Piispa Basileios Suuri on er\u00e4s kirkon huomattavimmista teologeista. H\u00e4nen vaikutuksensa Kirkon onneksi levisi laajalti h\u00e4nen kotimaansa rajojen taakse ja tuntuu viel\u00e4 meid\u00e4n p\u00e4ivin\u00e4mmekin. Pyh\u00e4n Basileios Suuren kyn\u00e4st\u00e4 ovat l\u00e4ht\u00f6isin Pyh\u00e4n Raamatun kommentaarit, tutkielma Pyh\u00e4st\u00e4 Hengest\u00e4, kirjeit\u00e4, saarnoja ja munkkiel\u00e4m\u00e4n s\u00e4\u00e4nn\u00f6t. H\u00e4n ty\u00f6skenteli paljon liturgian j\u00e4rjestyksen aikaansaamiseksi ja kirjoitti lukuisia rukouksia. Kirkko kunnioittaa h\u00e4nt\u00e4 uskon puhtauden puolesta taistelijana, suurena piispana ja teologina nimitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 \u201dkoko maailman opettajaksi\u201d<\/p>\n
Ainoastaan kahdelle muulle pyh\u00e4lle \u2013 Johannes Krysostomokselle ja Gregorios Teologille – on suotu sellainen suuri kunnia. Basileios Suuri oli tietosanakirjan laatuinen mies. Filosofi, filologi, puhuja, juristi, tiedemies ja arkeologi, h\u00e4nell\u00e4 oli syv\u00e4llinen tieto t\u00e4htitieteess\u00e4, matematiikassa ja l\u00e4\u00e4ketieteess\u00e4. \u201dH\u00e4n oli laiva, joka oli lastattu miin suurella oppineisuudella kuin mit\u00e4 ihmisluonto sis\u00e4lt\u00e4\u00e4\u201d, kirjoittaa h\u00e4nen aikalaisensa pyh\u00e4 Amfilogius, Ikoniumin piispa (Konia, Turkki). Piispa Basileios Suuri syntyi n. vuonna 329 V\u00e4h\u00e4ss\u00e4 Aasiassa, Kesarean (Kayseri) kaupungissa, Kappadokian hallintokeskuksessa. H\u00e4n syntyi rikkaaseen ja jalosukuiseen perheeseen, johon oli annettu useita pyhien kuoroon laskettavia vanhurskaita. Basileioksen \u00e4iti Emmelia, oli keisari Diokletianuksen vainojen aikana k\u00e4rsineen marttyyrin tyt\u00e4r, kun taas iso\u00e4iti is\u00e4n puolelata oli k\u00e4tkeytynyt Pontuksen tihe\u00e4\u00e4n mets\u00e4\u00e4n perheineen seitsem\u00e4n vuoden ajaksi.<\/p>\n
Basileios Suuren vanhemmilla oli kymmenen lasta: viisi poikaa (yksi kuoli jo varhain lapsena) ja viisi tyt\u00e4rt\u00e4. Heist\u00e4 viisi luettiin my\u00f6hemmin pyhien joukkoon: itse basileios, Makrina, Gregorios, my\u00f6hemmin Nyssan piispa, Pietari, ensiksi pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n askeetti ja my\u00f6hemmin Sebastionin piispa, ja vanhurskas Teosovia, diakonissa. Tuleva piispa sai perusopintonsa perheens\u00e4 askeesiin taipuvaisten ja hurskaiden naisten keskell\u00e4. H\u00e4nen is\u00e4ns\u00e4, Basileios Vanhempi \u00e4 lakimies ja puhetaidon opettaja \u2013 oli syventynyt h\u00e4nen kasvatukseensa. Toisen asteen koulutuksensa h\u00e4n sai Kappadokian Kesarean parhailta opettajilta, ja my\u00f6hemmin siirtyi Konstantinopolin kouluihin, jossa h\u00e4n kuunteli kuuluisia puhujia ja filosofeja. Opintojensa t\u00e4ydent\u00e4miseksi pyh\u00e4 Basileios l\u00e4hti Ateenaan – klassisen valistuksen keskukseen.<\/p>\n
