Mit\u00e4 ortodoksinen kirkko opettaa jumalallisesta armosta? Mik\u00e4 tekee armon teologian niin t\u00e4rke\u00e4ksi jokap\u00e4iv\u00e4isess\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4mme? Miksi nyky\u00e4\u00e4nkin on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, kuinka varhaiskirkko ja ortodoksinen kirkko ymm\u00e4rsiv\u00e4t\u00a0 Jumalan armon ja miten voimme osallistua siihen.<\/p>\n
Ehk\u00e4 on aluksi hy\u00f6dyllist\u00e4 esitt\u00e4\u00e4 joitakin n\u00e4k\u00f6kulmia avuksi\u00a0\u00a0 kysymykseen, vaikkapa samanlainen kysymys aiheesta, joka voi tuntua konkreettisemmalta: ”Kuinka\u00a0 ymm\u00e4rr\u00e4mme avioliiton?” Onko kyse jostain todellisesta vai vain oikeudellisesta tai yhteiskunnallisesta asiasta? Onko avioliitto\u00a0 vain k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llinen kahden ihmisen yhteys vai jotain suurempaa? Onko se erottamaton vai voidaanko se hajottaa laiminly\u00f6nneill\u00e4 tai petoksella? Perustuuko se\u00a0 ajankohtaisiin\u00a0 tunteisiin vai sitoutumiseen? Onko se salaisuus,mysteeri,sakramentti, jossa Jumala toimii yhdist\u00e4en miehen ja naisen, vai onko se ihmisen luomus? Se, miten vastaamme n\u00e4ihin ja muihin kysymyksiin, m\u00e4\u00e4rittelee, miten ymm\u00e4rr\u00e4mme avioliiton. T\u00e4m\u00e4 vaikuttaa el\u00e4m\u00e4ntapamme ja asenteisiimme monilla alueilla: henkisell\u00e4, poliittisella, yhteiskunnallisella jne. Jostain samanlaisesta on kysymys armo-asiassa.<\/p>\n
Armo on ehdottoman t\u00e4rke\u00e4 ja\u00a0 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4, jotta\u00a0 ymm\u00e4rr\u00e4mme, mit\u00e4 pelastus on. Apostoli Paavali opettaa selv\u00e4sti: ”Armosta olette pelastetut uskon kautta” (Ef. 2: 8). Armoa ei voi\u00a0 erottaaa pelastuksesta. Kuinka me ortodokseina ymm\u00e4rr\u00e4mme armon vaikutuksen\u00a0 k\u00e4sityksess\u00e4mme\u00a0 pelastuksesta. Toiseksi, ja viel\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4n\u00e4 se, miten ymm\u00e4rr\u00e4mme armon m\u00e4\u00e4rittelev\u00e4n, kuinka tulee el\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4ns\u00e4. Jos armo tarkoittaa olennaisesti Jumalan laillista julistusta\u00a0\u00a0 syytt\u00f6myydest\u00e4, el\u00e4n tietyll\u00e4 tavalla. Jos t\u00e4t\u00e4 armoa ei voida menett\u00e4\u00e4 (”kerran pelastettu, aina pelastettu”), voin el\u00e4\u00e4 eri tavalla. Jos armon saaminen on henkil\u00f6kohtaisen\u00a0 Jeesus- suhteen varassa, johon\u00a0 ei liity seurakunta tai sakramentit tai kirkon oppi, se vaikuttaa\u00a0 suhtautumistapaan. Jos armo\u00a0 on pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n ajatus, filosofinen k\u00e4site, joka antaa minulle anteeksiannon varmuuden, el\u00e4m\u00e4ntavalla ei ole toiminnallisesti merkityst\u00e4. Mutta jos armo\u00a0 ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n jumalallisen el\u00e4m\u00e4n konkreettiseksi ja el\u00e4m\u00e4\u00e4 antavaksi lahjaksi, osallistumiseksi Jumalan el\u00e4m\u00e4\u00e4n, silloin\u00a0 on kysymys jostain aivan muusta.<\/p>\n
