Jumalan k\u00e4sky\u00e4 kumartua Aadamin edess\u00e4 h\u00e4nen suurimpana luomuksenaan, Allah muuttaa h\u00e4net Saatanaksi rangaistuksena. Toisin kuin raamatullisessa kertomuksessa, Koraanissa mainitaan vain yksi puu Eedeniss\u00e4, kuolemattomuuden puu, jonka Allah nimenomaisesti kielsi Aadamilta ja Eevalta. K\u00e4\u00e4rmeeksi naamioitu Saatana k\u00e4ski toistuvasti Aadamia sy\u00f6m\u00e4\u00e4n puusta, ja lopulta sek\u00e4 Aadam ett\u00e4 Eeva tekiv\u00e4t niin, tottelematta Allahia. N\u00e4m\u00e4 tarinat ovat esill\u00e4 my\u00f6s islamilaisessa hadith<\/i>-kokoelmissa, mukaan lukien al-Tabari.<\/p>\n My\u00f6hempien aikojen pyh\u00e4t<\/b><\/p>\n \u00a0My\u00f6hempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon (tunnetaan my\u00f6s nimell\u00e4 mormonit <\/i>tai my\u00f6hempien aikojen pyh\u00e4t<\/i>) j\u00e4senet uskovat, ett\u00e4 kun Aadam ja Eeva karkotettiin Eedenin puutarhasta, he asuivat paikassa Adam-ondi-Ahman, joka sijaitsee nykyisess\u00e4 Daviessin kreivikunnassa Missourissa. Oppi ja liitot ovat todenneet, ett\u00e4 Aadam siunasi j\u00e4lkipolviensa siell\u00e4 ja ett\u00e4 h\u00e4n palaa tuohon paikkaan lopullisen tuomion aikaan raamatullisten ennustusten t\u00e4ytt\u00e4miseksi.<\/p>\n Lukuisat kirkon varhaiset johtajat, mukaan lukien Jackson County, Missouri,\u00a0 mutta ei ole olemassa ensik\u00e4den kertomuksia siit\u00e4, ett\u00e4 Joseph Smith itse olisi opettanut t\u00e4m\u00e4n opin. MAP-oppi on ep\u00e4selv\u00e4 Eedenin puutarhan tarkasta sijainnista, mutta My\u00f6hempien Aikojen Pyhien keskuudessa perinne sijoittaa sen jonnekin Adam-ondi-Ahmanin l\u00e4heisyyteen tai Jacksonin piirikuntaan.<\/p>\n TAIDE<\/b><\/p>\n Eedenin puutarhan motiivit, joita kuvataan useimmiten valaistuneissa k\u00e4sikirjoituksissa ja maalauksissa, ovat ”Aadamin uni” (”Eevan luominen”), K\u00e4\u00e4rmeen ”Eevan kiusaus”, ”Ihmisen lankeemus”, johon Aadam vie hedelm\u00e4t, ja ”karkottaminen”. ”Nimip\u00e4iv\u00e4 Eedeniss\u00e4” -idylli\u00e4 kuvattiin harvemmin. Suuri osa Miltonin kadonneesta paratiisista tapahtuu Eedenin puutarhassa. Michelangelo kuvasi kohtauksen Eedenin puutarhassa Sikstuksen kappelin katossa. Jumalallisessa komediassa Dante sijoittaa puutarhan Kiirastuli\u2013 vuorelle. Monille keskiaikaisille kirjailijoille Eedenin puutarhan kuva luo my\u00f6s paikan ihmisen rakkaudelle ja seksuaalisuudelle, joka liittyy usein locus amoenuksen klassiseen ja keskiaikaiseen trooppiin.<\/p>\n \u00a0<\/b><\/p>\n