”JOS JOKU TEIST\u00c4 SAIRASTAA”<\/b><\/p>\n
T\u00e4m\u00e4 lause on Raamatusta Jaakobin l\u00e4hetyskirjeest\u00e4 (Jaak. 5:14). Mik\u00e4li itse sairastamme tai n\u00e4emme jonkun l\u00e4himm\u00e4isemme sairastavan, niin t\u00e4m\u00e4 Raamatun huomautus ja sill\u00e4 alkavat ohjeet kuuluvat meillekin.<\/p>\n
Maailmassa on paljon sairautta. Vain harvat ihmiset ovat koko ik\u00e4ns\u00e4 el\u00e4neet t\u00e4ysin tervein\u00e4. Monesti sairautemme aikana tuskailemme ja huokailemme, kun tunnemme voimiemme v\u00e4henev\u00e4n, emmek\u00e4 pysty t\u00f6it\u00e4mme ja teht\u00e4vi\u00e4mme suorittamaan. Samanlaiset tunteet t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t mielemme, kun joudumme hoivaamaan sairasvuoteeseen joutunutta l\u00e4himm\u00e4ist\u00e4mme. Sairautta on monenlaista. On ruumiin sairautta ja on mielen sairautta. Meille kristityille on opetettu, ett\u00e4 my\u00f6s synti on sellaisenaan hengellist\u00e4 sairautta. Synti, ellei siit\u00e4 tehd\u00e4 parannusta, saattaa my\u00f6s aiheuttaa monenlaista sek\u00e4 ruumiin ett\u00e4 mielen sairautta. Sairaus saattaa tulla meihin \u00e4killisesti, ik\u00e4\u00e4n kuin yll\u00e4tt\u00e4en meid\u00e4t painaa vuoteeseen, taikka se saattaa tulla hiljalleen hiipien ja v\u00e4hin erin n\u00e4ivett\u00e4\u00e4 elinvoimaamme. Keskuudessamme on sellaisiakin, jotka saavat koko ik\u00e4ns\u00e4 el\u00e4\u00e4 sairasvuoteessa.<\/p>\n
Sairastaessamme tai hoivatessamme sairaita me toivomme paranemista ja olemme valmiit suuriinkin uhrauksiin p\u00e4\u00e4st\u00e4ksemme toivottuun tulokseen. Apostoli Jaakob edell\u00e4 mainitun huomautuksensa jatkoksi antaa jokaiselle sairauden valtaan joutuneelle ohjeen :<\/p>\n
\u201dKUTSUKOON TYK\u00d6NS\u00c4 SEURAKUNNAN PAPIT\u201d<\/b><\/p>\n
N\u00e4in yksinkertainen ja mutkaton on apostolin neuvo. Se ei tietenk\u00e4\u00e4n tarkoita sit\u00e4, ett\u00e4 sairaan luo ei pid\u00e4 kutsua l\u00e4\u00e4k\u00e4ri\u00e4 ja ett\u00e4 tarvittaessa ei pid\u00e4 menn\u00e4 sairaalaan hoidettavaksi taikka nauttia parantavia l\u00e4\u00e4kkeit\u00e4. Siin\u00e4 vain muistutetaan, ettei kristityn pid\u00e4 unohtaa my\u00f6sk\u00e4\u00e4n pappeja, joitten teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on suorittaa seurakunnassa hengellist\u00e4 palvelusta ja n\u00e4in v\u00e4lillisesti auttaa my6s ruumiillisten sairauksien voittamisessa.<\/p>\n
Jeesus Kristus oli sairaitten yst\u00e4v\u00e4. Ihmisi\u00e4 rakastavana H6n kulki heid\u00e4n keskell\u00e4\u00e4n jakaen parannusta ja lohdutusta. H\u00e4nest\u00e4 sanottiin, ett\u00e4 H\u00e4n kantoi meid\u00e4n sairautemme, meid\u00e4n kipumme H\u00e4n s\u00e4lytti p\u00e4\u00e4llens\u00e4 (Jes. 53: 4). H6n antoi opetuslapsilleen vallan parantaa kaikkinaisia tauteja ja kaikkinaista raihnautta (Matt. 10: 1). Kristuksen kirkko iatkaa Vapahtajan ja H\u00e4nen apostoliensa ty\u00f6t\u00e4 maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4. Se sulkee sairaat erityisen huolenpitonsa alaisuuteen. L\u00e4\u00e4k\u00e4reitten ja sairaanhoitohenkil\u00f6itten ty\u00f6 on kirkon esirukousten kohteena. Kirkon edustajina ja armolahjan saaneina papit tulevat sairaitten luo toimittamaan rukoushetken sairaan puolesta, ripitt\u00e4m\u00e4\u00e4n h\u00e4net tai suorittamaan sairaanvoitelun\u00a0 sakramentin, joka on yksi kirkon seitsem\u00e4st\u00e4 sakramentista.<\/p>\n
