Armo\u00a0 on jumalallinen voima, joka annetaan ihmiselle Kristuksen ansioitten t\u00e4hden sit\u00e4 varten, ett\u00e4 h\u00e4n voisi paremmin voittaa itsess\u00e4\u00e4n\u00a0 olevat pahat, synnilliset himot ja t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Jumalan antamat k\u00e4skyt sek\u00e4 n\u00e4in saavuttaa yhteyden Jumalan kanssa jo t\u00e4\u00e4ll\u00e4 maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4\u00a0 ja t\u00e4ydellisen yhteyden taivaassa.<\/p>\n
Jumalallinen voima on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n ihmisen pelastukselle jo ihmisluonnon rajoittuneisuuden t\u00e4hden. Jumala yksin on kaiken el\u00e4m\u00e4n alku ja l\u00e4hde, kun taas meid\u00e4n rajoittunut luontomme saa Jumalalta kaiken v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4miseksi Luonnon laki on sellainen, ett\u00e4 jokainen n\u00e4kyv\u00e4inen esine, ellei jokin sen ulkopuolella oleva tule sille avuksi, j\u00e4\u00e4 vaille toimintaa ja kehityst\u00e4.<\/p>\n
Esimerkiksi maa sellaisenaan ei kelpaisi mihink\u00e4\u00e4n, v\u00e4hiten antamaan satoa, elleiv\u00e4t maanviljelij\u00e4t tekisi ty\u00f6t\u00e4 saattaakseen sen viljelyskelpoiseksi ja elleiv\u00e4t sade ja aurinko vaikuttaisi siihen .My\u00f6s jokainen rakennus\u00a0 tarvitsee auringonvaloa, silla ilman sit\u00e4 se on pime\u00e4 ja asuttavaksi kelpaamaton. Ihmisluonnollakaan ei sellaisenaan ole mahdollisuuksia t\u00e4ysin m\u00e4\u00e4rin kantaa hyveellisen el\u00e4m\u00e4n hedelmi\u00e4, vaan se tarvitsee hengellist\u00e4 sielujemme maan muokkaajaa. T\u00e4llaisena on Kristuksen Henki, joka ”kirkastaakin valollaan himojen piment\u00e4m\u00e4n huoneen”. (Rakkaudesta l9.1)<\/p>\n
Ihmisruumis ei voi el\u00e4\u00e4 sellaisenaan, vaan sen el\u00e4m\u00e4n yll\u00e4pit\u00e4miseksi on tarpeen ruoka, juoma ja vaatteet; samoin ei sielukaan kykene el\u00e4m\u00e4\u00e4n ilman Jumalan armovoimaa ”Voi ruumista, silla se pysyen luontonsa rajoissa tulee raihnaiseksi ja kuolee Mutta voi sielua, kun se pysyy vain oman luontonsa rajoissa ja luottaa vain omiin tekoihinsa ilman yhteytt\u00e4 Jumalan Hengen kanssa, sill\u00e4 se kuolee tulematta osalliseksi iankaikkisesta, jumalallisesta el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ” (1 puhe) N\u00e4in siis armo osoittautuu v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi jokaiselle ihmiselle jo h\u00e4nen luontonsa rajoittuneisuuden t\u00e4hden<\/p>\n
Viel\u00e4kin v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4mpi on armo ihmiselle sen t\u00e4hden, ett\u00e4 h\u00e4n on nyt synnillisess\u00e4 lankeemuksen tilassa. Saatana ”turmeli ja vietteli omalle puolelleen ihmisen kokonaisuudessaan, niin sielun kuin ruumiin. H\u00e4n puki t\u00e4m\u00e4n turmeltuneeseen, tahrattuun Jumalaa ja H\u00e4nen lakiansa vastustavaan vanhaan ihmiseen, syntiin, jotta ihminen n\u00e4kisi kaiken pahoin, kuulisi pahoin, jaloillaan rient\u00e4isi pahantekoon, k\u00e4sill\u00e4\u00e4n toimittaisi laittomuutta ja syd\u00e4mess\u00e4\u00e4n hautoi-si pahoja ajatuksia Siksip\u00e4 