Itse asiassa ihmisen pelastus on armon toimintaa. Ortodoksinen kirkko opettaa samoin kuin Raamattu, ett\u00e4 me pelastumme armosta uskon kautta. T\u00e4rke\u00e4 kysymys kuuluukin: ”Mit\u00e4\u00a0 armo on\u00a0 ja miten se saadaan (eli mit\u00e4\u00a0 usko on)?\u201d<\/p>\n
Varhaiskirkko ja ortodoksisen kirkon is\u00e4t m\u00e4\u00e4rittelev\u00e4t\u00a0 Jumalan armon sanoen, ett\u00e4 armo on juuri el\u00e4m\u00e4, joka virtaa luonnollisesti ja ikuisesti Jumalasta. Se, mit\u00e4 l\u00e4nsimainen teologia kutsuu nimell\u00e4 \u201dyliluonnollinen\u201d merkitsee ortodoksisessa perinteess\u00e4 \u201dluomatonta\u201d – jumalallista energiaa, joka on erottamaton Jumalan olemuksesta. Lyhyesti sanottuna ortodoksinen k\u00e4sitys armon\u00a0 luonteesta on se, ett\u00e4 se on\u00a0 erityinen Jumalan energia. Pyh\u00e4n Hengen kolminaisen toiminnan kautta – toiminnan, johon liittyy sek\u00e4 yleisi\u00e4 ett\u00e4 erityisi\u00e4 toimia – n\u00e4m\u00e4 energiat v\u00e4littyv\u00e4t ihmiskunnalle. T\u00e4m\u00e4 on vastoin roomalaiskatolista n\u00e4kemyst\u00e4, joka johtuu p\u00e4\u00e4asiassa pyh\u00e4n Augustinuksen antipelagialaisista\u00a0 kirjoituksista. Roomalaiskatolisille armo\u00a0 on luotu v\u00e4litt\u00e4j\u00e4 Jumalan ja ihmisen v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n
Armo on todellinen, el\u00e4m\u00e4\u00e4 antava voima, joka saattaa\u00a0 meid\u00e4t yhteyteen H\u00e4nen kanssaan. Ajatelkaamme vaikkapa evankeliumin kertomusta verenvuotoa sairastavasta naisesta. Pyh\u00e4 Veronika, kuten tunnemme h\u00e4net ortodoksisessa kirkossa, kosketti Kristuksen vaatekappaleen helmaan uskoen. Jeesus\u00a0 tiesi, ett\u00e4 nainen kosketti h\u00e4nt\u00e4, koska H\u00e4n sanoi, ”Min\u00e4 tunsin, ett\u00e4 minusta l\u00e4hti voimaa.” (Lk 8:46). T\u00e4m\u00e4 voima on juuri H\u00e4nen jumalallinen armonsa. Armo on energiaa, joka antaa meille mahdollisuuden osallistua Jumalan el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Se on yht\u00e4 todellinen kuin (ja todellisempaakin) kuin auringon valo ja l\u00e4mp\u00f6, \u200b\u200bjoiden kautta voimme kokea auringon. Mutta toisin kuin auringon luotu energia, Jumalan energiat, kuten\u00a0 is\u00e4t nimitt\u00e4v\u00e4t\u00a0 armoa, eiv\u00e4t ole luotuja. Jumalan luomattomat energiat eli armo antaa meille mahdollisuuden osallistua H\u00e4nest\u00e4 ja tuntea H\u00e4net. Pyh\u00e4 Basileios Suuri on kirjoittanut: ”Energioiden avulla voimme sanoa tuntevamme Jumalamme.” Kaikki t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 armo ei ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n ajatus Jumalan anteeksiantamuksesta Kristuksessa. Se ei tarkoita\u00a0 muutosta Jumalan ”asenteessa”\u00a0 henkil\u00f6\u00e4 kohtaan. Se ei ole pelkk\u00e4 vapautuminen ”syyllisyydest\u00e4”. Se on itse Jumalan\u00a0 el\u00e4m\u00e4nantavaa, muuntavaa, jumalallista voimaa ja luomatonta energiaa. Se annetaan\u00a0 aina\u00a0 Jumalan lahjana, ei koskaan ns. ”ansaittuna” niille, jotka avaavat syd\u00e4mens\u00e4 ja el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 sen vastaanottamiseksi. Ja t\u00e4m\u00e4 armo s\u00e4ilyy siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin, kuin ihminen pysyy\u00a0 l\u00e4heisess\u00e4 yhteydess\u00e4 Kristukseen,\u00a0 joka on pelastus.<\/p>\n