Siell\u00e4 h\u00e4n vietti viisi vuotta opiskellen erityisesti Platonin filosofiaa, mik\u00e4 pani liikkeelle tirtyn vaikutuksen h\u00e4nen maailmankuvaansa ja teologisiin ajatusrakennelmiin. Ateenassa alkoi l\u00e4heinen yst\u00e4vyys Basileios Suuren ja Gregorios Teologin v\u00e4lill\u00e4. J\u00e4lkimm\u00e4isen sanojen mukaan he tulivat toisilleen kaikeksi kaikessa: tovereita ja p\u00f6yt\u00e4kumppaneita ja hengenheimolaisia. \u201dMeill\u00e4 oli vain yksi p\u00e4\u00e4m\u00e4rr\u00e4\u201d, sanoi Gregorios Teologi, \u201dme jatkuvasti kasvoimme rakkaudessa toisiimme\u2026 Tunsimme vain kaksi tiet\u00e4: toinen pyhiin kirkkoihimme ja opettajiemme luo siell\u00e4, toinen ulkoisten tieteiden opettajiemme luo\u201d.<\/p>\n
Jo Ateenassa antoivat sanansa toisilleen aloittaa yhdess\u00e4 kristillinen askeettinen el\u00e4m\u00e4. Pyh\u00e4 Gregorios Teologi pani merkille, ett\u00e4 kotimaahan palattuaan Basileios Suuri ei ollut kuuluisa korkeasta kristillisest\u00e4 taipumuksestaan. Kuitenkin energisen sisarensa Makrinan vaikutuksesta h\u00e4n nopeasti voitti nuoruuden kiusaukset ja p\u00e4\u00e4tti omistautua kontemplatiiviseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Vuonna 355 Basileios Suuri kastettiin ja h\u00e4n l\u00e4hti kahden vuoden matkalle kristilliseen L\u00e4hi-It\u00e4\u00e4n suurten kristittyjen askeettien pariin. maineikkaat askeetit vaikuttivat h\u00e4neen niin paljon, ett\u00e4 palattuaan kotiin Kappadokiaan, h\u00e4n p\u00e4\u00e4tti yritt\u00e4\u00e4 j\u00e4ljitell\u00e4 heit\u00e4.<\/p>\n
Jaettuaan suuremman osan omaisuudestaan k\u00f6yhille pyh\u00e4 Basileios johti ryhm\u00e4n munkkilaisel\u00e4m\u00e4\u00e4 etsivi\u00e4 maalaukselliseen paikkaan Orontos-joen rannalla ja alkoi kutsua yst\u00e4v\u00e4\u00e4ns\u00e4 Gregorios Teologia sinne. Kuitenkin vastuu h\u00e4nen i\u00e4kk\u00e4ist\u00e4 vanhemmistaan esti Gregoriosta toteuttamasta nuoruuden unelmaansa liitty\u00e4 asketismiin yst\u00e4v\u00e4ns\u00e4 kanssa.<\/p>\n
Kaikesta huolimatta aika ajoin h\u00e4n tuli vierailemaan Basileios Suuren munkkiyhteis\u00f6ss\u00e4, jossa yst\u00e4v\u00e4t kamppailivat niukoissa oloissa ja tiukassa pid\u00e4ttyvyydess\u00e4. Pyh\u00e4t Basileios ja Gregorios olivat eritt\u00e4in kovasti ty\u00f6llistettyj\u00e4 pyhien kirjoitusten tutkimisessa muinaisten kommentaattoreiden johdolla, erityisesti Origeneen, jonka teoksista he muokkaisivat kokoomateoksen \u201dFilokalian\u201d (jolla ei ole mit\u00e4\u00e4n yhteist\u00e4 saman nimisen nykyisen askeettisen antologian kanssa). Tuohon aikaan munkkien toivomuksesta Basileios Suuri kirjoitti moraalisen el\u00e4m\u00e4n s\u00e4\u00e4nt\u00f6kokoelman.<\/p>\n
Esimerkill\u00e4\u00e4n ja saarnoillaan piispa Basileios Suuri edisti kristittyjen hengellist\u00e4 t\u00e4ydellistymist\u00e4 kotimaassaan, miss\u00e4 monet etsiv\u00e4t h\u00e4net k\u00e4siins\u00e4. Muodostettiin mies- ja naisluostareita, joissa Basileios Suuri otti k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n munkkiel\u00e4m\u00e4n sekamuodon \u2013 kenobiittisen ja erakkoel\u00e4n \u2013 jotka olivat vapaita kaikista \u00e4\u00e4rimm\u00e4isyyksist\u00e4. Rukous