T\u00e4llaista pappien toimintaa sairaan hyv\u00e4ksi apostoli Jaakob tarkoittaa jatkaessaan kirjeess\u00e4\u00e4n edell\u00e4 sanottua ohjettaan:<\/p>\n
”JA HE RUKOILKOOT H\u00c4NEN PUOLESTAAN\u201d<\/b><\/p>\n
Kuten huomaamme, niin apostolin sanojen mukaan sairaan hoitoon kuuluu t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 my\u00f6s rukous. On muistettava, ett\u00e4 sairaus heikent\u00e4\u00e4 ihmisen voimat, jopa joskus niinkin, ettei h\u00e4n itse jaksa edes rukoillakaan. Esirukoukset rohkaisevat ja lohduttavat sairasta, vahvistavat h\u00e4nen uskoaan ja antavat voimaa tuskien kest\u00e4miseen. Rukouksessa sairaaseen virtaa Jumalan voimaa..<\/p>\n
Uskovaisen ihmisen rukoukseen liittyy l\u00e4heisesti synninkatumus. Monesti on sairaus my\u00f6s Jumalan antama koetus, joka herkist\u00e4\u00e4 mielen ja auttaa ihmist\u00e4 tunnustamaan syntins\u00e4 ja avautumaan rippi-is\u00e4lleen. Sielunpaimen puolestaan tahtoo suhtautua rakkaudella sairaaseen. Kirkollisissa ohjeissa sanotaan, ett\u00e4 h\u00e4nen on hell\u00e4varoen keskusteltava sairaan kanssa h\u00e4nen menneisyydest\u00e4\u00e4n, nykyisest\u00e4 sairaudestaan ja johdettava ajatukset valoisaan tulevaisuuteen. Kuolemalla ei pid\u00e4 pelotella, mutta sen mahdollisuutta ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n saa salata. Jos sairas ei jaksa puhua, riitt\u00e4\u00e4, jos h\u00e4n silmill\u00e4\u00e4n tai eleill\u00e4\u00e4n ilmaisee katumuksensa. Papin vierailun ja esirukouksen tarkoituksena ei ole vain valmistaa sairasta mahdollista kuolemaa varten, vaan l\u00e4hinn\u00e4 parannuksen\u00a0 aikaansaaminen. T\u00e4ss\u00e4 tarkoituksessa on papin apostoli Jaakobin ohjeitten mukaan rukoiltava sairaan puolesta<\/p>\n
\u201dVOIDELLEN H\u00c4NT\u00c4 \u00d6LJYLL\u00c4 HERRAN NIMESS\u00c4\u201d<\/b><\/p>\n
\u00d6ljy\u00a0 ei ole\u00a0 l\u00e4\u00e4ke sanan tavallisessa mieless\u00e4, vaan rukouksella\u00a0 pyhitetty\u00a0\u00a0 sakramentin\u00a0\u00a0 aine. Sairaanvoitelun sakramentissa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n \u00f6ljypuun hedelmist\u00e4 saatavaa \u00f6ljy\u00e4, joka siunataan nimenomaan t\u00e4t\u00e4 tarkoitusta varten ja johon samalla lis\u00e4t\u00e4\u00e4n v\u00e4h\u00e4n viini\u00e4, koska laupias samarialainenkin Kristuksen vertauksessa vuodatti sairaan haavoihin \u00f6ljy\u00e4 ja viini\u00e4 (Luuk. 10: 34). \u00d6ljy\u00e4 siunattaessa rukoillaan, ett\u00e4\u00a0 Pyh\u00e4 Henki\u00a0\u00a0 vaikuttaisi\u00a0\u00a0 siihen\u00a0\u00a0 niin, ett\u00e4\u00a0\u00a0 se\u00a0\u00a0 tulisi\u00a0\u00a0 sairaalle\u00a0\u00a0 parannukseksi, t\u00e4ydelliseksi vapautumiseksi\u00a0\u00a0 synnist\u00e4\u00a0\u00a0 ja\u00a0\u00a0 taivasten valtakunnan\u00a0\u00a0 perinn\u00f6ksi.