Ennen suurta skismaa ja kirkon jakaantumista oli olemassa yhteinen opetus armosta, samoin kuin\u00a0 kaikkien muidenkin\u00a0 uskon oppien kohdalla,sek\u00e4 id\u00e4ss\u00e4 ett\u00e4 l\u00e4nsimaissa. Kuitenkin\u00a0 l\u00e4nness\u00e4 esiintyi opetuksia, jotka muuttivat k\u00e4sityst\u00e4 armosta.<\/p>\n
Jotkut sanovat, ett\u00e4 autuas\u00a0 Augustinus avasi oven my\u00f6hemmille, nykyaikaisille opetuksille, jotka tunkeutuivat l\u00e4nteen. Mutta t\u00e4m\u00e4 tapahtui v\u00e4hitellen. 1400-luvulla roomalainen kirkko hylk\u00e4si yleens\u00e4 pyh\u00e4n Gregorios Palamaksen opetuksen siit\u00e4, ett\u00e4 Jumalan armo on Jumalan luomaton energia. Harhaoppinen Barlaam, joka opetti, ett\u00e4 ihminen ei voi todella tuntea Jumalaa paitsi \u00e4lyn kautta ja ett\u00e4 Jumalan armo on syntynytt\u00e4,siis luotua, kotiutui roomalaiseen kirkkoon. L\u00e4nnen skolastinen teologia oli ottanut k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n uuden spekulatiivisen, kuvitteellisen ja filosofisen l\u00e4hestymistavan, joka pyrki Jumalan tuntemiseen j\u00e4rkeilem\u00e4ll\u00e4 pikemminkin kuin Jumalan kokemisesta ja ilmestymisest\u00e4 tulevan tiet\u00e4misen kautta. L\u00e4nnen kirkko hyv\u00e4ksyi Aristoteleen logiikan ja menetti kirkon isien ajattelun\u00a0 erityispiirteet Jumalan olemuksen ja energioiden v\u00e4lill\u00e4; t\u00e4m\u00e4 eroavuus\u00a0 on s\u00e4ilynyt p\u00e4\u00e4asiassa n\u00e4ihin p\u00e4iv\u00e4\u00e4n asti.<\/p>\n
Se, mink\u00e4 nykyaikana k\u00e4sit\u00e4mme ”l\u00e4nsimaiseksi kristillisyydeksi”,on harvoin keskittynyt kysymykseen siit\u00e4, mit\u00e4 armo on. Roomalaiskatolinen kirkko\u00a0 on ollut eniten kiinnostunut m\u00e4\u00e4ritelem\u00e4n\u00a0 ja luokittelmaan, kuinka armo toimii.\u00a0 Se on m\u00e4\u00e4ritellyt monia\u00a0 ”erilaisia” armon lajeja: todellinen, tavallinen tai pyhitt\u00e4v\u00e4, ilmainen, ehk\u00e4isev\u00e4\u00a0 armo jne. Vaikka lausetta ”luotu armo” on my\u00f6s k\u00e4ytetty, katolisen uskon puolesta puhujat\u00a0 kielt\u00e4v\u00e4t\u00a0 nyky\u00e4\u00e4n sen, ett\u00e4 se merkitsi sit\u00e4,\u00a0 ett\u00e4 Jumalan armo on luotua. Yleens\u00e4 kuitenkin filosofinen l\u00e4hestymistapa armon m\u00e4\u00e4rittelyyn on ollut\u00a0 riitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n ja v\u00e4\u00e4rist\u00e4nyt kirkkoisien eli patristista opetusta. Se, ett\u00e4 viime aikoihin asti roomalaiskatolinen kirkko hylk\u00e4si pyh\u00e4n Gregorios Palamaksen opetuksen armosta, joka on ortodoksisen kirkon opetus, kuuluu selvemmin. My\u00f6s l\u00e4nness\u00e4, armoa pidet\u00e4\u00e4n yleisesti jonakin ihmisluontoon\u00a0 kuulumattomana, jonakin Jumalan lis\u00e4\u00e4m\u00e4n\u00e4 tai p\u00e4\u00e4lle asettamana\u00a0 luonteeseemme, jotta voimme pelastua. Katolisessa opissa sit\u00e4 kutsutaan nimell\u00e4 donum superadditum, eli \u201dp\u00e4\u00e4llelis\u00e4tyksi lahjaksi\u201d. T\u00e4m\u00e4 viittaa siihen, ett\u00e4 armo voisi olla jotain luotua.<\/p>\n
Ortodoksisuudessa armo ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n\u00a0 luonnollisena tilanamme; armo tekee meist\u00e4 todella ihmisen juuri siksi, ett\u00e4 se on Jumalan luomattomia energioita. Olemme\u00a0 todellisia Jumalan luomia ihmisi\u00e4 ainoastaan,\u00a0 kun osallistuimme H\u00e4nen armostaan.<\/p>\n