ja mietiskely h\u00e4nen luostareissaan vaihteli ruumiillisen ty\u00f6n kanssa, sallimalla vain sellaiset ty\u00f6t, jotka eiv\u00e4t vahingoittaneet munkkiel\u00e4m\u00e4n hengellist\u00e4 sis\u00e4isyytt\u00e4 ja yksinkertaisuutta. Muita erillisi\u00e4 piirteit\u00e4 ja jopa uudistuksia munkkilaisessa el\u00e4m\u00e4ntavassa Basileios Suuren s\u00e4\u00e4nn\u00f6n mukaan oli laaja hyv\u00e4ntekev\u00e4isyystoiminta sek\u00e4 molempaan sukupuoleen kuuluvien lasten kasvatus.<\/p>\n
Vuonna 360 Basileios Suuri edelleenkin lukija oli l\u00e4sn\u00e4 Konstantinopilin kokouksessa, ja vuonna 364 h\u00e4net vihittiin papiksi Kesareassa. H\u00e4n saarnasi kahdesti p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 kamppailemalla ortodoksisuuden vihollisia vastaan. H\u00e4n teki paljon syntym\u00e4kaupunkinsa asukkaiden puolesta kauhean n\u00e4l\u00e4nh\u00e4d\u00e4n aikana. Tultuaan arkkipiispaksi Basileios jatkoi ankaraa askeettista el\u00e4m\u00e4\u00e4, h\u00e4n k\u00e4vi k\u00f6yhien, sairaiden ja pitaalisten luona, ja perusti vierasmajan pikkukaupunkiin kooltaan sopivan. Pyh\u00e4 Gregorios Teologi kuvaa Basileios Suuren ulkon\u00e4k\u00f6\u00e4: sopusuhtainen keho, tuuhea, vaalean ruskea parta. hidasliikkeinen, kiireett\u00f6myys liikkeiss\u00e4 ja puheissa ja sis\u00e4isesti keskittynyt. kaikki h\u00e4ness\u00e4 sai aikaan kunnioitusta ja jopa h\u00e4nen vastustajansa kumarsivat p\u00e4\u00e4ns\u00e4 h\u00e4nen edess\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Nelj\u00e4s vuosisata, jolla Basileios Suuri eli, oli merkitt\u00e4v\u00e4, patristisen kirjallisuuden kulta-aika ja samalla Kirkon historian traaginen jakso. Harhaoppeja ilmestyi toinen toisensa j\u00e4lkeen \u2013 areiolaisuus, apolloniarismi, nestorialaisuus, eutykialaisuus \u2013 saaden aikaan h\u00e4iri\u00f6it\u00e4 ja ep\u00e4vakautta Kirkon sis\u00e4ll\u00e4, ja v\u00e4hensi sen auktoriteettia ja uskoa heikkojen syd\u00e4miss\u00e4. Kaikkein vaarallisin harhaoppi oli areiolaisuus. Areios piti kiinni v\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 opetuksesta, jonka mukaan Jumalan Poika ei ole ikuinen, eik\u00e4 ollut olemassa ennen syntym\u00e4\u00e4ns\u00e4, h\u00e4nell\u00e4 oli alku ja siksi h\u00e4n ei ollut samaa olemusta kuin Is\u00e4n Jumalan kanssa. Pyh\u00e4 Basileios kirjoitti kolme kirjaa areiolaisia vastaan.<\/p>\n
Vuonna 370 piispa Eusebios Kesarealaisen kuoleman j\u00e4lkeen pyh\u00e4 Basileios nostettiin Kesarean piispan istuimelle. Viisikymment\u00e4 piispaa yhdest\u00e4toista maakunnasta oli h\u00e4nen alaisenaan. Alituisten vaarojen keskell\u00e4 pyh\u00e4 Basileios tuki ortodokseja ja vahvisti heid\u00e4n uskoaan saamalla heiss\u00e4 esiin miehuullisuutta ja k\u00e4rsiv\u00e4llisyytt\u00e4. H\u00e4n kirjoitti lukuisia kirjeit\u00e4 kirkoille, piispoille, papistolle ja yksityishenkil\u00f6ille. kamppailemalla harhaoppisia vastaan pyh\u00e4 Basileios sai aikaan vihaa ja kaikenlaisia mahdollisia juoni areiolaisten taholta koko el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 ajan.<\/p>\n