<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4n sakramentin toimitus on rukouskilvoitusta, johon papin tai pappien lis\u00e4ksi osallistuvat sairaan omaiset ja yst\u00e4v\u00e4t ja tietenkin sairas itse, sik\u00e4li kuin h\u00e4n sairaudeltaan siihen kykenee. Toimituksen aikana luetaan seitsem\u00e4n epistolateksti\u00e4, seitsem\u00e4n evankeliumiteksti\u00e4 ja seitsem\u00e4n pitk\u00e4\u00e4 rukousta. Seitsem\u00e4n kertaa pappi voiteee pyhitetyll\u00e4 \u00f6ljyll\u00e4 sairaan otsan, rinnan, kasvot ja k\u00e4det ja lukee sakramenttirukouksen: \u201dPyh\u00e4 Is\u00e4, sielujen ja ruumiitten parantaja. Sin\u00e4 olet l\u00e4hett\u00e4nyt ainokaisen Poikasi, meid\u00e4n Herramme Jeesuksen Kristuksen, joka parantaa kaikki taudit ja kuolemasta vapahtaa, paranna t\u00e4m\u00e4kin palvelijasi h\u00e4nt\u00e4 kohdanneesta ruumiillisesta ja hengellisest\u00e4 taudista ja tee h\u00e4net el\u00e4v\u00e4ksi Sinun Kristuksesi armon kautta. ..!\u201d<\/p>\n
T\u00e4ll\u00e4 tavoin on Raamatun selv\u00e4n ohjeen mukaisesti pyh\u00e4ss\u00e4 kirkossamme toimitettu sairaanvoitelun sakramenttia. Kehottaessaan voitelemaan \u00f6ljyll\u00e4 sairaita apostoli Jaakob toteaa:<\/p>\n
”JA USKON RUKOUS PELASTAA SAIRAAN\u201d<\/b><\/p>\n
Sakramentin vaikutus on siin\u00e4, ett\u00e4 Jumala antaa pelastavan ja parantavan armonsa sairaalle vastauksena uskon rukouksiin, joita sairaan puolesta kohotetaan. Rukous vahvistaa sairaan uskoa paranemiseen.<\/p>\n
Raamatussa on todisteita siit\u00e4, ett\u00e4 Jumala on antanut parannuksen sairaille toisten ihmisten esirukousten takia. Kun kananealainen vaimo pyysi Jeesusta parantamaan h\u00e4nen sairaan tytt\u00e4rens\u00e4, sanoi Jeesus h\u00e4nelle: ”Oi vaimo, suuri on sinun uskosi, tapahtukoon sinulle niin kuin tahdot\u201d (Matt. 15:28). Kerran nelj\u00e4 miest\u00e4 kantoi halvaantunutta Jeesuksen parannettavaksi. Kun Jeesus n\u00e4ki n\u00e4iden kantajien uskon, sanoi h\u00e4n sairaalle: ’Nouse, ota vuoteesi ja mene kotiisi” (Mark. 2: 11).<\/p>\n
Julistaessaan uskon rukouksen pelastavasta vaikutuksesta sairaaseen apostoli Jaakob todistaa, ett<\/p>\n
”HERRA ANTAA H\u00c4NEN NOUSTA\u00a0 J\u00c4LLEEN\u201d<\/b><\/p>\n
Sairaanvoitelun sakramentissa sairaalle annetaan Jumalan armo, joka salaisesti vaikuttaa h\u00e4neen. H\u00e4nen ruumiilliset ja henkiset voimansa palautuvat, kiihottuvat toimintaan ja uudistava elinvoima virtaa h\u00e4nen koko olemukseensa. Sairaus heikent\u00e4\u00e4 sek\u00e4 sielun ett\u00e4 ruumiin. Sairaanvoitelun sakramentissa annetaan Jumalan armo vahvistamaan ihmisen sielun ja ruumiin voimia.<\/p>\n
Uskon rukouksen voima ei ale heikentynyt vuosituhansien aikana. Jumalan ihmeit\u00e4 tekev\u00e4 armo annetaan meid\u00e4nkin aikanamme niille, joille t\u00e4m\u00e4 pyh\u00e4 sakramentti Raamatun ohjeiden mukaisesti toimitetaan. Kirkkomme piiriss\u00e4 tapahtuu jatkuvasti ihmeellisi\u00e4 parantumisia erityisesti siell\u00e4, miss\u00e4 sairaanvoitelun sakramentti on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Mutta n\u00e4ist\u00e4 uskonihmeist\u00e4 ei kuitenkaan tahdota kerskua, ettei Jumalalle kuuluva kunnia tulisi ihmisten osaksi.<\/p>\n