ihminen ei voi, vaikka haluaisikin, rakastaa Herraa, uskoa halunsa mukaan, rukoilla niin paljon kuin tahtoisi; ensimm\u00e4isen ihmisen lankeemuksesta l\u00e4htien h\u00e4n on niin julkisesti kuin salaisestikin vastustavan voiman vallassa ” (2. puhe 1-2, 21. puhe 2) Nyt ”on jo mahdotonta ja ihmiselle ylivoimaista kukistaa synti omin voimin Sen sijaan h\u00e4n voi taistella sit\u00e4 vastaan, vastustaa sit\u00e4, ly\u00f6d\u00e4 ja tulla ly\u00f6dyksi – kaikkea t\u00e4t\u00e4 voimiensa mukaan, mutta t\u00e4ydellinen kukistaminen kuuluu Jumalalle Jos olisit voinut tehd\u00e4 sen itse, niin miksi sitten olisi ollut tarpeen Herran tulo maan p\u00e4\u00e4lle? Mutta\u00a0 yht\u00e4 mahdotonta kuin on n\u00e4hd\u00e4 ilman valoa, puhua ilman kielt\u00e4, kuulla ilman korvia, k\u00e4vell\u00e4 ilman jalkoja tai tehd\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 ilman k\u00e4si\u00e4, yht\u00e4 mahdotonta on pelastua ja p\u00e4\u00e4st\u00e4 taivasten valtakuntaan ilmanJeesusta ” (3 puhe 4)<\/p>\n
Otamme kaksi vertausta: ”Jos joku tekee taikinan, mutta ei pane siihen hapatusta, niin vaikka h\u00e4n kuinka ahkeroisi sen alustamisessa, se kuitenkin j\u00e4\u00e4 happamattomaksi Mutta kun h\u00e4n panee siihen hapatusta, niin se hapattaa koko taikinan; siihen Herrakin vertasi taivasten valtakunnan (vrt. Mt l3: 33) Edelleen: jos joku s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 lihaa, mutta ei pane siihen suolaa, mik\u00e4 est\u00e4isi matojen ja pahan hajun ilmestymisen siihen, se m\u00e4t\u00e4nee ja tulee ihmisen ravinnoksi kelpaamattomaksi Niin nytkin edelle kerrotun mukaisesti kuvittele ett\u00e4 koko ihmiskunta on kuin liha ilman suolaa tai taikina ilman hapatusta ja ett\u00e4 suola ja hapatus toisesta maailmasta ovat Pyh\u00e4n Hengen jumalallinen luonto. Jos siis Jumalan Hengen hapatus ja pyh\u00e4 Jumaluuden suola eiv\u00e4t tule sekoitetuiksi turmeltuneeseen ihmisluontoon niin sielu ei vapaudu paheitten hajusta eik\u00e4 voi kohota hyv\u00e4ksi taikinaksi sen t\u00e4hden, ett\u00e4 se on synnin raskauttama.” (24. puhe 4; vrt. 28. puhe 1-2) Armoa tarvitaan siihenkin, ett\u00e4 syntinen ihminen voisi ensi kerran k\u00e4\u00e4nty\u00e4 Jumalan puoleen. ”Niin kuin se joka n\u00e4kee linnun lent\u00e4v\u00e4n ja haluaa itsekin lent\u00e4\u00e4 mutta ilman siipi\u00e4 ei voi sit\u00e4 tehdas samoin ihminenkin. . . Halua h\u00e4nell\u00e4 olisi lent\u00e4\u00e4 jumalalliseen ilmaan Pyh\u00e4n Hengen vapauteen, mutta h\u00e4n ei voi sit\u00e4 tehd\u00e4 niin kauan kuin ei saa siipi\u00e4.” (2. puhe 3; vrt. 31. puhe). Armo on silloinkin v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n, kun ihminen on jo k\u00e4\u00e4ntynyt Jumalan puoleen astunut totuuden tielle ja jo kehittyy hyveiss\u00e4, sill\u00e4 ilman armovoiman apua ihmisen on mahdotonta pysy\u00e4 totuuden tiell\u00e4. ”Jos ihminen rajoittaa\u00a0 pyrkimyksens\u00e4 vain omaan toimintaansa eik\u00e4 toivo itsens\u00e4 ulkopuolelta jotain ja jos h\u00e4nen sieluunsa eiv\u00e4t puhalla Pyh\u00e4n Hengen tuulet, jos ei