Vuonna 372 pyh\u00e4 Basileios asettui avoimesti vastustamaan Eustatios Sebastinialaisen opetuksia, siihen asti he olivat olleet yst\u00e4v\u00e4llisiss\u00e4 v\u00e4leiss\u00e4. H\u00e4n vaati h\u00e4nelt\u00e4 ortodoksisen uskon tunnustamista ja kun j\u00e4lkimm\u00e4inen kielt\u00e4ytyi, katkaisi liturgisen yhteytens\u00e4 h\u00e4neen. V\u00e4ittelyss\u00e4 Pyh\u00e4st\u00e4 hengest\u00e4 Atanasios Suuri tuki pyh\u00e4\u00e4 Basileiosta, mutta kaikki h\u00e4nen yrityksens\u00e4 saada hengellist\u00e4 apua Roomasta osoittautuivat turhiksi: it\u00e4 ja l\u00e4nsi eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4neet toisiaan mit\u00e4 tulee Pyh\u00e4\u00e4n Henkeen. Vaikka ne viel\u00e4 tunnustivat saman opetuksen, ne puhuivat eri kielt\u00e4 ja k\u00e4yttiv\u00e4t eri k\u00e4sitteit\u00e4.<\/p>\n
Keisari Valens (364 \u2013 378), joka armottomasti l\u00e4hetti maanpakoon piispoja, jotka eiv\u00e4t miellytt\u00e4neet h\u00e4nt\u00e4, oli areiolaisten vahva tukija. H\u00e4n juurrutti areiolaisuutta muihin maakuntiin V\u00e4h\u00e4 Aasiassa ja tuli Kappadokiaan samoissa aikeissa. H\u00e4n l\u00e4hetti maaherra Modestuksen Basileioksen luo saadakseen piispan vakuuttuneeksi liittym\u00e4\u00e4n areiolaisuuteen. Modestus uhkasi h\u00e4nt\u00e4 perikadolla, maanpaolla, kidutuksilla ja kuolemallakin. Pyh\u00e4 Gregorios kertoo Basileios Suuren vastanneen: \u201d Sin\u00e4 uhkailet minua omaisuuden takavarikoinnilla, mutta se ei merkitse mit\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n miehelle, joka ei omista mit\u00e4\u00e4n, ellet sitten halua saada t\u00e4t\u00e4 vaatimatonta asua ja muutamia kirjoja, jotka ovat ainoa omaisuuteni. Maanpakoon? \u2013 mutta en tied\u00e4 sellaisesta, koska tila ei rajoita minua. Jos t\u00e4m\u00e4 maaper\u00e4, jolla seison juuri nyt, ei kuulu minulle, siin\u00e4 tapauksessa koko maanpiiri kuuluu Jumalalle, jonka tilap\u00e4inen vieras olen. Kidutukset? – mutta niill\u00e4 ei ole valtaa sellaiseen, jolla ei ole lihaa paitsi ehk\u00e4 ensimm\u00e4isell\u00e4 iskulla, jonka olet vapaa antamaan. Kuolema? \u2013 mutta se on oleva minulle vapautus, koska se nopeasti saattaa minut Jumalan luo, Jolle el\u00e4n ja suuressa m\u00e4\u00e4rin olen kuollut, ja jonka luo p\u00e4\u00e4st\u00e4kseni kiiruhdan. Kerro keisarille ettei v\u00e4kivalta eik\u00e4 suostuttelu voi saada minua hyv\u00e4ksym\u00e4\u00e4n v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 opetusta\u201d<\/p>\n
N\u00e4m\u00e4 sanat satuttivat Modestusta. Saatettuaan Valensille tiedon pyh\u00e4n Basileioksen taipumattomuudesta maaherra lis\u00e4si: \u201dKirkon johtaja on kukistanut meid\u00e4t, oi keisari\u201d. Basileios Suuri osoitti samaa horjumattomuutta keisarin itsens\u00e4 edess\u00e4. H\u00e4n teki k\u00e4ytt\u00e4ytymisell\u00e4\u00e4n ja horjumattomuudellaan keisariin sellaisen vaikutuksen, ettei Valens tukenut areiolaisia, jotka olivat vaatineet Basileioksen