Monien sairauksien aiheuttajana saattoa olla synti, jota sanomme hengelliseksi sairaudeksi. Selostaessaan sairaanvoitelua apostoli Jaakob tekee huomautuksen:<\/p>\n
”JA JOS H\u00c4N\u00a0 ON SYNTI\u00c4\u00a0 TEHNYT”<\/b><\/p>\n
Apostoli ei k\u00e4ytt\u00e4nyt ehdollista sanontaa sen vuoksi, ett\u00e4 h\u00e4n olisi pit\u00e4nyt jotakin ihmist\u00e4 synnitt\u00f6m\u00e4n\u00e4, sill\u00e4 h\u00e4n itse on opettanut: ”Monessa kohdin me kaikki hairahdumme” (Jaak. 3: 2). Oikeampaa on ajatella, ett\u00e4 apostoli tarkoittaa t\u00e4ss\u00e4 niit\u00e4 syntej\u00e4, joitten seurausta\u00a0 tauti on. Ihmisen hengellisen el\u00e4m\u00e4n rappeutuminen vaikuttaa my\u00f6s h\u00e4nen ruumiilliseen terveyteens\u00e4. Synti on sairauden ja kuoleman aiheuttaja. Apostoli todistaa, ettei sairaanvoitelu ainoastaan auta ihmist\u00e4 nousemaan sairasvuoteestaan, vaan my6s antaa h\u00e4nelle synnit anteeksi. Tosin synninp\u00e4\u00e4st\u00f6n sakramentissa, joka toimitetaan aina ennen voitelua, ihmiselle annetaan anteeksi kaikki h\u00e4nen syntins\u00e4, jotka h\u00e4n katuen tunnustaa, mutta on olemassa my\u00f6s sellaisia syntej\u00e4, jotka pysyv\u00e4t salossa ja jotka eiv\u00e4t n\u00e4yt\u00e4k\u00e4\u00e4n synneilt\u00e4. Sairaan sielussa saattaa olla muitakin heikkouksia, jotka est\u00e4v\u00e4t todellisen katumuksen. Sairas ei voi aina toimia niin rauhallisesti ja vapaasti kuin terve.<\/p>\n
Sairaanvoitelun sakramentissa annetaan anteeksi my\u00f6s ne synnit ja synnilliset tilat, joita synnintunnustuksessa tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden tai muistamattomuuden vuoksi ei ole tunnustettu, samoin kuin ne synnit, joita sairauden n\u00e4\u00e4nnytt\u00e4m\u00e4 ihminen ei voi hyv\u00e4sti rippi-is\u00e4lleen selitt\u00e4\u00e4. N\u00e4in sairaanvoitelu t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 synnintunnustuksessa saatua anteeksiantamusta, ei sen vuoksi, ett\u00e4 synninp\u00e4\u00e4st\u00f6 olisi riitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n, vaan siksi, ettei sairas aina kykene t\u00e4t\u00e4 parantavaa l\u00e4\u00e4kett\u00e4 t\u00e4ydellisesti hyv\u00e4kseen k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n. Apostoli Jaakob on aivan varma siit\u00e4, ett\u00e4 sairaanvoitelun sakramentissa annetaan sairaalle t\u00e4ydellinen anteeksiantamus ja hengellinen parannus. Siksi h\u00e4n rohkeneekin sanoa t\u00e4llaisen ihmisen synneist\u00e4, ett\u00e4<\/p>\n
”NE ANNETAAN H\u00c4NELLE ANTEEKSI\u201d<\/b><\/p>\n