Uskonpuhdistuksen aikana Lutherin ja Calvinin opetukset armosta olivat reaktio katolisen kirkon skolastista, akateemista opetusta vastaan.<\/p>\n
Martti Luther reagoi ensisijaisesti opetukseen aneista, mik\u00e4 vaikutti silt\u00e4, \u200b\u200bett\u00e4 pelastuksen voisi hankkia\u00a0\u00a0 tekojen\u00a0 avulla. Rooman kirkko opettaa, ett\u00e4 se jakaa Kristuksen \u00e4\u00e4rett\u00f6mi\u00e4 ansioita eli armoa ja pyhien k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 ja ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isi\u00e4 ansioita,joita yhdess\u00e4 nimitet\u00e4\u00e4n ”hyvien tekojen varastoksi”, uskovaisille lempeyten\u00e4. Se opettaa, ett\u00e4 aneet poistavat synnin aiheuttaman ajallisen rangaistuksen ja siten v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t aikaa, jonka mahdollisesti joutuisi viett\u00e4m\u00e4\u00e4n kiirastulessa kuoleman j\u00e4lkeen. T\u00e4t\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4 vastaan \u200b\u200bLuther alkoi opettaa\u00a0 pelastuksesta, joka tapahtuu ”yksin armosta”, mik\u00e4\u00a0 on toinen ei-raamatullinen opetus. T\u00e4m\u00e4 opetus oli sek\u00e4 Lutherin ett\u00e4 Calvinin uskoa siihen, ett\u00e4 Jumalan kuva ihmisess\u00e4\u00a0 katosi, kun Aadam syntiinlankeemuksessa teki synti\u00e4. T\u00e4st\u00e4 johtuen\u00a0 ihminen ei kykene tekem\u00e4\u00e4n hyv\u00e4\u00e4; h\u00e4n voi vain tehd\u00e4 synti\u00e4. Jos t\u00e4m\u00e4 on totta, pelastus on kokonaan Jumalan ty\u00f6t\u00e4. Ihminen ei voi vaikuttaa omaan\u00a0 pelastukseensa. Armo merkitsisi\u00a0 olennaisilta osin juridista, oikeudellista vapautusta syyllisyydest\u00e4, jota Luther kutsui ”vanhurskautumiseksi yksin uskosta”.<\/p>\n
Protestanttien yleisin m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4 armosta\u00a0 on ”Jumalan ansaisematon\u00a0 armo”.\u00a0 Riippuu protestantismin tyypist\u00e4, mutta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisesti katsoen useimmiten k\u00e4sitet\u00e4\u00e4n siten, ett\u00e4 Jumala muuttaa mielt\u00e4\u00e4n yksil\u00f6st\u00e4, koska t\u00e4m\u00e4 uskoo Jeesukseen. Jumala\u00a0 ei en\u00e4\u00e4 pid\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 syntisen\u00e4, vaan pikemminkin vanhurskaana,eli Kristuksen vanhurskauden peitt\u00e4m\u00e4n\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 n\u00e4kemyksess\u00e4\u00a0 on ainakin kaksi perustavaa laatua olevaa ongelmaa. Ensinn\u00e4kin se merkitsee, ett\u00e4 ik\u00e4\u00e4n kuin Jumala itse olisi pelastuksen ongelma ja este: Jumalan t\u00e4ytyy tehd\u00e4 parannus! Ja toiseksi, ett\u00e4 ihmisen pelastus ei ole riippuvainen h\u00e4nen omasta parannuksen teostaan eli katumuksesta.T\u00e4t\u00e4 protestanttinen opetus\u00a0 ”pelastumisesta yksin\u00a0 armosta” tarkoittaa.<\/p>\n
Jotkut evankeliset, jotka eiv\u00e4t ehk\u00e4 tunne uskonpuhdistuksen teologiaa, uskovat, ett\u00e4 he voivat ja ovat kokeneet Jumalan armon sis\u00e4isesti, ja ett\u00e4 se on enemm\u00e4n kuin pelkk\u00e4 ”Jumalan ansaitsematon\u00a0 armo” tai ”oikeudellinen, juridinen, vapautuminen tuomiosta”. Heid\u00e4n mielest\u00e4\u00e4n se usein\u00a0 tarkoittaa Jumalan pelastavaa armoa; profetiaa; sis\u00e4ist\u00e4 muutosta; kielill\u00e4 puhumista , kyky parantaa jne.<\/p>\n