rankaisemista. Piispa Gregorios Naziansilainen kertoo t\u00e4st\u00e4 seuraavasti: \u201dVuonna 375 teofanian juhlassa itse keisari tuli sis\u00e4lle basilikaan, jossa Basileios Suuri oli toimittamassa jumalallista palvelusta. Keisariin teki suuren vaikutuksen noiden rukoilijoiden sointuva laulanta ja piispojen arvokkuus, jotka, niin kuin h\u00e4nest\u00e4 n\u00e4ytti, eiv\u00e4t edes huomanneet keisarin saapumista. Kun Valens oli antanut uhrilahjansa, kukaan diakoneista itse ei tullut sit\u00e4 vastaanottamaan ilman piispan lupaa, ja keisari, joka oli tottunut piispan hovin n\u00f6yristelyyn, oli niin poissa tolaltaan, ett\u00e4 horjahteli ja olisi kaatunut, ellei joku papistoon kuuluvista olisi tukenut h\u00e4nt\u00e4. Sitten piispa antoi merkin, ett\u00e4 keisarin lahja piti ottaa vastaan. P\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4isyydell\u00e4\u00e4n, tahdikkuudellaan, henkil\u00f6kohtaisella vieh\u00e4tysvoimallaan herk\u00e4ll\u00e4 joustavuudellaan Basileios Suuri voitti vastustajansa. Valens repi Basileios Suuren maanpakoa koskevan m\u00e4\u00e4r\u00e4yksen, joka oli jo allekirjoitettu ja l\u00e4hdetty\u00e4\u00e4n Kesareasta antoi h\u00e4nelle runsaat lajoitukset hyv\u00e4ntekev\u00e4isyysty\u00f6h\u00f6n.<\/p>\n
Pyh\u00e4 Basileios Suuri toimitti jumalallisen palveluksen melkein joka p\u00e4iv\u00e4. H\u00e4n huolehti erityisesti Kirkon kanonien tarkasta noudattamisesta, pit\u00e4en tarkasti huolta, ett\u00e4 vain arvolliset p\u00e4\u00e4siv\u00e4t papistoon. H\u00e4n alituiseen huolehti kirkoistaan, pit\u00e4en huolta ettei kirkkokuria loukattaisi miss\u00e4\u00e4n ja kaikenlainen puolueellisuus poistettaisiin.<\/p>\n
Pyh\u00e4 Basileios Suuri oli aikansa yhteiskunnan sosiaalisen oikeudenmukaisuuden elpymisen uupumaton saarnaaja. Piispa loi vakaan kirkon hyv\u00e4ntekev\u00e4isyysj\u00e4rjest\u00f6n vastaan yksityist\u00e4 hyv\u00e4ntekev\u00e4isyytt\u00e4 ja ep\u00e4viisasta my\u00f6t\u00e4tuntoa, joka on valmis auttamaan jokaista kerj\u00e4l\u00e4ist\u00e4 erottelematta. H\u00e4nen vetoomuksensa munkkiyhteis\u00f6jen perustamiseksi oli samalla vetoomus tuntemaan ihmisten keskin\u00e4ist\u00e4, veljellist\u00e4 vastuuta.<\/p>\n
H\u00e4nen opetuksensa mukaan ihminen voi toteuttaa Jumalan tahtoa itsess\u00e4\u00e4n vain siin\u00e4 tapauksessa, ettei h\u00e4n erota kohtaloaan muiden ihmisten kohtalosta. Munkkilaisuus sellaisena kuin Basileios Suuri opetti, on valittujen el\u00e4m\u00e4ntapa. Mutta munkkilaisuuden ihanteet vastaavat evankeliumin kaikille ihmisille asettamia ihanteita jokaisen ihmisen el\u00e4m\u00e4n perustana. Jokainen v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys toisen ihmisen kohtaloa kohtaan ja kaikenlainen individualismi Basileios Suuren mukaan ei olut perinpohjaista turmeltuneisuutta, vaan luonteeltaan my\u00f6s itsetuhoisaa. H\u00e4n k\u00e4ytti kaikkia persoonansa keinoja ja kaikkia kirkkonsa varoja k\u00f6yhien avustukseen. Laajentuvan metropoliittakuntansa jokaiselle alueelle piispa perusti k\u00f6yh\u00e4intaloja. Kesareassa h\u00e4n perusti majatalon ja vierasmajan, joka heid\u00e4n mittakaavassaan n\u00e4ytti kokonaiselta pikkukaupungilta. H\u00e4n huolehti erityisesti verojen oikeudenmukaisemmasta k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 maiden v\u00e4lill\u00e4 ja papiston, luostareiden ja k\u00f6yh\u00e4intalojen vapauttamisesta veroista.<\/p>\n