Hyv\u00e4t ortodoksiset kristityt! Sairaanvoitelun sakramentti on Jumalan armolahja meille, sairauksille alttiille ja heikoille ihmisille. T\u00e4llainen parannuksen l\u00e4hde on meid\u00e4n pyh\u00e4ss\u00e4 kirkossamme. Se on kaikkien meid\u00e4n k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4mme. Seurakunnan papit tulevat mielell\u00e4\u00e4n sairaitten luo, eiv\u00e4tk\u00e4 he ota yksityisilt\u00e4 seurakuntalaisilta mink\u00e4\u00e4nlaista korvausta sakramentin toimittamisesta, koska se kuuluu heid\u00e4n virkateht\u00e4viins\u00e4. Parantava armovoima ei l\u00e4hde sakramentin toimittajasta, vaan Jumalalta. Miksi emme pyyt\u00e4isi t\u00e4m\u00e4n sakramentin kautta Jumalan parantavaa armoa sairauteemme. Onhan Raamatussa, kuten edell\u00e4 olemme havainneet, selv\u00e4 ohje ja kehotus t\u00e4m\u00e4n sakramentin toimittamista varten. Jos siis sairastumme, kutsukaamme luoksemme seurakunnan pappi, ja h\u00e4n rukoilkoon puolestamme voidellen meit\u00e4 \u00f6ljyll\u00e4 Herran nimess\u00e4. Ja uskon rukous parantaa meid\u00e4t sairaudestamme ja Herra antaa meid\u00e4n nousta j\u00e4lleen, ja jos olemme synti\u00e4 tehneet, niin me saamme ne anteeksi. T\u00e4ss\u00e4 sakramentissa Jumalan mahtava k\u00e4si laskeutuu p\u00e4\u00e4llemme siunaavana, parantavana ja anteeksiantavana.<\/p>\n
Ortodoksisessa kirkossamme sairaanvoitelun sakramentti ei ole siis ole \u201dviimeinen voitelu”, kuten joskus kuulee erheellisesti sanottavan, sill\u00e4 onhan se pyh\u00e4n Raamatunkin mukaan tarkoitettu olemaan ihmisen parantumisen v\u00e4likappaleena. Siihen voi n\u00e4in ollen jokainen kirkon j\u00e4sen yh\u00e4 uudelleen\u00a0\u00a0 turvautua. Ja silloinkin, kun Herran tahto sairaaseen n\u00e4hden on toinen kuin meid\u00e4n ihmisten rukous, sairaanvoitelun sakramentilla on mit\u00e4 suurin merkitys sairaan sielun ja hengen voimien vahvistajana h\u00e4nen j\u00e4tt\u00e4ess\u00e4\u00e4n sielunsa ja ruumiinsa Herran k\u00e4siin. Tavallisesti sairaanvoitelun sakramentin j\u00e4lkeen sairas nauttii pyh\u00e4n Ehtoollisen.<\/p>\n
Hehkuva Hiillos No. 3 \/ 1959<\/b><\/p>\n
\n
\n
\n
\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
”JOS JOKU TEIST\u00c4 SAIRASTAA” T\u00e4m\u00e4 lause on Raamatusta Jaakobin l\u00e4hetyskirjeest\u00e4 (Jaak. 5:14). Mik\u00e4li itse sairastamme tai n\u00e4emme jonkun l\u00e4himm\u00e4isemme sairastavan,<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"colormag_page_container_layout":"default_layout","colormag_page_sidebar_layout":"default_layout","footnotes":""},"categories":[6],"tags":[],"class_list":["post-1448","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-sakramentit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1448","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1448"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1448\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1450,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1448\/revisions\/1450"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1448"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1448"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1448"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}