Protestantismin pelastukseen sis\u00e4ltyv\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulma on, ett\u00e4 ei tarvitse uskoa sit\u00e4, mit\u00e4 on annettu tai aiemmin opittu, toisin sanoen kirkon perinteell\u00e4 eli traditiolla\u00a0 ei ole merkityst\u00e4 pelastuksen kannalta!<\/p>\n
Zwinglin\u00a0 seuraajat ja eurooppalaisen uskonpuhdistuksen anabaptistiset suunnat pit\u00e4v\u00e4t\u00a0 sakramentteja\u00a0 vain ulkoisia merkkej\u00e4\u00a0 eik\u00e4 niill\u00e4 ole heid\u00e4n mielest\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n henkist\u00e4 vaikutusta. N\u00e4iss\u00e4 uskonnollisissa ryhmiss\u00e4\u00a0 kristityksi tullaan pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n\u00a0 ”tunnustamalla uskoa”. N\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n todellisen kirkon j\u00e4senyys muodostuu ”yksin uskosta”. Niinp\u00e4 he pit\u00e4v\u00e4t keskusteluja ”sakramenttien” p\u00e4tevyydest\u00e4 tai tehosta todenn\u00e4k\u00f6isesti\u00a0 merkityksett\u00f6min\u00e4. Helluntailaiset tai ”karismaattiset” kristityt saattavat\u00a0 kuitenkin olla l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 ortodoksikristittyj\u00e4 armoon liittyv\u00e4ss\u00e4 aihepiiriss\u00e4.<\/p>\n
Ortodoksisuudessa armo liittyy Pyh\u00e4n Hengen kokemukseen. Kun pyh\u00e4 Serafim opetti, ett\u00e4 ”kristillisen\u00a0 el\u00e4m\u00e4n p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00a0 on Pyh\u00e4n Hengen saaminen”, h\u00e4n olisi voinut helposti korvata sen sanalla\u00a0 ”armo”, armon saaminen.<\/p>\n
Raamatun mukaan Jumala loi meid\u00e4t kuvakseen. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 ihmiset usein vaistomaisesti tunnistavat totuuden tai\u00a0 aidot kohtaamiset todellisen Jumalan kanssa. On kuitenkin huomattava, ett\u00e4 evankelisilla on lis\u00e4ksi erilaisia tai riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 k\u00e4sityksi\u00e4 siit\u00e4, mit\u00e4 t\u00e4m\u00e4 pelastava armo on, mit\u00e4 vanhurskautuminen yksin armosta on, mit\u00e4 sovitus tarkoittaa, jne.<\/p>\n
Kuinka sitten ortodoksisuus opettaa osallistumisesta Jumalan armoon?\u00a0 T\u00e4t\u00e4 asiaa pit\u00e4isi oikeastaan kysy\u00e4 pyhilt\u00e4! Ei ole olemassa ”j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4” armon hankkimiseksi, koska on kysymys ihmisten syd\u00e4mist\u00e4, sis\u00e4isist\u00e4 tapahtumista. Voinee kuitenkin sanoa, ett\u00e4 Jumala on kirkon sis\u00e4ll\u00e4 ja sen kautta laatinut ”reseptin”, jonka mukaan\u00a0 aloitamme t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 Herran k\u00e4skyt- rakastamalla Jumalaa, rakastamalla l\u00e4himm\u00e4ist\u00e4mme,rakastamalla vihollisiamme, k\u00e4\u00e4nt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 toisen poskemme ja etsim\u00e4ll\u00e4 sellaisia \u200b\u200bhyveit\u00e4, joita Kristus luettelee \u201dautuuden lauseissa\u201d jne. T\u00e4m\u00e4 el\u00e4m\u00e4ntapa avaa syd\u00e4met jumalalliselle armolle.<\/p>\n