ilmesty taivaallinen pilvi ja jos ei taivaasta putoa sade eik\u00e4 kostuta sielua, niin ihminen ei kykene kantamaan Herralle otollisia hedelmi\u00e4. Vaikka tekisit hyv\u00e4\u00e4kin ja Jumalalle otollista, se ei kuitenkaan ole puhdasta. Esimerkiksi Sin\u00e4 rakastat Jumalaa, mutta et kuitenkaan t\u00e4ydellisesti. Kun Herra tulee avuksi, niin H\u00e4n antaa sinulle rakkauden, joka on pett\u00e4m\u00e4t\u00f6n ja taivaallinen. Rukoukseesi taas yhdistyy j\u00e4rjen harhailu ja kaikenlaiset ajatukset, mutta Jumala antaa rukouksen, joka on puhdas ja joka kohoaa hengess\u00e4 ja totuudessa. N\u00e4in Pyh\u00e4 Henki itse auttaa sinua heikkoudessasi ja Herra kylv\u00e4\u00e4 syd\u00e4mesi maahan taivaallisen siemenen ja hoitaa sit\u00e4. N\u00e4hden hyv\u00e4n tarkoituksesi Jumala antaa sinulle sen, mik\u00e4 on hengellist\u00e4 jumalallista ja taivaallista. Mit\u00e4 H\u00e4n antaa? Hengen hedelm\u00e4n – ilon ja riemun”. (26. puhe 19-21)<\/p>\n
Ihminen kaipaa Jumalan armovoiman apua siit\u00e4kin syyst\u00e4 ett\u00e4 hengellisen el\u00e4m\u00e4n tiell\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 odottaa taistelu maailmaa ja pahuuden henkiolentoja vastaan. ”T\u00e4m\u00e4 taistelu lakkaa vasta silloin, kun Jumalan armo ja voima tulevat avuksi, silla ihminen ilse on voimaton vapautumaan vastustavasta voimasta, ajatusten harhailusta, n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6mist\u00e4 himoista ja saatanan juonista.” (21. puhe 4; vrt. 15. puhe)<\/p>\n
N\u00e4in siis aina ja joka suhteessa jumalallinen voima eli armo on ihmiselle v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n. Armon auttaessa h\u00e4n k\u00e4\u00e4ntyy Jumalan puoleen, armon auttaessa h\u00e4n kypsyy hyveellisess\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n Ja armon auttaessa h\u00e4n my\u00f6s voittaa kaikki vihollisensa; ilman auttavaa armovoimaa ihmist\u00e4 uhkaa joka askeleella lankeemus ja hengellinen kuolema.<\/p>\n
\n
\n
\n
\n
\n
\n
\n
\n
\n
\n
\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Armo\u00a0 on jumalallinen voima, joka annetaan ihmiselle Kristuksen ansioitten t\u00e4hden sit\u00e4 varten, ett\u00e4 h\u00e4n voisi paremmin voittaa itsess\u00e4\u00e4n\u00a0 olevat pahat,<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"colormag_page_container_layout":"default_layout","colormag_page_sidebar_layout":"default_layout","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-1456","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-artikkeleja"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1456","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1456"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1456\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1457,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1456\/revisions\/1457"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1456"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1456"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1456"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}