Basileios Suuri valmistautui toisen ekumeenisen kirkolliskokouksen koollekutsumiseen, mutta ei el\u00e4nyt n\u00e4hd\u00e4kseen sen. H\u00e4n kuoli uupumukseen tammikuun 1. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 379 49 vuoden ik\u00e4isen\u00e4. V\u00e4h\u00e4n ennen kuolemaansa h\u00e4n siunasi pyh\u00e4n Gregorios Teologin vastaanottamaan Konstantinopolin piispanistuimen.<\/p>\n
Kirkko alkoi viett\u00e4\u00e4 pyh\u00e4n Basileios Suuren muistoa melkein v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti h\u00e4nen kuolemansa j\u00e4lkeen. Saarnassa h\u00e4nen kuolemastaan pyh\u00e4 Amfilokius, Ikoniumin piispa, sanoi: \u201dEi ilman syyt\u00e4 eik\u00e4 sattumalta jumalallinen Basileios vapautui ruumiista ja siirtyi maan p\u00e4\u00e4lt\u00e4 Jumalan luo Jeesuksen ymp\u00e4rileikkauksen p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, jota vietet\u00e4\u00e4n Kristuksen syntym\u00e4n ja kasteen v\u00e4liss\u00e4. Siksi y\u00e4m\u00e4 kaikkein siunatuin saarnatessaan Kristuksen syntym\u00e4st\u00e4 ja kasteesta, ylisti hengellist\u00e4 ymp\u00e4rileikkausta ja itse l\u00e4hdetty\u00e4\u00e4n ruumiista katsottiin arvolliseksi nousemaan Kristuksen luo juuri tuona pyh\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, jolloin muistellaan Kristuksen ymp\u00e4rileikkausta. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 on m\u00e4\u00e4r\u00e4tty kunnioitettavaski Basileios Suuren muistoa vuosittain juuri t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 ylistyksin ja juhlallisuuksin.<\/p>\n
\n
\n
\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Piispa Basileios Suuri on er\u00e4s kirkon huomattavimmista teologeista. H\u00e4nen vaikutuksensa Kirkon onneksi levisi laajalti h\u00e4nen kotimaansa rajojen taakse ja tuntuu<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"colormag_page_container_layout":"default_layout","colormag_page_sidebar_layout":"default_layout","footnotes":""},"categories":[3],"tags":[],"class_list":["post-1408","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-isien-opetuksia"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1408","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1408"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1408\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1409,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1408\/revisions\/1409"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1408"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1408"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1408"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}