Pyh\u00e4 Maksimos Tunnustaja kertoo meille, ett\u00e4 Jumalan sana on ”mystisesti l\u00e4sn\u00e4 jokaisessa H\u00e4nen k\u00e4skyss\u00e4an” yhdess\u00e4 Is\u00e4n ja Pyh\u00e4n Hengen kanssa. Itse asiassa t\u00e4m\u00e4 on l\u00e4hes uskomaton opetus! Kun seuraamme t\u00e4t\u00e4 el\u00e4m\u00e4ntapaa, armo eli Jumalan luomattomat energiat, alkavat toimia\u00a0 meiss\u00e4 ja tunkeutua ja puhdistaa syd\u00e4nt\u00e4mme yh\u00e4 enemm\u00e4n. Melko pian alkaa huomata, ett\u00e4 kun yrit\u00e4mme t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 k\u00e4skyt, meid\u00e4n lihamme ja intohimomme taistelevat\u00a0 t\u00e4t\u00e4 vastaan. Siten\u00a0 voimme nopeasti ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 henkisen el\u00e4m\u00e4n askeettisen luonteen, kilvoitteluel\u00e4m\u00e4n tarpeen, tarpeen hillit\u00e4 syntisi\u00e4 intohimojamme ja voittaa ne hyveill\u00e4 yhteisty\u00f6ss\u00e4 Jumalan avulla. Seurataksemme Kristusta, meid\u00e4n on kiellett\u00e4v\u00e4 itsemme ja ment\u00e4v\u00e4 ristille. Pyh\u00e4t kertovat meille, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on ensimm\u00e4inen vaihe\u00a0 jumalallisen armon saamiseksi, eli syd\u00e4men puhdistaminen. Lopulta armo tulee asumaan puhtaaseen syd\u00e4meen. ”Autuaita ovat puhdassyd\u00e4miset, sill\u00e4 he saavat n\u00e4hd\u00e4 Jumalan” (Matt. 5: 8). Puhdas syd\u00e4n, ts. syd\u00e4n, jossa ei ole syntisi\u00e4 intohimoja, voi sitten t\u00e4ysin valaistua Jumalan armosta ja valosta.<\/p>\n
Jumalan armo\u00a0 jumalallisine energioineen\u00a0 liittyy ortodoksisen opetuksen mukaan my\u00f6s kasteeseen ja muihin sakramenttaalisiin mysteereihin, kuten pyh\u00e4\u00e4n Eukaristiaan.<\/p>\n
Helluntaina Kristus\u00a0 l\u00e4hetti apostoleille juhlallisesti tuulen huminassa Pyh\u00e4n Hengen tulisten kielten\u00a0 muodossa, jotka laskeutuivat jokaisen heist\u00e4 p\u00e4\u00e4lle ja\u00a0 heid\u00e4n sis\u00e4\u00e4ns\u00e4 ja t\u00e4yttiv\u00e4t heid\u00e4t jumalallisen armon hehkuvalla voimalla, ja aamukasteen tavoin ja toimii ilahduttaen sieluja, jotka osallistuivat\u00a0 sen voimaan ja toimintaan(ks. Ap. t. 2: 1-4). Ja t\u00e4ll\u00e4 samalla Pyh\u00e4n Hengen tulenkaltaisella\u00a0 armolla,\u00a0 joka on annettu meille kaikille Kristukseen uskoville Pyh\u00e4ss\u00e4 kasteen sakramentissa, sinet\u00f6id\u00e4\u00e4n\u00a0 ruumiimme p\u00e4\u00e4osat mirhavoitelun sakramentissa Pyh\u00e4n kirkon m\u00e4\u00e4\u00e4r\u00e4yksen\u00e4, t\u00e4m\u00e4n armon ikuisena\u00a0 vartijana. Pyh\u00e4 Henki laskeutuu n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti juuri kastetun p\u00e4\u00e4lle pyh\u00e4ss\u00e4 mirhavoitelun sakramentissa. …Pyh\u00e4 Henki toimii molemmissa sakramenteissa. H\u00e4n luo luontomme uudelleen puhdistamalla sen ja yhdist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 sen Kristuksen ruumiiseen. H\u00e4n antaa my\u00f6s ihmispersoonille jumaluuden – Pyh\u00e4n\u00a0 Kolminaisuuden yhteisen energian, joka on jumalallinen armo.<\/p>\n
Pyh\u00e4\u00a0 Diadokos\u00a0 sanoo,\u00a0 ett\u00e4 ennen pyh\u00e4\u00e4 kastetta Jumalallinen armo liikuttaa ihmist\u00e4 kohti hyv\u00e4\u00e4 ulkoap\u00e4in, kun taas Saatana on k\u00e4tk\u00f6ss\u00e4\u00a0 syd\u00e4men ja sielun syvyyksiss\u00e4. Mutta kun ihminen kastetaan, paha henki leijailee syd\u00e4men ulkopuolella, kun taas armo armo tulee sis\u00e4lle (Filokalia 4. 76).<\/p>\n
Hengellisest\u00e4 el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja siit\u00e4, miten se saadaan alkuun, pyh\u00e4 Theofan Erakko\u00a0 kirjoittaa: \u201cT\u00e4llaisen sielun pelastukseen kohdistuvan taipumuksen\u00a0 ansiosta sielu tulee\u00a0 valmiiksi jumalalliseen Ehtoolliseen ja Pyh\u00e4n Hengen armoon, joka on t\u00e4h\u00e4n asti toiminut ulkopuolelta k\u00e4sin\u00a0 meit\u00e4 her\u00e4tellen, ja asettuu sisimp\u00e4\u00e4mme, ei suoraan, vaan sakramenttien v\u00e4lityksell\u00e4. Uskovainen katuu, kastetaan ja vastaanottaa Pyh\u00e4n Hengen lahjan (Ap 2:38). T\u00e4t\u00e4 on jumalallisen\u00a0 Ehtoollisen\u00a0 el\u00e4v\u00f6itt\u00e4v\u00e4 ja aktiivinen toiminta.<\/p>\n
Kasteen armo,\u00a0 Pyh\u00e4n Hengen l\u00e4sn\u00e4olo sis\u00e4ll\u00e4mme – on koko kristillisen el\u00e4m\u00e4n perusta K\u00e4site ”kasteen armo”, jota kutsutaan my\u00f6s ”kirkolliseksi armoksi”, auttaa\u00a0 pit\u00e4m\u00e4\u00e4n mieless\u00e4 t\u00e4rke\u00e4n ominaisuuden, kuinka Jumala liittyy niihin, jotka liittyv\u00e4t\u00a0 Kirkkoon. Siksi pyh\u00e4 kaste on sakramentti, jossa henkil\u00f6 liitet\u00e4\u00e4n Kristukseen, joka on H\u00e4nen ruumiinsa, Kirkko (Ef. 1: 22-23).T\u00e4m\u00e4n sakraentin\u00a0 kautta annetaan Pyh\u00e4 Henki ja kastettu tulee osalliseksi uudesta luomisesta (1.Kor. 6:19), Jumalan jumalallisista energioista eli\u00a0 armosta, ja h\u00e4nest\u00e4 tulee ”ihmistemppeli”. T\u00e4m\u00e4n erityisen Pyh\u00e4n Hengen osallisuuden\u00a0 ja suhteen Pyh\u00e4\u00e4n Henkeen voi suoda vain kirkko. T\u00e4h\u00e4n saakka sanottu – etenkin ero ulkoisen ja sis\u00e4isen armon v\u00e4lill\u00e4-auttaa antamaan teologisen selityksen sille, ett\u00e4 on olemassa ei-ortodoksisia kristittyj\u00e4, jotka eitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 todistavat\u00a0 jumalallisen armon toiminnasta el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n. On\u00a0 lukemattomia esimerkkej\u00e4 uskovista, joilla selv\u00e4sti n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan tai olleen syv\u00e4llinen suhde Kristukseen, josta heid\u00e4n sanansa ja tekonsa todistavat. Joitakin kuuluisia ovat mm. C. S. Lewis – kristinuskon puolestapuhuja, jonka ajattelu on l\u00e4hell\u00e4 ortodoksista ajattelua monin tavoin – joka on ”sankari”\u00a0 lukemattomille erilaisille kristityille. H\u00e4nen kirjoituksensa ovat olleet t\u00e4rkeit\u00e4 johdattaen monia uskomaan Kristukseen. Sitten on \u00c4iti Theresa, jota tuhannet arvostavat kristillisen l\u00e4himm\u00e4isenrakkauden\u00a0 esikuvana.<\/p>\n
Jumalan meille antamat k\u00e4skyt sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t ja viittaavat my\u00f6s\u00a0 osallistumiseemme kirkon el\u00e4m\u00e4\u00e4n, Kristuksen ruumiiseen, armon l\u00e4hteeseen. Herra antoi k\u00e4skyt, kuten ”tehk\u00e4\u00e4 parannus= k\u00e4\u00e4ntyk\u00e4\u00e4” (>uskontunnustus) ja ”ottakaa, sy\u00f6k\u00e4\u00e4 …” (>Pyh\u00e4 Ehtoollinen). Kirkon sakramentit eli\u00a0 mysteeriot ovat\u00a0 jumalallisen armon voimakkaita v\u00e4lineit\u00e4, jos niit\u00e4\u00a0 l\u00e4hestyt\u00e4\u00e4n aidosti. Armon\u00a0 saaminen sakramenteissa edellytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 valmistaudumme askeettisen kilvoituksen ja\u00a0 ortodoksisen henkisen el\u00e4m\u00e4n kautta.<\/p>\n
Jumalallisen armon saamisen lopullinen tavoite\u00a0 kristityille on yksinkertaisesti sanottuna\u00a0 tulla Jumalan kaltaiseksi; tulla\u00a0 kyll\u00e4stetyksi Jumalan luomattomalla armolla pysyv\u00e4ll\u00e4 ja kest\u00e4v\u00e4ll\u00e4\u00a0 tavalla niin, ett\u00e4 ”en\u00a0 el\u00e4 en\u00e4\u00e4 min\u00e4, vaan Kristus el\u00e4\u00e4 minussa” (Gal. 2:20), Pietarin sanojen mukaan tulla ”osallisiksi jumalallisesta luonnosta” [2 Piet. 1: 4].Jumalallistumisessa, theosiksessa, tulemme armosta, toisin sanoen jumalallisista energioista, siksi, mit\u00e4 Jumala on luonteeltaan, paitsi luonnon samaistumista… pyh\u00e4n Maximoksen opetuksen mukaan. Pysymme luotuina samalla kun tulemme\u00a0 jumalaksi armosta, kuten Kristus pysyi Jumalana tultuaan ihmiseksi inkarnaation kautta.<\/p>\n
T\u00e4st\u00e4 pyhien olomuodosta, theosiksesta eli\u00a0 jumalallistumisesta is\u00e4t k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t rinnastusta\u00a0 raudasta ja tulesta. Kun rautatanko\u00a0 sijoitetaan tuleen joksikin aikaa, se saa tulen ominaisuuksia, eli se muuttuu kuumaksi ja alkaa hehkua. Se ei itse muutu tuleksi, eik\u00e4 se lakkaa olemasta rauta; pikemminkin rauta tulee osalliseksi tulen ominaisuuksista. Samoin ihmisyytemme voi osallistua Jumalan armoon, mutta ei h\u00e4nen olemukseensa, Kristuksen inkarnaation, kuoleman ja yl\u00f6snousemuksen vuoksi. T\u00e4m\u00e4 on evankeliumin perimm\u00e4inen ”hyv\u00e4 uutinen” ja ortodoksisen kristinuskon p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4. T\u00e4t\u00e4\u00a0 tarkoitusta varten\u00a0 meid\u00e4t luotiin.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Mit\u00e4 ortodoksinen kirkko opettaa jumalallisesta armosta? Mik\u00e4 tekee armon teologian niin t\u00e4rke\u00e4ksi jokap\u00e4iv\u00e4isess\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4mme? Miksi nyky\u00e4\u00e4nkin on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, kuinka<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"colormag_page_container_layout":"default_layout","colormag_page_sidebar_layout":"default_layout","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-1453","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-artikkeleja"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1453","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1453"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1453\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1455,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1453\/revisions\/1455"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1453"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1453"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1453"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}